PUOLANGAN KUNNAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PUOLANGAN KUNNAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011

SISÄLLYS SIVU 1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET. 3 1.1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ.. 3 1.2. YLEISET KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET 3 2. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN.. 3 2.1. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN.. 3 2.2. OPPIMISKÄSITYS.. 4 2.3. OPPIMISYMPÄRISTÖ.. 4 2.4.OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT. 4 2.4.1.LEIKKI.. 4 3. ESIOPETUKSEN KESKEISET SISÄLTÖALUEET. 5 3.1.EHEYTTÄMINEN.. 5 3.2.KIELI JA VUOROVAIKUTUS. 5 3.3. MATEMATIIKKA. 6 3.4. ETIIKKA JA KATSOMUS.. 7 3.5. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO. 8 3.6.TERVEYS. 8 3.7.FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS. 8 3.8.TAIDE JA KULTTUURI. 9 4. ESIOPETUS VUOROHOIDOSSA 10 5. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA. 10 5.1. YLEINEN TUKI 11 5.2.TEHOSTETTU TUKI. 11 5.3.ERITYINEN TUKI 12 5.3.1.HOJKS 12 5.3.2.PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS. 13 5.3.3.TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN. 13 6. YHTEISTYÖ 14 6.1. KODIN JA ESIOPETUKSEN KASVATUSKUMPPANUUS. 14 6.2. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ. 14 6.3. MUUT YHTEISTYÖTAHOT 14 6.4. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. 14 7. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS 15 8. LAPSEN VALMIUKSIEN ARVIOINTI 15 LIITTEET: Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa. 17 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 18 Pedagoginen arvio. 20 Pedagoginen selvitys 21 Lapsen esiopetussuunnitelma tehostettua tukea varten 22 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. 24 Huoltajien kirjallinen suostumus oppilashuoltotyöhön osallistuvista henkilöistä. 26 Esioppilaan siirtotietolomake kouluun 29 2

1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 1.1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ Esiopetuksen tehtävänä on vahvistaa lapsen yksilöllisiä oppimisedellytyksiä ja tervettä itsetuntoa tarjoamalla hänelle myönteisiä oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Esiopetuksessa edistetään, tuetaan ja seurataan lapsen oppimisen valmiuksien kehittymistä ja ehkäistään ennalta mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Esiopetuksen tehtävänä on myös edistää lapsen kasvua ohjaamalla häntä vastuulliseen toimintaan, sääntöjen noudattamiseen ja toisten ihmisten arvostamiseen. Huoltajat, opettajat ja lapsen esiopetukseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun lapsen säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen, jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin. 1.2. YLEISET KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET Yleiset kasvatus- ja oppimistavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehitystarpeista ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Tärkein tavoite on LAPSEN TERVE MINÄKUVA. Hyväksyn itseni ja toiset ympärilläni Aistin ja tiedostan oman kehoni En vahingoita itseäni, toisia ihmisiä enkä luontoa Pohdin, mikä on oikein ja väärin Hyvät tavat kaunistavat jokaista päivääni Nautin luonnossa liikkumisesta Työskentelen toisten kanssa Keskustelen, ilmaisen oman mielipiteeni ja kuuntelen toisia Opin leikkien Uusien asioiden oppiminen on mukavaa 2. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Puolangan kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen joulukuussa 2010 antamiin valtakunnallisiin Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, Puolangan kunnan esiopetussuunnitelmaan vuodelta 2001 ja varhaiskasvatussuunnitelmaan vuodelta 2006. Esiopetusta annetaan pääsääntöisesti vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista ja se on perusopetuslain mukaista. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Esiopetus toteutetaan Puolangalla kirkonkylässä päiväkoti Menninkäisessä ja sivukylällä Väyrylän koululla integroituna 1-2 luokkien perusopetukseen. 3

Esikoulukuljetus järjestetään koulukyytien yhteydessä noudattaen koulukuljetuksesta annettuja säädöksiä. Tarjottavan esiopetuksen määrä on vähintään 700 tuntia lukuvuodessa. 2.2. OPPIMISKÄSITYS Lapsen oppiminen on aktiivista ja pohjautuu aikaisempiin tietoihin ja taitoihin. Lapselle ei tarjota valmista tietoa vaan keinoja itse löytää ja oppia aiheen kannalta keskeiset käsitteet. Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä toistensa ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen. Keskeistä toiminnassa on elämyksellisyys, elämänläheisyys, leikki sekä tekemisen ja oppimisen ilo. 2.3. OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristön on tuettava monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista sekä annettava mahdollisuuksia vuorovaikutukseen. Toiminnan lähtökohtina ovat lapsen tarpeet ja edellytykset sekä kiinnostuksen kohteet ja mahdollisuudet yhteistoimintaan. Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista oppimisympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Keskeisiä ovat aikuisten, aikuisen ja lapsen sekä lasten keskinäiset vuorovaikutussuhteet. Oppimisympäristön tavoitteena on olla ilmapiiriltään kannustava, avoin, myönteinen, rohkaiseva, kiireetön ja turvallinen. Tällaisena se tarjoaa tilaisuuksia tutkimiseen, kokeilemiseen, havaitsemiseen, pohdintaan ja ongelmanratkaisuun. Oppimisympäristö pyritään luomaan sellaiseksi, että se tarjoaa haasteita aktiiviseen oppimiseen ja toimimiseen, mutta myös rauhoittumiseen. 2.4. OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT Opettajan tulee tukea oppimista sekä lapsen kielen kehittymistä ja ohjata lasta tiedostamaan oma oppimisensa. Opetusmenetelmien ja työtapojen tulee olla vaihtelevia ja mahdollisimman monipuolisia. Esiopetuksessa lähtökohtana on lapsen kyky ja halu oppia. 2.4.1. LEIKKI Leikki kuuluu jokaiseen päivään esiopetuksessa. Lasten omiin suunnitelmiin pohjautuvan vapaan, luovan leikin lisäksi on huomioitava myös ohjattu leikki. Leikkiessään lapsi on aktiivinen, luova ja määrätietoinen, hän käsittelee jo oppimaansa ja sitä, mitä hän on parhaillaan oppimassa. Lapsen leikille tulee antaa päivittäin aikaa, tilaa ja materiaaleja, sillä leikki on lapsen omaehtoisen oppimisen luontaisin toimintamuoto. Tavoitteellisessa esiopetuksessa leikki on yksi tärkeimmistä tavoista oppia ja oivaltaa. Leikki kuuluu oleellisesti lapsen elämään. Leikkiä voidaan käyttää oppimisen tukena, mutta ennen kaikkea leikin tulee olla lasten omista aloitteista lähtevä ja lapsen omia tarpeita palvelevaa. Leikki mahdollistaa lapselle suhteiden luomisen elämään ja ympäristöön ja 4

leikissä rakentuvat taidot toimivat pohjana sekä lapsen fyysiselle että psyykkiselle kehitykselle. Leikissä lapset käyttävät ja harjaannuttavat niitä taitoja ja käsitteitä, joita he ovat oppineet. Rakentamalla ja muokkaamalla erilaisia ympäristöjä lapset kehittävät ymmärrystään ja tietämystään maailmasta. Leikkiessä kehittyvät lapsen sosiaaliset, emotionaaliset, motoriset ja kognitiiviset taidot. Lasten itsetunto ja itseluottamus saavat vahvistusta onnistuneissa leikeissä. Leikeissä lapsi kokeilee sosiaalisia rooleja, toistaa ja konstruoi käsitteitä ja toimintojaan, harjoittelee kommunikaatiota toisten kanssa ja oppii kontrolloimaan ja säätelemään käyttäytymistään eri tilanteissa, tekee valintoja ja ratkaisuja sekä sosiaalisella että materiaalisella tasolla, oppii hahmottamaan ympäristöään ja tilaa suhteessa itseensä sekä ratkaisemaan erilaisia ongelmia. Leikin tulee olla osa lapsen jokapäiväistä elämää. Leikkiessään lapsi jäsentää maailmaa. Leikkiessään lapsi oppii uutta. Leikki voi olla tavoitteellista ja opettajan ohjaamaa toimintaa. Lapsen omalle keskittyneelle leikille tulee antaa aikaa ja tilaa. 3. ESIOPETUKSEN KESKEISET SISÄLTÖALUEET 3.1. EHEYTTÄMINEN Esiopetuksessa opetus rakentuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät lapsen elämänpiiriin ja kiinnostuksen kohteisiin. Eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Esiopetuksen sisältöjako on tarkoitettu ohjaamaan opettajan työtä! Teemakokonaisuuksien valinnassa on huomioitava lapsille merkityksellisiä asioita; on tärkeää ottaa lapset mukaan teemojen suunnitteluun. Esiopetuksen keskeisimmät sisältöalueet ovat: Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Etiikka ja katsomus Ympäristö- ja luonnontieto Terveys Fyysinen ja motorinen kehitys Taide ja kulttuuri 3.2. KIELI JA VUOROVAIKUTUS Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Esiopetuksessa tulee tukea lapsen ajattelun, sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä sekä oppimisprosessia erityisesti kielen avulla. Ryhmän jäsenenä lapsi totuttautuu kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta, osallistumaan keskusteluun ja odottamaan tarvittaessa omaa vuoroaan. 5

Esiopetuksessa järjestetään avoin oppimisympäristö, jossa lapsella on mahdollisuus omien edellytystensä mukaan tutustua kirjoitettuun kieleen joko itse lukien ja kirjoittaen tai toisten lasten tai aikuisten antaman mallin mukaan. SISÄLLÖT Lapsi puhujana rohkeus ilmaista itseään, kertominen tiedon hankkiminen kyselemällä monipuolisen sana- ja käsitevaraston käyttäminen sadut, kertomukset, asiatekstit runot, lorut, arvoitukset kuvakerronta roolileikit näytelmät, omat tuotokset tilanteeseen sopiva äänen- ja kielenkäyttö Lapsi lukijana kiinnostuminen lukemisesta, lukusuunta kuva- ja leikkilukeminen tiedon hankkiminen lukemalla kriittinen medialukutaito Lapsi kirjoittajana kiinnostuminen kirjoittamisesta oikea kynäote ja kirjoitussuunta tieto puheen muuttamisesta kirjoitukseksi kuva- ja leikkikirjoitus omien viestien tuottaminen kirjainten jäljentäminen suuraakkosin mallista kirjoittaminen tiedon ilmaiseminen kirjoittamalla Lapsi kuuntelijana kielentietoisuus; äänne, tavu, sana, lause keskittyminen kuuntelutilanteissa annettujen ohjeiden ymmärtäminen ja niiden mukaan toimiminen muistin harjoittaminen kirjallisuuteen tutustuminen tiedon hankkiminen kuuntelun avulla 3.3. MATEMATIIKKA Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle. Aikuisen tehtävänä on rakentaa oppimisympäristö, joka tukee ja edistää jokaisen lapsen yksilöllistä matemaattisen ajattelun kehittymistä. Matemaattisen ajattelun käsitteellinen perusta ja arkipäivän matematiikan taidot ovat ensisijaisessa asemassa. Lapsi motivoituu matemaattiseen ajatteluun laulujen, tarinoiden, liikunnan, pelien, pienien työtehtävien, keskustelujen ja erityisesti leikin avulla. Roolileikeistä erityisesti kauppaleikki sisältää monia matemaattista ajattelua kehittäviä elementtejä. SISÄLLÖT Luokittelu Vertailu ja mittaaminen pituus (metri) massa (kilogramma) tilavuus (litra) aika 6

lämpötila Pylväsdiagrammi Muodot tasokuviot; kolmio, ympyrä, neliö, nelikulmio kappaleet; pallo Hahmottaminen samanlainen - erilainen symmetria kuvion jatkaminen säännönmukaisuuksien havaitseminen Numeroiden tunnistaminen Lukukäsite, lukujono, lukusanan ja lukumäärän yhdistäminen lukualueella 0-10 Järjestysluvut Yhteen- ja vähennyslaskun periaatteet Suuntien ymmärtäminen ja ilmaiseminen Kellonajat tasa- ja puolitunnit tapahtumajärjestys Rahojen tunnistaminen Päättely ja ongelmanratkaisu 3.4. ETIIKKA JA KATSOMUS Eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan. Se voi liittyä eri tilanteisiin tai suunniteltuihin tuokioihin. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä josta se etenee sosiaalisiin taitoihin ja elinympäristöön. Pohdinnat oikeasta ja väärästä ovat oleellinen osa eettistä kasvatusta. Esiopetus sisältää kaikille yhteistä eettistä kasvatusta ja kulttuurista katsomuskasvatusta. Uskonto- ja elämänkatsomustietietokasvatukseen lapsi osallistuu huoltajan valinnan mukaan. Kulttuurisen katsomuskasvatuksen tavoitteena on katsomuksellisen ajattelun kehittyminen tutustumalla omaan ja muiden ryhmässä olevien katsomukseen. Uskontokasvatuksessa lapsille annetaan mahdollisuus kohdata yleensä uskontoon liittyviä asioita. Kristittynä elämiseen kuuluvat asiat huomioidaan: kristilliset tavat, juhlat. Elämänkatsomustietokasvatuksessa käsitellään suvaitsevaisuutta ja kohtuullisuutta, oikeudenmukaisuutta ja reiluutta, rohkeutta ja omaa identiteettiä sekä hyväntahtoisuutta ja huolenpitoa. SISÄLLÖT hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtiminen arkielämässä, rehellisyys erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen myönteisen minäkuvan ja itsetunnon rakentaminen itsestä ja toisista välittäminen ja huolehtiminen, ystävyys 7

yhdessä sovittujen sääntöjen noudattaminen; pelit ja leikit hyvien tapojen sisäistäminen ja huomaavaisuus anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen mahdollisuus omaan rauhaan ja hiljentymiseen kirkon ja kirkkovuoden juhlaperinteet ja tavat 3.5. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Ympäristö- ja luonnontiedossa lähtökohtana on lapsen oma monimuotoinen elinympäristö, siihen liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat. Nämä ovat pohjana luotaessa laajempaa ymmärrystä maailmasta. Lähiympäristö tarjoaa esiopetuksen ympäristö- ja luonnontiedolle keskeiset elementit ja sisällöt. Lähimetsä eri vuodenaikoina tutkimuskohteena, turvallisena leikki- ja seikkailupaikkana antaa lapselle päivittäin mahdollisuuden luontevaan luonnossa olemiseen, siitä nauttimiseen ja luonnon kunnioittamiseen. Tavoitteena on vahvistaa elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja sitä kautta tukea ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Lapsen tulee oppia ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä. Hän oppii omassa toiminnassaan huomioimaan luonnon monimuotoisuutta, ympäristön viihtyisyyttä sekä kauneutta. Lapsen tulee myös tunnistaa oman toiminnan vaikutus ympäristössään esim. jätteiden lajittelu, lelujen kierrätys ja korjaus jne. SISÄLLÖT luonnon havainnointi (sää, eläimet, kasvit jne.) maa ja avaruus (aika, vuodenajat, kuukaudet jne.) ympäristön aineet ja materiaalit (luonnonmateriaalien keruu ja hyödyntäminen) energiaan liittyvät asiat, kierrätys ympäristön siisteydestä huolehtiminen retket luontoon ja rakennettuun ympäristöön liikennekasvatus 3.6. TERVEYS Lapsen ohjaaminen omasta fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä huolehtimiseen toteutuu arkipäivän tilanteissa. Luonnollisten tilanteiden kautta lapsen on mahdollista pohtia ja tiedostaa itsensä suhteessa muihin ja ympäristöön. Myönteiset kokemukset ja oma osallistuminen edistävät lapsen kykyä ymmärtää ja ottaa vastuuta omasta terveydestään ja turvallisuudestaan. SISÄLLÖT Ruokailu ja terveelliset ruokatottumukset, hyvät ruokailutavat Uni ja lepo Henkilökohtainen hygienia Käyttäytyminen ja muiden huomioiminen Turvallinen liikkuminen 8

Itsetunnon ja myönteisen minäkuvan vahvistaminen 3.7. FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS Liikunta on lapselle luonnollinen menetelmä oppia uusia asioita. Liikunnan avulla lapsella on mahdollisuus oppia tuntemaan ja hallitsemaan kehoaan, mikä vaikuttaa lapsen minäkuvan ja itsetunnon vahvistumiseen. Ohjattu ja lasten omaehtoinen liikunta kuuluvat päivittäiseen toimintaan. SISÄLLÖT Perusliikkeet käveleminen/juokseminen hyppääminen/loikkaaminen kiipeäminen heittäminen/kiinniottaminen pyöriminen/heiluminen Taitotekijät tasapaino rytmi aistiharjoitukset reaktio koordinaatio Kuntotekijät kestävyys nopeus voima notkeus, liikkuvuus Perusliikuntamuodot temppuilu ulkoleikit luontoliikunta musiikki-ja mielikuvaliikunta palloilu hiihto Tutustuminen eri urheilulajeihin mahdollisuuksien mukaan 3.8. TAIDE JA KULTTUURI Musiikki, kuvataiteet, ilmaisukasvatus ja käden työt kuuluvat esiopetuksen päivittäisiin toimintoihin. Taide- ja kulttuurikasvatuksessa lasta ohjataan monipuoliseen ilmaisuun erilaisten teemakokonaisuuksien yhteydessä. Tuetaan lapsen kulttuuri-identiteetin vahvistumista. Lasta ohjataan pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä arvostamaan omaa ja toisten työtä. SISÄLLÖT Välineisiin ja materiaaleihin tutustuminen Välineiden ja materiaalin oikean käytön harjoittelu Taiteen arvostus ja tulkinta Vierailut konserteissa, näytöksissä ja näyttelyissä Erilaisiin viestintävälineisiin tutustuminen ja niiden käytön harjoittelua Musiikki Musiikki mahdollistaa yhteiset tunnekokemukset. Kiinnostuakseen lapsi tarvitsee monipuolisia myönteisiä musiikillisia kokemuksia ja innostuneen ohjauksen. Laulu, soitto ja musiikkiliikunta lisäävät lapsen itseluottamusta ja itseilmaisua. Kuuntelemalla musiikkia lapsi oppii myös keskittymään. Tutustumalla musiikkiin ja äänen pe- 9

ruskäsitteisiin luodaan pohjaa myöhemmälle oppimiselle ja harrastamiselle. Musiikki liittyy luontevasti kaikkeen toimintaan. Ilmaisutaito Itseilmaisun keinoin lapsen tunne-elämä, luovuus, itsetunto ja rohkeus vahvistuvat. Hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri auttaa jokaista lasta löytämään persoonallisen tavan ilmaista itseään. Esiopetuksessa draama on taidekasvatusta ja eheyttävä opetusmenetelmä. Draamallinen työtapa liittää useat sisältöalueet toisiinsa. Kuvaamataito Kuvaa tehdessään lapsi jäsentää aina omaa sisäistä todellisuuttaan ja ympäröivää maailmaa. Aikuisen luomat edellytykset taiteen tekemiselle antavat lapselle mahdollisuuksia ja uskallusta toteuttaa itseään kuvallisesti. Lapselle järjestetään mahdollisuuksia tarkastella ja arvioida erilaisia kuvia, taidetta ja ympäristöä. Kuvaamataidon avulla lapsen liike-, tila-, muoto- ja väritaju sekä avaruudellinen ajattelu kehittyvät. Erilaiset tekniikat, välineet, materiaalit ja työtavat tulevat lapselle tutuksi ja hän oppii huolehtimaan työympäristöstä ja -välineistä. Käsityö Käsitöitä tekemällä lapsi harjoittelee perinteisiä kädentaitoja. Lapsi tarvitsee ohjausta ja harjoittelua oppiakseen perustyötaitoja sekä tutustuakseen erilaisiin tekniikoihin, materiaaleihin ja välineisiin. Työt ja aihepiirit valitaan lapsen maailmasta. Käsityöt kehittävät lapsen hienomotoriikkaa ja näppäryyttä sekä kykyä työskennellä pitkäjännitteisesti, johdonmukaisesti ja omatoimisesti. Lapsi oppii arvostamaan omia ja muiden tuotoksia. Käsitöitä tehdessä lapsi kokee luomisen iloa. Työn tulos on arvokas dokumentti tekijän senhetkisistä taidoista. 4. ESIOPETUS VUOROHOIDOSSA Vuorohoidossa olevien lasten esiopetus toteutetaan Puolangan kunnan yleisen esiopetussuunnitelman mukaisesti. Omat erityisvaatimuksensa käytännön järjestelyille asettavat lasten hoitopäivän pituus ja hoitoaikojen vaihtelevuus. Jottei lapsen päivähoidossa oloaika tule tarpeettoman pitkäksi, vuorohoidossa olevien lasten esiopetus suunnitellaan yksilökohtaisesti lapsen hoitoaikojen pohjalta yhdessä vanhempien kanssa ja sovitut käytännöt kirjataan lapsen esiopetussuunnitelmaan. Lapsille varataan tarvittaessa mahdollisuus lepoon hoitopäivän aikana. Jos lapsi on hoidossa viikonloppuna, vanhempien tulisi huolehtia siitä, että lapsella on ko. viikolla 1-2 vapaapäivää esiopetuspäivinä (ma-pe). Näin taataan lapselle riittävä lepo ja yhteinen aika vanhempien kanssa. 5. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Kasvun ja oppimisen tuen perustana esiopetuksessa ovat yhdessä kodin kanssa sovitut, perusturvallisuutta ylläpitävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Esiopetuksessa kasvun ja oppimisen tuki kohdistuu lapsen toiminnan ja oppimisen mahdollistamiseen. Tuen järjestämistä ohjaavat lapsen yksilölliset tarpeet. Kaikki lapset tarvitsevat tukea harjoitellessaan uusia taitoja toiset hieman enemmän kuin toiset. Tuki 10

suunnitellaan ja järjestellään niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua ryhmän toimintaan (liite 1). Yhteistyö niin huoltajien kuin eri yhteistyötahojen kanssa (mm. neuvola, perheneuvola, terapeutit, koulu) on ensiarvoisen tärkeää erityisesti lapsen erilaisia tuen tarpeita arvioitaessa. Lapsia kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita ja annetaan kehittymistä edistävää ohjausta ja tukea. Lapsen tervettä itsetuntoa vahvistetaan myönteisten oppimiskokemusten ja kannustavan palautteen avulla. Huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja mahdollisten oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Oikea-aikainen ja oikeanlainen tuki heti tarpeen ilmetessä, ovat ratkaisevia kasvun ja oppimisen turvaamiseksi. 5.1. YLEINEN TUKI Lapsen saama yleinen tuki on laadukasta esiopetusta, jossa lapsen yksilölliset tarpeet ja oppimisedellytykset huomioidaan yhteistyössä huoltajien kanssa. kuuluu esiopetuksen jokaiseen päivään jokaiselle lapselle on välittämistä ja huolenpitoa toteutuu pedagogisilla ratkaisuilla - ryhmäkoko, joustavat ryhmät ja eriyttäminen - avustajapalvelut ja apuvälineet hyödynnetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) voidaan laatia lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, joka koostuu vanhempien/ huoltajien ja esiopettajan havainnoinnista ja lapsen ryhmäarviointitehtävistä (liite 2) 5.2. TEHOSTETTU TUKI Tehostettua tukea annetaan lapselle silloin, kun yleinen tuki ei riitä ja lapsi tarvitsee säännöllisesti tukea tai samanaikaisesti eri tukimuotoja. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon, jonka laatimisesta vastaa esiopetuksen opettaja. Arvion laatimisessa on mukana huoltajien lisäksi tarvittaessa myös muita asiantuntijoita esim. terveydenhoitaja, terapeutit, perheneuvolan työntekijä, psykologi (liite 3). Pedagogisessa arviossa kuvataan; lapsen kasvun ja oppimisen tilanne lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksesta lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja kehitykseen liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä tai oppilashuollollisilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea Tehostettua tukea saavalle lapselle on laadittava esiopetuksen oppimissuunnitelma, joka tehdään yhteistyössä esiopettajien, huoltajien ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa pedagogisen arvion pohjalta (liite 5). Esiopetuksen oppimissuunnitelma sisältää seuraavat tiedot; lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet ja tavoitteet 11

lapsen työskentely-, vuorovaikutus- ja sosioemotionaalisiin taitoihin liittyvät tavoitteet pedagogiset ratkaisut oppimisympäristöön liittyvät ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen huoltajien ja lapsen kanssa lapsen osallistuminen varhaiskasvatustoimintaan ja yhteistyö toiminnan järjestäjän kanssa lapsen edistymisen seuranta ja arviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet 5.3. ERITYINEN TUKI Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten tehdään silloin, kun lapselle annettava tehostettu tuki ei riitä. Pedagoginen selvitys laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa ja siihen liitetään esiopettajan selvitys lapsen saamasta tehostetusta tuesta ja oppimisen edistymisestä sekä selvitys niiltä tahoilta, jotka työskentelevät lapsen ja/tai perheen kanssa (liite 4). Pedagogisessa selvityksessä kuvataan; lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksesta lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja kehitykseen liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä tai oppilashuollollisilla ratkaisuilla lasta tuetaan Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esiopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat esiopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti ja päätös perustuu lapsen ja hänen vanhempiensa kuulemiseen sekä pedagogiseen selvitykseen. Erityisen tuen päätöksessä päätetään lapsen esiopetuspaikka ja muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa lapsen esiopetuksen poikkeava järjestäminen. Erityisen tuen päätös tarkistetaan esiopetuksessa tuen tarpeen muuttuessa. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään esiopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua lapsen tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. 12

Lapsen erityinen tuki järjestetään pääsääntöisesti tavallisessa esiopetusryhmässä ja/tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Lapsella voi olla ylimääräisenä resurssina henkilökohtainen tai ryhmäavustaja. 5.3.1. HOJKS Lapsen erityisen tuen järjestäminen pohjautuu esiopetuksessa laadittavaan lapsen henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS, liite 6). Suunnitelma on pedagoginen asiakirja, johon kirjataan eritysopetuksen järjestämiseen liittyvät asiat, opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät seikat. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa ja sitä arvioidaan säännöllisesti yhteistyössä huoltajien kanssa. Erityisessä tuessa lapselle tulee olla tarjolla samat tukimuodot kuin yleisessä ja tehostetussa tuessa. Kun tuen tarve ei enää ole säännöllistä ja jatkuvaa, lapsen tuki siirretään tehostetun / yleisen tuen piiriin. Sivistysjohtaja tekee muutoksesta päätöksen. 5.3.2. PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS Jos lapsi ei vamman tai sairauden vuoksi tule saavuttamaan perusopetuksen tavoitteita yhdeksässä vuodessa, tehdään hänelle erityisen tuen päätös ja hänen oppivelvollisuutensa kestää 11 vuotta. Lapsen huoltajalle tulee antaa riittävän ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta (E 1), jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa (E 2) ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen (1 lk) Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja on esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta (E 1) ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta (E 2). Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan aina henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. HOJKSin laatimisessa hyödynnetään huoltajan luvalla lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Jos lapsi ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tule tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin lapsi siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. 5.3.3. TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 13

Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata esiopetuksessa lapselle kasvun ja oppimisen perusedellytykset. Lapsi voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tavoitteena on: parantaa yksittäisen lapsen tai koko ryhmän kasvun ja kehityksen edellytyksiä osana yleistä tukea mikäli lapsi on saanut palveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ennen tehostetun tuen aloittamista erityisen tuen aikana HOJKS:aan kirjataan lapsen tarvitsemat avustaja- ja tulkitsemispalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen 6. YHTEISTYÖ 6.1. KODIN JA ESIOPETUKSEN KASVATUSKUMPPANUUS Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja siksi lapsen huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Esiopetushenkilöstöllä on koulutuksen ja kokemuksen antama ammatillinen tieto ja osaaminen. Yhteistyö perustuu kasvatuskumppanuuteen, tasavertaisuuteen, luottamukseen, avoimuuteen ja toisen kunnioittamiseen. Kasvatuskumppanuuteen kuuluu sopimusten tekemistä lapsen hyvinvoinnin edistämisestä ja kasvatusperiaatteista kotona ja esikoulussa. Huolet otetaan esille tarpeeksi ajoissa ja toimitaan aina lapsen parhaaksi. Päivittäisissä keskusteluissa, vanhempainilloissa ja yhteisissä juhlissa huoltajilla on mahdollisuus saada tietoa esiopetuksen tavoitteista, toimintatavoista ja lapsensa edistymisestä. Henkilökohtaisissa keskusteluissa huoltajien kanssa sovitaan lapselle omat tavoitteet esiopetusvuotta varten ja vaihdetaan tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä. Nämä kirjataan lapsen esiopetussuunnitelmaan. Kodin ja esiopetuksen yhteistoiminta jatkaa varhaiskasvatuksen kasvatuskumppanuutta ja luo pohjaa myöhemmälle kodin ja koulun yhteistyölle. 6.2. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ Esikoululaiset tutustuvat tulevaan kouluun ja opettajaan esiopetusvuoden aikana. Esi- ja alkuopetuksen opettajat keskustelevat esikoululaisen oppimisvalmiuksista kouluun siirtymisvaiheessa. Keskustelun tukena on erillinen siirtotietokaavake (liite). Tietojen siirtämiseen esi- ja alkuopetuksen välillä tarvitaan aina vanhempien lupa. Yhteistyötä tehdään myös muiden perusopetusryhmien kanssa esim. kummioppilastoiminnan muodossa. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tulee muodostaa johdonmukaisesti etenevä kasvatuksellinen ja opetuksellinen kokonaisuus. Esi- ja perusopetus yhdessä turvaavat lapsen kehityksen ja oppimisen jatkumon. Koulun ja esiopetuksen henkilöstö luovat yhdessä lapselle turvallisen siirtymisen esiopetuksesta kouluun. Yhteistyössä pyritään siihen, että lapsen oppimisen edistymisen kannalta tarvittava tieto välittyy esiopetuksesta alkuopetukseen. 6.3. MUUT YHTEISTYÖTAHOT Esiopetuksessa tehdään yhteistyötä myös seuraavien tahojen kanssa: 14

Opetuksen tukipalvelut ja muut asiantuntijat (perheneuvola, lastenneuvola, terapeutit, sosiaalitoimi jne.) Edellä mainittujen tahojen työntekijät tutkivat lapsia ja osallistuvat erityistä tukea tarvitsevien lasten kuntoutussuunnitelman (HOJKS) laatimiseen sekä antavat tarvittaessa konsultaatioapua kasvatushenkilöstölle. Varhaiskasvatuksen henkilöstö ja muut tahot kuten srk, yritykset, lähiympäristö jne. 6.4. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Oppilashuollon tehtävänä on seurata ja tukea jokaisen lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea lasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajien kanssa (liite 7). Esiopetuksen oppilashuollon palvelut koostuvat lasten- ja perheneuvolan palveluista, hammashuollosta, päivittäisestä, terveellisestä ja riittävästä ruokailusta sekä kuljetusjärjestelyistä (odotusajat, turvallisuus) yhteistyössä huoltajien kanssa. Esiopetuksen pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys perustuvat kunnassa yhteisesti sekä yksiköittäin laadittuihin suunnitelmiin. Suunnitelmia päivitetään tarvittaessa ja suoritetaan mm. pelastusharjoituksia. Häirinnän, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville. Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kaikkiin näihin tilanteisiin on puututtava. Myös vanhemmat ilmoittavat esiopetuksen henkilöstölle, mikäli lapsi toistuvasti kertoo häneen kohdistuneesta kiusaamisesta. Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö huoltajien kanssa. Koko esiopetuksessa toimiva henkilöstö on salassapitovelvollinen lapsiin liittyvissä asioissa. Luonnollisesti henkilökunnan keskinäinen tietojen vaihto on sallittua lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen turvaamiseksi. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on kuitenkin salassapitosäännösten estämättä oikeus saada ja luovuttaa tietoa toisilleen lapsen asianmukaisen opetuksen järjestämiseksi. 7. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS Eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevien lasten esiopetus järjestetään muun esiopetuksen yhteydessä. Tarpeen vaatiessa lapselle voidaan järjestää pienryhmä- tai yksilöopetusta, jonka avulla lapsen minäkuvaa ja itsetuntoa voidaan vahvistaa. Suomen kieltä opitaan sekä opetuksen että muun vuorovaikutuksen kautta. Vuorovaikutus on kielen oppimisessa yhtä tärkeä kuin kielen opetus. Opetuksessa toteutetaan esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Myös äidinkielen kehittäminen on tärkeää, sillä oma äidinkieli luo pohjan muiden kielten oppimiselle. Lapsen oma kulttuuri huomioidaan mm. uskonnonopetuksessa. 8. LAPSEN VALMIUKSIEN ARVIOINTI Esiopetusvuoden alussa syys-lokakuulla esiopettajat ja/tai koulun erityisopettaja tekevät kouluvalmiuden ryhmätehtävän, jossa arvioidaan lasten lyhytkestoista muistia, ohjeiden 15

ymmärtämistä, keskittymistä, hahmottamista ja kielellisiä sekä matemaattisia valmiuksia. Päähuomion tulee kohdistua lapsen sosiaalisen kasvun, yhteistyökyvyn, ilmaisutaitojen ja työskentelytapojen kehittymiseen. Keskeistä ei ole arvioida vain sitä, mitä lapsi osaa itsenäisesti ja yksin, vaan myös sitä, mitä hän osaa yhdessä muiden kanssa. Säännöllisesti käytävissä keskusteluissa opettaja antaa palautetta huoltajille havainnoistaan lapsen kehityksestä. Arvioinnin tulee olla rehellistä ja kannustavaa. Ryhmäarvioinnin sekä ryhmässä tehtyjen havaintojen perusteella lapset ohjataan tarvittaessa psykologin tekemiin yksilötutkimuksiin. Lasta tutkinut psykologi tekee suosituksen siitä, mikä koulu- tai luokkamuoto olisi lapselle paras. Huoltajille tulee antaa riittävästi tietoa ja heitä tulee rohkaista ratkaisuissaan löytää sopivin ajankohta ja koulumuoto lapsen koulun aloitukseen. Koulunkäynnin vuotta myöhemmin aloittaneet lapset sijoitetaan pääsääntöisesti esiopetusryhmään, johon varataan riittävät tukitoimet. Lasten kanssa tehdään itsearviointi syksyllä ja keväällä. Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää oppimistaitojen oppimista. Lapsi oppii taidon arvioida työskentelyään ja suhtautumistaan toisiin. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa toimintakauden lopussa. Arvioinnissa hyödynnetään mm. dokumentointia, havainnointia ja lapsen itsearviointia. Arvioinnissa painotetaan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymistä pikemmin kuin vain tavoitteiden saavuttamista. Arviointi on jatkuvaa. Opettajan oma arviointi on oleellinen osa työn kehittämistä. Opettaja kehittää jatkuvasti kasvatus- ja opetuskäytäntöjään sekä pohtii kriittisesti perusteita. Kehittäminen ja muutos edellyttävät yhteistyötä ja arviointia opettajien sekä työtiimin kanssa. Esimiehen tehtävänä on arvioida, ohjata ja tukea opettajien työtä. Esiopetusvuoden päätteeksi annetaan lapselle osallistumistodistus, josta ilmenee esiopetuksen tuntimäärä, lukuvuosi ja esiopetusyksikkö. 16

KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA YLEINEN TUKI Lapsen oikeus ohjaukseen ja tukeen Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma esiopetuksen opettaja vastaa HUOLI Tukimuodot: oppimisympäristön muokkaus, joustavat ryhmät, eriyttäminen Pedagoginen arvio esiopetuksen opettaja vastaa Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä: esiopettaja, terveydenhuollon edustaja, toimintaterapeutti, muut asiantuntijat TEHOSTETTU TUKI Säännöllinen tuki tai useita tukimuotoja käytössä Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostettuun tukeen esiopetuksen opettaja vastaa HUOLI Tukimuodot ja pedagogiset järjestelyt: tuki vastaa lapsen kehitystasoa ja yksilöllisiä tarpeita Pedagoginen selvitys esiopettajan selvitys, työryhmän selvitys ja arvio tuen tarpeesta Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä: esiopettaja, terveydenhuollon edustaja, toimintaterapeutti, muut asiantuntijat ERITYINEN TUKI Erityisopetus ja muu tuki HOJKS-henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen opettaja vastaa Erityinen tuki järjestetään muun esiopetuksen yhteydessä; tuki vastaa lapsen kehitystasoa ja yksilöllisiä tarpeita 17

PUOLANGAN KUNTA LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Salassa pidettävä PERUSTIEDOT Lapsen nimi synt.aika Esiopetuksen opettaja ja yhteystiedot Huoltaja/t ja huoltajien yhteystiedot KUVAUS LAPSESTA 1. Lapsen vahvuudet / ilon aiheet (luonteenpiirteet, kiinnostukset, harrastukset, tiedot, taidot) 2. Lapsi tarvitsee apua / tukea 3. Miten lapsi suhtautuu esiopetuksen aloittamiseen? TÄRKEÄÄ LAPSEN KASVATUKSESSA 4. Millaisia asioita pidätte tärkeinä lapsen kasvatuksessa? 5. Onko lapsen kasvussa tai kehityksessä ollut huolenaiheita? Onko perheessänne tapahtunut muutoksia tai muita asioita, jotka voivat heijastua lapsenne kasvuun ja kehitykseen? VALMIUDET JA TAVOITTEET Vanhempien ja lapsen arvio, mitä lapsi jo osaa ja mitä hänen toivotaan oppivan Keskustelussa yhteisesti sovitut tavoitteet ja käytännöt 6. Sosiaaliset valmiudet, vuorovaikutus esim. leikkii toisten lasten kanssa, ottaa kontaktia lapsiin ja aikuisiin, ottaa toiset lapset huomioon, odottaa vuoroaan, hyväksyy säännöt ja rajoitukset, kestää pettymyksiä, luottaa itseensä, pitää puolensa, selvittää ristiriidat, pystyy/osaa kysyä, kuunnella ja keskustella, noudattaa ohjeita 7. Työskentelyvalmiudet / Omatoimisuus ja päivittäistoiminnot esim. on kiinnostunut erilaisista ympäristön ilmiöistä ja uuden oppimisesta, keskittyy annettuihin tehtäviin suorittaen ne loppuun asti, selviytyy päivittäistoiminnoista (pukeminen, ruokailu, wc-käynnit) itsenäisesti 18

8. Motoriikka karkeamotoriikka; esim. perusliikuntamuodot, sujuvuus, kömpelyys, kiinnostuneisuus hienomotoriikka; esim. kynän ja saksien käyttö 9. Kieli ja kommunikaatio esim. ilmaisee omia ajatuksiaan ja tuntemuksiaan, keksii tarinoita, ymmärtää puhetta, ymmärtää annettuja ohjeita, puhuu ymmärrettävästi 10. Muita yhteisesti sovittuja tavoitteita ja käytäntöjä esim. esiopetuksen eri sisältöalueilta tai päivittäistoimintoihin liittyen ESIOPETUKSEN TOTEUTUS JA TOIMINTATAVAT 11. Millaista yhteistyötä toivotte kodin ja esiopetuksen välillä? Tiedonkulku ja poissaolot? 12. Millaisia toiveita teillä on esiopetuksen toteutuksen suhteen? 13. Esikoulumatkat ja päivähoito 14. Opetusvideot, lasten elokuvat ja tietokonepelit YHTEISTYÖ 15. Saako esiopetuksen opettaja konsultoida yhteistyötahoja lapsenne kasvuun ja kehitykseen sekä koulunkäynnin aloittamiseen liittyvissä asioissa? Luottamuksellisen keskustelun tarkoituksena on lapsenne yksilöllisen kasvun tukeminen sekä mahdollisimman joustava koulunkäynnin aloittaminen. 16. Muuta tärkeää Me allekirjoittaneet sitoudumme yhteistyöhön lapsen parhaaksi Puolangalla / huoltaja huoltaja esiopettaja Lapsen esiopetuksen opetussuunnitelma annetaan esiopetusvuoden päätyttyä kotiin. Keväällä esiopetusvuoden arvioinnin yhteydessä esikoulun opettaja ja lapsen huoltajat täyttävät yhteistyössä lapsen tulevaan kouluun lähetettävän siirtotietolomakkeen. Arviointikeskustelu käyty / huoltaja huoltaja esiopettaja 19

Puolangan kunta PERUSTIEDOT Lapsen nimi Esiopetuksen yhteyshenkilö ja yhteystiedot Pedagoginen arvio Esiopetus synt.aika Salassa pidettävä Huoltaja/t ja huoltajien yhteystiedot PEDAGOGISEN ARVION LAATIMINEN Pedagoginen arvio laadittu, pvm Laatimisesta vastanneet opettajat Muut pedagogisen arvion laatimiseen osallistuneet asiantuntijat Lyhyt kuvaus huoltajan ja lapsen kanssa tehdystä yhteistyöstä ja päivämäärä/t PEDAGOGINEN ARVIO Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena Lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista Lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet Arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea LAATIMISESSA HYÖDYNNETTY SEURAAVIA ASIAKIRJOJA (asiakirjoja ei liitetä pedagogiseen arvioon) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, laadittu (pp.kk.vvvv) Yleisen tuen aikana laadittu lapsen esiopetuksen opetussuunnitelma, laadittu (pp.kk.vvvv) Kuntoutussuunnitelma, laadittu (pp.kk.vvvv) Mahdolliset muut asiakirjat, mitkä ja niiden laatimispäivämäärät (pp.kk.vvvv) KÄSITTELY MONIAMMATILLISESSA OPPILASHUOLTOTYÖSSÄ Käsittelyn päivämäärät (pp.kk.vvvv) Pedagogisen arvion ja oppilashuollon moniammatillisen käsittelyn perusteella tehty ratkaisu Lapsi ei tarvitse tehostettua tukea Lapselle aloitetaan tehostettu tuki Tehostettua tukea jatketaan Päiväys, allekirjoitukset / 20 huoltajan allekirjoitus huoltajan allekirjoitus esiopettajan allekirjoitus 20

Puolangan kunta PERUSTIEDOT Lapsen nimi Esiopetuksen yhteyshenkilö ja yhteystiedot synt.aika Pedagoginen selvitys Esiopetus Salassa pidettävä Huoltaja/t ja huoltajien yhteystiedot PEDAGOGISEN SELVITYKSEN LAATIMINEN Pedagoginen selvitys laadittu (pp.kk.vvvv) Pedagogisen selvityksen kokoamisesta ja erityisen tuen tarpeen arvion tekemisestä vastannut esiopetuksen opettaja Lapsen oppimisen etenemisestä selvityksen tehneet esiopettaja/t Tehostetusta tuesta ja lapsen kokonaistilanteesta moniammatillisena yhteistyönä selvityksen antaneet Selvitys huoltajan ja lapsen kuulemisesta ja päivämäärä PEDAGOGINEN SELVITYS Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena Lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista Lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet Arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea LAATIMISESSA HYÖDYNNETTY SEURAAVIA ASIAKIRJOJA (asiakirjoja ei liitetä pedagogiseen selvitykseen) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, laadittu (pp.kk.vvvv) Pedagoginen arvio, laadittu (pp.kk.vvvv) Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, laadittu (pp.kk.vvvv) HOJKS (mikäli lapsi saanut aiemmin erityistä tukea), laadittu (pp.kk.vvvv) Kuntoutussuunnitelma, laadittu (pp.kk.vvvv) Mahdolliset muut asiakirjat, mitkä ja niiden laatimispäivämäärät (pp.kk.vvvv) ARVIO LAPSEN ERITYISEN TUEN TARPEESTA Selvitysten perusteella tehty arvio lapsen erityisen tuen tarpeesta Lapsi ei tarvitse eritystä tukea Lapsi tarvitsee erityistä tukea Arvion perustelut Päiväys, allekirjoitukset / 20 huoltajan allekirjoitus huoltajan allekirjoitus esiopettajan allekirjoitus 21

Puolangan kunta Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostettua tukea varten Salassa pidettävä PERUSTIEDOT Lapsen nimi synt.aika Esiopetuksen yhteyshenkilö ja yhteystiedot Huoltaja/t ja huoltajien yhteystiedot Tehostetun tuen antaminen käsitelty moniammatillisessa oppilashuoltotyössä Käsittelypäivämäärä (pp.kk.vvvv) Esiopetuksen järjestäjä Mahdollinen päätös perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta Päätöspäivämäärä(pp.kk.vvvv) Päätöksen tekijä LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma laadittu (pp.kk.vvvv) Laatimisesta vastannut esiopetuksen opettaja Muut lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuneet Lyhyt kuvaus huoltajan ja lapsen kanssa tehdystä yhteistyöstä ja päivämäärät (pp.kk.vvvv) LAPSEN ESIOPETUKSEN JA TUKITOIMIEN JÄRJESTÄMINEN (Täytetään ne kohdat, jotka ovat tarpeen asianomaisen lapsen kohdalla) Lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet Lapsenoppimisvalmiuksiin, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä sosioemotionaalisiin taitoihin liittyvät tavoitteet Pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, opetusmenetelmät ja työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut ratkaisut Moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet 22

Yhteistyön toteuttaminen huoltajan ja lapsen kanssa, huoltajan tarjoama tuki Lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatustoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa Lapsen edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä lapsen itsearviointi LAATIMISESSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA ASIAKIRJOJA (asiakirjoja ei liitetä oppimissuunnitelmaan) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, laadittu (pp.kk.vvvv) Yleisen tuen aikana laadittu lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, laadittu (pp.kk.vvvv) Pedagoginen arvio, laadittu (pp.kk.vvvv) Kuntoutussuunnitelma, laadittu (pp.kk.vvvv) Mahdolliset muut asiakirjat, mitkä ja niiden laatimispäivämäärät (pp.kk.vvvv) ARVIOINTIA LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMAN TARKISTAMISTA VARTEN Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tarkistetaan seuraavan kerran (kk.vvvv) Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman toteutumisen arvioinnit ja niiden pvm:t (pp.kk.vvvv) Arviointiin osallistuneet Lapsen edistyminen esiopetuksen oppimissuunnitelmassa hänelle määritellyissä tavoitteissa Arvio lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan kirjattujen opetusjärjestelyjen, toimintatapojen ja tukitoimien sopivuudesta ja riittävyydestä Päiväys, allekirjoitukset / 20 huoltajan allekirjoitus huoltajan allekirjoitus esiopettajan allekirjoitus 23

Puolangan kunta Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Esiopetus Salassa pidettävä PERUSTIEDOT Lapsen nimi synt.aika Esiopetuksen yhteyshenkilö ja yhteystiedot Huoltaja/t ja huoltajien yhteystiedot Erityisen tuen päätös Päätöspäivämäärä (pp.kk.vvvv) Päätöksen tekijä Esiopetuksen järjestäjä Oppivelvollisuus Yleinen oppivelvollisuus alkaa (pp.kk.vvvvv) Pidennetty oppivelvollisuus alkaa/alkanut (pp.kk.vvvv) Mahdollinen päätös perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta Päätöspäivämäärä (pp.kk.vvvv) Päätöksen tekijä HOJKSin LAATIMINEN Hojks laadittu (pp.kk.vvvv) Laatimisesta vastannut esiopetuksen opettaja Muut HOJKSin laatimiseen osallistuneet Lyhyt kuvaus huoltajan ja lapsen kanssa tehdystä yhteistyöstä ja päivämäärät (pp.kk.vvvv) LAPSEN ESIOPETUKSEN JA TUKITOIMIEN JÄRJESTÄMINEN (Täytetään ne kohdat, jotka ovat tarpeen asianomaisen lapsen kohdalla) Lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet Lapsenoppimisvalmiuksiin, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä sosioemotionaalisiin taitoihin liittyvät tavoitteet Edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä lapsen itsearviointi Pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, opetusmenetelmät ja työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut ratkaisut 24

Erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tukija kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet Kuvaus lapsen esiopetuksen järjestämisestä muun esiopetuksen yhteydessä ja/tai erityisryhmässä Kuvaus siitä, miten erityisryhmässä esiopetusta saava lapsi integroituu muuhun esiopetukseen Moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet Kuvaus lapsen esiopetuksen kuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan lapsen ohjauksesta ja valvonnasta Yhteistyön toteuttaminen huoltajan ja lapsen kanssa, huoltajan tarjoama tuki Lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatustoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa LAATIMISESSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA ASIAKIRJOJA (asiakirjoja ei liitetä HOJKSiin) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, laadittu (pp.kk.vvvv) Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, laadittu (pp.kk.vvvv) Pedagoginen selvitys, laadittu (pp.kk.vvvv) Kuntoutussuunnitelma, laadittu (pp.kk.vvvv) Asiantuntijalausunnot, mitkä ja niiden antopäivämäärät (pp.kk.vvvvv) Muut asiakirjat, mitkä ja niiden laatimispäivämäärät (pp.kk.vvvv) ARVIOINTIA HOJKSin TARKISTAMISTA VARTEN HOJKS tarkistetaan seuraavan kerran (kk.vvvv) HOJKSin toteutumisen arvioinnit ja niiden pvm:t (pp.kk.vvvv) Arviointiin osallistuneet Lapsen edistyminen HOJKSissa hänelle määritellyissä tavoitteissa Arvio HOJKSiin kirjattujen opetusjärjestelyjen, toimintatapojen ja tukitoimien sopivuudesta ja riittävyydestä Päiväys, allekirjoitukset / 20 huoltajan allekirjoitus huoltajan allekirjoitus esiopettajan allekirjoitus 25

Puolangan kunta HUOLTAJAN / HUOLTAJIEN KIRJALLINEN SUOSTUMUS OPPILASHUOLTOTYÖHÖN OSALLISTUVISTA HENKILÖISTÄ Oppilashuolto Oppilashuolto kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. Laki perusopetuslain muuttamisesta Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Lastensuojelulaki 13.4.2007/417 Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Viranomaiset ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lapsen nimi: Luokka: Oppilashuoltoryhmä kokoontuu Aika: Klo: Paikka: Toivon / toivomme, että lapseni / lapsemme oppilashuoltotyöhön osallistuvat: kaikki alla olevat saavat osallistua Vain seuraavat: rehtori tai vararehtori esikoulun / luokanopettaja erityisopettaja, vuosiluokat 1-6 pienryhmän opettaja terveydenhoitaja sosiaalityöntekijä psykiatrinen sairaanhoitaja henk.kohtainen avustaja muu, kuka opiskelija / työharjoittelija Pääsen mukaan kokoukseen En pääse mukaan kokoukseen huoltaja Pääsen mukaan kokoukseen En pääse mukaan kokoukseen huoltaja Tarvittaessa konsultoidaan neuvola/koululääkäriä psykologia Lapsen virallinen huoltaja: Äiti Isä Muu Kuka? Puolangalla /.20 Huoltajan allekirjoitus: Huoltajan allekirjoitus: 26