1(20) 1.2 T 18.6.2015 Valtatien 15 (Valkealanväylä) kevyen liikenteen järjestelyt Käyräjoen kohdalla Tiesuunnitelma Tiesuunnitelmaselostus
Tiesuunnitelma Tiesuunnitelmaselostus 18.6.2015 3 Sisältö 1 HANKKEEN TAUSTAT, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 5 1.1 Yleistä 5 1.2 Suunnittelukohde 5 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset 6 1.4 Muut hanketta koskevat suunnitelmat 6 1.5 Nykytilan kuvaus 6 1.5.1 Tieverkko ja liittymät 6 1.5.2 Geometria ja poikkileikkaus 6 1.5.3 Liikennemäärät 7 1.5.4 Nopeusrajoitukset 7 1.5.5 Liikenneturvallisuus 7 1.5.6 Kevytliikenne ja joukkoliikenne 7 1.5.7 Sillat 8 1.5.8 Tievalaistus 8 1.5.9 Maankäyttö 8 1.5.10 Kaavoitustilanne 8 1.5.11 Ympäristö 10 1.5.12 Pohjaolosuhteet ja rakenteet 12 1.5.13 Varusteet ja laitteet 12 1.6 Ongelmat ja puutteet 12 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 13 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 14 3.1 Hankkeelle asetetut tavoitteet 14 3.2 Parantamistoimenpiteet 14 3.3 Purettavat ja siirrettävät rakennukset ja rakenteet 14 3.4 Nopeusrajoitukset 14 3.5 Teiden hallinnolliset järjestelyt 14 3.6 Toimenpiteiden mitoitus 14 3.7 Liittymät 14 3.8 Joukkoliikenne 14 3.9 Massatalous ja läjitysalueet 15 3.10 Tieympäristö käsittelyn periaatteet ja laatutaso 15 3.11 Liikennemelu 15 3.12 Tievalaistus 15 3.13 Liikenteenohjaus 15 3.14 Kuivatus 15 3.15 Sillat 15 3.16 Johto ja laitesiirrot 15
Tiesuunnitelma Tiesuunnitelmaselostus 18.6.2015 4 4 HANKKEEN VAIKUTUKSET 17 4.1 Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen 17 4.2 Vaikutukset kunnossapitoon 17 4.3 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen 17 4.4 Vaikutukset ympäristöön 17 4.5 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 19 4.6 Kustannusvaikutukset 19 5 SUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT LUVAT JA SOPIMUKSET 19 6 JATKOTOIMENPITEET 20 7 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 20
HANKKEEN TAUSTAT, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 18.6.2015 5 1 HANKKEEN TAUSTAT, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 1.1 Yleistä Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue on laatinut tiesuunnitelman Valtatien 15 (Valkealanväylä) kevyen liikenteen järjestelyt Käyräjoen kohdalla,. Valtatie 15 on tärkeä yhteys Etelä-Savon ja Kymenlaakson välillä. Tie on merkittävä tavaraliikenteen kuljetusreitti sisäsuomesta Haminan ja Kotkan satamiin. Tiejakso on myös vilkas asiointi- ja työmatkaliikenteen reitti Valkealasta an ja edelleen pohjoisempana sijaitsevaan Vekaranjärven varuskuntaan. Suunnitelma sisältää uuden kevyen liikenteen vesistösillan ja kevyen liikenteen yhteydet valtatiellä 15, Käyräjoen kohdalla. Suunnittelun lähtökohtana ovat valtatien 15 parantaminen välillä Valkeala aluevaraussuunnitelman (v. 2015) mukaiset ratkaisut. 1.2 Suunnittelukohde Suunnittelukohde sijaitsee n kaupungin alueella Valkealan taajaman läheisyydessä, Käyräjoen kohdalla. Suunnittelukohteen sijainti on esitetty kuvan 1 kartalla. Kuva 1. Suunnittelukohteen sijainti. Suunnittelualue sijaitsee Valtatien 15 varrella Käyräjoen kohdalla (tierekisteriosoitteet (15/11/1430 1640).
HANKKEEN TAUSTAT, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 18.6.2015 6 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Valtatielle 15 on laadittu kehittämisselvitys vuonna 2005. Yleissuunnitelmatasoisen aluevaraussuunnitelma on valmistunut huhtikuussa 2015. Aluevaraussuunnitelma on laadittu samanaikaisesti n keskustaajaman osayleiskaavan kanssa. Toukokuussa 2015 on valmistunut aluevaraussuunnitelma maantien 370 ja valtatien 15 parantaminen välillä Valkeala. Suunnittelukohde sisältyy ko. suunnitelman mukaiseen tiejaksoon. 1.4 Muut hanketta koskevat suunnitelmat Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen L- vastuualue on laatinut Käyräjoen maantiesillan (KaS-666) peruskorjaussuunnitelman. 1.5 Nykytilan kuvaus 1.5.1 Tieverkko ja liittymät Suunnittelukohde sijaitsee n kaupungin Valkealan taajaman läheisyydessä valtatien 15 varrella Käyräjoen kohdalla. Suunnittelualueen ja sen ympäristön tieverkko on esitetty kuvan 2 kartalla. Kuva 2. Suunnittelualueen liikenneverkko. 1.5.2 Geometria ja poikkileikkaus Suunnittelujaksolla valtatie 15 on vaakageometrialtaan lähes suora. Valtatie laskee siltapaikalle molemmista tulosuunnista n. 3,0 % kaltevuudessa. Siltapaikka on maaston alin kohta. Valtatien nykyinen poikkileikkaus on 9,0/7,0 m (päällysteleveys 8,50 m).
HANKKEEN TAUSTAT, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 18.6.2015 7 Nykyisin kevyen liikenteen väylä ylittää Käyräjoen valtatien vesistösiltaa pitkin korotettuna väylänä valtatien pohjoispuolella. Sillan molemmin puolin kevyen liikenteen väylä kulkee erillisenä, välikaistalla erotettuna valtatien pohjoispuolella. 1.5.3 Liikennemäärät Valtatien 15 keskimääräinen liikennemäärä (KVL 2014) oli suunnittelujaksolla noin 10 700 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaita ajoneuvoja oli noin 950 (9 %). Valtatien liikennemäärien on ennustettu kasvavan vuoteen 2025 mennessä noin 15 % ja vuoteen 2040 mennessä noin 28 % (Lähde: maantien 370 ja valtatien 15 parantaminen välillä Valkeala, aluevaraussuunnitelma). 1.5.4 Nopeusrajoitukset Suunnittelualueella valtatien 15 nopeusrajoitus on 60 km/h. 1.5.5 Liikenneturvallisuus Valtatiellä 15 välillä kantatie 46 - seututie 368 (tieosa 11) on vuosina 2010-2014 tapahtunut yhteensä 27 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista kaksi on johtanut henkilövahinkoihin (loukkaantuneita 3 henkilöä, ei yhtään kuollutta). Onnettomuudet ovat keskittyneet liittymiin ja niiden ympäristöön. Kahdessa onnettomuudessa on ollut osallisena kevyen liikenteen kulkija (pyöräilijä / mopoilija). Onnettomuuksista suurin osa (8 kpl) on ollut peräänajo-onnettomuuksia. Kääntymisonnettomuuksia on tapahtunut 5 kpl sekä yksittäisonnettomuuksia ja risteämisonnettomuuksia molempia 4 kpl. Valtatiellä 15 Käyräjoen kohdalla on tapahtunut viiden vuoden aikana yksi aineellisiin vahinkoihin johtanut yksittäisonnettomuus. Käyräjoen länsipuolisessa katuliittymässä (Vanha Myllytie - Lautarontie) on tapahtunut 4 onnettomuutta, josta yksi on johtanut henkilövahinkoihin (peräänajo). Käyräjoen itäpuolisessa katuliittymässä (Kauniskankaantie - Teollisuustie) on viiden vuoden aikana tapahtunut kaksi aineellisiin vahinkoihin johtanutta risteämisonnettomuutta. 1.5.6 Kevytliikenne ja joukkoliikenne Kevyt liikenne Valtatien 15 varressa on erillinen kevyen liikenteen väylä koko suunnittelujakson matkalla. Väylä on valtatien pohjoispuolella. Kevyen liikenteen väylä ylittää Käyräjoen nykyistä maantiesiltaa pitkin korotettu väylänä. Joukkoliikenne Suunnittelujaksolla on säännöllistä joukkoliikennettä mm. paikallis- ja reittiliikennettä. Suunnittelualueella Käyräjoen itäpuolella on valtatien varressa linja-autopysäkki.
HANKKEEN TAUSTAT, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 18.6.2015 8 1.5.7 Sillat Suunnittelukohteessa on yksi maantiesilta (Käyräjoen silta), jota pitkin valtatie 15 ylittää Käyräjoen. Maantiesillan (KaS-666) hyödyllinen leveys on 11,00 m. Sillan eteläreunalla on ajorata (leveys 7,75 m) pohjoisreunalla on korotettu kevyen liikenteen väylä (3,25 m). Silta on huonokuntoinen ja eikä mahdollista toistaiseksi erikoiskuljetuksia. Sillalle on tarkoitus tehdä peruskorjaus vuoden 2017 aikana. Peruskorjauksen yhteydessä korotettu kevyen liikenteen väylä poistetaan ja silta kavennetaan alkuperäiseen poikkileikkaukseensa. 1.5.8 Tievalaistus Suunnittelukohteessa valtatie on valaistu. Valaisimet on sijoitettu kevyen liikenteen väylän puolelle. Kevyen liikenteen väylällä ei ole erillistä valaistusta. 1.5.9 Maankäyttö Suunnittelualue rajautuu valtatien pohjoispuolella metsä- ja puistoalueisiin. Suunnittelualueen läheisyydessä valtatien eteläpuolella sairaalantien ja Käyräjoen välisellä alueella sijaitsee kaupallisia palveluita. 1.5.10 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava (vahvistettu 14.12.2010). Ote maakuntakaavasta n alueelta on esitetty kuvassa 5. Maakuntakaavassa valtatie 15 on esitetty suunnittelukohteen kohdalla 2- ajorataiseksi valtatieksi ja Käyräjoki vesiliikenteen reitiksi. Kuva 5. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta (pvm:llä 13.3.2015).
HANKKEEN TAUSTAT, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 18.6.2015 9 Yleiskaava n kaupungin keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava on laatimisvaiheessa. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 26.3.2014 9.5.2014. Kaavaluonnoksesta jätettyjen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta on aloitettu kaavaehdotuksen laatiminen. Ote yleiskaavaluonnoksesta on esitetty kuvassa 6. Kuva 6. Ote n yleiskaavaluonnoksesta (pvm:llä 5.5.2015). Asemakaava Suunnittelualue rajoittuu valtatien pohjoispuolella n kaupungin asemakaava-alueeseen. Myös valtatien eteläpuolella Käyräjoen ja Sairaalantien välisellä alueella on voimassaoleva asemakaava. Ote alueen asemakaavoista on esitetty kuvassa 7. Kuva 7. Ote n kaupungin asemakaavasta (pvm:llä 19.2.2015).
HANKKEEN TAUSTAT, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 18.6.2015 10 1.5.11 Ympäristö Suunnittelualueen ympäristö-, suojelu-, ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet on tarkistettu OIVA- paikkatietoaineistoista ja Museoviraston paikkatietoaineistosta sekä alueelle laadituista selvityksistä. Ympäristö Suunnittelualueelle ei sijoitu suojelualueita. Lähimmät suojelualueet sijoittuvat Lappalanjärven rannalle, jossa on Natura2000-verkostoon kuuluvia suojelualueita (Oiva Ympäristö- ja paikkatietoaineisto). Eläimistö ja kasvisto Vt 6 Hevossuo - Tykkimäki yleissuunnitelmaan liittyvässä luontoselvityksessä 2011 2014 (Luontoselvitys Kotkansiipi v. 2014) suunnittelualueen läheisyyteen on osoitettu liito-oravan elinalueita sekä kulkuyhteyksiä valtatien 15 yli Käyräjoen sillan kohdalla länsipuolella (kuva 8). Suunnittelualueelle sijoittuu liito-oravien ylityspuita. Kuva 8. Liito-oravien esiintymisalueet ja kulkuyhteydet Suunnittelukohteen läheisyydessä (lähde: Vt6 Hevossuo Tykkimäki yleissuunnitelmaan liittyvä luontoselvitys 20011-2014; Luontoselvitys Kotkansiipi) Käyräjoella on tehty havaintoja myös täplälampikorennosta. Korentojen lisääntymispaikat sijaitsevat suunnittelualueen ylävirran puolella lähellä Käyrälampea. (lähde: Vt6 Hevossuo - Tykkimäki yleissuunnitelmaan liittyvä luontoselvitys 20011 2014; Luontoselvitys Kotkansiipi). Suunnittelualueella kesäkuussa 2015 tehdyssä korentokartoituksessa (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy/ P. Parkko) ei alueella tehty korentohavaintoja. Korentokartoitusta tehdään vielä heinäkuussa 2015. Luontoselvitys Metsänen on laatinut vuonna 2015 Valtatien 6 yleissuunnitelma Hevossuo - Tykkimäki sekä valtatien 15 ja maantien 370 aluevaraussuunnitelma Ahlmannintie - Valkeala 2014 suunnittelun pohjalle Lepakkopotentiaalin arvioinnin, jonka mukaan Käyräjoen sillan ympäristö on potentiaalinen lepakkoreitti, jonka jatkotutkimus on tarpeen. Lisäselvitys lepakkojen esiintymisestä ja päiväpiiloista tehdään heinä-elokuun 2015 aikana.
HANKKEEN TAUSTAT, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 18.6.2015 11 Käyräjoella on tehty saukkohavaintoja vuosittain (lähde: Vt6 Hevossuo - Tykkimäki yleissuunnitelmaan liittyvä luontoselvitys 20011 2014). Saukkojen osalta on huomioitava, että niillä on siltojen kohdilla kulkureitti rantaluiskia pitkin menemättä tielle. Muinaisjäännökset Museoviraston kulttuuriympäristön rekisteriporttaalin mukaan suunnittelualueelle ei sijoitu muinaisjäännöksiä. Lähimmät muinaisjäännökset sijaitsevat Käyrälammen ja Lappalanjärven ranta-alueilla (Museoviraston muinaisjäännösrekisteri). Mahdollista muinaisjäännösten olemassaoloa alueella on myös tiedusteltu Museovirastolta. Museovirasto on vastannut tiedusteluun 12.6.2015 lähettämällään sähköpostilla että Museoviraston tietojen mukaan alueella ei ole muinaisjäännöksiä. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Suunnittelualueen läheisyydessä nykyisen Käyräjoen maantiesillan eteläpuolella sijaitsee maakunnallisesti arvokas Jokelan myllyn alue. Kohde on inventoitu n keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan yhteydessä vuonna 2014 (Lähde: n keskeisen kaupunkialueen yleiskaava, Rakennuskulttuurikohteet ja niiden arvotus v. 2014). Pohjavesialueet Suunnittelualue sijaitsee kahden pohjavesialueen välisellä kannaksella. Suunnittelualueen eteläpuolella, Käyräjoen itäpuolella sijaitsee B-sairaalan pohjavesialue ja pohjoispuolella Jokelan pohjavesialue. Molemmat alueet ovat OIVA- reksiterin mukaan vedenoton kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Pohjavesialueiden sijainti on esitetty kuvan 8 kartalla. Jokelan pohjavesialue B- sairaalan pohjavesialue Kuva 8. Pohjavesialueiden sijainti (Lähde: MML:n paikkatietorekisteri).
HANKKEEN TAUSTAT, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 18.6.2015 12 Vesistöt Suunnittelualueen läpi pohjoisen suuntaan laskee Käyräjoki, joka kuuluu Lappalan - Rapojärven vesistöalueeseen. Käyräjoki yhdistää suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan Käyrälammen suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevaan Lappalanjärveen. Valtatie 15 ja sen varressa tien pohjoispuolella kulkeva kevyen liikenteen väylä risteävät Käyräjoen kanssa. Suunnittelukohteen läheisyydessä nykyisen maantiesillan eteläpuolella sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävä Jokelan myllyn alue ja myllyn koski. Myllyn kohdalla oleva myllypato on korvattu uudella pohjapadolla v. 1999. Käyräjoella ei ole viranomaisten mukaan kalataloudellista merkitystä. Alueen kalanviljelylaitokset on lopetettu 1990- luvulla. Käyräjoessa esiintyvän taimenen kuturauhoitus on voimassa 11.9 31.12 välisenä aikana. Vesistöllä on lähinnä virkistyskäyttöä kuten kalastusta, veneilyä ja melontaa. Käyräjoki on merkitty alueen kaavoissa vesiliikenteen reitiksi. Käyräjoen vesialueen suunnittelukohteen kohdalla omistaa ja hallinnoi Saarento - Jokelan osakaskunta. 1.5.12 Pohjaolosuhteet ja rakenteet Suunnittelujaksolla tehtiin vuonna 2015 pohjatutkimuksia yhteensä 16 pisteessä. Pohjatutkimuksilla selvitettiin suunnittelujakson maaperäolosuhteita ja nykyisiä tien rakennekerroksia sekä pohjamaan kantavuutta ja routivuutta kevyen liikenteen väylän ja sillan perustamista varten. Siltapaikalla on jyrkät n. 10 12 m korkeat rantatörmät Käyräjoen molemmin puolin. Maaperä suunnittelukohteessa muodostuu karkearakeisia kitkamaista. Pohjatutkimuksissa ei havaittu pehmeitä kokoonpuristuvia maakerroksia. Käyräjoen uoman kohdalla, uoman pohjassa on päällimmäisenä kerroksena löyhää hiekkaa n. 1,5 3,0 m, jonka alapuolella on n. 2,0 4,5 m paksu moreenikerros kallion päällä. Nykyiset kevyen liikenteen väylän rakennekerrokset ovat paksuudeltaan noin 0,9 m. 1.5.13 Varusteet ja laitteet Suunnittelualueella on kolmansien osapuolien omistamia laitteita seuraavasti - n Vesi Oy:n omistamia vesi- ja viemärijohtoja - Elisa Oyj:n, TeliaSonera Oyj:n DNA Oy:n ja puolustusvoimien omistamia tietoliikenne- ja puhelinkaapeleita 1.6 Ongelmat ja puutteet Suunnittelukohteessa valtatie on erittäin vilkasliikenteinen. Nykyisin kevyen liikenteen väylä kulkee Käyräjoen yli nykyistä maantiesiltaa pitkin. Nykyinen maantiesilta on huonokuntoinen ja se peruskorjataan vuonna 2017. Peruskorjauksen yhteydessä korotettu kevyen liikenteen väylä poistetaan. Uusi korvaava kevyen liikenteen yhteys tulee toteuttaa ennen nykyisen sillan peruskorjausta.
SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 18.6.2015 13 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue sekä n Kaupunki tekivät päätöksen Valtatien 15 kevyen liikenteen järjestelyistä Käyräjoen kohdalla suunnittelun käynnistämisestä talvella 2015. Hankkeen suunnittelu käynnistyi helmikuussa 2015. Suunnittelun aloituksesta julkaistiin kuulutus Valkealan sanomissa 25.2.2015 ja n sanomissa 1.3.2015. Hankkeen maastotyöt tehtiin kevään ja kesän 2015 aikana. Suunnittelutyötä varten perustettiin hankeryhmä, jossa olivat edustettuina Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen liikenne-vastuualue, n kaupunki sekä suunnittelukonsulttina toiminut Plaana Oy. Tiesuunnitteluvaiheessa pidettiin kaksi hankeryhmän kokousta ja yksi yleisötilaisuus. Hankkeen yleisötilaisuus pidettiin 27.5.2015 tekniikka- ja ympäristötalon vanhassa valtuustosalissa Kuusankoskella. Ilmoitus yleisötilaisuudesta julkaistiin n sanomissa 24.5.2015. Yleisötilaisuuteen ei tullut yhtään vierasta. Tilaisuudessa olivat läsnä ainoastaan Kaakkois-Suomen elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY), n kaupungin ja konsulttien edustajat. Suunnittelun aikana oltiin yhteydessä myös suunnittelualueella olevien laitteistojen omistajiin, joiden kanssa käytiin läpi kunkin omistamien laitteiden siirto- ja suojaustarpeet. Keskustelujen pohjalta laitteisto-omistajat ovat laatineet siirto- ja suojaussuunnitelmat sekä arvioineet siirtokustannukset. Suunnittelun aikana oltiin yhteydessä myös vesialueen omistajan Saarento - Jokelan osakaskunnan puheenjohtajaan ja toimitettiin hänelle suunnitelmaluonnokset. Osakaskunnan edustajan mukaan heillä ei ole huomautettavaa hankkeesta ja sen suunnitelmista. Hankkeen tiesuunnitelmaluonnoksia on esitelty ja niiden vaikutuksista on pyydetty lausunto Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen ympäristö- ja luonnonvara-vastuualueelta toukokuussa 2015. Heillä ei ollut huomautettavaa suunnitelmaan ja sen ratkaisuihin. Hankkeen tiesuunnitelma-asiakirjat valmistuivat vuoden 2015 kesäkuussa. Tiesuunnitelman valmistumisen jälkeen hankkeesta laaditaan rakennussuunnitelmat.
TIESUUNNITELMAN ESITTELY 18.6.2015 14 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 3.1 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen tavoitteena on kevyen liikenteen olosuhteiden ja liikenneturvallisuuden parantaminen. 3.2 Parantamistoimenpiteet Suunnitelmassa esitetään rakennettavaksi valtatien 15 varressa kulkevalle kevyen liikenteen väylälle oma erillinen vesistösilta Käyräjoen yli. Uuden sillan ja olemassa olevan maantiesillan välin jätetään tilavaraus valtatien IIajoradan siltaa varten. Kevyen liikenteen väylän linjauksia muutetaan sillan molemmissa päissä. Tiesuunnitelman mukaiset parantamistoimenpiteet on esitetty tiesuunnitelman kartalla (3T-1), poikkileikkauksessa (4T-1) ja pituusleikkauksessa (5T-1). 3.3 Purettavat ja siirrettävät rakennukset ja rakenteet Suunnittelualueella ei ole purettavia rakennuksia. 3.4 Nopeusrajoitukset Suunnittelujakson mitoitusnopeus valtatiellä 15 on 70 km/h. 3.5 Teiden hallinnolliset järjestelyt Suunnitelmalla ei ole vaikutusta teiden hallinnollisiin järjestelyihin. 3.6 Toimenpiteiden mitoitus Toimenpiteillä ei vaikutusta valtatien nopeusrajoitukseen. Uusien väylien poikkileikkaukset ovat seuraavat: Tie Kevyen liikenteen väylät J1 J1, kaiteellinen poikkileikkaus Yleiset tiet Poikkileikkaus ja päällyste 3,50/3,00 AB 5,50/4,00 AB Kevyen liikenteen väylät tiealueineen kuivatetaan sivuojilla ja luiskapainanteilla. 3.7 Liittymät Suunnittelualueen liittymät pysyvät nykyisellään. 3.8 Joukkoliikenne Linja-autopysäkit ja pysäkkiyhteydet pysyvät nykyisellään.
TIESUUNNITELMAN ESITTELY 18.6.2015 15 3.9 Massatalous ja läjitysalueet Hankkeella on massa-alijäämää noin 1 500 m3ktr. Läjitettävät massat ovat pääosin pintamaata ja rantapenkkaa, jotka eivät kelpaa pengerrakenteisiin. Läjitykseen käytetään n kaupungin osoittamaa läjitysaluetta tai maankaatopaikkaa. 3.10 Tieympäristö käsittelyn periaatteet ja laatutaso Tieympäristön käsittely tehdään taajaman reuna-alueelle soveltuvaksi. Tieluiskat nurmetetaan. Liito-oravien ylitystä valtatien yli turvataan uusilla puuistutuksilla, jotka sijoitetaan suunnitelmassa säilytettäväksi esitettävien ylityspuiden läheisyyteen. Tieympäristön käsittely on esitetty ympäristösuunnitelmakartalla (7T-1) ja ympäristöpoikkileikkauksessa (7T-2). 3.11 Liikennemelu Suunnitelman mukaiset toimenpiteet eivät lisää liikennemelua. 3.12 Tievalaistus Suunnittelualueella valtatien tievalaistus pysyy nykyisellään. Suunnitelmassa esitetään kevyen liikenteen väylän muutettavalle osuudelle erillistä valaistusta n. 250 m matkalle. Uusi valaistava kevyen liikenteen väylän jakso on esitetty valaistuksen yleissuunnitelmakartalla 11T-1. 3.13 Liikenteenohjaus Suunnitelmalla ei ole vaikutusta nykyiseen liikenteenohjaukseen. 3.14 Kuivatus Väylien ja tiealueen kuivatus hoidetaan sivuojilla ja luiskapainanteilla. Suunnittelualueelle ei tehdä uusia laskuojia. 3.15 Sillat Suunnittelualueella on yksi nykyinen maantiesilta (Käyräjoen silta, Kas-666). Suunnitelmassa esitetään rakennettavaksi Käyräjoen yli uusi kevyen liikenteen silta (S1). Uusi silta on tyypiltään jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta, jonka hyödyllinen leveys on 4,5 m. Nykyisen Käyräjoen maantiesillan ja uuden kevyen liikenteen sillan väliin jätetään tilavaraus valtatien II- ajoradan sillalle. Sillan ulkoasu ja mitat sekä siltapaikka on esitetty sillan pääpiirustuksessa 15T-1. 3.16 Johto ja laitesiirrot Suunnittelujaksolla on tietoliikennekaapeleita, sähköjohtoja sekä vesi- ja viemärilinjoja. Telekaapeleiden omistajat DNA Oy, Elisa Oyj ja TeliaSonera Oyj sekä Puolustusvoimat. KSS- Energia Oy:llä on suunnittelualueen läheisyydessä sähkökaapeleita. Vesi- ja viemärijohtoja omistaa n Vesi Oy.
TIESUUNNITELMAN ESITTELY 18.6.2015 16 Telekaapelit Suunnittelualueella kulkee tietoliikennekaapeleita, joiden omistajat ovat DNA Oy, Elisa Oyj ja TeliaSonera Oyj. Tietoliikennekaapeleille ei tarvitse tehdä siirto tai suojaustoimenpiteitä. Suunnittelualueella on myös Puolustusvoimien omistamia kaapeleita. DNA Oy:n laitesiirtojen yhteyshenkilö on: Jarmo Joenranta p. 044 721 2812 jarmo.joenranta@dna.fi Elisa Oyj: laitesiirtojen yhteyshenkikö on: Jaana Kaiharju p. 050 506 1998 jaana.kaiharju@elisa.fi TeliaSonera Oy:n laitesiirtojen yhteystiedot ovat: p. 020 133 2710 production-desk@teliasonera.com Puolustusvoimien laitesiirtojen yhteystiedot ovat: Relacom Oy p. 010 626 1341 YIT-Center p. 0800-133 544 Sähköverkko Suunnittelualueen läheisyydessä on KSS-Energia Oy:n omistamia sähköjohtoja, joille ei aiheudu toimenpiteitä. Kss-Energian yhteyshenkilö on: Jyri Tompuri p. 050 385 8572 jyri.tompuri@kssenergia.fi Vesihuolto Liittymäalueella kulkee n Vesi Oy:n omistamia vesi- ja viemärijohtoja. n Vesi Oy:n yhteyshenkilö on: Mikko Tiainen p. 020 615 1363 mikko.tiainen@kouvolanvesi.fi
HANKKEEN VAIKUTUKSET 18.6.2015 17 4 HANKKEEN VAIKUTUKSET 4.1 Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen Tiesuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä parannetaan ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen olosuhteita, sujuvuutta ja turvallisuutta. Laskennalliset liikenneturvallisuusvaikutukset jäävät vähäisiksi, koska suunnittelujaksolla ei ole tapahtunut viiden viimeisen vuoden aikana vakavia henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia. 4.2 Vaikutukset kunnossapitoon Kunnossapitokustannuksiin toimenpiteillä ei ole vaikutusta. 4.3 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Toimenpiteet tukevat alueen laajenevaa ja kasvavaa maankäyttöä. Suunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää valtatien pohjoispuolella asemakaavan muutoksen. n kaupunki on sitoutunut tekemään tarvittavan asemakaavamuutoksen ja käynnistänyt kaavamuutosprosessin. Alustava luonnos kaavamuutoksesta on esitetty piirustuksessa (1.10T-1). Uuden kevyen liikenteen sillan sijainnissa varaudutaan valtatien II- ajoradan siltaan. Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen Ympäristö- ja luonnovaravastuualueen alueidenkäyttöosastolla ei ollut suunnitelmaan mitään huomautettavaa. 4.4 Vaikutukset ympäristöön Liikennemelu ja pakokaasupäästöt Hankkeen toimenpiteet eivät lisää liikennemelua eivätkä pakokaasupäästöjä. Tieympäristö ja maisemakuva Hankkeella ei ole suurta vaikutusta alueen maisemakuvaan, sillä kevyen liikenteen silta sijoittuu nykyisen Käyräjoen sillan viereen ja maisematila on olennaisesti käytössä jo nykyisellään. Maisemakuva muuttuu hieman aiempaa rakennetummaksi. Uutta siltaa ei pengerretä veteen, jonka vuoksi se ei muuta nykyistä vesipeiliä. Uusi Käyräjoen kevyen liikenteen silta sijoittuu hieman nykyistä siltaa korkeammalle, jolloin se vaikuttaa vesistönäkymiin jonkin verran. Nurmetetut tieluiskat ja puuistutukset parantavat alueen yleistä maisemakuvaa. Vaikutukset vesistöön ja kalatalouteen Suunnitelman mukaisilla toimenpiteillä ei ole vaikutusta Käyräjoen vesistöön ja sen kalatalouteen. Suunnitelman toimenpiteistä vesistöalueella ovat sillan välitukien perustaminen ja rantatörmien eroosiosuojaus siltakeilojen kohdalla. Vaikutukset ajoittuvat rakentamisen aikaan, jolloin välitukien ja kannen valumuottitukien rakentaminen sekä rantojen eroosiosuojausten rakentaminen aiheuttavat lyhytaikaista veden samentumista.
HANKKEEN VAIKUTUKSET 18.6.2015 18 Käyräjoen vesistöllä ei ole kalataloudellista merkitystä. Hankkeella on vaikutusta vesistöön ainoastaan rakentamisen aikana ja silloinkin vaikutukset ovat vähäisiä. Käyräjoessa esiintyvän taimenen kutuaika ajoittuu välille 11.9. 31.12, jolloin vesistöön ulottuvat rakentamistoimet on tehty. Ympäristö- suojelu ja kulttuurikohteet Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuvat Natura 2000-alueet sijoittuvat suunnittelualueen ulkopuolelle, eikä hankkeella ole vaikutusta niihin. Hankkeella ei myöskään ole vaikutusta suunnittelualueen lähiympäristöön sijoittuville muinaismuistokohteille. Suunnitelmalla ei ole vaikutusta valtatien 15 eteläpuolella sijaitsevaan kulttuurihistoriallisesti merkittävälle Jokelan Myllyn alueeseen ja myllyn koskeen. Luonnonympäristö, kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualueelle tehdään lepakkoselvitys heinä-elokuussa 2015. Suunnitteluratkaisuissa on huomioitu liito-oravien kulkureitit säästämällä tiealueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat liito-oravien ylityspuut. Lisäksi ylityspuiden läheisyyteen suunnitelmassa esitetään istutetavaksi puuistutuksia turvaamaan oravien tien ylitykset myös tulevaisuudessa. Saukkojen liikkumisen varmistamiseksi uuden sillan molempiin päihin, siltakeilojen ja rantaviivaan väliin jätetään tasanteet kulkuyhteyksiksi. Pinta- ja pohjavedet Hankkeen toimenpiteet sijoittuvat kahden pohjavesialueen väliselle kannakselle. Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutuksia alueen pohjavesiin. Hankkeen vaikutukset pintavesiin ovat vähäiset ja ajoittuvat sillan rakentamisaikaan. Elinolosuhteet ja viihtyvyys Hanke parantaa ihmisten elin- ja liikkumisolosuhteita uusien kulkuyhteyksien ja liikennejärjestelyjen selkeytymisen ja turvallisuuden myötä. Maa-ainesvarat Hankkeessa on massa-alijäämää noin 1 500 m 3 rtr. Suurin osa massoista on pintamaata ja rantapengertä. Hankkeen massat, joita ei voida käyttää tierakenteissa, läjitetään n kaupungin osoittamalle läjitysalueelle tai maankaatopaikalle. Tierakenteiden kiviainekset ja muut materiaalit tuodaan hankkeen ulkopuolelta. Kiinteistöt ja rakennukset Suunnitelmaratkaisu ei edellytä rakennusten purkamisia. Suunnittelualueella n kaupungin muutetun asemakaavan mukaiset liikennealueet lunastetaan tiealueeksi. Kaakkois- Suomen ELY- keskus esittää lausuntopyynnössään, että n kaupunki luovuttaa tiealueeksi tarvittavat maa-alueet kustannuksetta.
SUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT LUVAT JA SOPIMUKSET 18.6.2015 19 4.5 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Suunnitelman mukaisten parantamistoimenpiteiden toteuttaminen ei aiheuttaa suunnittelujakson asukkaille ja muille maantien käyttäjille vähäisiä liikennöintihaittoja. Lisäksi rakentamisesta aiheutuu jonkin verran melu- ja pölysekä tärinähaittoja aivan väylien varressa oleville asuinkiinteistöille. Vesistöön tulevien sillan pysyvien ja työnaikaisten tukirakenteiden rakentamisen sekä uoman eroosiosuojausten rakentamisen aikana joen vesi tulee samentumaan muutamien viikkojen aikana. Sillan rakentamisen vaikutus vesistöön on vähäinen koska suunnitelmassa ei esitetä veteen pengertämistä. 4.6 Kustannusvaikutukset Hankkeen kustannukset Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 955 000 (alv 0 %, maku indeksi 110,8 2010=100), josta rakentamiskustannukset 945 000 laitteistosiirto- ja suojaus kustannukset 0 lunastus-, korvaus ja tietoimituskustannukset 10 000 Tarkempi kustannuserittely on esitetty kustannusarviolomakkeella (1.5T-1) ja kustannusjakoehdotuslomakkeella (1.5T-2). Laitteistojen siirto- ja suojauskustannukset jakautuvat tiesuunnitelmassa esitetyn kustannusarvion mukaisesti. 5 SUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT LUVAT JA SOPIMUKSET Luvat Kaakkois-Suomen Ely- keskus hakee vesilain mukaista lupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta kevyen liikenteen sillan rakentamiselle Käyräjoen yli. Lupahakemus on laitettu vireille tiesuunnitelman valmistumisen yhteydessä. Hankkeen kustannusjako Hankkeen kustannuksista vastaa kokonaisuudessaan Kaakkois-Suomen ELY- keskus. Laitteistojen siirto- ja suojauskustannukset Laitteistojen omistajat siirtävät ja suojaavat omistamansa viemäri- ja vesijohdot sekä kaapelit ja laitteet tietyön aikana. Nykyisellä liikennealueella olevien laitteiden siirto- ja suojauskustannukset jakautuvat voimassaolevien sijoitussopimusten mukaisesti. Kunnossapitovastuut Rakennettava kevyen liikenteen väylä kuuluu ELY- keskuksen kunnossapitovastuulle.
JATKOTOIMENPITEET 18.6.2015 20 6 JATKOTOIMENPITEET Seuraavaksi Kaakkois-Suomen ELY- keskus pyytää suunnitelmasta lausunnot n Kaupungilta ja Kymenlaakson liitolta sekä johtojen ja laitteiden omistajilta. n kaupunki asettaa suunnitelman yleisesti nähtäville. Nähtävilläolon aikana asukkailla on mahdollisuus tehdä hankkeesta muistutuksia. Tiesuunnitelman nähtävilläolosta kuulutetaan kunnan virallisissa ilmoituslehdissä. Saatuaan lausunnot kunnalta ja viranomaistaholta ELY- keskus toimittaa tiesuunnitelman Liikennevirastoon hyväksymiskäsittelyä varten. Tiesuunnitelman valmistumisen jälkeen suunnittelua jatketaan rakennussuunnitelman laatimisella. Hankkeelle on varattu rahoitus vuodelle 2016 Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2015-2019. 7 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT Plaana Oy on laatinut hankkeen tiesuunnitelman Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) liikenne- ja infrastruktuurin vastuualueen ka n kaupungin toimeksiannosta. Lisätietoja suunnitelmasta antavat: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue Hankevastaava Vesa Savola Salpausselänkatu 22 45101 puh. 0295 029 209 vesa.savola@ely-keskus.fi n kaupunki Ympäristö- ja tekninen osasto Suunnittelupäällikkö Tapani Vuorentausta PL 85, Torikatu 10 45100 puh. 020 615 7096 tapani.vuorentausta@kouvola.fi ssa 18.6.2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue Plaana Oy Vesa Savola Hankevastaava Keijo Körkkö Projektipäällikkö