Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen
Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus RT, Hypoteekkiyhdistys, Rakennusinsinööriliitto RIL, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL.
Taustat Raportissa arvioidaan Suomen asuntokannan teknistä ja taloudellisesti perusteltua korjaustarvetta. Teknisen korjaustarpeen- ja kustannusten oletetaan olevan sidottuja rakennuksen ikään ja tyyppiin. Laskelmassa otetaan huomioon korjaustarvetta vähentävinä seikkoina äskettäin korjatut rakennukset ja pitkään tyhjillään olleet rakennukset. Taloudellisesti perusteltu korjaustarve on osa teknisestä korjaustarpeesta. Tässä tutkimuksessa taloudellisesti perusteltu korjaustarve on sidottu asuntojen tulevaan kysyntään. Mikäli asuinrakennuksille ei ole jatkossa kysyntää, ei korjauksia kannata täysimääräisinä tehdä.
Asunnot ikäryhmittäin
Korjaustarve
Kumuloitunut korjaustarve Vuotuisen korjaustarpeen lisäksi tarkastellaan tehtyjen korjausten ja korjaustarpeen välistä suhdetta pitkällä aikavälillä. Tekemättä jääneiden korjausten arvoksi on tässä tutkimuksessa arvioitu yhteensä noin 15 miljardia euroa viimeisen 25 vuoden ajalta. Tämä summa pitää sisällään ainoastaan kaikkein välttämättömimmät korjaukset ja oletuksen siitä, että korjausinvestoinnit ovat kohdistuneet juuri korjaustarpeessa oleviin rakenteisiin. Tähän laskelmaan ei sisälly huoneistokorjausten laiminlyönnistä kertynyt patouma.
Tekninen ja taloudellinen korjaustarve Vaaleat värit = Taloudellisesti perusteltu korjaustarve < tekninen korjaustarve
Korjaustarve talotyypeittäin Talotyyppi Korjaustarve, milj. Taloudellisesti perusteltu korjaustarve, milj. Taloudellisesti perustellun korjaustarpeen osuus teknisestä Yhteensä 3506 3216 92 Kerrostalo 1693 1533 91 Rivitalo 632 570 90 Omakotitalo 1181 1113 94
Asunto-osakeyhtiöiden osuus asuinrakennusten korjaustarpeesta (laskettu asuntojen perusteella) Asuinrakennuskannan korjaustarve (milj. euroa/vuosi) Taloudellisesti perusteltu korjaustarve Taloudellisesti perustellun osuus teknisestä Asuntoosakeyhtiöiden osuus asunnoista As. oy osuus taloudellisesti perustellusta korjaustarve Yhteensä 3 506 3 216 92 % 1 452 Kerrostalot 1 693 1 533 91 % 64,9 % 995 Rivitalot 632 570 90 % 69,3 % 395 Omakotitalot 1 181 1 113 94 % 5,6 % 62 * Arvioitu asunto-osakeyhtiöiden omistamien asuntojen perusteella 9
Muiden omistajien osuus asuinrakennusten korjaustarpeesta (laskettu asuntojen perusteella) Asuinrakennuskannan korjaustarve (milj. euroa/vuosi) Taloudellisesti perusteltu korjaustarve Taloudellisesti perustellun osuus teknisestä Muut kuin as.oy omistavat Muiden kuin as. oy osuus taloudellisesti perustellusta korjaustarpeesta Yhteensä 3 506 3 216 92 % 1 764 Kerrostalot 1 693 1 533 91 % 35,1 % 538 Rivitalot 632 570 90 % 30,7 % 175 Omakotitalot 1 181 1 113 94 % 94,4 % 1 051 * Arvioitu asunto-osakeyhtiöiden ja muiden omistamien asuntojen perusteella 10
Asuinrakennusten taloudellisesti perusteltu korjaustarve 3,2 mrd euroa/v Asunto-osakeyhtiöt 1,4 mrd euroa/v, muut omistajat 1,8 mrd euroa/v. Asuinrakennusten korjaustarve / vuosi, milj. euroa Muut omistajat; 1764; 55 % Asuntoosakeyhtiöt; 1452; 45 % 11
Asuinrakennusten taloudellisesti perusteltu korjaustarve 3,2 mrd euroa/v Asunto-osakeyhtiöt 1,4 mrd euroa/v, muut omistajat 1,8 mrd euroa/v. Asuinrakennusten korjaustarve / v., milj. euroa Kerrostalot; 1533,0; 48 % Erilliset pientalot; 1113,0; 34 % Asunto-osakeyhtiöiden osuus korjaustarpeesta milj. euroa /v. Erilliset pientalot; 62; 4 % Rivi- ja ketjutalot; 395; 27 % Rivi- ja ketjutalot; 570,0; 18 % Kerrostalot; 995; 69 % 12
Asuntojen kysyntätilanne mahdollistaa korjaamisen taloudellisesti kannattavasti seuraavilla alueilla? suuret kaupungit = yli 100 000 asukasta keskikokoiset kaupungit = 30 000-100 000 asukasta pienet kaupungit = alle 30 000 asukasta suluissa vastausten keskiarvot, 5=Täysin samaa mieltä,, 1=Täysin eri mieltä
Miten seuraavat tekijät vaikuttavat omistamienne / hallinnoimienne asuinrakennusten korjaamiseen seuraavien viiden vuoden aikana? suluissa vastausten keskiarvot, 5=Edistää merkittävästi,, 1=Vaikeuttaa merkittävästi
Lisätietoa: http://www.kiinteistoliitto.fi/49134.aspx http://www.kiinteistoliitto.fi/attachements/2015-04-09t09-54-5113206.pdf Kiinteistöliitto Jukka Kero, pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto www.kiinteistoliitto.fi jukka.kero@kiinteistoliitto.fi 09-1667 6226 Pellervon taloustutkimus PTT Markus Lahtinen, tutkimusjohtaja, puh. 050 491 3842, markus.lahtinen@ptt.fi Janne Huovari, ekonomisti, puh. 040 164 8141, janne.huovari@ptt.fi 15