PIISPAJÄRVEN KYLÄ PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA ISO ANTINJÄRVI, PIENI ANTINJÄRVI, RUNTTIJÄRVI, PIISPAJÄRVI JA HOIKKA LUONNOS 22.10.2012
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 2. TIIVISTELMÄ 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 4 2.2. Asemakaava 4 2.3. Asemakaavan toteuttaminen 5 3. LÄHTÖKOHDAT 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 3.1.2 Luonnonympäristö 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö 11 3.1.4 Maanomistus 11 3.2. Suunnittelutilanne 15 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 15 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 18 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve 18 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 18 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 18 4.3.1. Osalliset 18 4.3.2. Vireilletulo 19 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 19 4.3.4. Viranomaisyhteistyö 21 4.4. Asemakaavan tavoitteet 22 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet 22 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet 22 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 23 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi 23 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet 23 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 31 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 32 Vaikutukset talouteen 33 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 33 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin 34 Vaikutukset kulttuuriin 35 Muut kaavan merkittävät vaikutukset 35 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 23 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 24 5.1. Kaavan rakenne 24 5.1.1. Mitoitus 24 5.1.2 Palvelut 27 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 27 5.3. Aluevaraukset 28 5.3.1. Korttelialueet 28 5.3.2. Muut alueet 30 5.4. Kaavan vaikutukset 31 5.5. Ympäristön häiriötekijät 35 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset 35 5.7. Nimistö 35 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 36 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 36 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus 38 6.3. Toteutuksen seuranta 38
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: SUOMUSSALMEN KUNTA PIISPAJÄRVEN KYLÄ PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVA RAJOITTUU PIISPAJÄRVEEN, RUNTTIJÄRVEEN, ISO JA PIENI ANTIN- JÄRVEEN JA HOIKKA -LAMPEEN. KAAVA-ALUE KUULUU SUURIMMALTA OSALTAA TILAAN ANTTIPIISPA 97:10 (777-408-97-10), JONKA OMISTAA UPM-Kymmene Oyj. SIITÄ EROTETUT TILAT 93:1, 3, 5, 7 JA 9 SEKÄ 4:36 OVAT KAAVASSA MYÖS MUKANA KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521 FAX (08) 8511 250 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO: - SUOMUSSALMEN KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖS 17.5.2011 107 UPM:N ALUEEN OSALTA - VIREILLETULOILMOITUKSEN KUULUTUS.. - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ..2012 ALKAEN KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO (=KAAVALUONNOS) NÄHTÄVILLÄ MRA 30 MUKAAN. 201.. - KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ - SUOMUSSALMEN KUNNANVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. Valokuvat: Kimmo Mustonen 27.4., 23.6., 30.6. ja 18.7.2011 Viistokuvat: Lentokuva Vallas 31.8.2012
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 3 Kuva 1 Kaava-alueen yleispiirteinen sijainti Kuva 2 Kaava-alueen yleissijainti Googlen satelliittikuvalla
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 4 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle UPM:n aloitteesta v. 2010 lopulla. Tarkoituksena on tutkia laajan tilan vesistöjen rakennusmahdollisuudet ja sijoittaa rakentaminen suunnitelmallisesti. Kaavatyö alkoi v. 2011 alussa käydyllä viranomaisneuvottelulla. Kevättalvella ja kesällä tehtiin tutustumis- ja inventointikäyntejä maastoon. Suomussalmen kunnanhallitus totesi 17.5.2011 107 kaavan laatimisen tulleen vireille ja merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi. Suunnitelma asetetaan nähtäville kunnan www-sivuille. Kaavan laatimisen vireilletulosta ilmoitettiin. julkaistulla kuulutuksella. Kirjeet lähimmille maanomistajille lähetettiin samalla. Kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä.. 201... Kaavaehdotus on ollut nähtävillä.. Suomussalmen kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan... 2.2. Asemakaava Ranta-asemakaava on normaali omarantainen kaava. Kaava-alue koostuu viidestä osasta, joista kaksi sijaitsee Piispajärven pohjoisosissa, yksi Antinjärvien etelärannoilla, yksi Runttijärven itärannalla ja yksi Hoikka -lammen ympärillä. Piispajärvi on lähialueiden suurin järvi, jonka pinta-ala on n. 1287,6 ha ja rantaviivan pituus n. 70,2 km. Kaava-alueen rantaa Piispajärvelle tulee yhteensä n. 14800 m. Runttijärvi sijaitsee Piispajärven koillispuolella ja sen pinta-ala on n. 104,6 ha ja rantaviivan pituus on n. 7,6 km, josta kaava-alueeseen kuuluu n. 1360 m. Pieni-Antinjärvi ja Iso-Antinjärvi sijaitsevat Piispajärven ja Runttijärven pohjoispuolella parin kilometrin päässä, Viitostien itäpuolella. Pieni-Antinjärven pinta-ala on n. 70,9 ha ja rantaviivan pituus on n. 6,6 km. Iso-Antinjärven pinta-ala on n. 92,5 ha ja rantaviivan pituus on n. 9 km. Järvien rantaviivasta kaava-alueeseen kuuluu n. 6500m. Hoikka -lampi sijaitsee Piispajärven koillispuolella ja Runttijärven länsipuolella. Sen pinta-ala on n. 13,2 ha ja rantaviivan pituus on n. 3 km, joka kokonaisuudessaan kuuluu kaava-alueeseen. Alue sijaitsee Suomussalmen keskustaajaman pohjoispuolella n. 50 km päässä, viitostien molemmin puolin. Piispajärven kyläkeskus on alueen lähellä. Alueen sijaintia on esitelty liitekartoilla. Kaavan laatija on DI (maanmittaus, YKS124) Kimmo Mustonen Kuusamosta.
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 5 Kuva 3 Kaava-alue Antinjärvillä Kuva 4 Kaava-alue Piispajärvellä ja sen ympäristössä 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen ja vesihuollon osalta. E.ON Kainuun Sähköverkko Oy vastaa sähköhuollosta. Toteutuminen lähtee todennäköisesti liikkeelle varsin pian kaavan vahvistumisen jälkeen.
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on kotuullisen hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa hyväpuustoista kangasmaastoa. Alueen sijainti sopii erinomaisesti lomakäyttöön; Suomussalmen kuntakeskus on varsin lähellä, Valtatie 5 kulkee alueen läpi, Ouluun ja Kuusamoon on hyvät tieyhteydet, vesistöt ovat puhtaita ja maisemiltaan kauniita, maasto on vaihtelevaa, puusto ja kasvillisuus hyvää jne. Kuva 5 Googlen 3D viistokuva Piispajärven alueelle kaakosta, Piispajärven kylältä päin katsottuna. Runttijärvi kuvan oikeassa laidassa. Kuva 6 Googlen 3D viistokuva Piispajärven alueelle luoteesta päin katsottuna. Hoikka -lampi kuvan vasemmalla laidalla.
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 7 Kuva 7 Googlen 3D viistokuva Antinjärville pohjoisesta päin katsottuna. 3.1.2 Luonnonympäristö Metsäalueet ovat pääasiassa mäntyvaltaista kangasta. Kuusta kasvaa rehevämmillä paikoilla. Myös lehtipuustoa on jonkin verran etenkin ranta-alueilla. Maasto on vaihtelevaa ja loivasti kumpuilevaa. Vesistöt ovat kirkkaita ja puhdasvetisiä. Kalapaikka.net sivuston mukaan alueen vesistöihin on istutettu mm. kuhaa, taimenta, harjusta ja siikaa. Korkeuserot vaihtelevat alueella Piispajärven n. 247,8 m tasosta reiluun 260 metriin nousevien kumpareiden välillä. Antinjärvien keskivedenkorkeus on 254,7 ja rannan korkeimmat harjanteet kaava-alueella nousevat yli 265 metriin. Hoikka lammen kahtapuolta sijaitsevat lähialueen korkeimmat vaarat. Hoikanvaaran laki nousee yli 285 metriin ja lammen luoteispuolella oleva Kellovaara yli 300 metriin. Paikkatietoikkunan rinnevalovarjoste ja korkeustasokartat on ohessa. Korkeustasot kaava-alueiden sisällä erottuvat aika huonosti, kun ympäröivät vaarat ovat suhteellisen korkeita. Maaston vaihteleva luonne selviää niistä kuitenkin hyvin. Kuva 8 Paikkatietoikkunan rinnevalovarjostuskartta Antinjärviltä
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 8 Kuva 9 Paikkatietoikkunan rinnevalovarjostuskartta Piispajärven alueista Kuva 10 Korkeustasot kaava-alueilla ja niiden ympärillä Vesistöt ovat varsin puhtaita, koska rakentaminen ja muu maankäyttö rannoilla on melko vähäistä niiden kokoon nähden. Viljeltyjä alueita on vain vähän järvien lähellä. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän järvien tietokannan Järviwikin perustiedot suurimmista vesistöistä ovat seuraavat:
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 9 Kuva 8 Järviwikin perustiedot Iso Antinjärvestä Kuva 9 Järviwikin perustiedot Piispajärvestä
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 10 Kuva 11 Kenoisniemi Iso Antinjärvellä Alueen metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisten erityisten luontotyyppien inventointi on tehty luontoinventoinnilla kesällä 2011. Selvitys on selostuksen liitteenä. Luonnonsuojelulaissa lueteltuja suojeltuja luontotyyppejä ovat 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista syntyneet metsiköt 2) pähkinäpensaslehdot 3) tervaleppäkorvet 4) luonnontilaiset hiekkarannat 5) merenrantaniityt 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit 7) katajakedot 8) lehdesniityt 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai puustoryhmät Vesilain mukaan on vesilain mukaisia päätöksiä tehtäessä kielletty seuraavien vesiluonnon tyyppien muuttaminen 1) enintään kymmenen hehtaarin suuruiset fladat ja kluuvijärvet 2) muualla kuin Lapin läänissä enintään 1 ha suuruiset lammet ja järvet 3) luonnontilaiset lähteet 4) muualla kuin Lapin läänissä sijaitseva luonnontilainen uoma, jota ei katsota vesistöksi Metsälain mukaisia vaalimisen arvoisia elinympäristöjä ovat luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset 1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt 2) ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot 3) rehevät lehtolaikut 4) pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla 5) rotkot ja kurut 6) jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7) vähätuottoiset hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Em. lakien mukaisten arvokkaiden luontotyyppien säilymistä on edistettävä kaavoituksessa.
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 11 Kuva 12 Antinjärvensalmi 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on muutamia lomarakennuksia Piispajärven Virsuniemessä. Muutoin kaavoitettavalla alueella ei ole olemassa olevaa rakentamista. Runkotiestö on pääosin olemassa kaava-alueen laitamilla. Piispajärven Selkäniemi on kauempana tieverkostosta. Naapurialueiden rakentaminen, tiestö yms. selviää selostuksen kartoilta. Vesi- ja viemärijohtoa alueella ei ole. 20 kv sähkölinja kulkee Viitostien varrella lähellä kaava-alueita ja myös Piispajärven pohjoisosaan tulee linja aivan kaava-alueen reunalle. Kuva 13 Virsuniemen lomarakennuksia 3.1.4 Maanomistus Kaava-alueen tilat ja maanomistus on seuraava: Anttipiispa 97:10 UPM-Kymmene Oyj
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 12 Virsula 97:1 Ulla ja Martti Piltonen Virsuniemi 97:3 Ensio Johannes Jäsken oik.om. Piispanhiippa 97:5 Aino Elina ja Leo Allan Tanskanen Pajuranta 97:9 Mauno Manninen Virsuranta 97:9 Aune Tauriainen Mattila 4:36 Martti Manninen Kuva 14 Tilan 4:36 aluetta Iso Antinjärvellä 3.1.5 Muinaismuistot Esa Suominen Kainuun museolta on inventoinut alueen muinaismuistot. Tiedot niistä ovat ohessa. Kohteita on sen verran vähän ja sopivasti erillään, ettei erillistä numeroitua luetteloa ole tehty eikä kaavakartalle niitä eritelty.
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 13
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 14
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 15 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kainuun maakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 7.5.2007. Valtioneuvosto vahvisti päätöksen 29.4.2009 vähäisillä muutoksilla. Maakuntakaavassa alue on maa- ja metsätalousvaltaista (M) aluetta eikä siihen varsinaisesti kohdistu muita merkintöjä. Ote maakuntakaavasta ja sen merkinnöistä ja määräyksistä on ohessa. Myös lähellä olevat merkinnät on esitetty.
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 16 Kuva 10 Kainuun maakuntakaava merkintöineen Kainuun maakunta kuntayhtymä laatima Kainuun 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 19.3.2012. Se koskee pääasiassa puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden melualueita. Kohteita ei ole ranta-asemakaavaalueen lähellä. Aluetta ei koske mikään yleiskaava eikä laatiminen ole kunnan suunnitelmissa. Piispajärvellä tai Antinjärvillä ei ole muita ranta-asemakaavoja. Lähialueen kaavatilanne on oheisella kartalla.
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 17 Kuva 15 Lähialueen kaavatilanne Suomussalmen kunnanvaltuusto on 16.6.2009 36 hyväksynyt rakennusjärjestyksen, jonka kohdassa 5.1 sanotaan rantarakentamisesta seuraavaa: Ranta-alueella lomarakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 230 m2; yksi enintään 170 k-m2:n suuruinen lomarakennus, yksi enintään 30 k-m2:n suuruinen sauna- tai talousrakennus, johon on sijoitettu sauna, sekä tarpeelliset muut talousrakennukset, joiden kerrosalaan sisältyy savusauna. Enintään 120 m2 lomarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä ja sitä suurempien rakennusten vähintään 40 m. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m2 saa rakentaa 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakarttana käytetään maastokarttaa. Uusia rakennuspaikkoja ei sijoitella aivan rajojen läheisyyteen.
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 18 Kuva 16 Iso Antinjärven rantaa kaava-alueen itäpäässä Haukiniemen lähellä 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavoitusta rantarakentamisen ohjaamiseksi. Poikkeusluparakentaminen ei ole tässä tapauksessa perusteltua, koska etenkin UPM:n omistama alue on niin laaja vaan rakennuspaikkojen sijoittelu ja määrä on syytä käsitellä kaavan laatimisena. Kaavoitusmenettelyllä turvataan myös rajanaapureiden oikeudet. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta v. 2010 syksyllä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty alun perin 18.4.2011 ja se on nähtävillä..2012 alkaen. Alkuperäisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman teon jälkeen alue on laajentunut yksityisten omistamille alueille. Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2012 alussa maastokartta-aineiston tultua käyttöön. Kaavan käynnistämisen johdosta on käyty seuraavia neuvotteluja: - 10.1.2011 neuvottelu kunnan (Westersund, Juntunen), UPM:n (Hakala, Turunen ja Mikkola) sekä KimmoKaavan (Mustonen) kanssa yhtiön kaavahankkeiden aloittamisesta Suomussalmen kunnanhallitus päätti kaavoittajan toimittaman osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksymisestä ja kaavoituksen käynnistämisestä 17.5.2011 107. Alue laajeni tämän jälkeen eikä virallista ilmoitusta aloituksesta ole tehty. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot:
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 19 - maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat matkailijat, kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kunnan hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi virkistystoimi elinkeinotoimi - yhdyskuntatekniikka E.ON Kainuun Sähköverkko Oy - viranomaiset Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Kainuun liitto -kuntayhtymä Kainuun museo - suomussalmelaiset seurat ja yhdistykset 4.3.2. Vireilletulo Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty alun perin 18.4.2011. Se on nähtävillä 2012 alkaen, jolloin kaavan vireilletulosta on ilmoitettu. Suunnitelmaa pidetään ajan tasalla työn kuluessa. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - 1. viranomaisneuvottelu 25.2.2011. Ote muistiosta tämän kaavan osalta on ohessa: **************************************************************** UPM:N SUOMUSSALMEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN VIRANOMAISNEUVOTTELU 25.2.2011 KLO 9.00-10.30 KAINUUN ELY -KESKUS 1 AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN - puheenjohtaja Pertti Perttola Kainuun ELY -keskus - muistion laatija Kimmo Mustonen KimmoKaava - läsnäolijat em. lisäksi Alpo Liuski Kainuun ELY keskus Jouko Saastamoinen - - Esa Suominen Kainuun museo Antti Westersund Suomussalmen kunta Asko Kinnunen - - Heli Hakala UPM-Kymmene Oyj Reijo Turunen - - Timo K. Mikkola - - 2 PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA - kaavan tilanne / Kimmo Mustonen o kaava ei ole vielä vireillä, OAS on toimitettu osallistujille ennakkoon o kyseessä on erittäin laaja kaava; Piispajärven tilan pääosan rantaviivan muuntamaton pituus on n. 9770 m (5 erotettua tilaa kuuluu tähän), Hoikanlahden rantaviiva n. 420 m ja Runttijärven n. 1360 m. Hieman pohjoiseen olevien Iso ja Pieni Antinjärvien rantaviivaa on n. 4460 m. Lisäksi tilan sisällä on n. 13.8 ha suuruinen Hoikka niminen lampi. Piispajärvellä on vielä Lehtosaari, Tulisaari ja Kumpusaari. Yhteensä muuntamatonta rantaviivaa on n. 20 km o kaavasta on tarkoitus tehdä väljä kaava eli n. 4-5 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviiva-km ja käyttää maastokarttaa. Kokonaismäärä voisi olla n. 60-70 rakennuspaikkaa
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 20 - viranomaisten kannanotot ja keskustelu o o o o o o Antti Westersund piti rantojen rakentamisen suunnitelmallisuutta kaavoituksen avulla hyvänä. Tälle alueelle ei ole syytä ohjata pysyvää asutusta eikä myöskään matkailua palvelevia kohteita. Normaali omarantainen lomarakentaminen on paras maankäyttömuoto. Rakennusoikeutta on oltava riittävästi esim. kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Kainuun pelastuslaitos on myös osallinen Asko Kinnunen oli Antin kanssa samoilla linjoilla. Jos järven rannoilla on Metsähallituksen maita, ne olisi syytä kaavoittaa samalla. Kimmo Mustonen totesi, että muiden mahdollisten yhteiskaavojen osalta on Metsähallitus todennut, että heillä on rakennuspaikkoja Kiantajärvellä niin paljon, ettei nyt ole tarkoitus uusia kohteita aloittaa Esa Suominen totesi, että alueella ei ilmeisesti ole ollenkaan rakennuskantaa, joten ei myöskään kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Muinaisjäännöksiä ei ole tiedossa, mutta alue käydään inventoimassa. Matkakustannukset peritään maanomistajalta. Myös tervahaudat ovat muinaisjäännöksiin verrattavia ja ne tulee säilyttää Pertti Perttola ilmoitti, että myös kaavan vaikutukset maisemaan on arvioitava. Rakennuspaikkojen kokoon on kiinnitettävä huomioita; sen rantaviivaa käyttävä pituus ei saa olla liian suuri, mutta syvyyttä on oltava riittävästi. Esitetty alustava mitoitus (4-5 rp/km) tuntuu sopivalta. Lampien mitoitusperusteista käytiin keskustelua Jouko Saastamoinen katsoi, että järvi on varsin karu, mutta sillä voi olla linnustoarvoja (kuikka, kaakkuri, eräät lokit jne). Arvot tulee inventoida ja olla yhteydessä mm. Kainuun lintutieteelliseen yhdistykseen. Metsäkeskus tulee liittää osallisiin. UPM:n taholta todettiin, että kaikki tilaan kuuluvat rantaosuudet on syytä kaavassa tutkia - jatkotoimet o hanke vireille jo ennen luonnoksen tekoa o uusien neuvottelujen tarve selviää kaavoituksen ollessa pitemmällä.. 4 NEUVOTTELUN PÄÄTTÄMINEN Neuvottelu päätettiin n. klo 10.30 Pertti Perttola puheenjohtaja Kimmo Mustonen sihteeri JAKELU: sähköpostilla osallistuneille ja muille osallisille - 2. viranomaisneuvottelu pidettiin 19.9.2.2011. Ote muistiosta Naamankajärven saman tyyppisen kaavan ja tämän kaavan osalta on ohessa: **************************************************************** SUOMUSSALMEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN KAAVANEUVOTTELU 19.9.2012 klo 10.00-14.50 KAINUUN ELY -KESKUS 1 AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN - puheenjohtaja Liisa Korhonen Kainuun ELY -keskus - muistion laatija Kimmo Mustonen KimmoKaava - läsnäolijat em. lisäksi Jouko Saastamoinen Kainuun ELY keskus Antti Westersund Suomussalmen kunta Jarkko Juntunen - - (Ei esteellisenä osallistunut Purasjärven kaavan käsittelyyn) Rauni Laukkanen Kainuun museo Martti Juntunen Kainuun liitto,(ei esteellisenä osallistunut Piispajärven käsittelyyn) Reijo Turunen UPM Kymmene Oyj Juha Rissanen - - 2 NAAMANKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA - kaavan tilanne / Kimmo Mustonen Kaava ei ole vielä virallisesti vireillä, mutta kunnanhallitus on siitä päätöksen tehnyt. Maastokäynnit ja tutustuminen alueeseen on tehty ja alustava kaavaluonnos ja selostus sekä luontoselvitys on laadittu. Ne on toimitettu osallistujille ennakkoon. Mitoitus on varsin vähäinen. Kaavan on liittynyt muutamia yksityisiä maanomistajia, vaikka siitä ei vielä ole tiedotettu. 3 KESKUSTELU JA OSALLISTEN NÄKEMYKSET - Esa Suominen Kainuun museolta on käynyt tutustumassa alueeseen ja lisännyt löydetyt muinaisjäännökset rekisteriin. Ne on kaavaluonnoksessa huomioitu - Jussi Sääskilahti Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksesta on esittänyt Suoliperän pohjoisrannalla liittymän muutosta - Liisa Korhonen totesi, että kyseessä ei ole viranomaisneuvottelu vaan kaavaneuvottelu. Hanke tulisi olla ensin vireillä ja oas esillä ja sitten neuvottelut ja luonnos nähtäville. Oas:iin maininta, että osallisilla on oikeus saattaa sen riittävyys neuvotteluissa esille. Tekstistä pois alustava luonnos ja muutenkin selkiytettävä mitä, missä ja milloin pidetään esillä jne. Kaavan nimen alle tulisi lisätä vesistöt, joita kaava koskee ja nämä esittää myös kuulutuksissa. Yleiskaava olisi ollut parempi kaavamuoto, jolloin mm. pysyvää asutusta voitaisiin osoittaa
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 21 - Antti Westersund ilmoitti, että kunta ei ole suunnittelemassa yleiskaavan laatimista tälle alueelle. Kunta ei missään tapauksessa toivo pysyvän asumisen hajaantumista suunnittelemattomasti vaan se tulisi sijoittua tukemaan olevaa yhdyskuntarakentamista - Reijo Turunen totesi, että ennen kaavoitusta on neuvoteltu kunnan kanssa, jolloin ilmoitettu, ettei yleiskaavoitus ole suunnitelmissa - Martti Juntunen ilmoitti, että maakuntakaavassa alue on maa- ja metsätalousaluetta (M) - Jouko Saastamoinen totesi, että osallisiin tulisi lisätä Ylä-Kainuun luonto ja Kainuun luonnonsuojelupiiri. Selvitykset ovat ilmeisesti riittävät - Jarkko Juntunen piti suotavana, että kaavoittaja toimittaisi tila-, omistaja- ja osoitelistat lähialueen tiloista. Vastarannan osalta pidettiin sopivana n. 300 m etäisyyttä, jolloin erillinen kirje toimitetaan - Rauni Laukkanen ilmoitti, että Esa Suominen on käynyt alueen läpi. Joskus konsulteilla käynnit eivät ole olleet riittävän kattavia. Esalta syytä vielä varmistaa tämän alueen osalta kohteet - Kimmo Mustonen ilmoitti, että esitetyt selvittelytarpeet ja muutokset otetaan huomioon. Maastokäynnit tehdään yleensä yhdessä luontoselvittäjän kanssa, jolloin keskusteluissa tulee jo esille erityiset alueet ja luontotekijät 4 PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA - Martti Juntunen ei osallistunut tämän kaavan käsittelyyn - kaava on samassa vaiheessa kuin edellä käsitelty Naamankajärven kaava ja edellä todettu koskee pitkälle myös tätä. Myös tähän kaavaan on liittynyt yksityisiä maanomistajia - Reijo Turunen ilmoitti, että Hoikka lampi ja Lehtosaari voidaan jättää rakentamisen ulkopuolelle - Liisa Korhonen katsoi, että kapeita niemiä tulisi rauhoittaa rakentamiselta luonnosta enemmän. Niiden lähettyvillä näyttäisi kartan perusteella olevan rakentamiskelpoisia alueita. 10 JATKOTOIMET - Naamankajärven ja Piispajärven osalta vireilletuloilmoitus ja samalla luonnosaineisto esille - muiden hankkeiden osalta ilmoitetaan aluksi vireilletulosta - ELY keskukselle em. toimenpiteet tiedoksi ja aluerajaukset järjestelmiin vietäväksi - kunta toimittaa tiedon liittymisestä Vuokkijärven kaavaan Liisa Korhonen puheenjohtaja Kimmo Mustonen sihteeri JAKELU: sähköpostilla osallistuneille **************************************************************** - kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä MRA 30 mukaisesti.. 2012 välisen ajan. Huomautuksissa ja lausunnoissa todettiin seuraavaa kaavoittajan vastineella täydennettynä: 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Käydyt keskustelut ja neuvottelut on selostettu edellä sekä kerrottu saatujen lausuntojen sisältö.
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 22 Kuva 17 Kenoisniemeä Iso Antinjärvellä huhtikuun lopulla 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tarkistetut tavoitteet tulevat voimaan 1.3.2009 lähtien. Päätöksen kohdan 4.4. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat erityistavoitteissa todetaan, että Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Edelleen Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Maakuntakaavassa alueelle ei ole erityisiä varauksia. Kunta ei ole kunnanhallituksen päätöksessä asettanut kaavan laadinnalle erityisiä tavoitteita. Niitä on tullut esille käydyissä neuvotteluissa. Ranta-asemakaava pyritään laatimaan siten, että kaava ottaisi luonnonarvot (maisema, harjut, arvokkaat luontokohteet.) mahdollisimman hyvin huomioon. Rakennuspaikkojen määrä ei ole kovin merkittävä suhteessa alueen kokoon ja rantaviivan määrään. 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet Eri neuvottelujen ja keskustelujen aikana syntyneet epäviralliset tavoitteet on kaavan työstämisessä otettu huomioon.
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 23 Kuva 18 Virsuniemen länsipuoleista nuorta metsää 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Merkittäviä toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja ei tehdä. Kaava tarkentuu laatimistyön kuluessa. Laatiminen perustuu tehtyihin inventointeihin ja maastokäynteihin sekä eri osapuolten kanssa käytäviin neuvotteluihin. 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet Maanomistajien, kaavoittajan, ELY -keskuksen ja kunnan edustajien kanssa käytyjen keskustelujen ja neuvottelujen perusteella on päädytty kaavaluonnosvaiheessa esitettyyn ratkaisuun. 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Käsittelyt ja päätökset on selostettu aiemmin. Kuva 19 Lehtoniemi Pieni Antinjärvellä
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 24 Kuva 20 Iso Antinjärven kivistä, karua rantaa, joka on alueelle tyypillistä Kuva 21 Alueen tyypillistä, mäntyvaltaista kasvatusmetsää 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Koko kaava-alueeseen kuuluu rantaviivaa n. 25 km muuntamattomana ja n. 16 km muunnettuna. Pienimpiä saaria eikä jokivarsia ei ole laskettu ollenkaan. Alueittain ja vesistöittäin eriteltynä se on seuraava: Vesistö tai sen osa Muuntamaton Muunnettu rantaviiva rantaviiva Antinjärvet / UPM 4455 2480 Antinjärvet / 4:36 2095 1000 Piispajärvi, manner 10190 7840 Lehtosaari 2570 1845 Tulisaari 1680 785 Runttijärvi 1355 865 Hoikka 2750 1040
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 25 Yhteensä 25095 m 15855 Kuva 22 Antinjärvien rantaviivan muuntaminen Kuva 23 Piispajärven rantaviivan muuntaminen
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 26 Kuva 24 Runttijärven rantaviivan muuntaminen Kuva 25 Piispajärven saarten ym sekä Hoikan rantaviivan muuntaminen
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 27 Kaavassa on osoitettu 27 korttelia, joissa on 57 rakennuspaikkaa. Tilan 4:36 sisällä on lisäksi 2 rakennuspaikkaa, jotka mukaan laskien johtavat kokonaismäärän 2,35 rakennuspaikkaa / muuntamaton rv-km ja 3,72 rp / muunnettu rv-km. Määrä on täten varsin vähäinen. Vuodepaikkojen arvioitu määrä on n. 300 kpl, jos kaava toteutuisi kokonaisuudessaan. Kuva 26 Näkymä Piispajärveltä Virsuniemen länsipuolelta 5.1.2 Palvelut Kaava-alueen rakentamisen määrä ei tarvitse erillisiä palveluja. Palvelut ovat pääasiassa Suomussalmen kuntakeskuksessa varsin lyhyen matkan päässä. Piispajärven kylällä on jonkinverran matkailupalveluita. Hossan matkailualue kaava-alueen koillispuolella noin 30 km päässä tarjoaa erittäin paljon varsinkin erä- ja kalastusmatkailuun painottuneita palveluja. Myös muissa lähialueen kylissä ja matkailuyrityksissä on jonkin verran palveluja. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laatua koskevat ja muut tavoitteet on pystytty toteuttamaan varsin hyvin.
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 28 Kuva 27 Pieniä saaria Lamposaaren eteläpuolella 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet Luonnoksessa RA -korttelialueiden pinta-ala oli n. 360877 m2 ja korttelitehokkuus alhainen eli e=0.036. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on Suomussalmen nykyisen rakennusjärjestyksen mukainen eli 230 k-m2/rakennuspaikka. Rakennuspaikkojen keskikoko on n. 6330 m2. Suurella koolla halutaan turvata rakentamisen sijoittuminen riittävän etäälle naapureista ja mahdollisuus valita rakennusten paikka tontin sisällä. Kaavassa on rakentamisen ohjaus esitetty varsin väljästi. Rannan puolella lomarakennuksia ei saa sijoittaa 30 m lähemmäksi rantaa. Erillinen rantasauna saa olla 15 m etäisyydellä rannasta. Myöskään rakentamistapamääräyksiä tai -ohjeita ei ole laadittu tiukoiksi, vaan rakentamisen laadusta ja riittävästä yhtenäisyydestä huolehditaan rakentamisen yhteydessä. Kortteli- ym. alueiden pinta-ala- ja rakennusoikeustiedot ovat luonnoksessa 22.10.2012 seuraavat: KORTTELI KÄYTTÖ P-A RAK.PAIKK. K-M2 1 RA 5461 1 230 2 RA 11203 2 460 3 RA 19856 3 690 4 RA 9898 2 460 5 RA 11921 2 460 6 RA 7224 1 230 7 RA 12427 2 460 8 RA 12373 2 460 9 RA 11500 2 460 10 RA 13546 2 460
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 29 11 RA 17609 3 690 12 RA 12220 2 460 13 RA 5445 1 230 14 RA 19756 4 920 15 RA 13147 2 460 16 RA 16362 2 460 17 RA 10772 2 460 18 RA 12158 2 460 19 RA 26797 3 690 20 RA 13597 2 460 21 RA 18323 3 690 22 RA 11401 2 460 23 RA 15422 2 460 24 RA 11641 2 460 25 RA 16343 2 460 26 RA 11175 2 460 27 RA 13300 2 460 M 934590 (Antinjärvet) M 190254 (Runttijärvi) M 1473840 (Piispajärvi) M 63416 (Hoikanlahti) MY 538856 (Hoikka) MY 257355 (Lehtosaari) MY 77331 (Tulisaari) MY 17667 (Kumpusaari) MY 7001 (Kuikkasaari) YHT. 3921187 57 KÄYTTÖ P-A K-M2 RAK.P. RA 360877 13110 57 M 2662100 0 0 MY 898210 0 0 KOKO KAAVA 3921187 13110 57
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 30 Kuva 28 Rakentamisaluetta Teeriniemessä Kuva 29 Jouhikasniemi Piispajärvellä 5.3.2. Muut alueet Korttelialueiden ulkopuolelle jääneet alueet on kaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Ympäristöltään merkittävimmät Hoikka lammen alue ja Piispajärven saaret on merkitty alueiksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Niille on merkitty tiukemmat metsänkäsittelysäännökset kuin normaaleille M alueille.
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 31 Kuva 30 Hoikan pohjoisrantaa Kuva 31 Kuva Antinjärveltä. Taustalla Hoikka, joka jää rakentamattomaksi 5.4. Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alue on lähes kokonaan rakentamatonta ja sen lähialueet on varsin väljästi rakennettua aluetta. Järvien rannoilla, etenkin Piispajärven rannoilla on jonkin verran pysyvää- ja loma-asutusta. Tiestö on rakennettu kaava-alueen ulkopuolelle ja paikoin myös kaava-alueelle.
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 32 Yhteistä vesi- ja viemärihuoltoa ei ole kaavan väljyyden vuoksi tarpeen järjestää, vaan jätevesien käsittely hoidetaan tontti- tai korttelikohtaisesti. Jätevesien käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota ja se on tehtävä vesihuoltolain, ympäristönsuojelulain, talousjätevesiasetuksen ja Suomussalmen kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Sähkönjakelu on tarvittaessa järjestettävissä 20 kv linjan ollessa lähellä alueen ulkopuolella. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman kohdealueensa maa- ja kallioperän pintakerroksia. Vähäisiä vaikutuksia voi olla vesistöön, mutta hyvin rajallisesti, koska rakennusten vesi- ja viemärihuollosta on annettu määräykset. Ilmaan tai ilmastoon ei ole vaikutuksia. Alue on jo osittain rakennettua ja käyttöön otettua ympäristöä. Kaava-alueen metsät ovat pääasiassa käsiteltyjä talousmetsiä, joten kaavoitus ja rakentaminen eivät vaikuta haitallisesti luonnonympäristöön ja sen säilymiseen. Osa alueista on ollut käsittelyjen ulkopuolella. Luonnon inventoinneissa löytyneet arvokkaat metsä-, suo- tai purokohteet otetaan huomioon. Rakentaminen tulee olemaan varsin väljää tavanomaista lomarakentamista, joten ei ole suurta pelkoa pohja- tai pintavesien pilaantumisesta. Metsien käsittely tulee hoitaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion rantametsiä koskevien suositusten mukaisesti. Rakentamisalueilla pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Korttelialueella ei kuitenkaan ole merkittävää kasvillisuutta ja samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueen vesistöillä ei ole paljon ulkopuolista käyttöä, joten rakentaminen ei vaikuta myöskään reiteillä kaukomaisemiin. Piispajärvi on varsin matala ja kivikkoinen, mikä vaatii veneilijältä hyvää paikallistuntemusta. Myös hyvä puusto estää rakentamisen näkymisen kauemmas. Lähempää tarkastellen maisemakuva hieman muuttuu, mutta muutos ei ole kovin merkittävä. Kuva 32 Lehtosaari Piispajärvellä
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 33 Vaikutukset talouteen Kaava-alueelle joudutaan parantamaan ja rakentamaan osittain loma-asutuksen tarvitsemaa tiestöä, vesihuoltoa ja sähköhuoltoa. Rakentaminen ei aiheuta maanomistajalle, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Kunnan tai yhteiskunnan kustannukset eivät merkittävästi lisäänny. Tiestöt palvelevat myös metsien hoitoa ja muuta virkistyskäyttöä. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Merkittäviä terveysriskejä ei aiheudu. Tiestöt on osin rakennettu ja rakennetaan siten, että hälytysajoneuvoilla on hyvä pääsy alueelle. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus ei vähene kaavan toteuduttua. Alueen kautta ei kulje latu-, retkeily- tai kelkkailureittejä. Rakentaminen ei estä vesistöjen käyttämistä esim. kalastukseen tai veneilyyn. Vapaata rantaviivaa jää alueille, jolloin myös jokamiehen oikeudet turvataan. Alueella ei tarvita tämän alueen tai muiden käyttöön tulevia venevalkama- tai uimarantavarauksia. Rantaviivasta suurin osa jää vapaaksi. Mm. saaret ja Hoikka lampi jätetään kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Vapaan rantaviivan määrä yli 250 m osuuksina on esitetty oheisilla kartoilla.
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 34 Kuva 33 Vapaan rantaviivan yli 250 m osuudet Kuva 11 Kaava-alueella ei Paikkatietoikkunan mukaan ole yleisiä latu- ja retkeily- tai yms. reittejä. Kelkkareitti kulkee Viitostien itäpuolella, lähimmilläänkin usean kilometrin etäisyydellä alueesta. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen on useiden taajamien läheisyydessä, alueella ja sen ympärillä ja sinne johtavien teiden läheisyydessä on hieman pysyvää asutusta ja loma-asutusta. Rakentamisesta ei aiheudu haitallisia sosiaalisia vaikutuksia.
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 35 Vaikutukset kulttuuriin Metsät ovat suurimmalta osaltaan käsiteltyjä talousmetsiä. Rakennusoikeuden lisäys ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen hyvin suunniteltuna ja toteutettuna tukee ja täydentää ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Alueella ei ole merkittäviä kulttuuri- tai rakennushistoriallisia arvoja. Alueelta löytyneet muinaismuistot on selvitetty kohdassa 3.1.5 ja ne on kaavassa huomioitu. Kuva 12 Paikkatietoikkunan mukaiset muinaismuistokohteet ja suojelualueet kaava-alueella ja sen ympäristössä Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Häiriötekijät alueella ovat vähäiset. Alueen läpi ei kulje moottorikelkka-, latu-, tms. reittejä. Järvillä veneily ja kelkkailu on vähäistä. Valtatie 5 melu häiritsee korkeintaan muutamilla rakennuspaikoilla Pieni Antinjärvellä. 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartan yhteydessä. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön 1.5.2000 astuneen asetuksen mukaisia kaavamerkintöjä. 5.7. Nimistö Kaavatiet on nimetty opastuksen helpottamiseksi. Nimistö on laadittu alueen perinteistä nimistöä hyödyntäen.
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 36 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Erityisiä suunnitelmia ei ole laadittu. Oheisilla syksyllä 2012 otetuilla viistokuvilla on havainnollistettu kortteleiden, rakennuspaikkojen, teiden yms. sijoittumista.
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 37
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 38 Kuva 34 Korttelit, rakennuspaikat ja tiet viistokuvilla 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta. E.ON Kainuun Sähköverkko Oy toteuttaa sähköhuollon maanomistajien tilausten mukaisesti. Rakentajat huolehtivat vesi- ja viemärihuollosta. Alue on ominaisuuksiltaan hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta. Kaavan tultua vahvistetuksi alue tullee toteutumaan varsin nopeasti myös lisärakennusoikeuden osalta. 6.3. Toteutuksen seuranta Kunnan ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin mm. alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistöjen laadun muutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä kaavan toteuttamisesta. Kuusamossa, 22.10.2012 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 39 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Kaavan nimi Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä 777 Suomussalmi Täyttämispvm PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Ehdotuspvm Vireilletulosta ilm. pvm Kunnan kaavatunnus 21.11.201 2 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 392,1187 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 392,1187 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 25,10 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 57 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 57 Ei-omarantaiset Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 392,1187 100,0 13110 0,00 392,1187 13110 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 36,0877 9,2 13110 0,04 36,0877 13110 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 356,0310 90,8 356,0310 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 40 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 392,1187 100,0 13110 0,00 392,1187 13110 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 36,0877 9,2 13110 0,04 36,0877 13110 RA 36,0877 100,0 13110 0,04 36,0877 13110 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 356,0310 90,8 356,0310 M 266,2100 74,8 266,2100 MY 89,8210 25,2 89,8210 W yhteensä
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 41 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA SUOMUSSALMEN KUNTA PIISPAJÄRVEN KYLÄ Anttipiispa 97:10 UPM-Kymmene Oyj Virsula 97:1 Ulla ja Martti Piltonen Virsuniemi 97:3 Ensio Johannes Jäsken oik.om. Piispanhiippa 97:5 Aino Elina ja Leo Allan Tanskanen Pajuranta 97:9 Mauno Manninen Virsuranta 97:9 Aune Tauriainen Mattila 4:36 Martti Manninen SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia alueen tavanomainen, omarantainen väljä ranta-asemakaava. Alue rajoittuu Piispajärveen, Runttijärveen, Iso ja Pieni Antinjärveen ja Hoikka nimiseen lampeen. Alueen sijainti ja alustava kaava-alue on osoitettu oheisilla kartoilla.
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 42 Antinjärvien alue Runttijärven, Piispajärven ja Hoikan alue SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Kainuun maakuntakaava on hyväksytty 7.5.2007 ja vahvistettu 29.4.2009. Kaava-aluetta eivät koske erityiset merkinnät tai määräykset. Alueelle ei ole laadittu osayleiskaavoja eikä niitä ole suunnitelmissakaan. Ote maakuntakaavasta on ohessa.
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 43 VAIKUTUSALUE Kaavan välitön vaikutusalue on varsinainen kaava-alue. Välillisiä vaikutuksia on lähialueen maanomistajille, asukkaille, lomanviettäjille, ulkoilu- ja retkeilyreittien käyttäjille, vesistössä liikkuville jne. OSALLISET - maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat matkailijat, kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kunnan hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi virkistystoimi elinkeinotoimi - yhdyskuntatekniikka E.ON Kainuun Sähköverkko Oy - viranomaiset Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Kainuun liitto kuntayhtymä Kainuun museo - suomussalmelaiset seurat ja yhdistykset TIEDOTTAMINEN Muutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella kunnan päättämissä ilmoituslehdissä ja informaatiolla muille osallisille. Samalla kaavan valmisteluaineisto ja alustava luonnos pidetään nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Aineisto pidetään koko prosessin ajan esillä kaavoittajan kotisivuilla www.kimmokaava.fi. Kaavaehdotuksesta tiedotetaan samalla tavalla. OSALLISTUMINEN Osallistuminen hoidetaan neuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja osallisten kanssa. Kaavoittajan yhteystiedot toimitetaan kaikille osallisille eri vaiheissa ja kehotetaan olemaan yhteydessä. Yleisötilaisuuksia ei kaavan vähäisen merkityksen vuoksi pidetä. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistuminen hoidetaan viranomaisneuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja viranomaisten kanssa. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET - vaikutukset rakennettuun ympäristöön
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 44 - palveluihin - virkistykseen ja matkailuun, reitistöihin - liikenteeseen - tekniseen huoltoon - vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön - maisemaan - luonnonoloihin (kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit) - luonnon monimuotoisuuteen - vesistöihin - maa- ja metsätalouteen - vaikutukset talouteen - valtion ja kunnan talouteen - yksityistaloudellisiin kustannuksiin - vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen - liikenneturvallisuuteen - ihmisten elinoloihin - ympäristön puhtauteen - vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä - vaikutukset sosiaalisiin oloihin - vaikutukset kulttuuriin - muut merkittävät vaikutukset VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Kaavan laatija suorittaa olemassa olevien tietojen keräyksen ja vaikutusten arvioinnin. Niitä tarkastellaan työn kuluessa kaavoittajan, kunnan ja viranomaisten välisissä palavereissa. Työssä käytetään tarvittaessa asiantuntija-apua erityisesti luonnonoloihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ja mahdollisesti muilla osasektoreilla, esim. muinaisjäännökset. VAIHTOEHDOT Ranta-asemakaava koskee vain yhden maanomistajan tilan maankäytön suunnittelua. Työn alkuvaiheissa laaditaan rakennuspaikkojen määrää ja sijoittelua koskevia vaihtoehtoisia luonnoksia, joita käsitellään maanomistajan, kunnan ja viranomaisten välisissä neuvotteluissa. Korttelit sijoitetaan siten, että luonnon merkittävimmät ominaispiirteet säästyvät ja alueen retkeily- tms. käyttö ei vaarannu. KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO Viranomaisneuvottelu 25.2.2011 Luontoselvitykset, maastotutkimukset 05-07 / 2011 Viranomaisneuvottelu 19.9.2012 Kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella kunnan päättämissä ilmoituslehdissä, Internet -tiedottamisella ja informaatiolla muille osallisille. Alustavat luonnokset pidetään samalla nähtävillä, jolloin naapureilla ja muilla, joita kaava koskee, on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Suunnitelmia tarkennetaan saadun palautteen perusteella. 11-12 / 2012 Kaavaehdotus, asiakirjojen viimeistely, havainnollistamisen parantaminen ja mahdolliset erillisselvitykset 02-05 / 2013 Kaavaehdotus nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65 mukaisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä (muistutus). Pyydetään tarvittavat lausunnot 06-09 / 2013 Kaavan hyväksyminen 10-12 / 2013 Suunnitelmia ja asiakirjoja tarkennetaan jatkuvasti työn kuluessa. Neuvotteluista ja osallistumisesta pidetään pöytäkirjaa. Tärkeimmät asiat dokumentoidaan kaavaselostuksessa. Kaava-aineisto on koko
PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 45 YHTEYSTIEDOT työn ajan nähtävillä kaavoittajan kotisivuilla, jota kautta kommentteja ja palautetta voi antaa myös virallisten nähtävilläolojen ulkopuolella. KAAVOITTAJA: Kimmo Mustonen KimmoKaava DI (maanmittaus, YKS 124) Kitkantie 34 F 40 0400 703 521 93600 KUUSAMO fax (08) 8511 250 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi www.kimmokaava.fi KUNTA: Antti Westersund Jarkko Juntunen Suomussalmen kunta tekninen johtaja mittausteknikko Kauppakatu 20 (08) 6155 5600 (08) 6155 5618 89600 SUOMUSSALMI 044 028 4001 044 568 4335 antti.westersund@suomussalmi.fi jarkko.juntunen@suomussalmi.fi PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää kunnan virkamiehille tai kaavoittajalle. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. Kuusamossa, 22.10.2012 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen