Ylämaantien (mt3864) kevyen liikenteen järjestelyt välillä Harjuntie - Kuuselankaari

Transkriptio

1 1(19) 1.2 T Ylämaantien (mt3864) kevyen liikenteen järjestelyt välillä Harjuntie - Kuuselankaari Tiesuunnitelma

2

3 Tiesuunnitelma Sisältö 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT Yleistä Suunnittelukohde Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Muut hanketta koskevat suunnitelmat Nykytilan kuvaus Tieverkko ja liittymät Geometria ja poikkileikkaus Liikennemäärät Nopeusrajoitukset Liikenneturvallisuus Kevytliikenne ja joukkoliikenne Sillat Tievalaistus Kaavoitustilanne Ympäristö Rakenteet ja pohjaolosuhteet Varusteet ja laitteet Ongelmat ja puutteet 11 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 12 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY Hankkeelle asetetut tavoitteet Parantamistoimenpiteet Toimenpiteiden mitoitus Liittymät Massatalous ja läjitysalueet Tieympäristö käsittelyn periaatteet ja laatutaso Liikennemelu Tievalaistus Liikenteenohjaus Kuivatus Sillat Johto ja laitesiirrot 15 4 HANKKEEN VAIKUTUKSET Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen Vaikutukset kunnossapitoon Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Vaikutukset ympäristöön 16

4 Tiesuunnitelma Rakentamisen aikaiset vaikutukset Kustannusvaikutukset 17 5 SUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT LUVAT JA SOPIMUKSET 18 6 JATKOTOIMENPITEET 18 7 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 19

5 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 1.1 Yleistä Kaakkois- Suomen ELY- keskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue on laatinut tiesuunnitelman Ylämaantien (mt3864) kevyen liikenteen järjestelyt välillä Harjutie Kuuselankaari,. Suunnitelma sisältää Ylämaantien (mt3864) kevyen liikenteen järjestelyt Harjuntien liittymän ja Kuuselankaaren liittymän välisellä tiejaksolla (n. 0,7 km matkalla) sekä suojatiesaarekkeen Ylämaantielle Harjuntien liittymän läheisyyteen. Suunnittelun lähtökohtana ovat hankkeen suunnitteluperusteet (pvm:llä ). 1.2 Suunnittelukohde Suunnittelukohde sijaitsee Ylämaantiellä (mt3864) noin 35 km Lappeenrannasta lounaaseen, Ylämaan taajaman kohdalla, Lappeenrannan kaupungin alueella. Suunnittelukohteen sijainti on esitetty kuvan 1 kartalla. Suunnittelukohde Kuva 1. Suunnittelukohteen sijainti. Suunnitelma käsittää maantien 3864 varren kevyen liikenteen järjestelyt välillä Harjuntie ja Kuuselankaari noin 0,7 kilometrin matkalla (tierekisteriosoite 3864/5/ /5/5670).

6 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Suunnittelujakson liikenneturvallisuutta ja siinä olevia puutteita on käsitelty vuonna 2006 valmistuneessa Ylämaan liikenneturvallisuussuunnitelmassa, jossa suunnittelujaksolle on esitetty toteutettavaksi kevyen liikenteen väylä. Vuonna 2002 valmistuneessa Kaakkois- Suomen ELY- keskuksen (entinen Kaakkois-Suomen tiepiiri) kevyen liikenteen väylien tarveselvityksessä on esitetty kevyen liikenteen väylä välille Harjuntie terveyskeskus. Hankkeesta ei ole laadittu esi- tai yleissuunnitelmaa. 1.4 Muut hanketta koskevat suunnitelmat Hankkeen toteuttaminen edellyttää kaavamuutosta koko suunnittelualueella. Lappeenrannan kaupunki on laatinut tarvittavan asemakaavan muutoksen samanaikaisesti tiesuunnitelman kanssa. 1.5 Nykytilan kuvaus Tieverkko ja liittymät Ylämaan kohdalla yleisiä teitä ovat etelä-pohjoissuunnassa kulkeva Ylämaantie (maantie 3864 Tapavainola - Ylämaa). Toiminnalliselta luokitukseltaan tie on yhdystie. Suunnittelujaksolla on yksi yleisen tien liittymä Pappilantie (Mt14787 Leino) ja kaksi kaavatieliittymää Harjuntie ja Kuuselankaari. Ylämaantien liittymissä ei ole kääntymiskaistoja. Koskentien ja Pappilantien (MT 14787) liittymässä on sivusuunnilla tulppasaarekkeet. Muut katuliittymät ovat avoimia liittymiä. Suunnittelualueen tieverkko on esitetty kuvan 2 kartalla. Kuva 2. Suunnittelualueen liikenneverkko.

7 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT Geometria ja poikkileikkaus Suunnittelujaksolla Ylämaantie (mt3864) on loivassa vasemmalle kääntyvässä kaarteessa. Maantien poikkileikkaus on 7,5/6,0 (päällysteleveys 6,5 m). Maantien pituuskaltevuus välillä Harjuntie - Kuuselankaari on noin 2 % Liikennemäärät Suunnitteluosuudella Ylämaantien (mt3864) koko vuoden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) oli Liikenneviraston tierekisteritietojen mukaan vuonna 2012 noin 950 moottoriajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen määrä oli noin 30 raskasajoneuvoa vuorokaudessa (osuus 3,3, %). Etelä-Karjalan tieliikenteen yleinen kasvuennuste yhdysteillä on laskeva. Lappeenrannan kaupungin alueen yhdysteiden kuntakohtainen tieliikenteen kasvuennuste vuoteen 2030 mennessä on 10 % ja vuoteen 2040 mennessä 15 %. Taajaman maankäytön kehityksen vaikutuksesta arvioidaan tieliikenteen kasvavan Ylämaantiellä nykyisestä % vuoteen 2040 mennessä. Kuva 3. Suunnittelualueen maantieverkon nykyiset liikennemäärät vuonna Lähde: Liikenneviraston tierekisteri Nopeusrajoitukset Suunnittelujakso sijoittuu taajamaosuudelle ja tiellä on voimassa taajamanopeusrajoitus 50 km/h.

8 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT Liikenneturvallisuus Liikenneviraston onnettomuusrekisterin mukaan suunnittelujaksolla on tapahtunut viimeisten 5 vuoden (v ) aikana kaksi poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joista kumpikaan ei johtanut henkilövahinkoihin. Molemmat onnettomuudet olivat risteämisonnettomuuksia. Onnettomuuksien sijainnit, vakavuusaste, tapahtumavuosi ja onnettomuusluokka on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Viiden viimeisen vuoden (v ) aikana tapahtuneet liikenneonnettomuudet (Lähde: Onnettomuusrekisteri) Kevytliikenne ja joukkoliikenne Kevyt liikenne Ylämaantien (mt3864) eteläosalla, tien länsipuolella, välillä Aapistie - Harjuntien kulkee kevyen liikenteen väylä. Aapistien päässä on Ylämaan ala-aste. Suunnittelujaksolla on myös kevyen liikenteen väylä Koskentien eteläpuolella ja jatkuu Pappilantien pohjoispuolta pitkin länteen. Suunnittelujaksolle sijoittuu yksi kevyen liikenteen alikulkukäytävä Koskentien ja Pappilantien (Mt 14787) liittymän eteläpuolella. Välillä Harjuntie - Koskentie ei ole erillistä kevyen liikenteen väylää, minkä johdosta kevyt liikenne joutuu käyttämään liikkumiseen maantien pientareita. Suunnittelujaksolla on kevyttä liikennettä Ylämaantien varressa, joka suuntautuu Ylämaantien ja Koskentien liittymän läheisyydessä oleviin palveluihin.

9 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT Joukkoliikenne Ylämaantiellä on suunnittelujaksolla kaksi pysäkkiparia, joista toinen pari sijaitsee Harjuntien ja toinen pari Kuuselankaaren liittymän läheisyydessä. Suunnittelujaksolla on säännöllistä joukkoliikennettä Sillat Suunnittelujaksolle sijoittuu yksi kevyen liikenteen alikulkusilta silta (Ylämaan alikulkukäytävä KaS-1109). Ylämaan alikulkukäytävän hyötyleveys (Hl) on 10,50 m Tievalaistus Ylämaantie (mt3864) on koko suunnittelujaksolla valaistu. Tievalaistus on Ylämaantien itäpuolella Kaavoitustilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Etelä- Karjalan maakuntakaava, jonka Ympäristöministeriö on hyväksynyt pvm:llä Ote maakuntakaavasta Ylämaan alueelta on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta (pvm:llä ). Maakuntakaavassa Ylämaantietä välillä Vainikkalantie Pappilantie on esitetty kehitettäväksi matkailu- ja maisematienä, jonka suunnittelussa tulee huomioida luonto-, maisema-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvot.

10 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT Asemakaava Suunnittelujaksolla on voimassa oleva Ylämaan asemakaava. Ote voimassaolevasta kaavasta on esitetty kuvassa 7. Hankkeen mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää voimassaolevan asemakaavan muuttamista. Kuva 7. Ote voimassa olevasta asemakaavasta (pvm:llä ) Ympäristö Suunnittelualueen ympäristö-, suojelu-, ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet on tarkistettu OIVA- paikkatietoaineistoista ja museoviraston paikkatietoaineistosta. Ympäristökohteet Paikkatietoaineistojen perusteella valtakunnallisesti arvokkaita ja suojeltuja ympäristökohteita ei suunnittelualueelle sijoitu.

11 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT Pohjavesialueet Suunnittelujaksolle sijoittuu toisen luokan pohjavesialueelle. Pohjavesialueen sijainti on esitetty hankkeen yleiskartalla (2T-1). Kuva 8. OIVA-paikkatietoaineiston pohjavesialue Rakenteet ja pohjaolosuhteet Suunnittelujaksolla tehtiin vuonna 2013 pohjatutkimuksia yhteensä 13 pisteessä. Pohjatutkimuksilla selvitettiin nykyisiä tien rakennekerroksia sekä pohjamaan kantavuutta ja routivuutta. Pohjatutkimusten mukaan suunnittelualueen pohjaolosuhteet ovat seuraavat: pintamaa 0,2 m savistasilttiä (sasi ja sihk) n. 0,2-0,6 m soraistahiekkamoreenia (srhkmr) 0,5 1,0 m paikoitellen kalliota, jonka syvyys maanpinnasta vaihtelee 0 4,0 m Varusteet ja laitteet Suunnittelualueella on kolmansien osapuolien omistamia laitteita seuraavasti - Lappeenrannan Energia Oy:n omistamia vesi- ja viemärijohtoja sekä sähköjohtoja ja kaapeleita - Kymen puhelin Oy:n, Elisa Oyj:n ja TeliaSonera Oyj:n tietoliikenne- ja puhelinkaapeleita - Suunnittelualueella ei ole salaojitettuja peltoja. 1.6 Ongelmat ja puutteet Suunnittelualueen liikennejärjestelyjen ongelmia ovat mm: puutteelliset kevyen liikenteen olosuhteet, minkä vuoksi mm. koululaiset joutuvat kulkemaan jalan ja pyörällä maantien kapeilla pientareilla Harjuntien ja Ylämaantien liittymässä sijaitsevalta linja-autopysäkiltä ei ole turvallista ylityspaikkaa maantie 3864 yli

12 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS Kaakkois- Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue teki päätöksen Ylämaan kevyen liikenteen järjestelyjen suunnittelun käynnistämisestä keväällä Hankkeen maastotyöt tehtiin syksyn 2012 aikana ja suunnitelmien laatimistyö käynnistyi vuoden 2013 helmikuussa. Hankkeen aloittamisesta julkaistiin kuulutus sanomalehti Etelä-Saimaassa Suunnittelutyötä varten perustettiin työryhmä, jossa olivat edustettuina Kaakkois- Suomen ELY- keskuksen liikennevastuualue, Lappeenrannan kaupunki sekä suunnittelukonsulttina toiminut Plaana Oy. Tiesuunnitteluvaiheessa pidettiin kaksi hankeryhmän kokousta. Hankkeen yleisötilaisuus pidettiin maaliskuussa Ylämaan koululla. Kuulutus yleisötilaisuudesta julkaistiin sanomalehti Etelä-Saimaassa. Yleisötilaisuuteen osallistui 6 henkilöä Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenneja ympäristökeskuksen (ELY) ja konsulttien edustajien lisäksi. Suunnittelun aikana oltiin yhteydessä myös suunnittelualueella olevien laitteistojen omistajiin, joiden kanssa käytiin läpi kunkin omistamien laitteiden siirto- ja suojaustarpeet. Keskustelujen pohjalta laitteisto-omistajat ovat laatineet siirto- ja suojaussuunnitelmat sekä arvioineet siirtokustannukset. Hankkeen tiesuunnitelmaluonnoksia on esitelty Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen ympäristö- ja luonnonvara- vastuualueelle. Hankkeen tiesuunnitelma-asiakirjat valmistuivat vuoden 2013 kesäkuussa. Samanaikaisesti tiesuunnitelman kanssa Lappeenrannan kaupunki on laatinut alueen asemakaavan muutoksen. Tiesuunnitelman valmistumisen jälkeen hankkeesta laaditaan rakennussuunnitelmat.

13 13 TIESUUNNITELMAN ESITTELY TIESUUNNITELMAN ESITTELY 3.1 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen tavoitteena on alueen kevyen liikenteen olosuhteiden ja turvallisuuden parantaminen. 3.2 Parantamistoimenpiteet Kevyen liikenteen järjestelyt välillä Harjuntie Kuuselankaari Suunnitelmassa esitetään rakennettavaksi Ylämaantien (mt3864) länsipuolelle erillinen kevyen liikenteen väylä välille Harjuntie - Ylämaan alikulkukäytävä ja välille Pappilantie - Kuuselankaari. Kevyen liikenteen väylä kuivatetaan pääosin avo-ojilla. Kevyen liikenteen väylän leveys on 3,5 metriä, josta päällysteleveys on 3,0 metriä. Ajoradan ja kevyen liikenteen väylän välikaistan leveys vaihtelee 1,5 13 metriin. Lisäksi suunnitelmassa esitetään rakennettavaksi Ylämaantielle suojatiesaareke ja nykyisen linja-autopysäkin siirtämistä Harjuntien liittymän läheisyydessä sekä kevyen liikenteen yhteyden rakentamista katuverkkoon Vilajoenpolulle maantien itäpuolelle.. Tiesuunnitelman mukaiset parantamistoimenpiteet on esitetty Tiesuunnitelman kartoilla (3T-) ja pituusleikkauksissa (5T-1, 5T-2 ja 5T-3). Purettavat ja siirrettävät rakennukset ja rakenteet Suunnittelualueella ei ole purettavia rakennuksia. Teiden hallinnolliset järjestelyt Suunnitelmalla ei ole vaikutusta teiden hallinnollisiin järjestelyihin. 3.3 Toimenpiteiden mitoitus Toimenpiteiden mitoitusnopeuksina on suunnitelman mukaisissa ratkaisuissa käytetty Ylämaantiellä (mt3864) - Harjuntien ja Kuuselankaaren välisellä tiejaksolla nykyinen 50 km/h Uusien väylien poikkileikkaukset ovat seuraavat: Yleiset tiet Tie Poikkileikkaus ja päällyste J1, kevyen liikenteen väylä 3,50/3,00 AB J2, kevyen liikenteen väylä 3,50/3,00 AB J3, kevyen liikenteen väylä 2,50/2,00 AB J4, kevyen liikenteen väylä 2,50/2,00 AB

14 TIESUUNNITELMAN ESITTELY Kevyen liikenteen väylät kuivatetaan pääosin sivuojilla ja luiskapainanteilla. Tiesuunnitelman mukaiset parantamistoimenpiteet on esitetty Tiesuunnitelman kartoilla (3T-1), poikkileikkauksissa (4T-1, 4T-2) ja pituusleikkauksissa (5T-1, 5T-2 ja 5T-3). 3.4 Liittymät Suunnittelujakson liittymät pysyvät pääosin nykyisellään. Ylämaantieltä poistetaan 2 nykyistä yksityistieliittymää, joille ei ole esitetty paikkaa asemakaavassa. Poistettavat liittymät sijaitsevat Ylämaantien (mt3864) paaluilla 80 ja 235. Poistettavat liittymien sijainti on esitetty suunnitelmakartalla (3T-1). 3.5 Massatalous ja läjitysalueet Hankkeella on massaylijäämää noin m3ktr. Hankkeen läjitysalueet ratkaistaan rakennussuunnitelmavaiheessa. Läjitykseen voidaan käyttää alueen muiden isojen tiehankkeiden (Vaalimaantien ja E18 parantaminen) läjitysalueita. 3.6 Tieympäristö käsittelyn periaatteet ja laatutaso Tieympäristön käsittely mukailee nykyistä käsittelytasoa. Nurmetettavat alueet nurmetetaan maisemanurmella ja kevyen liikenteen väylän varteen on esitetty luonnonmukaisia ryhmittäisiä puuistutuksia. 3.7 Liikennemelu Suunnitelman mukaisilla toimenpiteillä ei ole vaikutusta liikennemeluun. 3.8 Tievalaistus Maantien 3864 tievalaistus pysyy pääosin nykyisellään. Harjuntien liittymässä sekä Pappilantien ja Kuuselankaaren välisellä tiejaksolla valaisinpylväitä joudutaan siirtämään rakennettavan kevyen liikenteen väylän johdosta. Siirrettävät pylväät on esitetty laitteistokartalla. Kevyen liikenteen väylälle J1 ei suunnitelmassa esitetä erillistä valaistusta. 3.9 Liikenteenohjaus Maantien liikenteenohjaus pysyy pääosin ennallaan. Suunnittelualueelle lisätään uusien kevyen liikenteen järjestelyiden rakentamisen edellyttämiä liikennemerkkejä Kuivatus Väylien kuivatus hoidetaan pääasiassa avo-ojilla. Suunnittelualueelle ei tehdä uusia laskuojia, mutta nykyisiä perataan suunnitelma-asiakirjoissa esitetyssä laajuudessa Sillat Suunnittelujaksolla on yksi olemassa oleva silta (Ylämaan alikulkukäytävä KaS-1109). Tiesuunnitelmassa sillalle ei ole osoitettu toimenpiteitä.

15 TIESUUNNITELMAN ESITTELY Johto ja laitesiirrot Parannettavalla suunnittelujaksolla on tietoliikennekaapeleita, sähköjohtoja sekä vesi- ja viemärilinjoja. Telekaapeleiden omistajat Elisa Oyj, Kymen Puhelin Oy ja TeliaSonera Oyj. Sähköjohdot, vesi- ja viemärijohdot kuuluvat Lappeenrannan Energia Oy:lle. Konsultti on käynyt neuvotteluja laitteistojen omistajien kanssa tarvittavien laitteistosiirtojen osalta. Laitteistojen siirrot ja suojaukset on esitetty laitesiirtokartoilla 6T-1. Kustannusjako on esitetty 1.5T-1 ja 1.5T-2 -lomakkeilla. Telekaapelit Ylämaantien (mt3864) länsipuolella kulkee useita tietoliikennekaapeleita, joiden omistajat ovat Elisa Oyj, KYMP Oy, ja TeliaSonera Oyj. Maantien varressa kaapeleita joudutaan siirtämään, suojamaan ja/tai jatkamaan kevyen liikenteen väylän kohdalla sekä maantien suojatiesaarekkeen, jotta ne eivät jäisi tierakenteeseen suojaamattomana. KYMP Oy:n laitesiirtojen yhteyshenkilö on: Toni Martiskainen p TeliaSonera Oy:n laitesiirtojen yhteyshenkilö on: Kai Vertanen TeliaSonera Oyj p Elisa Oyj:n laitesiirtojen yhteyshenkilö on: Hannu Luukkainen p Sähköverkko ja vesihuolto Suunnittelualueella on Lappeenrannan Energia Oy:n omistamia sähkölinjoja sekä vesi- ja viemärijohtoja. Lappeenrannan Energian vesi- ja viemärijohdot sijaitsevat kevyen liikenteen väylän J1 paalulla 422. Johdot suojataan tarvittaessa. Lisäksi kevyen liikenteen väylän J2 läheisyydessä nykyinen vesi- ja viemärijohto sekä sähkökaapeli jäävät rakennettavan kevyen liikenteen väylän alle. Sähkökaapeli siirretään paaluvälillä rakennettavan kevyen liikenteen väylän luiskaan. Lappeenrannan Energia Oy:n yhteyshenkilö on: Jouni Horppu p

16 HANKKEEN VAIKUTUKSET HANKKEEN VAIKUTUKSET 4.1 Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen Tiesuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä parannetaan kevyen liikenteen olosuhteita ja liikenneturvallisuutta. Toimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutukset arvioitiin liikenneturvallisuusvaikutusten arviointiohjelmalla (Tarva 5.0). Laskelman mukaan toimenpiteillä ei saavuteta laskennallisia onnettomuusvähenemiä. Mikä johtuu siitä, että tiejaksolla ei ole tapahtunut viimeisten vuosien aikana kevyen liikenteen onnettomuuksia. 4.2 Vaikutukset kunnossapitoon Kunnossapitokustannukset kasvavat uuden kevyen liikenteen väylän johdosta. 4.3 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Toimenpiteet tukevat alueen laajenevaa maankäyttöä ja kaavoitusta. Suunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamien edellyttää Ylämaan taajaman asemakaavan muuttamista. 4.4 Vaikutukset ympäristöön Liikennemelu ja pakokaasupäästöt Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutuksia liikennemeluun ja pakokaasupäästöihin. Tieympäristö ja maisemakuva Kevyen liikenteen väylän ja suojatiesaarekkeen rakentaminen vaikuttaa maisemakuvaan, tieympäristö muuttuu taajamamaisemmaksi. Osittain jo tien varteen rakennetun kevyen liikenteen väylän jatkaminen yhtenäistää tieympäristöä. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Kuuselankaaren katuliittymään tiivistää kyläkuvaa, myöskään suunnittelujaksolla sijaitseva kauppa (Sale) ei enää sijoitu irrallisena kylän ulkopuolelle. Kevyen liikenteen väylän varteen esitetyt ryhmittäiset puuistutukset jäsentävät kevyesti tiealuetta. Ympäristö- suojelu ja kulttuurikohteet Hankkeella ei ole vaikutuksia ympäristö-, suojelu- tai kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. Luonnonympäristö, kasvillisuus ja eläimistö Hankkeen toimenpiteillä ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen kasvillisuuteen ja eläimistöön. Pinta- ja pohjavedet Hankkeella ei ole vaikutuksia alueen pohja- ja pintavesiin.

17 HANKKEEN VAIKUTUKSET Elinolosuhteet ja viihtyvyys Hanke parantaa ihmisten elin- ja liikkumisolosuhteita uusien kulkuyhteyksien ja liikennejärjestelyjen selkeytymisen ja turvallisuuden myötä. Maa-ainesvarat Hankkeessa on massa-ylijäämää noin m 3 rtr. Suurin osa leikkausmassoista on pintamaata ja penkereisiin kelpaamatonta maa-ainesta. Hankkeelta ylijäävät maamassat (n m 3 ktr), joita ei voida käyttää tierakenteissa, läjitetään. Hankkeen läjitysalue tarkentuu rakennussuunnitelmavaiheessa. Läjitykseen voidaan käyttää mm. alueen muiden isojen tiehankkeiden (Vaalimaantien ja E18 parantaminen) läjitysalueita. Tierakenteiden kiviainekset ja muut materiaalit joudutaan tuomaan hankkeen ulkopuolelta. Kiinteistöt ja rakennukset Suunnittelujaksolla ei ole lunastettavia rakennuksia. Suunnitelmakartoilla osoitetuille rakennuksille tehdään kiinteistökatselmukset ennen rakennustoimenpiteitä. Tiesuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää nykyisen asemakaavan mukaisen liikennealueen laajentamista, minkä vuoksi lunastetaan Lappeenrannan kaupungin, seurakuntayhtymän ja Etelä- karjalan Osuuskaupan omistamia maita. Tiesuunnitelmassa esitetään uutta liikennealuetta lunastettavaksi yhteensä n m Rakentamisen aikaiset vaikutukset Ylämaantielle tulevan suojatiesaarekkeen sekä kevyen liikenteen väylän rakentaminen aiheuttavat jonkin verran liikennöintihaittoja. Lisäksi rakentamisesta aiheutuu jonkin verran melu- ja pöly- sekä tärinähaittoja aivan väylien varressa oleville asuinkiinteistöille. Haitat ovat kuitenkin lyhytaikaisia. 4.6 Kustannusvaikutukset Hankkeen kustannukset Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat (alv 0 %, maku indeksi 111,4 2010=100), josta rakentamiskustannusten osuus on laitteistosiirto- ja suojaus kustannusten osuus lunastus- ja korvauskustannusten osuus Tarkempi kustannuserittely on esitetty kustannusarvioerittelyssä (asiakirja 1.5T-1 ja 1.5T-2). Laitesiirtojen kustannukset jakautuvat tiesuunnitelmassa esitetyn kustannusarvion mukaisesti.

18 SUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT LUVAT JA SOPIMUKSET SUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT LUVAT JA SOPIMUKSET Hankkeen kustannusjako Hankkeen rahoituksesta puolet tulee Euroopan Unionin (EU) maaseutujen kehittämisrahastosta. Kaakkois- Suomen ELY- keskus ja Lappeenrannan kaupunki ovat sopineet, että puolesta (50 %) hankkeen rakennuskustannuksista vastaa Lappeenrannan kaupunki. Lisäksi Lappeenrannan kaupunki sitoutuu luovuttamaan uudeksi liikennealueeksi tarvittavat omistamansa maa-alueet maksutta. Laitteistojen siirto- ja suojauskustannukset Laitteistojen omistajat siirtävät ja suojaavat omistamansa viemäri- ja vesijohto sekä kaapelit ja laitteet tietyön aikana. Sopimusten mukaisesti nykyisellä tiealueella olevien laiteiden osalta kustannuksista vastaa laiteomistajat. Kunnossapitovastuut Rakennettavat kevyen liikenteen väylät kuuluvat ELY- keskuksen kunnossapitovastuulle. 6 JATKOTOIMENPITEET Seuraavaksi Kaakkois- Suomen ELY- keskus pyytää suunnitelmasta lausunnot Lappeenrannan kaupungilta ja Etelä-Karjalan liitolta. Lappeenrannan kaupunki asettaa suunnitelman yleisesti nähtäville. Nähtävilläolon aikana kaupunkilaisilla on mahdollisuus tehdä hankkeesta muistutuksia. Tiesuunnitelman nähtävilläolosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä. Saatuaan lausunnot kunnalta ja viranomaistaholta ELY- keskus laittaa Tiesuunnitelman Liikennevirastoon hyväksymiskäsittelyä varten. Tiesuunnitelman valmistumisen jälkeen suunnittelua jatketaan rakennussuunnitelman laatimisella. Hanke on tarkoitus toteuttaa kesän 2014 aikana, koska sille on myönnetty Rahoitusta Euroopan Unionin maaseutujen kehittämisrahastosta.

19 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT Plaana Oy on laatinut tiesuunnitelman Kaakkois- Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue toimeksiannosta. Lisätietoja suunnitelmasta antavat: Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue Hankevastaava Vesa Savola Salpausselänkatu Kouvola puh vesa.savola@ely-keskus.fi Lappeenrannan kaupunki Suunnittelupäällikkö Pentti Multaharju Villimiehenkatu puh pentti.multaharju@lappeenranta.fi Kouvolassa Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue Plaana Oy Vesa Savola Tie- ja rakennussuunnitteluvastaava Keijo Körkkö Projektipäällikkö