Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Transkriptio

1 Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus Suomen Pankki Tilastoyksikkö Kuukausijulkaisu ISSN , verkkojulkaisu

2 Sisällys 1. Korot 1.1 Eurojärjestelmän ohjauskorot Euriborkorot ja Suomen valtion obligaatiokorot Rahalaitosten primekorkoja Viivästyskorko Peruskorko 7 2. Valuuttakurssit 2.1 Euron kursseja 8 3. Suomen pankkijärjestelmän taseet 3.1 Suomen rahalaitosten yhteenlaskettu tase (pl. Suomen Pankki); saamiset Suomen rahalaitosten yhteenlaskettu tase (pl. Suomen Pankki); velat Raha-aggregaatit ja niiden vastaerät 4.1 Euroalueen rahamääriin sisältyvät Suomen rahalaitosten erät Euroalueen rahamäärä M3:n keskeisiin vastaeriin sisältyvät Suomen rahalaitosten erät Suomen rahalaitosten euromääräiset talletukset euroalueelta ja muu varainhankinta 5.1 Euroalueelta tehdyt euromääräiset talletukset sektoreittain Suomen talletuspankkeihin euroalueelta tehdyt yleisön euromääräiset talletukset korkosidonnaisuuksittain Euroalueen yritysten ja kotitalouksien euromääräiset talletukset rahalaitosryhmittäin Suomen rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit maturiteeteittain Suomen rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit rahalaitosryhmittäin Suomen rahalaitosten euroalueelle myöntämät euromääräiset lainat 6.1 Euromääräiset lainat euroalueelle sektoreittain Euromääräiset lainat euroalueen kotitalouksille käyttötarkoituksittain Uudet euromääräiset kotitalouslainasopimukset käyttötarkoituksen ja koron kiinnitysajan mukaan Uudet euromääräiset lainasopimukset euroalueen yrityksille lainan koon mukaan Suomen talletuspankkien euromääräiset lainat euroalueen kotitalouksille korkosidonnaisuuksittain Euromääräiset lainat euroalueen yrityksille ja kotitalouksille rahalaitosryhmittäin Maksutase 7.1 Suomen maksutase Suomen vaihtotase, tulot ja menot Suomen ulkomaiset saamiset ja velat sijoituslajeittain, virta Suomen ulkomainen varallisuus sektoreittain Rahoitustilinpito Rahoitustilinpidon neljännesvuositilaston laadinta on siirtynyt Suomen Pankista Tilastokeskukseen vuoden lopussa. Tilastokeskus vastaa tietojen julkaisemisesta Suomessa. Rahoitustilinpito Tilastokeskuksen internet-sivuilla: 9. Keskeisiä indikaattoreita 9.1 Reaalitalouden indikaattoreita euroalueella ja Suomessa 29

3 1.1 Eurojärjestelmän ohjauskorot,% Kiinteäkorkoinen huutokauppa, perusrahoitusoperaation korko Vaihtuvakorkoinen huutokauppa, minimitarjouskorko Maksuvalmiusjärjestelmän talletuskorko Maksuvalmiusluoton korko Päätöspäivä Voimaantulopäivä ,75 0,00 1, ,00 0,25 1, ,25 0,50 2, ,50 0,75 2, ,25 0,50 2, ,00 0,25 1, ,25 0,25 2, ,50 0,50 2, ,00 1,00 3, ,50 2,00 3, ,25 2,75 3, ,75 3,25 3, ,25 3,25 4, ,25 2,75 4, ,25 3,25 5, ,00 3,00 5, ,75 2,75 4, ,50 2,50 4, ,25 2,25 4, ,00 2,00 4, ,75 1,75 3, ,50 1,50 3, ,25 1,25 3, ,00 1,00 3, ,50 1,50 3, ,75 1,75 3, ,25 2,25 4, ,75 2,75 4, ,25 3,25 5, ,50 3,50 5, ,75 3,75 5, ,50 3,50 5, ,25 3,25 5, ,25 3,25 5, ,75 2,75 4, ,50 2,50 4, ,25 2,25 4, ,00 2,00 4, ,50 1,50 3, ,00 2,00 4, ,00 2,75 3, ,00 2,00 4,50 Lähde: Euroopan keskuspankki. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 3

4 1,53 0,52 0,816 0,805 0,544 0,537 0,282 0,278 0,123 0,121 1,51 0,52 0,823 0,812 0,552 0,544 0,287 0,283 0,123 0,121 1,50 0,52 0,830 0,819 0,557 0,549 0,292 0,288 0,124 0,122 1,55 0,57 0,836 0,825 0,561 0,553 0,294 0,290 0,124 0,122 1,54 0,55 0,844 0,832 0,566 0,558 0,297 0,293 0,124 0,122 1,52 0,52 0,848 0,836 0,572 0,564 0,299 0,295 0,126 0,124 1,60 0,57 0,856 0,844 0,580 0,572 0,307 0,303 0,128 0,126 1,66 0,60 0,864 0,852 0,590 0,582 0,314 0,310 0,129 0,127 1,70 0,63 0,872 0,860 0,599 0,591 0,322 0,318 0,130 0,128 1,69 0,63 0,879 0,867 0,608 0,600 0,330 0,325 0,132 0,130 1,64 0,58 0,887 0,875 0,615 0,607 0,339 0,334 0,135 0,133 1,65 0,60 0,894 0,882 0,622 0,613 0,344 0,339 0,135 0,133 1,61 0,58 0,899 0,887 0,624 0,615 0,346 0,341 0,135 0,133 1,54 0,50 0,905 0,893 0,629 0,620 0,350 0,345 0,136 0,134 1,50 0,46 0,909 0,897 0,634 0,625 0,354 0,349 0,137 0,135 1,48 0,46 0,916 0,903 0,640 0,631 0,358 0,353 0,139 0,137 1,52 0,49 0,923 0,910 0,649 0,640 0,365 0,360 0,140 0,138 1,52 0,50 0,931 0,918 0,657 0,648 0,371 0,366 0,141 0,139 1,50 0,50 0,935 0,922 0,662 0,653 0,375 0,370 0,141 0,139 1,46 0,49 0,940 0,927 0,667 0,658 0,379 0,374 0,141 0,139 1,42 0,47 0,943 0,930 0,668 0,659 0,380 0,375 0,141 0,139 1,45 0,48 0,942 0,929 0,666 0,657 0,380 0,375 0,142 0,140 1,47 0,50 0,950 0,937 0,673 0,664 0,386 0,381 0,146 0,144 1,55 0,64 1,076 1,061 0,790 0,779 0,504 0,497 0,222 0,219 1,76 0,91 1,236 1,219 0,948 0,935 0,668 0,659 0,385 0,380 1,82 0,95 1,284 1,266 0,984 0,970 0,695 0,685 0,399 0,394 2,15 1,25 1,387 1,368 1,055 1,040 0,755 0,744 0,415 0,409 2,30 1,37 1,519 1,499 1,180 1,164 0,870 0,858 0,474 0,467 2,34 1,45 1,702 1,678 1,364 1,345 1,063 1,048 0,635 0,626 2,28 1,19 1,862 1,837 1,526 1,505 1,239 1,222 0,848 0,836 3,00 2,08 2,037 2,009 1,661 1,638 1,412 1,393 1,195 1,178 3,00 1,78 1,371 1,352 1,098 1,083 0,824 0,813 0,578 0,570 3,74 2,70 1,633 1,610 1,449 1,429 1,235 1,218 0,900 0,888 4,30 3,88 4,893 4,826 4,793 4,727 4,708 4,644 4,335 4,276 4,29 4,18 4,511 4,449 4,412 4,351 4,336 4,277 4,136 4, Elokuu Tammikuu v 5 v 12 kk (tod.pv/365) 12 kk (tod.pv/360) 6 kk (tod.pv/365) 6 kk (tod.pv/360) 3 kk (tod.pv/365) 3 kk (tod.pv/360) 1 kk (tod.pv/365) 1 kk (tod.pv/360) Suomen valtion obligaatiokorot Euriborkorot 1.2 Euriborkorot ja Suomen valtion obligaatiokorot, % Lähde: Reuters. Vuosittaiset ja kuukausittaiset korot ovat ajanjakson keskiarvoja. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 4

5 1.3 Rahalaitosten primekorkoja Aktia Pankki Oyj FIM Pankki Oy Hypo-konserni Nordea Pankki Suomi Oyj OP-Pohjola-ryhmä POP Pankit S-Pankki Oy Alkaen Primekorko Alkaen Primekorko Alkaen Primekorko Alkaen Primekorko Alkaen Primekorko Alkaen Primekorko Alkaen Primekorko % % % % % % % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,60 Skandinaviska Enskilda Banken SEB Gyllenberg Private Svenska Handelsbanken AB (julk), Sampo Pankki Oyj AB (publ) Helsingin sivukonttori Bank Oy 1 Suomen sivukonttoritoiminta Säästöpankit Tapiola Pankki Oy Ålandsbanken Abp Alkaen Primekorko Alkaen Primekorko Alkaen Primekorko Alkaen Primekorko Alkaen Primekorko Alkaen Primekorko Alkaen Primekorko % % % % % % % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,50 1) 2.5. lähtien SEB Gyllenberg Prime -korko on Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ) Helsingin sivukonttorin viitekorko. Lähde: Rahalaitokset. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 5

6 1.4 Viivästyskorko, % lain perusteella vahvistettu viitekorko Lisäkorko maksun viivästyessä, kun velasta ei ole sovittu maksettavaksi korkoa Viivästyskorko, kun velasta ei ole sovittu maksettavaksi korkoa ,00 10, ,00 11, ,00 10, ,00 11, ,00 11, ,50 10, ,00 10, ,50 9, ,50 9, ,50 9, ,50 9, ,50 9, ,50 9, ,00 10, ,00 11, ,50 11, ,50 11, ,50 11, ,50 9, ,00 8, ,00 8, ,00 8, ,00 8, ,50 8, ,00 8, ,00 8,00 Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 6

7 1.5 Peruskorko, % Peruskorko , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,50 Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 7

8 2, ,7810 4,4633 4,1765 7,2925 0, ,65 7, ,840 8,3362 1, 0, ,96 1,2611 2, ,5622 4,4568 4,1968 7,2775 0, ,29 7, ,917 8,3478 1, 0, ,63 1,2544 2, ,3424 4,4775 4,1555 7,3125 0, ,41 7, ,810 8,3375 1, 0, ,63 1,2545 2, ,2290 4,4563 4,1012 7,2900 0, ,98 7, ,828 8,2405 1, 0, ,59 1,2548 2, ,8010 4,4680 4,0780 7,2950 0, ,65 7, ,845 8,2397 1, 0, ,71 1,2530 2, ,8755 4,4825 4,1022 7,3020 0, ,98 7, ,906 8,2441 1, 0, ,16 1,2507 2, ,8267 4,4930 4,0808 7,3410 0, ,37 7, ,903 8,3087 1, 0, ,68 1,2552 2, ,6900 4,4930 4,0761 7,3520 0, ,20 7, ,968 8,3412 1, 0, ,65 1,2448 2, ,5400 4,4855 4,0624 7,3235 0, ,18 7, ,783 8,2595 1, 0, ,81 1,2428 2, ,4883 4,4958 4,0697 7,3130 0, ,84 7, ,905 8,2339 1, 0, ,82 1,2300 2, ,3950 4,4914 4,0806 7,3295 0, ,78 7, ,020 8,2766 1, 0, ,97 1,2337 2, ,1751 4,4895 4,0771 7,3370 0, ,39 7, ,912 8,2347 1, 0, ,38 1,2279 2, ,2189 4,4808 4,0875 7,2955 0, ,39 7, ,962 8,2250 1, 0, ,98 1,2276 2, ,2677 4,5275 4,0833 7,3010 0, ,62 7, ,040 8,2483 1, 0, ,14 1,2352 2, ,1625 4,5315 4,0820 7,3065 0, ,10 7, ,145 8,2312 1, 0, ,61 1,2339 2, ,1440 4,5345 4,0961 7,2700 0, ,90 7, ,205 8,2077 1, 0, ,12 1,2262 2, ,9790 4,5443 4,0678 7,2955 0, ,79 7, ,135 8,2669 1, 0, ,53 1,2301 2, ,2460 4,5499 4,0905 7,3040 0, ,93 7, ,173 8,2770 1,2012 0, ,68 1,2336 2, ,2407 4,5435 4,0506 7,3575 0, ,11 7, ,114 8,3220 1,2015 0, ,58 1,2436 2, ,2583 4,5798 4,0345 7,3945 0, ,66 7, ,158 8,3401 1,2013 0, ,99 1,2379 2, ,6850 4,6470 4,0892 7,3700 0, ,95 7, ,285 8,2797 1,2012 0, ,85 1,2245 2, ,8830 4,6188 4,1031 7,4045 0, ,93 7, ,260 8,3340 1,2024 0, ,64 1,2346 2, ,7770 4,5938 4,1058 7,3850 0, ,38 7, ,358 8,3189 1,2013 0, ,20 1,2298 2, ,9467 4,5549 4,1837 7,4579 0, ,28 7, ,447 8,5451 1, 0, ,07 1,2288 2, ,1766 4,4626 4,2973 7,5401 0, ,57 7, ,640 8,8743 1, 0, ,26 1,2526 2, ,5585 4,4412 4,2936 7,5655 0, ,67 7, ,313 8,9924 1,2012 0, ,97 1,2789 2, ,8087 4,3789 4,1782 7,5698 0, ,81 7, ,809 8,8650 1,2023 0, ,3162 2, ,7804 4,3668 4,1370 7,5315 0, ,26 7, ,676 8,8873 1,2061 0, ,88 1,3201 2, ,4232 4,3513 4,1835 7,5522 0, ,68 7, ,042 8,8196 1,2071 0, ,77 1,3224 2, ,4394 4,3417 4,3760 7,6752 0, ,33 7, ,531 8,8503 1,2108 0, ,33 1,2905 2, ,8846 4,2391 4,1206 7,7934 0, ,37 7, ,590 9,0298 1,2326 0, ,96 1,3920 1, ,2629 4,2122 3,9947 8,0043 0, ,48 15,6466 7, ,284 9,5373 1,3803 0, ,24 1,3257 2, ,1376 4,2399 4,3276 8,7278 0, ,33 15,6466 7, ,435 10,6191 1,5100 0, ,34 1,3948 1, ,262 36,4207 3,6826 3,5121 8,2237 0, ,51 15,6466 7, ,946 9,6152 1,5874 0, ,45 1,4708 1, ,775 35,0183 3,3353 3,7837 8,0165 0, ,63 251,36 15,6466 7, ,766 9,2501 1,6427 0, ,25 1, Elokuu Tammikuu TRY SKK RUB RON PLN NOK LVL LTL ISK HUF EEK DKK CZK BGN SEK CHF GBP JPY USD 2.1 Euron kursseja Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Reuters. Vuosittaiset ja kuukausittaiset valuuttakurssit ovat ajanjakson keskiarvoja. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 8

9 3.1 Suomen rahalaitosten yhteenlaskettu tase (pl. Suomen Pankki): saamiset Lainat euroalueelle Muut arvopaperit kuin osakkeet, euroalueella olevien liikkeeseen laskemat Osakkeet, euroalueella olevien liikkeeseen laskemat Saamiset euroalueen ulkopuolelta Kiinteä omaisuus Muut saamiset 2012 Tammikuu Rahalaitokset Rahalaitokset Julkisyhteisöt Muut sektorit Rahalaitokset Julkisyhteisöt Muut sektorit Muut sektorit Kannat miljoonina euroina ajanjakson lopussa. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 9

10 3.2 Suomen rahalaitosten yhteenlaskettu tase (pl. Suomen Pankki): velat Talletukset euroalueelta Liikkeeseen lasketut velkapaperit (1) Rahamarkkinarahastoosuudet (1) Oma pääoma ja varaukset Velat euroalueen ulkopuolelle (1) Muut velat Rahalaitokset Valtio Muut sektorit 2012 Tammikuu Yön yli - talletukset aikaistalletukset Irtisanomisehtoiset ja repot Kannat miljoonina euroina ajanjakson lopussa. (1) Velat euroalueen ulkopuolelle sisältävät myös euroalueen ulkopuolella olevien hallussa olevat rahamarkkinarahasto-osuudet ja enintään 2 vuoden velkapaperit. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 10

11 4.1 Euroalueen rahamääriin sisältyvät Suomen rahalaitosten erät M3:een sisältyvät erät Lisätieto M1:een sisältyvät erät = Yön yli -talletukset M2:een sisältyvät erät 2012 Tammikuu ,4 17,8 8,0 6,0 6,1 6,0 5,5 4,4 6,6 7,1 5,5 Irtisanomisajaltaan enintään 3kk:n talletukset Enintään 2 vuoden määräaikaistalletukset , , , , , , , , , , ,0 Enintään 2 vuoden velkapaperit Repot ja rahamarkkinarahasto-osuudet , , , , , , , , , , ,4 Liikkeessä oleva raha (1) t miljoonina euroina ajanjakson lopussa, vuosimuutokset prosentteina. (1) Kirjanpitokäytännössä EKP:n osuudeksi merkitään 8 % euroalueen kansallisten keskuspankkien liikkeeseen laskemien eurosetelien arvosta ja loput 92 % merkitään kansallisten keskuspankkien taseeseen kuukausittain sen mukaan, mikä on kunkin keskuspankin maksama osuus EKP:n pääomasta. Suomen Pankin taseeseen sisältyvä liikkeessä olevien setelien arvo voi poiketa huomattavasti Suomen rahaa hallussa pitävän sektorin käteisrahan määrästä. Tästä syystä euroalueen rahamääriin sisältyvät rahalaitosten erät esitetään ilman rahaa hallussa pitävän sektorin käteisrahaa. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 11

12 4.2 Euroalueen rahamäärä M3:n keskeisiin vastaeriin sisältyvät Suomen rahalaitosten erät Rahalaitosten pitempiaikaiset velat Luotot (1) Ulkomaiset nettosaamiset (2) Kiinteä omaisuus Yli 2 vuoden määräaikaistalletukset Yli 2 vuoden velkapaperit Oma pääoma ja varaukset Euroalueen julkiselle sektorille Muille euroalueella Niistä lainat muille euroalueella , , , , , , , , Tammikuu , , , , , , , , , , , , , , t miljoonina euroina ajanjakson lopussa, vuosimuutokset prosentteina. (1) Luotot sisältävät lainojen lisäksi arvopaperimuotoisen luotonannon eli rahalaitosten omistamat saamistodistukset ja osakkeet. (2) Velat euroalueen ulkopuolelle sisältävät myös euroalueen ulkopuolella olevien hallussa olevat rahamarkkinarahasto-osuudet ja enintään 2 vuoden velkapaperit. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 12

13 5.1 Suomen rahalaitoksiin euroalueelta tehdyt euromääräiset talletukset sektoreittain Yritykset (1) Kotitaloudet (1) Rahoitus- ja vakuutuslaitokset (pl. rahalaitokset) Julkisyhteisöt ,7 2, ,0 2, ,9 2, ,0 2, ,9 2, ,2 0, ,5 0, ,9 1, ,0 0, ,9 0, ,0 0, ,2 0, ,8 1, ,8 0, ,5 0, ,6 0, ,2 1, ,7 1, ,4 0, ,8 1, Tammikuu ,2 0, ,7 1, ,8 1, ,8 0, ,1 0, ,8 0, ,5 1, ,7 1, ,6 0, ,8 0, ,2 0, ,0 1, ,5 1, ,9 0, ,0 0, ,1 0, ,0 1, ,9 1, ,0 0, ,8 0, ,3 0, ,1 0, ,6 1, ,5 0, ,4 0, ,5 0, ,2 0, ,2 1, ,9 0, ,9 0, ,0 0, ,6 0, ,3 0, ,0 0, ,7 0,81 Kannat miljoonina euroina ajanjakson lopussa, vuosimuutokset ja korot prosentteina. (1) Yritykset sisältävät myös asuntoyhteisöt ja kotitaloudet sisältävät kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (KPVTYt). Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 13

14 5.2 Suomen talletuspankkeihin euroalueelta tehdyt yleisön euromääräiset talletukset korkosidonnaisuuksittain (1) Euriborsidonnaiset talletukset Pankkien omiin viitekorkoihin sidotut talletukset Kiinteäkorkoiset talletukset Muihin korkoihin sidotut talletukset prosent ti 2, prosent ti 1, prosent ti 2, prosent ti 2, prosent ti 2, , , , , , , , , , , , , , , , Tammikuu , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,77 Kannat miljoonina euroina ajanjakson lopussa ja korot prosentteina. (1) Yleisö kattaa kaikki muut sektorit kuin rahalaitokset eli yritykset, kotitaloudet, muut rahoitus- ja vakuutuslaitokset sekä julkisyhteisöt. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 14

15 5.3 Suomen rahalaitoksiin tehdyt euroalueen yritysten ja kotitalouksien euromääräiset talletukset rahalaitosryhmittäin (1) Liikepankit Osuuspankit Säästöpankit Ulkomaisten pankkien sivukonttorit Talletuspankit yhteensä Muut luottolaitokset 2012 Tammikuu ,49 0,67 0,77 0,95 0,92 0,89 0,87 0,85 0,82 0,80 0, ,41 0,77 0,82 1,01 1,01 1,01 1,00 0,99 0,98 0,95 0, ,55 0,83 1,04 1,24 1,25 1,25 1,24 1,21 1,19 1,16 1, ,63 0,67 0,69 0,99 0,97 0,82 0,71 0,63 0,56 0,56 0, ,47 0,71 0,80 0,99 0,97 0,95 0,93 0,91 0,88 0,86 0, ,96 0,79 1,05 0,99 1,13 1,20 0,99 0,86 1,11 0,91 1, ,48 0,71 0,80 0,99 0,97 0,95 0,93 0,91 0,88 0,86 0,83 Kannat miljoonina euroina ajanjakson lopussa, korot prosentteina. (1) Yritykset sisältävät myös asuntoyhteisöt ja kotitaloudet sisältävät kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (KPVTY). Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 15

16 5.4 Suomen rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit maturiteeteittain 2012 Tammikuu Enintään 1 vuosi ,9-13,3-8,1 0,7-5,5-7,7-23,4-14,5-16,7-14,7-6,9 Yli 1 ja enintään 2 vuotta Kannat miljoonina euroina ajanjakson lopussa, vuosimuutokset prosentteina. 30,6-17,1-59,0 29,6 24,0 6,7 22,3 14,3 38,6 39,8 38,8 Yli 2 vuotta ,6 10,1 19,0 22,2 29,0 27,6 30,1 32,7 27,6 27,9 24, ,6-3,1 2,0 14,4 16,0 14,2 10,0 15,7 12,8 13,3 14,3 Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 16

17 5.5 Suomen rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit rahalaitosryhmittäin Liikepankit ja ulkomaisten pankkien sivukonttorit Osuuspankit Säästöpankit Talletuspankit yhteensä Muut luottolaitokset Tammikuu Kannat miljoonina euroina ajanjakson lopussa. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 17

18 6.1 Suomen rahalaitosten euromääräiset lainat euroalueelle sektoreittain (1) Yritykset (2) Kotitaloudet (2) Rahoitus- ja vakuutuslaitokset (pl. rahalaitokset) Julkisyhteisöt ,8 4, ,0 5, ,5 4, ,0 4, ,6 5, ,8 2, ,5 2, ,4 1, ,8 2, ,7 2, ,6 2, ,1 2, ,0 2, ,7 2, ,6 2, ,9 2, ,2 2, ,1 2, ,9 2, ,4 2, Tammikuu ,0 2, ,2 2, ,0 2, ,5 2, ,6 2, ,4 2, ,2 2, ,4 1, ,1 2, ,8 2, ,9 2, ,4 2, ,5 1, ,4 2, ,5 2, ,1 2, ,3 2, ,4 1, ,5 2, ,6 2, ,6 2, ,4 2, ,0 1, ,1 2, ,8 2, ,0 2, ,5 2, ,5 1, ,3 2, ,3 2, ,5 2, ,4 2, ,7 1, ,3 1, ,9 2,29 Kannat miljoonina euroina ajanjakson lopussa, vuosimuutokset ja korot prosentteina. (1) Rahalaitosten tiedonkeruu muuttui kesäkuusta lähtien, mistä syystä julkaistut luvut eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia aikaisempien havaintojen kanssa. Muutoksia aiheuttivat mm. tiedonkeruun tarkentuminen, tilastomääritelmien muutokset (esimerkiksi kortti- ja tililuottojen määritelmän laajentuminen kattamaan myös valmiusluottolimiitit) sekä tarkkojen tietojen kerääminen kaikilta rahalaitoksilta. (2) Yritykset sisältävät myös asuntoyhteisöt ja kotitaloudet sisältävät kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (KPVTYt). Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 18

19 6.2 Suomen rahalaitosten euromääräiset lainat euroalueen kotitalouksille käyttötarkoituksittain (1,2) Asuntolainat Kulutusluotot ja muut lainat Lainat yhteensä 2012 Tammikuu ,8 6,4 6,9 6,6 6,5 6,4 6,5 6,3 6,4 6,5 6,3 4,83 2,12 2,05 2,51 2,47 2,42 2,34 2,26 2,18 2,11 2, ,0 3,2 4,2 1,2 1,6 1,8 2,2 2,3 2,2 2,4 2,8 6,28 3,64 3,55 3,96 3,89 3,84 3,77 3,68 3,62 3,59 3,48 Lisätieto: Kulutusluotot ,0 5,5 6,1 5,2 5,2 5,2 5,4 5,3 5,4 5,5 5,4 5,23 2,52 2,45 2,88 2,83 2,78 2,70 2,62 2,54 2,48 2,39 Kannat miljoonina euroina ajanjakson lopussa, vuosimuutokset ja korot prosentteina. (1) Rahalaitosten tiedonkeruu muuttui kesäkuusta lähtien, mistä syystä julkaistut luvut eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia aikaisempien havaintojen kanssa. Muutoksia aiheuttivat mm. tiedonkeruun tarkentuminen, tilastomääritelmien muutokset (esimerkiksi kortti- ja tililuottojen määritelmän laajentuminen kattamaan myös valmiusluottolimiitit) sekä tarkkojen tietojen kerääminen kaikilta rahalaitoksilta. (2) Kotitaloudet sisältävät myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (KPVTY). Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 19

20 6.3 Suomen rahalaitosten uudet euromääräiset kotitalouslainasopimukset käyttötarkoituksen ja koron kiinnitysajan mukaan (1,2) Uudet asuntolainat Uudet kulutusluotot Uudet muut lainat Uudet lainat yhteensä Koroltaan enintään 1 vuodeksi sidotut lainat Koroltaan yli 1 vuodeksi sidotut lainat Uudet nostetut asuntolainat (3) Koroltaan enintään 1 vuodeksi sidotut lainat Koroltaan yli 1 vuodeksi sidotut lainat Niistä talletuspankit Koroltaan enintään 1 vuodeksi sidotut lainat Koroltaan yli 1 vuodeksi sidotut lainat Koroltaan enintään 1 vuodeksi sidotut lainat Koroltaan yli 1 vuodeksi sidotut lainat , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Tammikuu , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,30 t miljoonina euroina ajanjakson lopussa, korot prosentteina. (1) Rahalaitosten tiedonkeruu muuttui kesäkuusta lähtien, mistä syystä julkaistut luvut eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia aikaisempien havaintojen kanssa. Muutoksia aiheuttivat mm. tiedonkeruun tarkentuminen, tilastomääritelmien muutokset (esimerkiksi kortti- ja tililuottojen määritelmän laajentuminen kattamaan myös valmiusluottolimiitit) sekä tarkkojen tietojen kerääminen kaikilta rahalaitoksilta. (2) Uudet sopimukset ajanjakson aikana sisältävät uusien lainojen lisäksi sopimukset, jotka syntyvät olemassa olevien lainojen uudelleen neuvottelujen tuloksena. Uudet sopimukset eivät sisällä tililuottoja. Kotitaloudet sisältävät myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (KPVTY). (3) Uudet nostetut lainat sisältävät kaikki kuukauden aikana nostetut lainat lainan sopimushetkestä riippumatta. Uudet nostot sisältävät kaikki pankin vaihtamisen seurauksena syntyneet uudet lainat sekä sellaiset lainojen uusinnat, joiden sopimusehdot ovat olennaisilta osin muuttuneet. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 20

21 6.4 Suomen rahalaitosten uudet euromääräiset lainasopimukset euroalueen yrityksille lainan koon mukaan (1,2) Enintään 1 miljoonan euron lainat Yli miljoonan euron lainat Yritysten uudet lainasopimukset yhteensä Koroltaan enintään 1 vuodeksi sidotut lainat Koroltaan yli 1 vuodeksi sidotut lainat Koroltaan enintään 1 vuodeksi sidotut lainat Koroltaan yli 1 vuodeksi sidotut lainat Koroltaan enintään 1 vuodeksi sidotut lainat Koroltaan yli 1 vuodeksi sidotut lainat 2012 Tammikuu ,57 2,89 2,56 3,18 3,34 3,21 2,90 2,80 2,79 2,80 2, ,75 4,87 4,39 4,22 3,84 3,77 3,67 3,83 3,57 3,55 3, ,58 3,02 2,66 3,23 3,37 3,24 2,95 2,85 2,83 2,85 2, ,08 2,22 1,84 2,57 2,48 2,41 2,25 2,03 1,90 2,19 1, ,98 3,46 2,87 3,30 2,38 2,36 2,41 2,76 2,12 2,18 2, ,08 2,24 1,86 2,59 2,48 2,41 2,25 2,05 1,90 2,19 1, ,18 2,35 1,95 2,70 2,72 2,60 2,41 2,22 2,10 2,31 2, ,34 4,23 3,46 3,69 3,02 2,91 2,93 3,17 2,69 2,69 2, ,19 2,39 1,98 2,72 2,73 2,61 2,44 2,25 2,12 2,32 2,07 t miljoonina euroina ajanjakson lopussa, korot prosentteina. (1) Rahalaitosten tiedonkeruu muuttui kesäkuusta lähtien, mistä syystä julkaistut luvut eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia aikaisempien havaintojen kanssa. Muutoksia aiheuttivat mm. tiedonkeruun tarkentuminen, tilastomääritelmien muutokset (esimerkiksi kortti- ja tililuottojen määritelmän laajentuminen kattamaan myös valmiusluottolimiitit) sekä tarkkojen tietojen kerääminen kaikilta rahalaitoksilta. (2) Uudet sopimukset ajanjakson aikana sisältävät uusien lainojen lisäksi sopimukset, jotka syntyvät olemassa olevien lainojen uudelleen neuvottelujen tuloksena. Uudet sopimukset eivät sisällä tililuottoja. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 21

22 6.5 Suomen talletuspankkien euromääräiset lainat euroalueen kotitalouksille korkosidonnaisuuksittain (1) Euriborsidonnaiset lainat Pankkien omiin viitekorkoihin sidotut lainat Kiinteäkorkoiset ja muut lainat (2) Lainat yhteensä Uudet sopimukset Uudet sopimukset Uudet sopimukset Uudet sopimukset 2012 Tammikuu pro sentti 5,39 4,45 2,03 2,20 2,67 2,61 2,51 2,40 2,31 2,24 2, pro sentti 8,66 5,14 4,11 4,47 4,64 4,47 4,31 3,94 3,71 3,89 3, pro sentti 5,12 3,88 2,50 2,48 2,56 2,56 2,56 2,55 2,55 2,55 2, pro sentti 5,63 4,45 4,01 3,70 3,93 3,98 4,05 4,11 4,06 4,03 4, pro sentti 4,75 4,85 4,06 3,71 3,59 3,56 3,56 3,52 3,49 3,40 3, pro sentti 6,24 4,73 3,68 3,81 3,58 3,67 4,06 4,11 3,96 3,77 3, ,25 4,52 2,30 2,35 2,71 2,66 2,59 2,50 2,43 2,37 2, ,99 4,56 4,05 4,59 4,49 4,36 4,26 3,96 3,76 3,90 3,85 Uudet sopimukset ajanjakson aikana sisältävät uusien lainojen lisäksi sopimukset, jotka syntyvät olemassa olevien lainojen uudelleen neuvottelujen tuloksena. Kannat ajanjakson lopussa ja uudet sopimukset ajanjakson aikana miljoonina euroina, korot prosentteina. (1) Kotitaloudet sisältävät myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (KPVTY). (2) Muut korkosidonnaisuudet sisältävät mm. peruskorkosidonnaiset ja muihin rahamarkkinakorkoihin kuin euriboreihin sidotut lainat. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 22

23 6.6 Suomen rahalaitosten euromääräiset lainat euroalueen yrityksille ja kotitalouksille rahalaitosryhmittäin (1,2) Liikepankit Osuuspankit Säästöpankit Ulkomaisten pankkien sivukonttorit Talletuspankit yhteensä Muut luottolaitokset 2012 Tammikuu ,70 2,33 2,37 2,78 2,66 2,58 2,48 2,39 2,33 2,28 2, t miljoonina euroina ajanjakson lopussa, korot prosentteina. 4,88 2,37 2,33 2,78 2,75 2,72 2,65 2,58 2,51 2,45 2, (1) Rahalaitosten tiedonkeruu muuttui kesäkuusta lähtien, mistä syystä julkaistut luvut eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia aikaisempien havaintojen kanssa. Muutoksia aiheuttivat mm. tiedonkeruun tarkentuminen, tilastomääritelmien muutokset (esimerkiksi kortti- ja tililuottojen määritelmän laajentuminen kattamaan myös valmiusluottolimiitit) sekä tarkkojen tietojen kerääminen kaikilta rahalaitoksilta. 2,49 2,56 3,09 3,08 3,03 2,97 2,87 2,78 2,71 2, ,14 2,23 2,83 2,78 2,68 2,62 2,50 2,41 2,36 2, (2) Yritykset sisältävät myös asuntoyhteisöt ja kotitaloudet sisältävät myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (KPVTY). 5, ,51 4,97 2,33 2,35 2,79 2,70 2,64 2,55 2,46 2,40 2,35 2, ,07 5,46 3,20 3,07 3,23 3,14 3,05 2,98 2,89 2,80 2,73 Niistä asuntorahoitukseen erikoistuneet ,34 4,56 2,41 2,46 2,79 2,73 2,64 2,55 2,49 2,43 2,33 Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 23

24 7.1 Suomen maksutase 6/ 7/ 8/ 9/ 10/ 11/ 12/ 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 5/2012 6/2012 Vaihtotase Tavaranvienti Tavarantuonti Palvelut Tuotannontekijäkorvaukset Tulonsiirrot Pääomatase (1) Rahoitustase Suorat sijoitukset Arvopaperisijoitukset Muut sijoitukset Johdannaiset Valuuttavaranto Virheelliset ja tunnistamattomat erät Nettovirrat (pl. tavarakauppa) ajanjakson aikana miljoonina euroina. (1) Pääomansiirtoja ei arvioida kuukausittain, vaan ne esitetään vasta vuositietojen valmistuttua. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 24

25 7.2 Suomen vaihtotase, tulot ja menot 6/ 7/ 8/ 9/ 10/ 11/ 12/ 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 5/2012 6/2012 Tulot Tavarat Palvelut Tuotannontekijäkorvaukset Palkansaajakorvaukset Pääomakorvaukset Suorista sijoituksista Arvopaperisijoituksista Muista sijoituksista Tulonsiirrot Menot Tavarat Palvelut Tuotannontekijäkorvaukset Palkansaajakorvaukset Pääomakorvaukset Suorista sijoituksista Arvopaperisijoituksista Muista sijoituksista Tulonsiirrot Virrat ajanjakson aikana miljoonina euroina. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 25

26 7.3 Suomen ulkomaiset saamiset ja velat sijoituslajeittain, virta 6/ 7/ 8/ 9/ 10/ 11/ 12/ 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 5/2012 6/2012 Saamiset Suorat sijoitukset ulkomaille Oma pääoma Muu pääoma Arvopaperisijoitukset Osakkeet Joukkolainat Rahamarkkinapaperit Muut sijoitukset Valuuttavaranto Velat Suorat sijoitukset Suomeen Oma pääoma Muu pääoma Arvopaperisijoitukset Osakkeet Joukkolainat Rahamarkkinapaperit Muut sijoitukset Johdannaiset, netto Virrat ajanjakson aikana miljoonina euroina. Tilastointitavasta johtuen johdannaiset eivät sisälly bruttosaamisiin eivätkä -velkoihin vuodesta 1999 lähtien. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 26

27 7.4 Suomen ulkomainen varallisuus sektoreittain ajanjakson lopussa 6/ 7/ 8/ 9/ 10/ 11/ 12/ 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 5/2012 6/2012 Saamiset Valtio Kunnat Työeläkelaitokset Yritykset Muut rahoituslaitokset Kotitaloudet ja muut Rahalaitokset Suomen Pankki Velat Valtio Kunnat Työeläkelaitokset Yritykset Muut rahoituslaitokset Rahalaitokset Suomen Pankki Netto Valtio Kunnat Työeläkelaitokset Yritykset Muut rahoituslaitokset Kotitaloudet ja muut Rahalaitokset Suomen Pankki Ulkomainen nettovarallisuus ilman oman pääoman eriä Kannat ajanjakson lopussa miljoonina euroina. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 27

28 8. Rahoitustilinpito Rahoitustilinpidon neljännesvuositilaston laadinta on siirtynyt Suomen Pankista Tilastokeskukseen vuoden lopussa. Tilastokeskus vastaa tietojen julkaisemisesta Suomessa. Rahoitustilinpito Tilastokeskuksen internet-sivuilla: Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 28

29 9.1 Reaalitalouden indikaattoreita euroalueella ja Suomessa Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos, % Työttömyysaste, (kausivaihtelusta puhdistettu), % Kuluttajien luottamusindikaattori (kausivaihtelusta puhdistettu saldoluku) Teollisuuden luottamusindikaattori (kausivaihtelusta puhdistettu saldoluku) Teollisuustuotannon kausivaihtelusta puhdistettu vuosimuutos, % Euroalue Suomi Euroalue Suomi Euroalue Suomi Euroalue Suomi Euroalue Suomi Tammikuu Elokuu 2,1 2,3 2,2 2,1 2,1 2,2 2,2 2,1 3,3 0,3 1,6 2,7 2,7 2,7 2,7 2,6 2,4 2,4 2,4 2,9 2,7 2,0 1,3 0,1 0,8 1,3 1,6 3,9 1,6 1,7 3,3 3,0 3,0 2,9 3,0 3,1 2,9 3,1 8,4 7,9 8,4 8,9 9,1 9,1 8,4 7,6 7,6 9,6 10,1 10,2 10,8 10,9 11,0 11,1 11,2 11,3 11,3 9,8 9,1 9,1 9,0 8,8 8,4 7,7 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,5 7,4 7,6 7,7 7,4 7,4 7, ,3 0,3-0,5 0,2 2,1 1,4 4,3 3,7-1,8-14,6 7,0 9,5 0,7 2,4 0,9 5,2 0,5 10,1 4,5 0,7-17,9 3,0 Lähteet: Eurostat, Tilastokeskus, Euroopan komissio ja Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 29

30 Taulukkokohtaiset selitykset 1. Korot Taulukko 1.1. Eurojärjestelmä (Euroopan keskuspankki ja euroalueen kansalliset keskuspankit) toteuttaa perusrahoitusoperaatiot viikoittain järjestettävinä huutokauppoina (normaalisti huutokaupan pitopäivä tiistai, arvopäivä keskiviikko), joissa luottolaitoksille tarjotaan likviditeettiä lähtien viikon periodiksi aiemman kahden viikon sijasta. Perusrahoitusoperaatiot toteutettiin etukäteen ilmoitettua kiinteää korkoa käyttäen asti. Sen jälkeen eurojärjestelmä siirtyi vaihtuvakorkoiseen huutokauppajärjestelmään. Siinä luottolaitokset voivat jättää tarjouksia usealla eri korolla. EKP:n neuvosto asettaa vaihtuvakorkoisessa huutokaupassa korkotarjousten alarajan (minimitarjouskorko). Luottolaitoksilla on mahdollisuus tehdä yön yli talletuksia talletuskorolla, ja ne voivat saada yön yli -luottoa maksuvalmiusluoton korolla. Huom! Taulukossa on käytetty nimikettä minimitarjouskorko. Maksuvalmiusjärjestelmän korkojen muutosten voimaantulo ajoittuu maaliskuusta 2004 lähtien uuden pitojakson alkuun Taulukko 1.2. Euriborkorko (Euro interbank offered rate) on korko, jolla parhaiksi luokitellut suuret pankit antavat toisilleen euromääräisiä luottoja. Euriborkorot lasketaan euroalueella toimivien, parhaiksi luokiteltujen suurten pankkien (noin 40 pankkia) antamien noteerausten pohjalta klo 12 Suomen aikaa. Suomesta laskennassa on mukana yksi pankki, Nordea. Euribornoteerauksia laskettaessa jätetään 15 % sekä alimpia että ylimpiä tarjouksia huomioon ottamatta ja muista lasketaan painottamaton keskiarvo. Euriborkorkoja lasketaan maturiteeteissa 1 viikosta 12 kuukauteen sekä 360 että 365 päivän korkojaksoilla. Valtion viiden vuoden korko perustuu lähtien erääntyvän kiinteäkorkoisen kertakuoletteisen sarjaobligaation noteeraukseen ja kymmenen vuoden korko alkaen erääntyvän kiinteäkorkoisen kertakuoletteisen sarjaobligaation noteeraukseen. Taulukko 1.3. Pankit tai pankkiryhmät ovat lähtien voineet käyttää omaa primekorkoaan viitekorkona. Taulukko 1.4. Viitekoron vahvistaminen perustui vuoden 1998 l oppuun asti korkolain (633/1982) muuttamisesta annettuun lakiin (284/1995), ja sen toteutti käytännössä Suomen Pankki. Vuodesta 1999 alkaen koron vahvisti valtiovarainministeriö korkolain muuttumisesta annetun lain (997/1998) nojalla. lakia muutettiin (340/2002), ja ilmoitusvelvollisuus siirtyi takaisin Suomen Pankille. Uudistetun lain perusteella viitekorko on Euroopan keskuspankin korko, jota sovelletaan viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kyseisen puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää. pyöristetään ylöspäin lähimpään puoleen prosenttiyksikköön. Vahvistettua viitekorkoa sovelletaan aina seuraavat kuusi kuukautta. Viivästyskorko on viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosenttiyksiköllä. Taulukko 1.5. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron kesä- ja joulukuussa seuraavaksi puoleksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Peruskorko on vahvistamista edeltävien kolmen kalenterikuukauden aikana julkaistujen 12 kuukauden markkinakorkojen keskiarvo, joka on pyöristetty lähimpään prosenttiyksikön neljäsosaan. Käytetty markkinakorko on toistaiseksi 12 kuukauden euriborkorko (365 päivää). 2. Valuuttakurssit Taulukko 2.1. Valuuttakurssit ovat EKP:n julkaisemia euron kursseja. Ne perustuvat päivittäiseen, klo Suomen aikaa soitettavaan kansallisten keskuspankkien yhteispuheluun. Kurssit perustuvat julkaisuhetkellä vallitseviin markkinahintoihin. Vuosi- ja kuukausikeskiarvot on laskettu käyttäen euron päivittäisiä kursseja. USD on Yhdysvaltain dollari, JPY Japanin jeni, GBP Ison-Britannian punta, SEK Ruotsin kruunu, BGN Bulgarian lev, CHF Sveitsin frangi, CZK Tšekin koruna, DKK Tanskan kruunu, EEK Viron kruunu, HUF Unkarin forintti, ISK Islannin kruunu, LTL Liettuan liti, LVL Latvian lati, NOK Norjan kruunu, PLN Puolan zloty, RON Romanian leu, SKK Slovakian koruna ja TRY Turkin liira Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 30

31 Yleistä Suomen Pankin laatimista rahoitustilastoista (luvut 3 6) Suomen Pankin laatima ja julkaisema rahalaitosten tasetilasto kerätään Suomessa toimivilta rahalaitoksilta, joita ovat Suomen Pankki, talletuspankit, muut luottolaitokset ja rahamarkkinarahastot. Lisäksi talletuspankeilta ja muilta luottolaitoksilta kerätään tietoja korkotilastoja varten. Tiedonkeruut perustuvat EKP:n asetuksiin rahalaitosten tasetilastosta (EKP/2001/13, muutettu EKP/2002/8, EKP/2003/10, EKP/2004/21 ja EKP/2007/18) ja rahalaitosten korkotilastoista (EKP/2001/18, muutettu EKP/2004/21) sekä raha- ja pankkitilastoista annettuihin EKP:n suuntaviivoihin (EKP/2007/9). Asetukset ovat luettavissa Suomen Pankin verkkosivuilta osoitteesta Asetusten mukaan pienille rahalaitoksille voidaan myöntää raportointihelpotuksia EKP:n asetuksen perusteella edellyttäen, että täysimääräinen kansallinen tiedonkeruu kattaa vähintään 95 % kyseisen jäsenmaan rahalaitosten yhteenlasketun taseen loppusummasta. Käytännössä Suomen Pankki on myöntänyt raportointihelpotuksia rahalaitoksille, joiden taseen loppusumma on enintään 200 miljoonaa euroa. Raportointihelpotuksia saavien rahalaitosten joukko tarkistetaan vuosittain. Raportointihelpotuksia saanut rahalaitos voi halutessaan raportoida tietonsa kuten täysraportoijat. Kuukausittaiset tase- ja korkotiedot korotetaan täyteen kattavuuteen vastaamaan koko tiedonantajajoukkoa. Suomen ja muiden EU-maiden ajantasaiset rahalaitoslistat ovat luettavissa EKP:n verkkosivuilta osoitteesta Tässä koosteessa yleisöllä tarkoitetaan muita sektoreita kuin rahalaitoksia (non-mfis). Käytetty sektorijako on seuraava: rahalaitokset, julkisyhteisöt (valtio ja muut julkisyhteisöt), rahoitus- ja vakuutuslaitokset, yritykset (ml. asuntoyhteisöt) sekä kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (KPVTY). Uusilla liiketoimilla tarkoitetaan kaikkia asiakkaan ja rahalaitoksen välisiä uusia sopimuksia, joilla yksilöidään ensimmäistä kertaa talletuksen tai lainan korko, ja kaikkia sopimuksia, jotka syntyvät olemassa olevia talletuksia ja lainoja koskevien uusien neuvottelujen tuloksena. Uutena liiketoimena ei pidetä vanhojen sopimusten voimassaolon automaattista pidentämistä, joka toteutuu ilman asiakkaan aktiivista puuttumista asiaan ja ilman sopimusehtoja koskevia uusia neuvotteluja. Koron kiinnitysaika kertoo kuinka pitkäksi ajaksi lainan korko on kiinnitetty eli milloin sen korkoa tarkistetaan. Koroltaan enintään 1 vuodeksi sidotut lainat kattavat kaikki uudet lainasopimukset, joiden viitekorkona on käytetty euriboria tai primekorkoa. Uusien tili- ja korttiluottojen määrä on määritelmän mukaan sama kuin tililuottojen kanta. Tasetilastossa tili- ja korttiluotot sisältyvät pääasiassa kulutusluottoihin. Rahalaitostilastoissa vuosimuutokset lasketaan käyttäen hyväksi virtatietoja. Virtatieto kertoo kaikkien nettomääräisten rahoitustaloustoimien määrän kuukauden aikana (esimerkiksi lainojen nostot miinus kuoletukset, arvopaperien ostot miinus kuoletukset). Virtatieto saadaan, kun kantojen muutoksesta vähennetään muiden kuin varsinaisten taloustoimien vaikutus. Tällaisia muita kuin varsinaisia taloustoimia ovat valuuttakurssimuutokset, lainojen ja arvopaperien arvonmuutoksista aiheutuvat tasearvon muutokset ja muut, esimerkiksi luokitusmuutokset ja tiedonantajajoukon koostumuksen muutokset. Virroista laskettu vuosimuutos on sama kuin perinteisesti laskettu vuosimuutos, jos tase-erään ei vuoden aikana ole kohdistunut arvostus-, valuuttakurssi- tai muita muutoksia. Korot esitetään vuositasoisena sovittuna korkona, joka on r ahalaitoksen ja asiakkaan sopima vuosikorko vuositasolle muutettuna. Talletusten korossa otetaan nimelliskoron lisäksi huomioon koron pääomittaminen ja lainakorossa lainan takaisinmaksujaksojen määrä vuodessa. a korolle -vaikutuksen vuoksi näin laskettu korko on hieman nimelliskorkoa korkeampi. 3. Suomen pankkijärjestelmän taseet Taulukot 3.1. ja 3.2. Suomen rahalaitosten yhteenlasketussa taseessa esitetään rahalaitosten saamiset euroalueelta ja velat euroalueelle tase-erittäin, ja saamisiin euroalueen ulkopuolelta ja velkoihin euroalueen ulkopuolelle on yhdistetty kaikki vaateet, joiden vastapuolena on euroalueen ulkopuolinen taho. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 31

32 4. Raha-aggregaatit ja niiden vastaerät Taulukko 4.1. Taulukossa esitetään euroalueen rahamääriin sisältyvät Suomen rahalaitosten erät. Euroalueen M1:een sisältyvät Suomen rahalaitosten kotimaiselta ja muun euroalueen rahaa hallussa pitävältä sektorilta vastaanottamat yön yli talletukset (lähinnä käyttelytilitalletukset). Rahaa hallussa pitävä sektori käsittää muut sektorit kuin rahalaitokset ja valtion. Euroalueen M2:een lasketaan M1:n lisäksi muut rahaa hallussa pitävän sektorin talletukset, mutta ei yli 2 vuoden määräaikaistalletuksia eikä yli 3 kuukauden irtisanomisehtoisia talletuksia. Euroalueen M3:een kuuluvat M2:n lisäksi repomyynnit, rahaa hallussa pitävän sektorin omistamat rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet ja enintään 2 vuoden velkapaperit. Eurojärjestelmässä euroseteleihin sovellettava kirjanpitokäytäntö on tammikuusta 2002 lähtien vaikuttanut sekä liikkeessä olevan rahan että rahaa hallussa pitävän sektorin käteisrahan määrään. Kirjanpitokäytännössä EKP:n osuudeksi merkitään 8 % euroalueen kansallisten keskuspankkien liikkeeseen laskemien eurosetelien kokonaisarvosta ja loput 92 % merkitään kansallisten keskuspankkien taseeseen kuukausittain sen mukaan, mikä on kunkin keskuspankin maksama osuus EKP:n pääomasta. Suomen Pankin taseeseen sisältyvä liikkeessä olevien setelien arvo voi poiketa huomattavasti Suomen rahaa hallussa pitävän sektorin käteisrahan määrästä, eikä sillä siten ole enää entisenlaista merkitystä analyysin kannalta. Sen vuoksi euroalueen rahamääriin sisältyvät Suomen rahalaitosten erät esitetään ilman rahaa hallussa pitävän sektorin käteisrahaa. Lisätietona esitetään rahaa hallussa pitävän sektorin käteisraha laskettuna eurojärjestelmän kirjanpitokäytännön mukaisesti. Taulukko 4.2. Vastaeriä ovat rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta kaikki raha-aggregaatteihin kuulumattomat erät. Taulukossa esitetään seuraavat M3:n keskeiset vastaerät: rahalaitosten pitempiaikaiset velat, luotot, ulkomaiset nettosaamiset sekä muu omaisuus. Luotot sisältävät lainojen lisäksi arvopaperimuotoisen luotonannon eli rahalaitosten omistamat saamistodistukset ja osakkeet. Velat euroalueen ulkopuolelle sisältävät myös euroalueen ulkopuolella olevien hallussa olevat rahamarkkinarahasto-osuudet ja enintään 2 vuoden velkapaperit. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 32

33 5. Talletukset ja muu varainhankinta Talletuksiksi luetaan rahalaitosten kaikki muut velat vastapuolilleen kuin yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (= muut kuin arvopaperipohjaiset velat). Talletuksiin sisältyvät näin ollen varsinaisten tilipohjaisten talletusten lisäksi myös mm. repomyynnit, jälkimarkkinattomat rahamarkkina-velkakirjat, muu velkakirjapohjainen varainhankinta ja varsinaiset rahamarkkinatalletukset. Luottolaitosten talletukset vastaavat näiden laitosten valvontataseen erää Velat yleisölle ja julkisyhteisöille, joka kattaa sekä luottolaitostoiminnasta annetussa laissa määritellyille ottolainaustileille otetut talletukset että muut kuin talletuksiin luettavat velat yleisölle ja julkisyhteisöille. Talletus-käsite on siten rahalaitosten tasetilastossa määritelty laajemmaksi kuin luottolaitostoiminnasta annetussa laissa. Taulukko 5.2. Muut korkosidonnaisuudet sisältävät mm. peruskorkosidonnaiset talletukset sekä muihin rahamarkkinakorkoihin kuin euriborkorkoon sidotut talletukset. Taulukko 5.3. Rahalaitossektori on jaettu liikepankkeihin, osuuspankkeihin, säästöpankkeihin, ulkomaisiin sivukonttoreihin ja muihin luottolaitoksiin. Muut luottolaitokset jaotellaan edelleen asuntorahoitukseen erikoistuneisiin luottolaitoksiin ja muihin. Liikepankit ovat osakeyhtiömuotoisia talletuspankkeja, joiden toimintaa säädellään osakeyhtiölailla (734/1978), luottolaitostoiminnasta säädetyllä lailla (2007/121) sekä lailla liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista (1501/2001). Säästöpankit ovat paikallisesti toimivia talletuspankkeja. Niiden toimintaa säätelevät säästöpankkilaki (1502/2001) ja laki luottolaitostoiminnasta (2007/121). Tilastossa esiintyvä ryhmä säästöpankit sisältää myös osakeyhtiömuotoisten säästöpankkien tiedot. Osuuspankit ovat osuuskuntamuotoisesti ja paikallisesti toimivia talletuspankkeja. Tähän ryhmään luetaan mukaan sekä osuuspankkien yhteenliittymän jäsenosuuspankit että paikallisosuuspankit. Osuuspankkien toimintaa säätelevät osuuskuntalaki (1488/2001), laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista (1504/2001) sekä laki luottolaitostoiminnasta (2007/121). Ulkomaiset sivukonttorit ovat ulkomaisten luottolaitosten Suomessa toimivia sivukonttoreita, jotka ilmoituksensa mukaan voivat harjoittaa vastaavaa talletuspankkitoimintaa kuin suomalaiset pankit. Sivukonttoritoiminnan aloittaminen Suomessa edellyttää Euroopan talousalueelle kuuluvalta pankilta ilmoitus- eli notifikaatiomenettelyä. ETA-maiden ulkopuoliset pankit voivat aloittaa sivukonttoritoiminnan ainoastaan valtiovarainministeriön luvalla. Muut luottolaitokset kuin talletuspankit koostuvat luottoyhteisöistä ja maksuliikeyhteisöistä. Ne eivät voi ottaa vastaan yleisön talletuksia, ja tavallisesti ne rahoittavat toimintansa velkapapereilla tai konsernin sisäisellä rahoituksella. Luottolaitosten toimintaa säätelee laki luottolaitostoiminnasta (2007/121). Luottoyhteisöjä ovat muun muassa rahoitusyhtiöt, joilla on toimilupa luottolaitostoimintaan, sekä asuntorahoitukseen erikoistuneet kiinnitysluottopankit ja hypoteekkiyhdistykset. Maksuliikeyhteisöt voivat harjoittaa vain yleistä maksujenvälitystä, sähköisen rahan liikkeeseenlaskua sekä niihin läheisesti liittyvää toimintaa, mutta ne eivät voi myöntää luottoja. Muut luottolaitokset voivat olla kotimaisia luottolaitoksia tai ulkomaisten luottolaitosten Suomessa toimivia sivukonttoreita Asuntorahoitukseen erikoistuneet muut luottolaitokset (kiinnitysluottopankit ja hypoteekkiyhdistykset) ovat luottolaitoksia, joiden toimintaa säätelee kiinnitysluottopankkilaki (1240/1999) tai laki hypoteekkiyhdistyksestä (936/1978). Ne välittävät pääasiassa asuntorahoitusta kiinteistö- tai julkisyhteisölainoina vakuutta vastaan. Taulukko 5.5. Ks. taulukon 5.3. selite. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 33

34 6 Lainat Lainat käsittävät rahalaitosten kaikki muut kuin arvopaperimuotoiset saamiset vastapuolilta. Käsite vastaa luottolaitosten valvontataseen eriä Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä joka kattaa yleisölle ja julkisyhteisöille annetut luotot ja muut sellaiset saamiset sekä Leasingkohteet. Lainoihin sisältyvät tililuotot (sekkiluotot), vekselit, velkakirjalainat, osamaksuluotot, rahoitusleasing, factoringluotot, confirmingluotot, luottokorttiluotot, repo-ostot, sijoitukset ns. rahan tukkumarkkinoille ja velkakirjapohjaiset saamiset rahamarkkinoilta. Lainoihin luetaan myös talletusten muodossa olevat saamiset vastapuolilta. Taulukko 6.2, Lainat kotitalouksille luokitellaan käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: asuntolainat, kulutusluotot ja muut lainat. Kulutusluotoksi lasketaan pääasiassa tili- ja korttiluotot. Muut lainat sisältävät mm. opintolainat, kesämökkilainat ja lainat elinkeinonharjoittajille. Kotitaloudet sisältävät myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Taulukko 6.3. Uudet nostetut asuntolainat kattavat nostoajankohdan mukaan kirjatut uudet lainojen nostot sekä uusinnat, joissa lainojen lainaehdot olennaisilta osin muuttuvat. Tieto uusista nostetuista asuntolainoista sisältää siis pankkien vaihdot ja suuret muutokset lainasopimuksissa. Kirjausperusteet eivät pankeissa ole välttämättä täysin yhtenäiset. Uudet sopimukset sisältävät uusien lainojen lisäksi sopimukset, jotka syntyvät, kun olemassa olevien lainojen ehdoista neuvotellaan uudelleen. Uudet sopimukset eivät sisällä tililuottoja. Taulukko 6.4. Ks. taulukon 5.3. selite. Taulukko 6.5. Luokka muut korkosidonnaisuudet sisältää mm. peruskorkosidonnaiset lainat kuten myös muihin rahamarkkinakorkoihin kuin euriborkorkoihin sidotut lainat. 7 Suomen maksutase Tarkempi kuvaus maksutasetilastosta löytyy Suomen Pankin Internet-sivustolta: Taulukot Vaihtotaseen kauppatase (tavaranvienti ja tavarantuonti, fob) on maksutaseen mukainen. Kauppataseen perustietolähteenä ovat Tullihallituksen tiedot tavarakaupasta. Matkustustiedot laaditaan Tilastokeskuksessa kotitalouskyselyn ja rajahaastattelujen avulla. Muut palvelutaseen erät perustuvat Tilastokeskuksen yrityskyselyihin. Pääomatase sisältää vastikkeettomat pääomansiirrot (mm. velkojen anteeksiannot ja avustukset EU-rahastoilta). Tulonsiirtoihin puolestaan kirjataan muut vastikkeettomat reaali- ja rahoitusvarallisuuden siirrot. Tiedot rahoitustaseen ulkomaisten saamisten ja velkojen eristä kerätään yrityskyselyillä. Arvopaperisijoitukset sisältävät arvopapereiden emissiot ja jälkimarkkinakaupat (ml. kuoletukset). Virheelliset ja tunnistamattomat erät lasketaan jäännöseränä. Taulukot 7.4. Suomen ulkomainen nettovarallisuus (NIIP = Net International Investment Position) ilmaistaan ulkomaisten saamisten ja velkojen erotuksena. Arvopaperikaupan erät kirjataan kunkin ajanjakson lopun markkinahintaisin arvoin ja valuutat muutetaan euroiksi käyttäen kuukauden viimeisen päivän keskikursseja. Erät sisältävät valuuttakurssien ja muiden arvostuserien vaikutuksen. 8 Rahoitustilinpito Rahoitustilinpidon neljännesvuositilaston laadinta on siirtynyt Suomen Pankista Tilastokeskukseen vuoden lopussa. Tilastokeskus vastaa tietojen julkaisemisesta Suomessa. Rahoitustilinpito Tilastokeskuksen internet-sivuilla: 9 Keskeisiä indikaattoreita Taulukko 9.1 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi pohjautuu kansallisiin yhdenmukaistettuihin kuluttajahintaindekseihin, jotka lasketaan samoin menetelmin kaikissa euroalueen maissa. Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa 89,7 % kansalliseen kuluttajahintaindeksiin kuuluvista eristä. Poistetuista eristä 6.8 prosenttiyksikköä liittyy asumiseen (mm. asuntolainojen korot ja asuntojen hinnat), 0.4 prosenttiyksikköä liikenteeseen (mm. ajoneuvovero), 2.1 prosenttiyksikköä kulttuuriin ja vapaa-aikaan (mm. arpajaismenot) ja 1.0 prosenttiyksikköä muuhun kulutukseen (mm. jäsenmaksut ja lasten päivähoito). Suomen työttömyysaste on kausitasoitettu Suomen Pankissa. Euroopan unionin yhdenmukaistettu kuluttajien luottamusindikaattori kuvaa kuluttajien arvioita ja odotuksia oman maan sekä oman kotitalouden taloudellisesta kehityksestä. Luottamusindikaattorin saldoluku voi vaihdella -100:sta 100:aan. Positiivinen lukema tarkoittaa optimistista ja negatiivinen pessimististä näkemystä taloudesta. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 34

35 Teollisuuden luottamusindikaattori lasketaan teollisuuden yritysjohtajien vastauksista kolmeen kysymykseen, jotka koskevat tuotanto-odotuksia lähikuukausina, tilauskantaa sekä valmistuotevarastojen kokoa normaaliin verrattuna. Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus , sivu 35