KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?



Samankaltaiset tiedostot
Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

Euro kansainvälisenä valuuttana

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

Globaaleja kasvukipuja

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström Julkinen 1

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA KOLMANNESSA VAIHEESSA Yleisasiakirja EKPJ:n rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

EUROOPAN KESKUSPANKKI

Kulta sijoituskohteena

EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla

Suomen Pankki osana eurojärjestelmää

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Talouden mahdollisuudet 2009

Finanssikriisi ja tulevaisuuden näkymät

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Pääjohtaja Erkki Liikanen

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Syksy rahamarkkinoilla; EKP ja Suomen Pankki

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, Helsinki Puhelin (keskus) Puhelin (viestintä)

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Sampo Pankki

Markkinat toipuivat, toipuuko talous?

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Rahapolitiikka. Antti Suvanto. Johtokunnan neuvonantaja Luento Talouden termit tutuiksi. Helsingin yliopisto, Porthania II,

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Pääjohtajan tervehdys

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: korkojen ohjausta ja rahoitusvakautta eurojärjestelmän luotto-operaatioilla

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU)

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä?

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy

Kehikko 1. EKP:n neuvoston päättämät rahapoliittiset toimet Rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta euroalueella on turvattava

Kansainvälisen talouden näkymät

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Konsolidoitu TEKSTI CONSLEG: 2000D /01/2004. tuotettu CONSLEG-järjestelmällä. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistossa

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/2014 Pääjohtaja Erkki Liikanen

Luento Itä-Suomen Yliopistossa Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen. Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

EUROOPAN KESKUSPANKKI

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu Säännöt ovat voimassa alkaen.

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

1.2 Säännöt rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä Seuraamukset vastapuolen sääntövelvoitteiden rikkomisesta

TALOUSENNUSTE

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Erkki Liikanen Bank of Finland. Talouden näkymistä

Talousmatematiikan verkkokurssi. Valuutat

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009

Rahoituskriisistä uuteen nousuun

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Pääekonomisti, Sampo Pankki

Euroalueen talousnäkymät ja rahapolitiikka

Rahoituskriisistä globaaliin talouskriisiin

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen

Globaaleja kasvukipuja

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahapolitiikan toteuttaminen nollakorkorajalla ja sen alapuolella

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Globaalit näkymät vuonna 2008

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Euroryhmässä sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Transkriptio:

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005

PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista toiminnoista: eurojärjestelmän rahapolitiikan toteuttaminen sijoitustoiminta: Suomen Pankin valuuttavaranto / varat, EKP:lle luovutettu varanto-osuus TARGET-maksuliikenne Osastolla on viisi toimistoa: markkinaoperaatioiden toimisto sijoitustoimisto riskienhallintatoimisto maksu- ja selvitystoimisto TARGET-toimisto Henkilökunta: noin 70 2

EUROJÄRJESTELMÄN RAHAMARKKINAOPERAATIOT Päätöksenteko keskitetty: Päätökset rahapolitiikasta ja sen toteuttamisesta tekee EKP. EKP siten ohjaa ja johtaa eurojärjestelmän toimintaa rahamarkkinoilla Toteutus hajautettu: rahapolitiikkaa toteutetaan kansallisten keskuspankkien kautta Rahamarkkinaoperaatioiden tavoitteena on tarjota pankkijärjestelmälle sopiva määrä keskuspankkilikviditeettiä Likviditeetin tarjonnassa ja korkojen ohjauksessa käytetään erilaisia välineitä: markkinaoperaatiot maksuvalmiusjärjestelmä vähimmäisvarantojärjestelmä 3

Markkinaoperaatioita on erilaisia perusrahoitusoperaatiot (MRO) pidempiaikainen rahoitusoperaatiot (LTRO) hienosäätöoperaatiot rakenteelliset operaatiot Tärkein on perusrahoitusoperaatio viikoittain, maturiteetti 1 viikko, lisätään likviditeettiä tehtävät: viestitään rahapolitiikan linjasta, katetaan suurin osa pankkijärjestelmän likviditeetin tarpeesta, vaikutetaan lyhyisiin korkoihin tässä operaatiossa muodostuva korko on se EKP:n korko, jota kaikki seuraavat 4

Maksuvalmiusjärjestelmä maksuvalmiusluotto, talletusmahdollisuus pankit voivat käyttää järjestelmää omasta aloitteestaan tehtävät: varmistaa pankkien päivittäinen maksuvalmius, rajoittaa yön yli - koron vaihteluita Edellä kuvatuista elementeistä muodostuu kokonaisuus, missä tarjotaan pankkijärjestelmälle sopiva määrä likviditeettiä MRO-korko ohjaa rahamarkkinakorkojen ja obligaatioiden korkojen kehitystä korkoputki rajoittaa yön yli koron vaihtelua Kun pankit saavat keskuspankista luottoa / keskuspankkilikviditeettiä, ne tarvitsevat tähän vakuudet 5

Eurojärjestelmän korot ja markkinakorkoja 6 % Maksuvalmiusluoton korko Maksuvalmiusjärjestelmän korko Perusrahoitusoperaatioiden korko/minimitarjouskorko Eonia korko 5 4 3 2 1 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Reuters. 6

EUROJÄRJESTELMÄN VALUUTTAVARANTO Kuten rahamarkkinaoperaatioiden kohdalla EKP tekee keskeiset päätökset mutta kansalliset keskuspankit toteuttavat ne Eurojärjestelmässä on kahdenlaisia valuuttavarantoja: yhteinen (EKP:n) valuuttavaranto ja kansallisten keskuspankkien omat valuuttavarannot Eurojärjestelmät valuuttainterventiot tehdään EKP:n valuuttavarannosta Kansalliset keskuspankit hoitavat omaa osuuttaan EKP:n valuuttavarannosta EKP:n valuuttavaranto: dollari, jeni, kulta Eurojärjestelmän kansallisilla keskuspankeilla on myös euromääräisiä sijoituksia (ns. eurosalkku) 7

SUOMEN PANKIN OMA VALUUTTAVARANTO Valuuttavarannon pidon motiivit EKP:n varannon täydentäminen IMF-velvoitteet varautuminen poikkeusolosuhteisiin Keskeiset piirteet valuuttakurssiriskiltä suojaudutaan hajauttamalla kuuteen valuuttaan: dollari 30%, punta 25%, jeni 5%, Sveitsin frangi 5%, Tanskan kruunu 22,5%, Ruotsin kruunu 12,5% luottosalkku 25% kultaa 50 tonnia 8

VALUUTTAVARANTOJEN KANSAINVÄLISIÄ KEHITYSTRENDEJÄ Aasian maiden valuuttavarannot kasvaneet hyvin voimakkaasti Korostetaan tuottoja aikaisempaa enemmän Pankkitalletusten ja valtion velan lisäksi sijoitetaan muihin sijoituskohteisiin: yritysten liikkeelle laskema velka, ABS, MBS, osakkeet Johdannaisten käyttö lisääntynyt Euron suosio kasvussa, jenin suosio hiipumassa Kullan osuus pienentynyt Avoimuus lisääntynyt 9

Suurten maiden valuuttavarannot (ml. kulta) Yhdysvallat Japani Euroalue Kiina Mrd. USD 1000 800 600 400 200 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde: IMF. 10