1/10 LOPPURAPORTTI UUSIA OSAAJIA ALALLE Vesihuollon alalletulokoulutuksen kehittäminen -projekti Johdanto Hankkeen tarkoitus Tässä loppuraportissa verrataan toteutunutta tilannetta ja lopputulosta hankesuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioihin. Hankesuunnitelman tiedot on esitetty kursiivilla, muun tekstin ollessa varsinaista loppuraporttia. Suomen Ympäristöopisto SYKLI laati Riihimäellä 30.9.2008 päivätyn hankesuunnitelman Uusia osaajia alalle, Vesihuollon alalletulokoulutuksen kehittäminen. Perinteisesti vesihuollon koulutusta ovat tarjonneet yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Sen sijaan suorittavalle henkilöstölle ei vesihuollon perustutkintoon johtavaa koulutusta ole tarjolla. Parannusta suorittavan henkilöstön koulutustoimintaan toivat opetushallituksen vuonna 2006 antamat vesihuoltoalan ammattitutkinnon perusteet, jotka on kohdennettu jo työssä olevien ammatilliseen pätevöitymiseen. Ammattitutkintoa on lähdetty toteuttamaan muutaman oppilaitoksen voimin, niin valmistavan koulutuksen kuin näyttöjen osalta. Toinen suoraan vesihuoltolalle tullut pakollinen koulutus on vesilaitoshygieeninen osaamistestaus. Tämä ns. vesihygieniapassi tuli olla hyväksytysti suoritettuna 30.6.2008 mennessä niillä henkilöillä, jotka ovat tekemisissä vesilaitoksen veden tai vesijohtoverkostojen kanssa. Vesi- ja Viemärilaitosyhdistyksen vesilaitoksille tehdyn kyselyn mukaan lähimmän kymmenen vuoden aikana jää eläkkeelle puolet henkilöstöstä, mikä asettaa uuden henkilökunnan saamiseksi uusia haasteita. Alalle tulevaa henkilöstöä tulisi kouluttaa ammattiin ja henkilöstön vaihtuvuus tulee olemaan aikaisempaa suurempaa, mikä asettaa omat vaatimukset rekrytoinnissa. Kehittämishankeessa oli tarkoituksena mm. kehittää menetelmiä, joiden avulla mahdollisimman joustavasti saataisiin vesihuoltoalalle osaajia siten, ettei työnantajien tarvitsisi käyttää niukkoja resurssejaan koulutuksen järjestämiseen. Samalla pyrittäisiin kartoittamaan vesihuoltoalan kiinnostavuus työpaikkana ja mahdollisesti pohtia keinoja alan kiinnostavuuden lisäämiseksi. Samoin koulutusta järjestettäessä tulisi entistä enemmän huomioida työnantajien tarpeet uuden työntekijän osaamisalueesta. Samassa yhteydessä selvitetään vesiosuuskuntien tarpeet koulutusohjelmien osalta.
2/10 Hankkeen kohderyhmät Hankkeen kohderyhmänä olivat sekä vesihuoltoalalle tulevat uudet työntekijät että vesihuoltolaitokset. Alalle tulijoita varten saadaan aikaiseksi hyvä koulutusmalli ja vesihuoltolaitokset hyötyvät saadessaan apua perehdytykseen ja ammattitaitoisen uuden työvoiman kouluttamiseen. Kehittämishankkeen aikana oli tarkoituksena perustaa hankkeeseen liittyen erillinen, mutta sitä tukeva pilottikoulutusryhmä, joka olisi noin 10 15 henkilön suuruinen koostuen alalle tulevista henkilöistä. Henkilöt olisivat vesihuoltolaitosten palkkaamia uusia työntekijöitä, joille on tehty koulutuksen ajaksi määräaikainen työsopimus. Hankkeen aikana kohderyhmiksi muodostuivat vesihuoltolaitosten, osuuskuntien, yksityisten yritysten ja kuntien alalle tulevat työntekijät ja em. organisaatiot. Menetelmät Hankkeen kehittämiseen tarvittiin työelämän tarpeiden mukaista ohjausta niin työnantajakuin työntekijäpuolelta. Hankkeelle perustettiin yhteistyöryhmä, jossa työelämän edustajat toimivat työryhmässä kehittämistarpeiden välittäjinä kentältä ja päinvastoin. Työmenetelmänä käytettiin työryhmätyöskentelyä. Syklin edustajat hankkivat tietoa kentältä ja valmistelevat ehdotuksia työryhmän käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Tarpeen mukaan kuultiin myös yhteistyöryhmän ulkopuolisia tahoja. Tärkeässä roolissa kehitystyössä oli myös työryhmätyöskentelyyn osallistuvien laitosten muu henkilökunta, jota konsultoitiin tarpeen mukaan. Hankkeen yhteistyöryhmä: Vesihuoltopäällikkö Seppo Väliaho, Keuruun vesilaitos Toimitusjohtaja Sakari Penttinen, Vehniän Vesiosuuskunta Toimitusjohtaja Markku Komulainen, Pohjois-Suomen vesivaliokunta Koulutussuunnittelija Anna-Maija Hallikas, Vesi- ja Viemärilaitosyhdistys Tapani Karonen, Infra Ry Kouluttaja Timo Tolonen, Suomen Ympäristöopisto SYKLI, puheenjohtaja Kouluttaja Tuulia Innala, Suomen Ympäristöopisto SYKLI, sihteeri Kouluttaja Riikka Elo, Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tarvekysely laitoksille/yrityksille Hankkeen aikana työryhmässä päätettiin tehdä kysely vesihuoltolaitoksille ja vesihuoltopalveluja tarjoaville yrityksille. VVY antoi omaa työpanostaan hankkeelle avustamalla kyselyn laatimisessa ja toimimalla kyselyn toteuttajana yhteistyössä Syklin kanssa. Lisäksi kysely oli osa VVY:ssä tehtyä opinnäytetyötä. Hankkeen tarvekysely toteutettiin 23.11.-28.12.2009 välisenä aikana. Sen avulla selvitettiin vesihuoltoalan henkilöstön rekrytointiin liittyviä kysymyksiä ja laitoksiin/yrityksiin palkattavien uusien
3/10 työntekijöiden koulutustarpeita. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikkiaan 675 vesihuoltoalan toimijalle ja kirjeitse usealle sadalle vesiosuuskunnalle. Vastauksia saatiin 123. Ohessa tarvekyselyn tuloksia: Tässä raportissa on esitetty vain osa kyselyn tuloksista. VVY julkaisee erikseen kyselyn tarkemmat tulokset ja analysoinnin keväällä 2011. Seuraavaan taulukkoon on koottu vastaukset viimeisimmän rekrytointiajankohdan perusteella. Taulukon loppuun on lisätty vertailuksi yhteenveto tarpeesta vesihuollon parissa työskentelevien työntekijöiden rekrytointiin seuraavien viiden vuoden aikana. Vastaajien määrä: 96 Rekrytointiajankohta Vastauksien lukumäärä ei ole rekrytoitu 10 laitosta/yritystä jatkuvasti, vuosittain 3 laitosta/yritystä 1980-luku 1 laitosta/yritystä 1990-luku 7 laitosta/yritystä 2000 2007 21 laitosta/yritystä 2008 21 laitosta/yritystä 2009 33 laitosta/yritystä tarve rekrytointiin vuoden sisällä 48 61 työntekijää tarve rekrytointiin 1-2 vuoden kuluttua 68 75 työntekijää tarve rekrytointiin 3-5 vuoden kuluttua 116 136 työntekijää Kyselyn perusteella alan toimijoiden rekrytointi on lisääntynyt merkittävästi muutaman viime vuoden aikana ja tarve on kasvava. Uusia työntekijöitä on saatava kiinnostumaan alasta pikaisesti. Mihin tehtäviin?
4/10 Vastaukset pyrittiin jaottelemaan vastaaviin luokkiin kuin kysymyksessä Mihin vesihuollon tehtäviin rekrytointitarve kohdistuu. Osa vastauksista oli sen verran epätarkkoja, ettei täysin varmaa ryhmittelyä voinut tehdä. Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteenveto vastauksista. Vastaajien määrä: 89 Seuraavien kuvaajien vastauksesta on suodatettu alle yhden työntekijän laitokset/yritykset sekä ne vastaajat, joilla ei ole tarvetta vesihuollon parissa työskentelevien työntekijöiden rekrytointiin seuraavien viiden vuoden aikana. Rekrytointi on kohdistunut erityisesti käyttöhenkilöstöön. Sen osuus on yli puolet kaikista rekrytoiduista. Muut tehtävät kattoivat mm. maanrakennustöitä ja rakennusapumiehiä, rakennustyöryhmän mittamiehen, huoltopäällikön, kunnallistekniikan työt ja sähkötöitä. Tarve uusien työntekijöiden kouluttamiseen laitoksessa/yrityksessä Tarve uusien työntekijöiden kouluttamiseen laitoksessa/yrityksessä on yli 96 %:lla vastanneista. Suodattamattomissa vastauksissa vastaava luku on 71%.
5/10 Hyötyisikö laitos/yritys uudelle käyttöhenkilöstölle suunnatusta, ulkopuolisen kouluttajan tarjoamasta vesihuoltoalaan perehdyttävästä koulutuksesta, johon sisältyisi koulutuksen lisäksi työssäoppimisen opastus ja ohjaus? Lähes 82 % vastaajista ilmoitti hyötyvänsä käyttöhenkilöstölle suunnatusta perehdyttävästä koulutuksesta. Kaikkien vastaajien osalta vastaava osuus on lähes kaksi kolmasosaa. Olisiko laitos/yritys valmis kouluttamaan alalle tulevaa käyttöhenkilöstöä, jos vesihuoltoalaan perehdyttävää koulutusta olisi tarjolla? 80 % vastaajista olisi valmis kouluttamaan alalle tulevaa käyttöhenkilöstöä. Suodattamattomissa vastauksissa kouluttamiseen oli valmis 63 % vastaajista. Kannustaako laitos/yritys käyttöhenkilöstöä vesihuoltoalan ammattitutkinnon suorittamiseen? 81 % vastaajista kannustaa käyttöhenkilöstöä vesihuoltoalan ammattitutkinnon suorittamiseen. Suodattamattomissa vastauksissakin kannustusta löytyy 66 %:ssa laitosia/yrityksiä. Hankkeen aikataulu
6/10 Hankkeen suunniteltu toteutumisaikataulu oli 1/2009 6/2010, eli kesto noin 1,5 vuotta. Hanke käynnistettiin talvella 2009 ja saatiin valmiiksi joulukuun aikana 2010. Hankkeen valmistumisen viivästymiseen oli syynä tarvekyselyyn liittyvä ennakoitua suurempi työmäärä ja osuuskuntien yhteystietojen hankkimisen hankaluus ja projektia hoitaneiden henkilöiden muut työkiireet. Limittäin kehittämishankkeen kanssa toteutettavan opetusryhmän (pilottiryhmä) koulutuksen kesto oli ajateltu noin 24 kk. Pilottiryhmän koulutus oli ajateltu toteutettavaksi hankkeesta erillisenä opetusministeriön rahoituksella mitä todennäköisimmin oppisopimuskoulutuksena. Koulutus oli tarkoitus saada käyntiin keväällä 2009. Pilottiryhmän osalta hankkeen toteutuksen viivästyminen viivästytti myös pilottiryhmän koulutuksen toteuttamista. Pilottiryhmän koulutukseen käytettävä rahoitus ei vastannut hankesuunnitelmassa esitettyä, vaan hankkeen loppupuolella 28.10.2010 käynnistettiin vesihuollon alalletulokoulutus Uudenmaan ELY keskuksen rahoittamana työvoimapoliittisena koulutuksena. Toisaalta hankesuunnitelmassa rahoitusmuoto ei ollut lukkoon lyöty, vaan hankkeen aikana tarkasteltiin monia erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, joista työvoimapoliittinen rahoitus oli yksi mukana ollut vaihtoehto. Helsingin Itäkeskuksen TE toimisto toimii pilottikoulutuksen valvojana ja pilottikoulutus jatkuu aina huhtikuun loppupuolelle 2011 saakka. Tämä hanke on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja lähti liikkeelle SYKLI:n esityksestä. ELY keskus kilpailutti koulutushankkeen, jonka SYKLI voitti. Koulutukseen haki miltei 60 henkilöä, haastateltiin 37 hakijaa ja valittiin 20. Koulutus kestää 6 kk ja siihen sisältyy 3 kk teoriakoulutusta monimuotokoulutuksena ja 3 kk harjoittelua työpaikoilla. Koulutus on käynnistynyt hyvin ja tähän mennessä asetettuihin tavoitteisiin on päästy. Toinen samankaltainen hanke on käynnistymässä vuoden 2011 lopulla Siilinjärvellä alueella toimivan ELY-keskuksen rahoittamana. Toimintamuoto on siis ainakin työvoimapoliittisella puolella nähty tarpeellisena. Kehittämishankkeen rahoitus Alla kehittämishankkeen arvioidut kustannukset ja hankkeen rahoitusesitys. Kustannus Rahoitus Palkat 23 000 VVY 25 000 Asiantuntijat 8 000 Vesihuoltolaitokset 8 000 Matkat 7 000 Maa- ja vesitekn. tuki 5 000 Materiaali 3 000 SYKLI 3 000 Yhteensä 41 000 Yhteensä 41 000 Alla hankkeen toteutuneet kustannukset ja rahoitus
7/10 Kustannus Rahoitus Palkat 25 985 VVY 10 000 Asiantuntijat 4 650 Vesihuoltolaitokset 3 500 Matkat 988 Maa- ja vesitekn. tuki 5 000 Materiaali 1085 SYKLI 14 208 Yhteensä 32 708 Yhteensä 32 708 Hankkeen tavoitteet ja niiden toteutuminen Joustavasti osaajia alalle. Hankkeen aikana käynnistettiin ALKU-koulutus, jossa on tarkoituksena tutustuttaa nuoria ja alan vaihtajia alalle ja saada mahdollisuuksien mukaan työllistymään työpaikoille. Tavoitteena on saada kokemuksia ja selvittää uusia toimintatapoja alalle työllistymisen tueksi. Vesihuoltoalan kiinnostavuus työpaikkana. Hankkeen aikana kävi selväksi, ettei ole helppoa saada tiettäväksi vesihuollon kiinnostavuutta työpaikkana. Positiivisia asioita vesihuollon työpaikoista: Työpaikat pysyvät Suomessa, työtä ei voi siirtää ulkomaille Työpaikat ovat paikallisia Työmäärä vesihuollossa ei vähene Uusia tekijöitä alalle kaivataan nopeasti Työnantajien tulisi kiinnittää huomiota henkilöstön osaamistasoon, palkkaukseen ja motivaatioon, jotta ala voi kilpailla osaajista muiden alojen kanssa. Alan kiinnostavuuden lisäämiseksi olisi alan määrätietoinen saattaminen suuren yleisön tietoisuuteen. Em. voitaisiin toteuttaa esimerkiksi järjestämällä mainoskampanjoita tiedotusvälineisiin ja korostamalla vesihuoltopalvelujen hienoutta, helppoutta, edullisuutta suhteessa esimerkiksi pulloveteen. Työelämän ja etujärjestöjen tarpeet. Vesihuollon kenttä on hajanainen; vesihuollon palvelut ja tehtävät ovat jakautuneet vesihuoltolaitoksiin, vesiosuuskuntiin, kuntien teknisille osastoille ja yksityiselle sektorille. Osittain ollaan erikoistuttu esimerkiksi verkostosaneerauksiin, jolloin tarpeet eri sektoreilla ovat hyvin erilaiset. Erikoistuminen ja hajanaisuus tuovat omat haasteensa alalletulokoulutuksen koulutussisältöihin. Käynnissä oleva pilot-koulutus keskittyy vesihuoltolaitosten yleisosaamiseen antaen perustietoa eri sektoreista ja tuottaen työntekijöitä pääsääntöisesti laitosten tarpeisiin. Myös muut vaihtoehdot koulutussisällöissä tulevat kysymykseen ja on mietittävä tapauskohtaisesti kokemuksen karttuessa pilotista. Koulutuksen sisältö ja laajuudet sekä koulutusohjelma.
8/10 Projektin aikana ja muutoinkin on huomattu kuinka erilaisia tarpeita eri kokoisilla ja erilaisilla työpaikoilla on, jolloin koulutuksen järjestäminen on haastavaa jopa vaikeaa siten, että se kohtaisi hyvin kaikkien työpaikkojen vaatimukset. Olisi tarkoituksenmukaista yhdistää osia eri koulutuksista esim. vesihuollosta ja maanrakentamisesta palvelemaan kuntien teknisiä osastoja ja yksityisiä palvelun tarjoajia. Tämä asia vaatiikin jatkossa enemmän pohtimista ja mahdollisia neuvonpitoja opetushallituksen suuntaan. On tietenkin selvää, että koulutuksia voidaan räätälöidä asiakkaiden tarpeen mukaan milloin vaan, mutta rahallinen panostus on aika suuri ilman koulutukseen liittyviä tukia. Koulutusohjelmaa laadittiin projektin loppuvaiheessa alalletulokoulutuksen yhteydessä. Henkilökohtaistaminen ja perehdytys. Uuden opiskelijan lähtötason kartoitus ja ammattitaidon itsearvio tulee käydä läpi aina kun uusi henkilö tutustuu/kouluttautuu alalle. Aikaisemmalla koulutuspohjalla on selvä positiivinen merkitys valitessa henkilöitä uusiin tehtäviin. Parhaiten sopivia aloja ovat LVI-, prosessi-, laboratorio-, kone-, sähkö-, ja automaatioala. Opiskelijan ja vastuukouluttajan välisessä HOPS -keskustelussa, jonka perusteella tutkinnon suorittaja laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) ja sen osana henkilökohtaisen näyttösuunnitelman sekä oppimissuunnitelman. Tässä vaiheessa selvitetään aikaisemmin saavutettu osaaminen ja muut lähtökohdat. Selvitetään kieli- ja kulttuuritaustojen tai muiden mahdollisten erityishuomiota vaatimat toimenpiteet koulutuksen suorittamiseksi. Työpaikan rooli heti ennen varsinaisen koulutuksen aloittamista on tärkeä, koska työpaikan edustajat voivat vaikuttaa uusien henkilöiden valintaan, henkilökohtaistamiseen ja perehdytykseen yhdessä oppilaitosten kanssa. Koulutuksen rahoitus. Koulutuksen rahoitukseen löydettiin tämän hetken tilanteen mukaan kolme vaihtoehtoa A, B ja C, jotka kukin palvelisi erityyppisten työnantajien koulutustarpeita. A. Tätä vaihtoehtoa työryhmässä pidettiin hyvänä ja nyt käynnistynyt alalletulokulutus on alkua tähän. Ammattitutkintoon johtava koulutus voidaan yhdistää alalletulokoulutukseen tarpeen mukaan jatkokoulutuksena riippuen henkilökohtaisista työllistymismahdollisuuksista alalle. B.
9/10 Tässä vaihtoehtoa jo sovelletaan käytännössä ammattitutkintokoulutukseen hakeutuneiden vasta alalle tulleiden kohdalla, tosin esim. maksimi oppisopimusaika on ollut kaksi vuotta. Tässä mallissa lähdettiin kolmen vuoden ajasta liikkeelle. Tämä tarkoittaa sitä, että kokemusta kartutetaan työpaikalla ja koulutuksella tarpeeksi laajaksi, jotta tutkinto voidaan suorittaa hyväksytysti. C. Tämä vaihtoehto tulee kysymykseen silloin, kun tarvitaan nopeasti suoraan työpaikalle räätälöityä koulutusta. Koulutuksen sisällöstä ja saatavasta ulkopuolisesta rahoituksesta riippuen koulutuksen kustannus vaihtelee muutamasta sadasta tuhanteen euroon. Kehittämishankkeen yhteenveto
10/10 Kokonaisuudessaan projekti onnistui hyvin. Muutoksia suunniteltuun tuli niin kuin uusia toimintamalleja luodessa tapahtuu. Uskomme jo tässä vaiheessa, että tämä kehittämisprojekti on jo tuonut uutta alalle ja saa vielä liikkeelle muita yhteistyökuvioita työelämän ja oppilaitoksen välille, esimerkkinä eri tutkintojen osakokonaisuuksien yhdistäminen. Kehittämishankkeen aikana tehtiin vesihuoltolaitoksille ja alan yrityksille kysely henkilökunnan rekrytoinnista ja koulutustarpeista. Kyselyn tulos osoitti, että vesihuoltoalalle rekrytointitarve kiihtyy nopealla aikataululla ja tarve koulutukseen on suuri. Koulutuksen pilottiryhmä toteutui. Kokemuksesta voi jo tässä vaiheessa sanoa, että työnantajat tulee sitouttaa varhaisessa vaiheessa mukaan hankkeeseen, mieluiten jo koulutusta suunniteltaessa tai viimeistään opiskelijavalintoja tehtäessä. Hankkeen aikana tehtävää koulutusmateriaalin tekoa ei voitu sitoa projektiin, vaan se on kytkeytynyt luontevasti pilottikoulutukseen. Koulutuksen jälkeen Syklissä arvioidaan koko koulutus ja kootaan materiaalista sopiva koulutuspaketti tarpeellisin käytännön kokemuksista opituin muutoksin. Riihimäki 23.12.2010 Esa Leinonen Vararehtori Suomen ympäristöopisto SYKLI Timo Tolonen Kouluttaja Suomen ympäristöopisto SYKLI