Osaamisen arviointi korkeakoulussa

Transkriptio

1 Osaamisen arviointi korkeakoulussa , Helsinki Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kimmo Mäki, yliopettaja, KTT, KL,

2 AMKPEDA-VERSTAS & #amkpedaverstas Haaga-Helian ammattikorkeakoulun AOKK:n ammattikorkeakoulupedagoginen verstas kehittää, tutkii, valmentaa ja luo ammattikorkeakoulupedagogista osaamista. Verstas verkostoituu suomalaisessa ja ulkomaisessa amktoimintakentässä kehittäen amk-pedagogista toimintaa. Verstas on työn ja oppimisen, amk-opettajan osaamisen sekä pedagogisen johtamisen kehittämispaja Mäki 2

3 Mosaiikkimainen oppimisen maisema Osaamisperustaisuus & OPS Osaamisen arviointi Työn opinnollistaminen

4 I.Mosaiikkimainen oppimisen maisema

5 Pedagogisen ajattelun muutos näkemys: miten opitaan? Pedagogisen toiminnan muutos osaamisperustaisuus, työelämälähtöisyys, käyttäjälähtöisyys Opettajan työn muutokset: ohjauksellisuus, monikytköksellisyys, aito yhteistoiminnallisuus, oman työnsä tutkija, kehittäjä

6 Millaiseen opetusfilosofiaan ja pedagogisiin malleihin koulutus perustuu? Miten em. näkyy opetussuunnitelmissa ja toimintasuunnitelmissa?

7 Muun työelämän muutokset Toimintaympäristön, osaamisen ja työn tekemisen tavan muutos Paikallinen vs. kansainvälinen Yleinen työelämäosaaminen vs. spesifi ammattiosaaminen Yksilölliset diilit vs. yhteisöllisyys Sovitetaanko toimintaympäristön vaatimuksia, odotuksia OPSiin vai toisin päin? Talouden haasteet: kustannustietoinen opettaja/ opettajayhteisö, oppilaitosyhteisö!

8 II. Osaamisperustaisuus & OPS

9 Peruskysymys? ASIANTUNTIJUUS VS. ASIANTUNTIJUUS 1.TEORIA 2.TYÖSSÄ KERTYVÄ OSAAMINEN Alan tiedon ja työssä kertyvän osaamisen integraatio 9

10 Osaaminen on yksilön ja ryhmän potentiaalia, joka saadaan käyttöön työn kontekstissa todentuu autenttisissa töissä ja työympäristöissä muuttuvaa ja dynaamista, aina suhteessa tarkoitukseen, aikaan ja kontekstiin on sopimuksenvaraista ja arvopohjaan sidottua Haaste: osaamista aina tarkasteltava tulevaisuuden näkökulmasta! 10

11 Onko opettajan ajattelun keskiössä osaamisen arviointi työssä? vai osaamisen arviointi koulussa? 11

12 Osaamisperustaisuus haastaa OPS:n Oppilaitoskeskeinen OPS Osaamisperusteinen OPS Kohde Oppisisällöt Työtodellisuus Tavoitteet Koulutuspolitiikka Toimintaympäristö Sisältö Oppiaineet Ammatilliset osaamisalueet Suunnittelu Opettajien toiminta Opiskelijan toiminta Keskeinen yksikkö Opettajan oppitunti Opiskeltava kokonaisuus 12

13 Osaamisperustaisuus Tavoiteltava tutkinto Tavoiteltava osaaminen: alan tietotaitokäsitys, alaa koskevan tieteen tietokäsitys, alan pedagogiikan tietokäsitys, ihmiskäsitys Osaamiskuvaukset Osaamiskriteerit Osaaminen Osaaminen Osaaminen Opintokokonaisuudet Opintojaksot 13

14 Osaa: Käytettyjä verbejä osaamisperustaisessa ops:ssa - tulkita - selittää - kuvata - hankkia - analysoida - käyttää - suunnitella - arvioida - kohdata - hyödyntää 14

15 III. Osaamisen arviointi 15

16 Osaamisten tasoja erottelevia tekijöitä voivat olla: - Työn sujuvuus, työprosessin hallita - Työvälineiden hallinta - Itsenäisyys toiminnassa - Tuotteen/ palvelun laatu - Asiakas-/tuote-/ työturvallisuus - Resurssien ja materiaalien käyttö - Työn kehittäminen - Toiminnan perusteleminen - Toimintatapojen monipuolisuus - Toimintaympäristön laajuus - Yhteistyökyky 16

17 Kriteeri-esimerkkejä (Saranpää 2015) 1-2/ Toiminta ja tekeminen. Osaa suunnitella ja toteuttaa yhdessä sovitun tehtävän. Osaa valita tarkoituksen mukaiset välineet ja työtavat tehtävän suorittamiseen. 3-4/ Perusteleminen ja oman työn arviointi. Osaa kuvata toteutetun työprosessin ja perustella valinnat, jotka prosessissa on tehty tai on vielä tehtävä. Osaa arvioida oma toimintaansa. 5/ Itsensä ja työnsä kehittäminen. Osaa kuvata oman osaamisen nykytilaa kokonaisvaltaisesti. Osaa asettaa kehittymistavoitteita ja osaa luoda itsensä ja työnsä kehittämiseksi vaadittavan polun. 1/ Tehtävien ja työtoiminnan osaaminen. Opiskelija suorittaa annettuja tehtäviä ohjattuna tai avustettuna. 2/ Tehtävien ja työtoiminnan osaaminen. Opiskelija hankkii palautetta tehtäviensä suorittamisesta ja arvioi tuloksiaan saamansa palautteen pohjalta. 3/Ammatin osaaminen. Opiskelija suorittaa itsenäisesti keskeisiä tehtäviä ja toimii työyhteisössä työryhmän jäsenenä. 4/Työkulttuurin osaaminen. Opiskelija hahmottaa työnsä osaksi organisaation toimintaa ja tavoitteita sekä tunnistaa oman toimintayksikkönsä vahvuuksia ja kehittämisalueita. 5/Työkulttuurin osaaminen. Opiskelija toimii ammattialan työprosesseissa kehittäen itseään ja työtään koko työ- ja toimintaorganisaation kannalta tarkoituksenmukaisesti. 17

18 Jotta osaamista voi arvioida kehittävästi, tarvitaan osaamisen arvioinnin kriteerit. Kriteereissä ovat myös havaintomme kohteet. 18

19 Kriteerien kriteerit (Saranpää, M Osaamisen arviointi. Teoksessa H, Kotila ja K. Mäki Ammattikorkeakoulupedagogiikka 2. Edita. Helsinki) Kyllä X Ei Erottelevuus Saadaanko osaamisen laadut esille? Arvioitavuus Missä ja miten kriteereissä kuvattu osaaminen on osoitettavissa ja havaittavissa? Saadaanko se esiin oletetuissa arviointiympäristöissä ja menettelytavoilla? Käytettävyys Toimivatko kriteerit arviointitilanteessa (sopiva määrä, tasot oikeassa suhteessa sisäisesti ja toisiinsa, kuvataanko juuri se, mitä edellytetään osattavan)? Ymmärrettävyys Onko käytetty kieli autenttisen työn mukaista? Pystyykö työssä toimiva asiantuntija käyttämään kriteereitä? Taso ja mitoitus Kuvaako hyväksyttävän taso mahdollisuuksia tehdä toimialalla koulutuksen edellyttämää työtä? Onko erinomainen taso saavutettavissa sekä arvioitavissa? Millaista työmäärää tason saavuttaminen edellyttää opiskelijalta Neuvoteltavuus Mahdollistavatko kriteerit tulkinnan ja neuvottelun 19

20 IV. Työn opinnollistaminen opintojen aikaisen työssäkäynnin tuottaman osaamisen tunnistamista, arvioimista ja tunnustamista opintoihin opintopisteinä. 20

21 Työn opinnollistamisen muodot 1) Opiskelijalähtöinen opinnollistaminen - päivä-, ilta- tai viikonlopputyössä oleva opiskelija, joka esittää työssä hankkimaansa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista opintojaksojen suorittamiseksi 2) Työpaikkalähtöinen opinnollistaminen - kyseessä organisaatio, joka haluaa saada tutkintoon johtavaa koulutusta työntekijöilleen - yrityksen työntekijöillä voi olla pitkä työkokemus ja oman organisaation järjestelmällinen henkilöstökoulutus taustalla - avaa ammattikorkeakouluille uudet näköalat vaikuttaa yritysten henkilöstökoulutusten sisältöihin sekä tuottaa tutkintokoulutuksella hyötyä yritysten toiminnan kehittämiseen 3) Korkeakoululähtöinen opinnollistaminen - toteutuu hankkeistetun opiskelun kautta - kokonainen tai osa opintojaksosta on päätetty toteuttaa TKI-hankkeissa/ asiakastyönä/ projektina 21

22 3 milj. liikevaihdon johtaminen Case: McDonald s-ravintolapäällikkö: työssä hankittu ammattiosaaminen asiakastapahtumaa / vuosi: asiakkuuksien johtaminen Laadunvalvonnan johtaminen ROIP ravintolajärjestelmien johtaminen (palvelu, tuotanto, varastonhallinta, huolto jne.) Paikallismarkkinoinnin suunnittelu Kulukontrollit: Labour, food cost 60 työntekijän esimies: henkilöstöjohtaminen ja hallinto sekä koulutus ja kehittäminen Budjetointi, ennusteet, tuloksen johtaminen

23 Millaista ohjausta?

24 Opinnollistamispolku Osaaminen Peilataan osaamiskriteereihin Opinnollistamisprosessi Opintopisteet Osaamisvaje täydennetään opintojaksojen osasilla luovasti Opitut taidot Opiskelija työssä 24

25 Haasteita 25

26 Haasteita Opettajille = edellyttää koko opettajayhteisöltä yhteistä ymmärrystä/ tulkintaa opsin, opintokokonaisuuksien jne. osaamisperustaisuuden mahdollisuuksista tunnistaa ja tunnustaa työssä hankittua osaamista Opettajan tulee jokaisen opintorupeaman alkaessa tämä ymmärrys jakaa opiskelijoilleen Opettajan tulee osaltaan huolehtia oppimisen ja substanssiopintojen lomittumisesta (uraohjaus & opinnot) 26

27 Miten minä jäsennän opettajuutta? Minun opetus Minun opintojakso Minun sisällöt Minun opetus luokassa Meidän opiskelijat Tavoiteltava osaaminen Yhdessä määritelty tavoiteltava osaaminen Oppia voi missä vaan aidoissa tilanteissa Minun järjestämä tentti Minun opetuksessani, näillä sisällöillä, tässä aineessa, sopiva opiskelijamäärä on N Osaamisen arviointi, opiskelijoiden vertaisarviointi osana opiskelua ja lopussa Kokonaisuuksien rakentaminen yhteistyöllä, lähtökohtana osaamisen määrittely 27

28 Opiskelijalle = Edellyttää opsin ja opintokokonaisuuksien osaamistavoitteiden ymmärtämistä ja sisäistämistä omiin tavoitteisiin jatkuvat keskustelut opettajien ja opiskelijakollegoiden kanssa Oma-aloitteisuutta ja oivalluskykyä (mm. työn teon ja opintojen oivaltava yhdistäminen, duunarineuvottelujen käynnistäminen ja käyminen) Kykyä sanallistaa ja kuvata autenttinen työ ja opitut taidot (neuvottelut opettajien ja työn paikkojen kanssa) 28

29 Muun työelämän edustajille = Kohtuullista ajankäyttöä perehtyä opiskelijan esittämiin osaamistavoitteisiin (osana normaalia perehdytyskeskustelua) Kykyä pohtia opiskelijan kanssa työtaitojen tulkitsemista osaamisiksi (osana normaalia perehdytyskeskustelua) Taitoa arvioida opiskelijan omaksumia ja oppimia työtaitoja 29

30 HHAOKK:n työ jatkuu VERKKOVIRTA Osuvaa osaamista verkostotoimintana (ESR-hanke) HHAOKK-koordinoi, mukana 13 ammattikorkeakoulu, 5 aokkia Työn opinnollistamiseen keskittyvä laaja verkostohanke Levittää ja ankkuroi työn opinnollistamista opiskelumuodoksi korkeakouluissa. Parantaa koulutuksen ja työn siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevia palautteita. Syventää ammattikorkeakoulun ja elinkeinoelämän yritysten välistä kumppanuutta. TOTO - Työn oppimista ja Työtä ja Oppimista Yhteistyö Otus ry:n kanssa osana korkeakouluopiskelijoiden pitkittäistutkimusta I-tutkimuskierros 04/ / amk-opiskelijaa (2. opiskeluvuosi) II-tutkimuskierros (3. opiskeluvuosi) 04/ / amk-opiskelijaa (3.opiskeluvuosi) Amk-opiskelijoilta kysyttiin/kysytään työssäkäynnin ja oppimisen yhteyksistä 1. Työssäkäynnin määrästä 2. Kokemuksia työn ja opiskelun yhdistämisestä 3. Kokemuksia työssäkäynnin vaikutuksista opiskeluun 4. Työkokemuksen merkityksestä opinnoissa Työn opinnollistamisen valmennukset

31 Lähteitä Duunista opintopisteiksi. Opas työn opinnollistamiseen/ Blom Sinikka, Lepänjuuri Aino, Niskanen Annu ja Nurminen Ritva Opintopisteistä osaamiseen. Työvälineitä ja tarinoita työelämäyhteistyössä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Suomen yliopistopaino Oy. Juvenes Print. Jyväskylä. Mäki Kimmo ja Susanna Niinistö-Sivuranta Työn opinnollistamisneuvottelut tulkintojen kenttänä. AMK-lehti // Journal of Finnish Universities of Applied Sciences, No 1 (2014). Kotila Hannu ja Mäki Kimmo Toimiva oppimisympäristö. Opas kehittelyyn ja arviointiin. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. julkaisut@haaga-helia.fi Mäki,K., Vanhanen-Nuutinen,L., Guttorm,T., Mäntylä, R., Stenlund, A ja Weissmann, K Opettajankouluttajan osaaminen. Haaga-Helia julkaisusarja. Unigrafia. Muualla netissä 31

32 32

33 #amkpedaverstas #verkkovirta #opinnollistaminen