Näkymätön näkyväksi Itsetuhoaikeet - kuinka tunnistaa, kohdata ja auttaa?



Samankaltaiset tiedostot
ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

Näkymätön näkyväksi. Alkoholi ja itsemurhat Luento

Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki

Itsemurhasta on turvallista puhua

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

Mielenterveys voimavarana

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

Nuorten tukeminen netissä

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Heikki Salomaa Minustako auttajaksi?

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Mummot, muksut ja kaikki muut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

Puhetta elämästä -kortit

Kaveritaidot -toiminta

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Naisten päihdetyön päivä , Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota

Sosiaaliset ja tunnetaidot. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Itsetuhoisen potilaan arviointi

Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken raskausviikolla

Järki & Tunne Mieli päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

Mielenterveyden häiriöt

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku

Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Mielenterveysbarometri 2015

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

Maaseudun turvaverkko-hanke

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN

Helsinki VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Hyvää mieltä perheen arkeen

Transkriptio:

Näkymätön näkyväksi Itsetuhoaikeet - kuinka tunnistaa, kohdata ja auttaa? Luento 23.04.2010 Itsemurhia ennaltaehkäisevä työ Marianne Takala, kehittämissuunnittelija 044 415 3882, marianne.takala@epshp.fi Pohjanmaa-hanke, Välittäjä 2009

Hieman tilastotietoa: Itsemurhia vuosittain Suomessa noin 1000 Vuonna 2008 1033 itsemurhaa: Miehet 77 %, naiset 23 % Alle 20-vuotiaita poikia 24, tyttöjä 17 Yli 74-vuotiaita miehiä 46, naisia 13 Kaksi kolmannesta oli 30-64 -vuotiaita Miehillä itsemurhayritysten suhde toteutuneisiin 9:1 Naisilla itsemurhayritysten suhde toteutuneisiin 42:1 Työikäisten (15-64 v.) neljänneksi yleisin kuolinsyy Mikä on yleisin kuolinsyy?

1000 vuodessa on 3 päivässä Jokaisella itsemurhan tehneellä on keskimäärin 6 läheistä Vuodessa itsemurha koskettaa noin 6000 läheistä Lisäksi itsemurhaa yrittäneet... " Miettiä voi, kuinka montaa äitiä, isää, lasta, siskoa, veljeä, isovanhempaa, naapuria, ystävää tai työyhteisöä itsemurha tai sen yrittäminen koskettaa." Surua on yleensä vaikeampi työstää itsemurhan kuin muiden kuolemantapausten jälkeen (Elstad 2003; 43).

Miksi osattava nähdä ja kuulla? Työntekijät, jotka tapaavat kuormittavissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, ovat avainasemassa itsetuhoisuuden ehkäisemisessä! Iso osa itsemurhaa miettivistä on vailla tiivistä hoitokontaktia On uskallettava kysyä ja kuulla - sekin jo voi helpottaa, että joku uskaltaa Hoitoon motivointi; apua on saatavilla! Yllätyksellisyys ja yksilöllisyys Jouko Lönnqvist, 2009: Itsemurhassa on aina kyse prosessista, joka kulkee mielen kautta. Ihminen pohjaa tekonsa omaan ajatteluunsa, tunteisiinsa ja tulkintaansa tilastaan ja tulevaisuudestaan.

* Jokainen elämäntarina ja selviämistarina on yksilöllinen *

Riskielämäntilanteista: Itsemurhaa aiemmin yrittäneet ovat isoin riskiryhmä (50 %) Huom. somaattiset sairaudet (50 %) Masennus ja ahdistus tai muu mielenterveyden pulma (2/3) Alkoholin ja päihdyttävien aineiden käyttö ja ongelmakäyttö! (40-80%) Syrjäytyminen! Itseä vahingoittava käyttäytyminen Puutteelliset tunne- ja vuorovaikutustaidot Miehillä avioero tai katkennut ihmissuhde altistaa Nuorilla miehillä riskiä lisää; katkennut ihmissuhde, kuormittava elämäntilanne, päihtymystila ja impulsiivinen temperamentti Ikäihmisillä riskiä lisäävät kivut, sairaudet, yksinäisyyden ja avuttomuuden tunne Väkivallan ja kaltoin kohtelun kokemukset Traumaattiset kriisit Itsemurha lähipiirissä - vahva tiedostamaton ratkaisumalli

Itsetuhokriisissä olevan tilanne Henkilö on voimakkaan psyykkisen kivun vallassa, johon hän... hakee välitöntä ratkaisua / helpotusta... kärsii "tunnelinäöstä"... eikä hän toivottomuudessaan näe muuta ratkaisua, eikä usko kenenkään voivan auttaa

Itsetuhoriskissä olevan tilanne... Hän on kokenut elämässään suuria vastoinkäymisiä... eikä ole kyennyt rakentavalla tavalla selviytymään niistä,... vaan ongelmat ovat pikemminkin monimutkaistuneet ja vaikeutuneet

Itsetuhoriskissä olevan tilanne... Hän on äskettäin kokenut jonkun kipeän menetyksen tai pettymyksen tai elämäntilanne tai hänen roolinsa siinä on muuttunut toiseksi. tai Hänen lähipiirissään on joku tehnyt itsemurhan tai yrittänyt sitä tai julkisuudessa on näyttävästi käsitelty jonkun itsemurhaa

Itsetuhoriskissä olevan tilanne... Hän on yrittänyt itsemurhaa ennenkin, todennäköisesti viimeisen vuoden aikana tai Sosiaalista tukiverkkoa ei ole tai henkilö kokee olevansa pelkäksi rasitukseksi, on vihainen läheisilleen, haluaa joko rankaista heitä tai uskoo kuolemansa olevan heille helpotus

Aikaa voi olla vähän ja vaara suuri, jos... (Esa Aromaa) henkilö on hiljattain yrittänyt itsemurhaa tarkka toteuttamiskelpoinen suunnitelma henkilö on rauhoittunut oltuaan tuskaisempi taipumusta impulsiiviseen reagointiin toivottomuus keskeinen masennusoire ahdistusta, unettomuutta ja muistiongelmia päihdeongelma psykoottinen depressio ei positiivisia ihmissuhteita

Nuorten itsetuhoisuudesta Itsetuhokäyttäytyminen yleistyy nuoruusiässä, huippu 15-19 v. Tytöt yrittävät poikia useammin, poikien kuolleisuus suurempi Itsemurha suurin kuolleisuussyys nuorilla miehillä Huomattava osa itsemurhavaarassa olevista nuorista ei ole psykiatrisen avun piirissä Tavallisimmin monien pitkäaikaisten vaikeuksien yhteissumma Joskus yksittäinen elämäntapahtuma laukaisijana Ystävyys- ja seurustelusuhteiden korostuminen, vaikeudet ihmissuhteissa, lain eteen joutuminen, koulukiusaaminen, väkivalta Päihteiden käyttö vahva altistaja - impulsiivisuus, rohkeuden lis. Yli puolet kertovat jollekin Masennus, ahdistus, kaksisuuntainen mielialahäiriö

Mikä altistaa nuoria itsemurhalle? Mielenterveyden häiriöt: Mielialahäiriöt, päihteiden ongelmakäyttö sekä impulssien ja tunteiden säätelyn häiriöt Ei yhtä yksittäistä tekijää, vaan monien vaikeuksien summa Yksittäinen elämäntapahtuma toimii laukaisevana tekijänä: menetykset, konfliktit, nöyryytykset, lainrikkomukset jne... Perheeseen ja vanhemmuuteen liittyvillä tekijöillä on suuri merkitys: riidat, vanhempien mt-ongelmat ja päihteiden käyttö Vieraantuminen sosiaalisesta yhteisöstä (ei koulussa, ei töissä) Itsemurha lähipiirissä, samassa koulussa tai laajalti mediassa käsitellyt julkkis-itsemurhat Käsitys siitä, että vaikeuksista on selvittävä yksin Heikkouden osoittamisen pelko ja avun hakemiseen liitetty luuserius Koulukiusaaminen, väkivallan kokemukset

Nuoren itsetuhoisuuden arviointi Perustuu kahdenkeskiseen puhumiseen ja kyselemiseen. Usein tietoa kerättävä myös vanhemmilta ja koulusta Nuori ei yleensä spontaanisti puhu im-ajatuksistaan aikuiselle Kiireetön ja rauhallinen ilmapiiri, jossa omat tunteet pidetään kurissa "Normaali kyselykaava" (seur, dia), Lisäksi; Kuinka kauan sinulla on tällaisia ajatuksia ollut? Kuinka usein ajattelet itsemurhaa? Oletko suunnitellut ajankohtaa? Oletko tehnyt valmisteluja? Onko tulevaisuuden suunnitelmia? Onko jotain merkityksellisiä päiviä tulossa? Arvioida: Haluaako nuori todella kuolla ja ymmärtääkö hän kuoleman lopullisuuden? Mihin nuori pyrkii teoillaan?

Peruskysymykset mielialasta Onko mielialassasi tapahtunut muutoksia viime aikoina? Onko mielihyvän kokemuksissasi tapahtunut muutoksia viime aikoina? Onko sinulla univaikeuksia? "Kysymykset kannattaa sovittaa omaan suuhun sopiviksi"

Peruskysymykset itsetuhoajatuksista "Kannattaa sovittaa omaan suuhun sopivaan muotoon" Oletko koskaan ajatellut kuolemaa tai itsemurhan mahdollisuutta? (Suora kysymys ei kannusta itsemurhaan, vaan osoittaa, että sinä uskallat keskustella asiasta ja välität) Jos olet, niin onko sinulla suunnitelma? Oletko yrittänyt itsemurhaa aiemmin? Oletko taipuvainen nopeisiin ratkaisuihin? Miten voimakkaita itsemurhapyrkimyksesi ovat? Voitko vastustaa niitä? Houkutteleeko sisäisen äänen kaltainen ajatus sinua itsemurhan tekoon? (psykoottisuus?) Lähde: Hirchfelt ja Russel 1997, Jouko Lönnqvist 2009

Lisäksi voi tiedustella / katsella: Onko kertonut aikeistaan kenellekään? Onko kirjoittanut viestiä? Onko lahjoittanut tavaroitaan? Joidenkin terapeuttien huomioita: - katsekontaktin puuttuminen tai ohitse katselu - oma intuitio, millainen olo keskustelusta tulee? - kahden "käsikirjoituksen" olemassaolo?

Lähde: Esa Aromaa, luento IM-henkilön kohtaamisessa: Lähtöolettamus: Henkilöt ovat kokeneet ihmissuhteissaan pettymyksiä, hyljätyksi tulemista, hyväksikäyttöä, torjuntaa Ja tämä heijastuu odotuksissa hoitavaa henkilöä kohtaan. PYRI SIIS Kuuntelevaan, mutta aktiiviseen dialogiin ja määrätietoiseen suhtautumiseen selvittämään, kuinka ao. henkilö kokee kanssaihmiset ja itsensä keskustelemaan siitä, mitä hän ajattelee ja kuinka hän kokee tilanteensa henkilön kärsimysten kunnioittamiseen siihen, että hän tulee hyväksytyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi myy aikaa selkeät, suorat kysymykset ja kannanotot

Itsemurhavaarassa olevan henkilön tukemisen periaatteet Lähde:M.O. Huttunen: Masennustilojen psykoterapiasta 1994 Itsemurha on aina luonteeltaan ratkaisu sietämättömään psyykkiseen kipuun tai tunteeseen Pyri vähäntämään sietämätöntä kipua tai tunnetta esim. lääkityksellä Pyri auttamaan tärkeiden tarpeiden tyydyttämisessä Pyri löytämään toinen päämäärä Pyri osoittamaan muu vaihtoehto Pyri antamaan realistista toivoa Pyri saamaan lisää aikaa Pyri tuomaan vaihtoehtoisia näkemyksiä Pyri kuulemaan avun tarve, välitä toiselle Pyri estämään itsemurhakeinojen käsilläoloa Pyri tukemaan aikaisempia rakentavia käytösmalleja

Kun ennaltaehkäistään, erityistä huomiota kannattaa kiinnittää lapsiin ja nuoriin Väestötutk. mukaan vakavia ja toistuvia itsemurha-ajatuksia esiintyy noin 10-15 % nuorista ja nuoruusiässä 3-5 % yrittää itsemurhaa. Aikuiset usein tietämättömiä nuoren itsetuhoajatuksista, niistä saatetaan mainita ikätovereille. Itsetuhoiseen käyttäytymiseen aina suhtauduttava vakavasti; esim. viiltely, syömättömyys, päihteiden käyttö, riskinotto, epäsosiaaliset elämäntavat Koulukiusaamiseen ja eristäytymiseen suhtauduttava vakavasti! Lähipiirin itsemurha altistaa - vahva ratkaisumalli

Suojaavia tekijöitä... Nuorten impulsiiviseen toimintaan voidaan vaikuttaa lisäämällä tietoa avunsaantikanavista, helpottamalla yö- ja viikonloppuajan avunsaantia, puuttumalla varhaisessa vaiheessa ongelmiin, kiinnittämällä huomioita masennuksen tunnistamiseen ja hoitamiseen, lisäämällä tunnetaitoja, suhtautumalla vakavasti jokaiseen viittaukseen itsensä vahingoittamisesta, ehkäisemällä väkivaltaa ja kaltoinkohtelua, alkoholin käyttöön puuttumalla " Nuori ei välttämättä osaa tai koe tarvetta puhua pulmistaan, siksi sanoittamiseen tarvitaan aikuisen apua. Aloite on aikuisilla! "

Suojaavia tekijöitä Masennuksen ja ahdistuksen tunnistaminen ja laadukas hoito Laadukas kivunlievitys Syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen! Hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot Riittävän tiivis läheisverkosto Kohtuullisen vakaa ympäristö Hyvä kriisien käsittely (mallioppiminen!) Lasta suojaa erityisesti; realistinen, ikätasoon sopiva tieto (mieluiten oman vanhemman antamana), koulunkäynnin sujuminen, harrastukset, ikätasoiset kaverit sekä suhde perheen ulkopuoliseen luotettavaan aikuiseen

Väestötason ennaltaehkäisy alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen asekontrolli lääketurvallisuus liikenneturvallisuus työllistäminen lapsiperheiden tukeminen huumeiden vastainen työ kriisi- ja päivystyspalvelujen kehittäminen mielenterveystyö (Jouko Lönnqvist, 2009) koululaisten tunnetaitokasvatus ikäihmisten riittävän laadukas huomioiminen ja hoito väkivaltaan puuttuminen

Mistä apua? Itsemurhaa hautovaa ei tule jättää yksin; tiiviit kontaktit ja avunsaannissa konkreettinen auttaminen. Akuutissa hädässä jatkohoitoon poliisin tai ambulanssin avustuksella. PUHELIN tällöin 112 Hoitokontakteihin ja osastohoitoon terveyskeskuksen kautta Valtakunnallinen kriisipuhelin 01019 5202 ma-pe klo 9-06, la klo 15-06, su klo 15-22 Tukinet -kriisikeskus netissä www.tukinet.fi Oman paikkakunnan kriisikeskus Kirkon palveleva puhelin 01019-0071 (suomenkielinen), 01019-0072 (ruotsinkielinen) klo 18-21 joka päivä, www.evl.fi

Mistä apua?... Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lasten ja nuorten puhelin 116 111 (maksuton) ma-pe klo 14-20 ja la-su klo 17-20 Vanhempain puhelin 0600 122 77 (0,08 /min. + pvm/mpm) ti klo 10-13 ja 17-20, ke 10-13 ja to klo 14-20 Itsemurhan tehneen omaisia palvelee myös Vertaistukipuhelin 09-440054 www.surunauha.net Muuta, mitä?

Kiitos!