TALOUSARVIO 2011 TALOUSSUUNNITELMA 2011-2013 Kunnanvaltuuston talousarvio 8.12.2010
1 KUNNAN STRATEGIA... 2 1.1 Muutokset ympäröivässä maailmassa... 2 1.2 Kemiönsaaren strategia... 2 1.3 Vahva ja tasapainoinen talous... 4 1.4 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset... 4 1.5 Kunnan toiminnassa tapahtuvat olennaiset muutokset... 4 1.6 Tärkeimpien toiminnan kehittymiseen vaikuttavien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi.. 5 1.7 Ympäristötekijöitä... 5 2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne... 5 2.2 Kuntatalous... 6 2.3 Kemiönsaaren kunnan talous ja sen muutokset... 7 2.4 Kemiönsaaren kunnan taloudellinen strategia vuosina 2011-2013... 7 3 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013... 8 3.1Toimintatavoitteet... 8 3.2 Tuloperusteet... 8 3.3 Menoperusteet... 10 3.4 Henkilöstö... 11 3.5 Käyttötalousosa... 13 3.6 Tuloslaskelma... 19 3.7 Investoinnit... 20 3.8 Toiminnan rahoitus... 21 3.9 Talousarviovalmistelut ja talouden tasapainottaminen... 22 4 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVA LUONNE JA SEURANTA... 22 4.1 Netto- ja bruttobudjetointi... 23 4.2 Talousarvion ja talousarvioperusteiden sitovuus... 23 4.3 Toiminnallisten ja taloudellisen tuloksen seuranta... 23 5 KÄYTTÖTALOUSOSA... 24 6 TULOSLASKELMAOSA... 109 7 INVETOINTIOSA... 114 7.1 Hallinto-osasto... 115 7.2 Sivistysosasto... 115 7.3 Peruspalveluosasto... 116 7.4 Ympäristö ja tekniikka osasto... 117 8 RAHOITUSOSA... 124 9 LIITE... 128 9.1 Kemiönsaaren vesiliikelaitos... 128
1 KUNNAN STRATEGIA 1.1 Muutokset ympäröivässä maailmassa Keväällä 2005 valtioneuvosto aloitti Struktur-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hanketta ohjaava kehyslaki astui voimaan helmikuussa 2007 ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Eduskuntavaaleissa huhtikuussa 2011 odotetaan kuntien tulevaisuuden näyttelevän ratkaisevaa osaa. Tulevalla hallitusohjelmalla tulee olemaan suuri merkitys sille, miten kuntauudistus jatkuu nykyisen kehyslain päättymisen jälkeen. Kuntarajoilla ennustetaan olevan yhä pienempi merkitys kuntalaisten arkeen ja yritysten toimintaan. Pendlaus, asunto- ja palvelumarkkina-alueet ovat laajentuneet. Kuntien strategiset resurssit, ts. työpaikat, verotulot ja asukaspohjan kehitys liittyvät yhä laajempien alueiden kehitykseen. Kuntatalouden kehitysnäkymät, alueellinen asutus- ja elinkeinoelämän kehitys, asukkaiden ikääntyminen, yhä suurempi palveluiden kysyntä ja vähenevä työvoima kuntasektorilla johtavat kasvavaan yhteistyöhön kuntien välillä. 1.2 Kemiönsaaren strategia VISIO Kemiönsaari on itsenäinen, aktiivinen ja rohkea rannikkokunta, joka tietää mitä haluaa ja työskentelee määrätietoisesti sen saavuttamiseksi. ARVOSTUKSET Avoimuus Haluamme, että kaikki tuntevat olonsa tervetulleiksi ja haluavat jäädä Kemiönsaarelle. Tiedotamme ja kommunikoimme suoraan ja avoimesti oikeaan aikaan kahdella kielellä sekä sisäisesti että ulkoisesti. Avoimesti kahdella kielellä Aktiivisuus Työskentelemme innokkaasti elääksemme aktiivisessa ja eteenpäin pyrkivässä kunnassa. Kuntalaisia ja henkilökuntaa inspiroidaan näkemään Kemiönsaaren parhaat puolet. Näin meistä kaikista tulee Kemiönsaarilähettiläitä ja vahvistamme positiivista imagoamme yhdessä. Eteenpäin joka päivä. Uudistumiskykyisyys Löydämme tehokkaampia ratkaisuja ja keinoja arvioimalla ja muuttamalla palvelutuotantoa jatkuvasti sekä hakeutumalla yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Muutos osa arkeamme 2
KUNNAN STRATEGIAN KÄYTTÖ KUNNAN ARKIPÄIVÄSSÄ Strategia Kemiönsaaren strategia Ohjelma Kultuuri Kestävä kehitys Elinkeinoelämä Talousarviovuoden painopistealueet Painopiste Painopiste Painopiste Painopiste Painopiste Aikatalu, Budjetti, Resurssit, Vastuuhenkilö, Ohjaus TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET Talousarviovuoden painopistealueita ovat muutamat suuret kokonaispanostukset, jotka koskettavat kuntaa toimialoista riippumatta. Painopistealueet syntyvät strategian pohjalta ja saavat tukea strategian kokonaistavoitteista. Painopisteillä on aikataulu, resurssikuvaus sekä talousarvio ja vastuuhenkilö. Talousarviovuoden 2011 aikana 1. Markkinointipanostus Asia: Markkinointisuunnitelma siihen kuuluvine markkinointimateriaaleineen, brandäys laaditaan, jotta Kemiönsaari tulisi laajalti tunnetuksi. Aikataulu: Alkaa keväällä 2011, jatkuu jos hankerahaa myönnetään vuoteen 2013 Resurssit: Edellyttää ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttöä. Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Arvioitu kustannus: Anotaan hankerahaa 300.000 kolmeksi vuodeksi. Kuntaosuus 90.000 2. Selvitys pohjoisten osien lasten päivähoidon tilatarpeista Asia: Selvitys lasten päivähoidon tilatarpeista ja suunnitelma päivähoidon, esikoulun ja aamu- sekä iltapäivätoiminnan tilakysymysten ratkaisemiseksi Kemiössä. Aikataulu: Vuosi 2011 Resurssit: Työryhmä asetettu. Vaatii avuksi rakennusteknistä osaamista. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja ja lasten päivähoidon johtaja Arvioitu kustannus: Suunnittelumääräraha investointibudjetissa 50.000. 3. Selvitys perusterveydenhoidosta Asia: Selvitys perusterveydenhoidosta tehdään. Aikataulu: Vuonna 2011, keskustelut alkavat valtuustoseminaarilla helmikuussa. Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja 4. Panostaminen hammaslääkäri- ja lääkärien rekrytointiin Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja 3
5. Laaditaan toimintasuunnitelma asumisen kehittämiseksi. Vastuuhenkilö: Työryhmä 1.3 Vahva ja tasapainoinen talous Kuntatalous näyttäisi selviävän talouskriisistä huomattavasti pelättyä pienemmin vaurioin. Useiden tekijöiden, kuten valtion kuntataloutta vahvistaneiden mittavien toimenpiteiden, odotettua suotuisamman työllisyyskehityksen, kustannustason nousun hidastumisen sekä kuntien omien menokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden yhteisvaikutus näkyi jo vuoden 2009 selvästi ennakoitua paremmissa tilinpäätöksissä. Kun lisäksi otetaan huomioon kuntien vuodelle 2010 tekemät tuntuvat kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset, maltillinen työmarkkinaratkaisu sekä talouden elpymisen vaikutus kuntien verotulokehitykseen, kuntatalouden näkymiä voidaan luonnehtia huomattavasti aiemmin arvioitua myönteisimmiksi. Vaikka synkimmät ennusteet eivät näyttäisikään toteutuvan, kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden itäminen vakaana edellyttää jatkossa tiukkaa menokuria. Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan lähivuosina keskimäärin noin 3½ prosenttia eli selvästi taantumaa edeltänyttä poikkeuksellista aikaa hitaammin. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivieminen. Kansantalouden toipumiseen liittyy yhä myös kansainvälisestä taloudesta kumpuavia epävarmuuksia, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä. (lähde: Hallituksen budjettikatsaus 2011) 1.4 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kehyslaki lakkaa voimasta 2012 lopussa. Valmisteilla on sosiaali- ja terveydenhoitolain uudistus ja samaan aikaan valmistellaan kuntalain täydellistä uudistamista tavoitteena uusi kuntalaki vuodeksi 2017. Vaatimus suuremmista hallinnollisista kokonaisuuksista johtaa siihen, että kunnallisten tehtävien hallintoa varten luodaan yhä enemmän alueellista yhteistyötä. Kemiönsaaren kunnan osalta ympäristöterveydenhoidossa on siirrytty alueelliseen yhteistyöhön Lundon kunnan toimiessa isäntäkuntana. Lomittajapalvelun hallinto tullaan siirtämään Salon kaupungille 1.1.2011 alkaen ja maaseutuhallinto siirretään alueelliseen yhteistyöhön Paimion kaupungin toimiessa isäntäkuntana 1.1.2013 alkaen. 1.5 Kunnan toiminnassa tapahtuvat olennaiset muutokset Vuodelle 2011 toimintaan ei suunnitella suurempia rakennemuutoksia. Viimeisten kahden vuoden aikana on toteutettu muutama suurempi toiminnan muutos, jotka nyt alkavat olla sisään ajettuja ja muodostavat toimivan arkitoiminnan. Kuntayhdistymisen lisäksi, mikä tietysti oli suurin muutos, myös kouluverkkopäätös ja hallinnon henkilöstöresurssien uudelleenorganisointi ovat saaneet aikaan kustannussäästöjä ja uusia työtapoja. Talousarviovuoden 2011 alla voidaan todeta, että toiminta ja talous ovat hallinnassa ja tähtäin voidaan asettaa tuleviin haasteisiin. Talousarviovuoden aikana tullaan tekemään kartoitus ja suunnitelma siitä, miten kunnan pohjoisten alueiden lasten päivähoito tullaan järjestämään ja missä tiloissa se tulee toimimaan. 1.1.2011 lähtien lomittajapalvelun hallinto siirtyy Salon kaupungille. Talousarviovuoden aikana valmistelut vuotta 2012 varten, jolloin yhdistymisavustus lakkaa, tulevat vaatimaan työtapojen, rakenteiden ja palvelutason tarkastelua. 4
1.6 Tärkeimpien toiminnan kehittymiseen vaikuttavien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi Kemiönsaaren väestökehitys on pidemmän aikaa ollut laskeva. 30.9. mennessä vuonna 2010 väestö on vähentynyt 98 henkilöllä (vastaava luku viime vuonna oli 10 ja edellisenä vuonna 40 henkilöä). Näistä 98 henkilöstä 44 johtuu syntyvyysalijäämästä. ts. kunnassa useampi henkilö on kuollut kuin mitä uusia on syntynyt. Loppuosa, 54 henkilöä, on seurausta negatiivisesta nettomuuttoliikkeestä, poismuuttajien määrä on suurempi kuin kuntaan muuttajien. Verotulot ja niiden perusta muodostavat myös epävarmuustekijän kunnalle. Teollisuustyöpaikat ovat viime vuosina vähentyneet ja maailmantalouden epävarmuus heijastuu myös Kemiönsaareen. Työpaikkojen lukumäärä on tärkeä tekijä ei vain verotulojen kannalta, mutta myös uuden työvoiman rekrytoinnin kannalta ja myös jotta kuntaan saadaan uusia asukkaita. Päivittäisessä toiminnassa on liuta riskitekijöitä, jotka kunta tavoitteellisin panostuksin pyrkii ennakoimaan ja ennalta ehkäisemään. Talousarviovuoden aikana tullaan tekemään valmiussuunnitelma ja siinä työssä riskienarvioinnilla on keskeinen osa. Sen lisäksi tullaan käymään läpi vakuutusturva ja siinä yhteydessä tehdään myös riskienarviointi lähtökohtana kunnan omistama kiinteistömassa. Työturvallisuus ja yritysterveydenhoito työskentelevät myös riskienkartoituksen parissa ja tulevat asteittain taloussuunnitelmakauden aikana kartoittamaan eri työpaikat. 1.7 Ympäristötekijöitä Kunta on vuoden 2010 aikana laatinut kestävän kehityksen Eko-looginen ohjelman. Talousarviokirjaan jokainen osasto on kirjannut 1-2 ympäristötavoitetta, jotka sitovissa tavoitteissa on merkitty omena-merkillä. Ympäristötavoitteita arvioidaan sittemmin tilinpäätöksessä värijärjestelmällä. 2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Kuluvalle vuodelle Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat keväällä varovaisen toiveikkaita. Loppukesällä laadituissa ennusteissa kasvulukuja vuodelle 2010 on korotettu. Ennustelaitosten 5
arviot tämän vuoden talouskasvusta liikkuvatkin nyt kahden ja yli kolmen prosentin haarukassa. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio tälle vuodelle on kahden prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat tähän mennessä julkaistut ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän keskipitkälläkin aikavälillä tavanomaista suhdannekiertoa hitaammaksi muun muassa vaisuhkoksi ennustetun tuottavuuskehityksen johdosta. Kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvo oli vuonna 2009 samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Syinä kehitykseen olivat maailmanmarkkinahintojen laskun ohella asuntohintojen ja lainakorkojen aleneminen sekä yhä kiristyvä kilpailu. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen lokakuussa 2009 laski hintatasoa. Alkoholijuomien ja tupakan valmisteverojen korotukset puolestaan nostivat hintatasoa. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Tätä hitaampaakin kehitystä on ennustettu, kuten liitteestä 2a ilmenee. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Ensi vuonna kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli kaksi prosenttia. (lähde: Kuntatalous 3/2010) 2.2 Kuntatalous Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Tilastokeskuksen julkaisemien vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät yli kuusi prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2010 2011. Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy 31.12.2011. Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011. Sopimusten palkankorotukset on toteutettu tämän vuoden helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan 1.5.2011. Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin prosentin. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu myös vuoden 2011 loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille 2010 2011. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli kolme prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2010 ansiotason kohoamista vähemmän eli noin 2,5 prosenttia, sillä palkkaa saavan henkilökunnan lukumäärä alenee jonkin verran viime vuoden tasosta. Koska helmikuun neuvottelutulos ei sisällä ensi vuotta koskevia mahdollisia sopimustarkistuksia, niin kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen ansiotason kehityksestä vuonna 2011. Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 2,5 %, joka on hieman vähemmän kuin arvioitu yleisen ansiotasoindeksin kohoaminen. Vuonna 2011 kunta-alan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kunta- alan ansiotasoindeksi kohoaa. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna 2010. Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuukin tänä vuonna edellisestä vuodesta, vähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan 2-3 %. Myös muiden ansiotulojen lisäys on vähäistä vaikka työttömyysturvan suhteellinen lisäys on vielä tänä vuonna työttömyyden kasvun johdosta melko nopeaa. 6
Kunnallisverotuksen vähennysten merkittävä lisäys johtuu pääasiassa perusvähennyksen muutoksista. Myös viime vuonna käyttöön otetun työtulovähennyksen vähennysmäärän lisäys supistaa kunnallisveron tilityksiä. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Syyskuussa päivitetyssä veroennustekehikossa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna 2011 kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Vuonna 2011 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat, mutta yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden sekä vanhojen tappioiden vähentämisoikeuden johdosta arvioon pitää suhtautua varauksella. Kiinteistöveron vuoden 2011 tilitysten kokonaismääräksi arvioidaan pari prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin tänä vuonna. (lähde: Kuntatalous 3/2010) 2.3 Kemiönsaaren kunnan talous ja sen muutokset Talousarviovuotta 2011 voidaan luonnehtia vakaaksi välivuodeksi Kemiönsaaren kunnalle. Kahden viime vuoden aikana on viety läpi muutama suurempi toiminnanmuutos, joilla on saatu aikaan kustannussäästöjä ja uusia työtapoja. Talousarviovuoden 2011 alla voidaan todeta, että toiminta ja talous ovat hallinnassa ja tähtäin voidaan asettaa tuleviin haasteisiin. Suurin tuleva haaste on yhdistymistuen loppuminen vuodesta 2012. Kunta on saanut yhdistymistukea vuonna 2009 2,3 miljoonaa euroa, vuonna 2010 1,7 miljoonaa euroa ja vuonna 2011 1,7 miljoonaa euroa. Talousarviovuosi on siis yhdistymistuelle viimeinen vuosi. Vuodesta 2012 lähtien meidän on löydettävä pysyviä kustannusvähennyksiä, jotka vastaavat yhdistymistuen poistumista. Työ rakenneuudistus toiminnan sopeuttamiseen tullaan aloittamaan jo vuoden 2011 alussa. 2.4 Kemiönsaaren kunnan taloudellinen strategia vuosina 2011-2013 Kunnan tavoitteena on kustannustehokas ja hyvin toimiva palvelu. Palvelutason harmonisointi ei tarkoita korkeimman tason valintaa, vaan palvelutason sopeuttamista taloudellisiin realiteetteihin. Kun arvioidaan toiminnan hoitamista jatkossa, keskustelua ei voida käydä yksittäisten toimipisteiden pohjalta, vaan kunnan tulee keskustella uuden kunnan toiminnasta ja toiminnoista kokonaisuutena. Kemiönsaaren kunnan tulee kuluvan valtuustokauden aikana sopeuttaa toimintansa ja taloutensa uuden kunnan tarpeiden ja väestöpohjamuutosten mukaan. Meidän on nostettava sekä tuottavuutta että tehokkuutta kunnassamme. Vain tuottavuutta nostamalla emme saavuta riittävää tehostamista. Kemiönsaaren kuntaliitoksen myötä meidän täytyy luoda kuntaan elinvoimaisuutta tähänastista tehokkaammalla tavalla. Meidän täytyy löytää uusia ja tuloksia tuottavampia työtapoja, vaikka niiden tehoa ei heti huomattaisikaan. Talousarvion ja taloussuunnitelman luvut osoittavat, että ilman yhdistymisavustusta kunta tekisi koko ajanjaksolla alijäämää. Tämä osoittaa selvästi, että kunnan kustannustaso on liian korkea. Kunnan tulee valtuustokauden aikana päättää alentaa kustannustasoa pysyvästi. Kaikkien osastojen ja yksiköiden toiminta tulee tarkastaa. Kaikki säästöjä tuovat toimenpiteet tulee toteuttaa. Myös pienemmät säästöt muuttuvat merkittäviksi, kun niitä tarkastellaan useamman vuoden perspektiivillä. Pystymme tarjoamaan hyvän palvelutason myös jatkossa jakamalla resurssit aikaisempaa järkevämmin. 7
Kriittisiä menestystekijöitä Arviointikriteerit Taso/tavoite Investoinnit Lainataakka Ylijäämä/alijäämä Vuosikate Kassan riittävyys Kiinteistömassa Vuosittain korkeintaan Vähennetään Kertynyt ylijäämä Kattaa poistot Päivien määrä Kiinteistöjen myyminen Puolet poistoista (enintään 1,5 milj.) Maan keskiarvo Ei alijäämää - 18 päivää Selvä linjaus ja aikataulu (lähde: Kemiönsaaren strategia 2010-2015) 3 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 3.1Toimintatavoitteet Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnan ja talouden toimintatavoitteet. Tavoitteet ovat sitovia kunnan elimille ja muodostavat osan siitä budjetista, jota kunnan tulee toiminnassaan ja taloudenpidossaan seurata. Kun valtuutetut päättävät budjetista, tulee siitä selvästi ilmetä mitkä toimintatavoitteet valtuusto on hyväksynyt sitoviksi tavoitteiksi. Toimintatavoitteiden määrittelemiseen yksiköt ja osastot käyttävät määrällisiä, laadullisia, taloudellisia ja tuottavuuteen perustuvia tavoitteita. Tavoitteet pohjautuvat tulosajatteluun ja esitetään sanallisesti avainlukujen ja tulosmittausten avulla. Jokaiselle tavoitteelle on lisäksi ilmoitettava tavoiteltava taso ja seurantamenetelmät. 3.2 Tuloperusteet Yhteiskunnan epävarma taloudellinen tilanne vaikuttaa myös Kemiönsaaren kuntaan. Vuoteen 2008 asti verokehitys oli positiivinen ja vuodelta 2009 voidaan todeta, että taso pysyi suunnilleen samana kuin vuonna 2008. Ennusteiden mukaan verotulot vuodelta 2010 suunnilleen vuoden 2009 tasolla. Tulevien vuosien epävarmuus ja yhteiskuntataloudellinen tilanne vaikuttavat siihen, että veroja on vaikea arvioida taloussuunnitteluajanjaksolle. Yleinen ennuste osoittaa pientä lisäystä kuntaverotuksen osalta. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laskettu 19,75 prosentin tuloveroprosentin mukaan. Kunnallisveron arvioidaan vuonna 2011 tuovan 17,12 miljoonaa euroa, mikä on 420 000 euron lisäys vuoden 2010 talousarvioon. Yhteisöveron arvioidaan kasvavan 2010 budjetista 150 000 eurolla 1,25 miljoonaan euroon. Vuosille 2012 ja 2013 odotetaan kunnallisveroon pientä lisäystä, kun taas yhteisö- ja kiinteistövero ovat samalla tasolla kuin vuonna 2011. Talousarvio ja taloussuunnitelmat on laadittu prosenttiluvulla 1,1 yleiskiinteistöille ja 0,32 vakituiselle asumiselle. Kiinteistöverotulojen arvioidaan nousevan 2,1 miljoonaan euroon, samoin kuin vuonna 2010. Koko taloussuunnitelma-ajanjaksolle odotetaan pientä lisäystä kunnallisveroon ja kiinteistöveroon. 8
Verolaji 1 000 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Kunnallisvero 16 478 17 502 18 025 16 700 17 120 17 500 17 800 Yhteisövero 2 092 1 967 1 128 1 100 1 250 1 100 1 100 Kiinteistövero 1 569 1 636 1 921 2 100 2 100 2 150 2 200 Yhteensä 20 139 21 105 21 074 19 900 20 470 20 750 21 100 25 000 000 Verotulot 2007-2013 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Kuntien valtionosuusjärjestelmää muutettiin vuoden 2010 alusta. Uudistukseen kuuluvat valtionosuudet siirrettiin suurimmaksi osaksi valtiovarainministeriölle. Valtionosuus kunnalliseen peruspalveluun (valtionosuus yhtenä rahavirtana) koostuu nyt seuraavista perusteista ja kustannuksista: - Yleisen osan määräytymisperusteet (nykyinen yleinen valtionosuus) - Sosiaali- ja terveydenhoidon laskennalliset kustannukset - Esikouluopetuksen, perusopetuksen sekä kirjaston hoidon laskennalliset kustannukset - Erityisen harvan asutuksen, saariston suuren osuuden sekä saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet. Järjestelmään kuuluu myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, jolla valtionosuutta lisätään tai vähennetään. Järjestelmänmuutoksen yksittäisille kunnille aiheuttamat muutokset korjataan tasoituksella. Ne kunnat, jotka järjestelmänmuutoksen takia menettävät tulevat toistaiseksi saamaan valtionosuuslisää joka vuosi, kun taas muutoksessa voittaneiden kuntien osuutta vähennetään. Uudistuksen kohteena oleville valtionosuuksille tulee yksi yhteinen valtakunnallisen valtionosuusprosentti sekä yhteinen, asukaskohtainen rahoitusosuus. Vuodelle 2011 prosentiksi ehdotetaan 34,11 ja yhteiseksi rahoitusosuudeksi asukasta kohden 2631,97 euroa. 9
Valtionosuusuudistuksen takia valtionosuudet vuodeksi 2011 ovat vaikeasti arvioitavissa. Vuosi 2010 on ensimmäinen vuosi uudistuksen jälkeen, joten mitään varsinaista vertailua siitä, miten valtionosuudet jakautuvat budjetin mukaan, ei ole saatavilla. Vuonna 2011 arvioidaan valtionosuuksien tuovan 17,5 miljoonaa euroa. Lukuun sisältyy n. 900 000 euron saaristolisä, koska Kemiönsaarella on saaristostatus. Lisäys on osa kokonaisvaltionosuutta ja lasketaan kunnan asukkaiden kokonaismäärän pohjalta. Lisän perusosa vuonna 2011 on 30,94 euroa. Valtionosuudet tilinpäätös 2007-2013 18000 17500 17 500 17 750 17 900 17 000 17 000 16 500 16000 15500 15 968 15000 14500 14000 14 077 14 961 Vuosi 2011 on viimeinen vuosi, jolloin kunta saa yhdistymisavustusta. Summa vuonna 2011 on 1,728 miljoonaa euroa. Toimintakate kasvaa 13 % verrattuna talousarvioon 2010. Tähän sisältyy se sisäinen vuokra, mikä budjettivuodesta 2011 lähtien lasketaan eri tavalla kuin aiemmin. Ulkoiset tulot kasvavat melkein 2 %. Taloussuunnitelmavuosille odotetaan n. 1,5 %:n lisäystä. Taloudelliset tulot pysyvät vuosien 2009 ja 2010 tasolla. Matalat markkinakorot vaikuttavat myös kunnan eri yhdistymiskunnissa olevan peruspääoman korkotuottoihin. Kunnan osalta kirjataan taloudellisiin tuloihin vesiliikelaitoksen korvaus peruspääomasta. Korvaus peruspääomasta lasketaan edeltävän vuoden 1. syyskuun 12 euribor noteerauksen mukaan. Korvaus vuonna 2011 on 42 416 euro. Kunnanhallituksen ehdotuksen mukaan on 27 416 euroa. 3.3 Menoperusteet Toimintakate vähenee melkein 1 prosenttiyksiköllä. Henkilöstökustannuksissa voidaan huomioida pieni vähennys kun taas palveluiden osto, materiaalien ja tarvikkeiden ostot kasvavat. Vuokrakustannukset kasvavat samassa tahdissa kuin vuokratulot. Vuokrakustannuksiin sisältyy toimintaosuuden lisäksi myös n. 1,3 miljoonan euron pääomaosuus. Markkinakorot ovat vieläkin erittäin matalalla tasolla, mistä syystä korkokulujen odotetaan vielä vuonna 2010 olevan alemmalla tasolla. Yhteensä korkokulut arvioidaan 730 000 euroksi. Kunnan velkataakka on suuri ja siksi korkotasolla on suuri merkitys vuosikatteen kehitykselle. Vuosikate kattaa poistot. Vuosikate nousee 3,126 miljoonaan euroon. Vuosikate ei riitä rahoittamaan 1,95 miljoonan euron lyhennyksiä ja 1,784 miljoonan euron nettoinvestointeja. Tämä tarkoittaisi sitä, että kunta olisi 10
pakotettu ottamaan lainaa, mutta koska tulos vuonna 2009 oli hyvä ja myös vuoden 2010 odotetaan olevan hyvä vuosi, lainanottoa ei budjetoida. Likvidien varojen muutos on negatiivinen. Velkataakan arvioidaan vuoden 2010 lopussa olevan 20,7 miljoonaa euroa tai 2 800 euroa/asukas. Summaan sisältyy Kemiönsaaren vesi, jolla on lainaa 6,3 miljoonaa euroa per 31.12.2010. Talousarviovuoden 2011 päättyessä kunnan kokonaisvelkataakka putoaa 18,7 miljoonaan euroon tai 2 600 euroa/asukas, josta Kemiönsaaren veden osuus on 5,6 miljoonaa euroa. Yhdistymissopimuksen mukaan kunnan velkataakka ei saa ylittää maan keskitasoa. Lainaus 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 Lainaus Lainakanta 0 TP 2007 TP 2008 MUU TA 2009 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Kemiönsaaren kunnalla arvioidaan 1.1.2011 olevan kertynyttä ylijäämää taseessa yli 4 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 talousarvio lisää ylijäämää 636 000 eurolla. Yhdistymisavustus pois laskien kunnan tulos on n. 1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä vähentäisi taseen ylijäämää n. 3 miljoonaan euroon. 3.4 Henkilöstö Henkilöstöstrategia Kemiönsaaren kunnan henkilöstöstrategia on hyväksytty valtuustossa 9.2.2009. Henkilöstöstrategia on voimassa vuosina 2010-2012 ja toimintasuunnitelman mukaan panoksia tehdään tasaisesti vuoden aikana. Panokset tehdään kehittääkseen mahdollisuuksia onnistuneeseen rekrytointiin, kehittääkseen hyvää johtamisja yhteistyötapaa, sekä työhyvinvointia, kehittääkseen oikeudenmukaista ja kannustavaa palkkaamis- ja palkintojärjestelmää sekä kehittääkseen henkilöstön ammattiosaamista. Työterveyshuolto Suurin yksittäinen panostus henkilökuntaan on työterveyshuolto joka ostetaan Dalmed AB:lta. Sopimus työterveyshuollon ostamisesta on voimassa 31.12.2011 saakka. Talousarviovuoden aikana työterveyshuoltopalvelut hankitaan uudestaan ja uusi monivuotinen sopimus laaditaan. Palvelut kattavat laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuollon terveyshoitaja- ja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapia sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstöllä on viisi vuotta kuntayhdistymisen jälkeen työllistämisturva, eli kunta ei voi irtisanoa henkilökuntaa taloudellisista tai tuottavuus syistä. Henkilöstön määrää voidaan joksikin määrin vähentää 11
eläkkeiden ja vähentämällä uusien palkkaamisen kautta mutta tehostaakseen toimintaa a tarvitaan huomattavia rakenteellisia muutoksia. Henkilötyövuosien määrä 500 496 486 490 480 470 466 465 470 460 450 440 430 420 410 400 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Tulevien neljän vuoden aikana, vuoteen 2015 asti, noin 20 % kunnan henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Kymmenen vuotta eteenpäin, vuoteen 2020 asti, useampi kuin joka kolmannes kuntatyöntekijöistä tulee siirtymään eläkkeelle. Eläkepoistuma asettaa suuria vaatimuksia rekrytoinnin suhteen mutta antaa toisaalta mahdollisuuksia muuttaa toimintaa löytääkseen uusia toimintamuotoja. 12
3.5 Käyttötalousosa Ympäristö ja tekniikka 19 % Toiminnan menot Hallinto 4 % Kehitys 2 % Sivistys 27 % Peruspalvelu 48 % Toiminnan tulot Hallinto 14 % Kehitys 3 % Sivistys4 % Ympäristö ja tekniikka 63 % Peruspalvelu 16 % 13
25 Toiminnan menot 2009-2011 milj 20 15 10 5 0 Hallinto Kehitys Sivistys PeruspalveluYmpäristö ja tekniikka (sis vesi) TP 2009 TA 2010 TA 2010 Käyttötalous kuvaa viiden toiminta-alueen toimintatuloja ja toimintakuluja. Toimintatulojen lisäys vuonna 2011 vuoden 2009 tilinpäätökseen verrattuna on 8,5 % ja vuoden 2010 talousarvioon verrattuna melkein 14 %. Tulojen lisääntymiseen vaikuttaa ennen kaikkea uusia tapa arvioida sisäinen vuokra. Vuonna 2011 toimintakulujen lisäys on vajaa 6 % vuoden 2009 tilinpäätökseen verrattuna ja vajaat 5 % vuoden 2010 talousarvioon verrattuna. Toimintakulut ovat vuoden 2011 budjetissa 49,7 miljoonaa euroa ja toimintatulot 15,5 miljoonaa euroa. Toimintakate on 34,2 miljoonaa euroa, mikä on -4 746 euroa/asukas. Vuonna 2009 toiminta-avustus oli 4 460 euroa/asukas. 14
KÄYTTÖTALOUS 2011 2009 2010 2010 2011 Tilinpäätös Talousarvio Muut talousarv Talousarvio HALLINTO-OSASTO TOIMINNAN TUOTOT 2770250 2163220 2223440 TOIMINNAN MENOT -2178656-2138439 -2040380 TOIMINTAKATE 591594 24781 183060 HALLINTOYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT 2337469 1748900 1757060 TOIMINNAN MENOT -1132856-810694 -867273 TOIMINTAKATE 1204613 938206 889787 HENKILÖSTÖYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT 42606 32900 35690 TOIMINNAN MENOT -197782-266104 -309115 TOIMINTAKATE -155176-233204 -273425 TALOUSYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT 105954 95200 101410 TOIMINNAN MENOT -561065-770148 -528417 TOIMINTAKATE -455111-674948 -427007 IKT-YKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT 284221 286220 329280 TOIMINNAN MENOT -286953-291493 -335575 TOIMINTAKATE -2732-5273 -6295 KEHITYSOSASTO TOIMINNAN TUOTOT 488706 646166 487874 TOIMINNAN MENOT -976457-1165062 -1122314 TOIMINTAKATE -487751-518896 -634440 KEHITYSOSASTON HALLINTO TOIMINNAN TULOT 5498 230 460 TOIMINNAN MENOT -198927-174429 -125478 TOIMINTAKATE -193429-174199 -125018 SAARISTO TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT -8410-10800 -11600 TOIMINTAKATE -8410-10800 -11600 TURISMI TOIMINNAN TULOT 36017 12460 32760 TOIMINNAN MENOT -168723-137719 -181707 TOIMINTAKATE -132706-125259 -148947 MAATALOUS TOIMINNAN TULOT 220453 168280 48530 TOIMINNAN MENOT -225714-193398 -80667 TOIMINTAKATE -5261-25118 -32137 15
MARKKINOINTI TOIMINNAN TULOT 3270 230 230 TOIMINNAN MENOT -106166-87438 -121918 TOIMINTAKATE -102896-87208 -121688 ELINKEINOELÄMÄ TOIMINNAN TULOT 46730 71630 TOIMINNAN MENOT -73030-98894 TOIMINTAKATE -26300-27264 PROJEKTITOIMINTA TOIMINNAN TULOT 223468 418236 334264 TOIMINNAN MENOT -268517-488248 -502050 TOIMINTAKATE -45049-70012 -167786 SIVISTYSOSASTO TOIMINNAN TUOTOT 707269 691140 691140 635935 TOIMINNAN MENOT -12958533-12543780 -12773780-13272684 TOIMINTAKATE -12251264-11852640 -12082640-12636749 SIVISTYSOSASTON HALLINTO TOIMINNAN TULOT 818-690 -690 690 TOIMINNAN MENOT -237712-173266 -173266-187536 TOIMINTAKATE -236894-173956 -173956-186846 LASTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT 395513 436410 436410 386460 TOIMINNAN MENOT -2729468-2785067 -2785067-2705965 TOIMINTAKATE -2333955-2348657 -2348657-2319505 OPETUSYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT 150529 93670 93670 100615 TOIMINNAN MENOT -8228044-7826089 -8056089-8465356 TOIMINTAKATE -8077515-7732419 -7962419-8364741 AIKUISOPISTOYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT 37733 54000 54000 54575 TOIMINNAN MENOT -328124-364287 -364287-376194 TOIMINTAKATE -290392-310287 -310287-321619 KIRJASTOYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT 20233 14300 14300 14800 TOIMINNAN MENOT -535569-548636 -548636-611824 TOIMINTAKATE -515337-534336 -534336-597024 VAPAA-AJAN YKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT 96022 86150 86150 68880 TOIMINNAN MENOT -624714-576792 -576792-638920 TOIMINTAKATE -528692-490642 -490642-570040 KULTTUURIYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT 6422 7300 7300 9915 TOIMINNAN MENOT -274902-269643 -269643-286889 16
TOIMINTAKATE -268 480-262 343-262 343-276 974 PERUSPALVELUOSASTO TOIMINNAN TUOTOT 2481424 2157900 2435540 TOIMINNAN MENOT -22111142-22704893 -23802649 TOIMINTAKATE -19629717-20546993 -21367109 PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO TOIMINNAN TULOT 23358 2000 1500 TOIMINNAN MENOT -305297-269203 -291407 TOIMINTAKATE -281940-267203 -289907 SOSIAALIYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT 377129 233800 212580 TOIMINNAN MENOT -3096197-2856999 -3085184 TOIMINTAKATE -2719068-2623199 -2872604 VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT 1346071 1223200 1511060 TOIMINNAN MENOT -5788936-6155498 -6735689 TOIMINTAKATE -4442865-4932298 -5224629 TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT 734867 698900 710400 TOIMINNAN MENOT -5545194-5863843 -6202469 TOIMINTAKATE -4810327-5164943 -5492069 ERIKSOISSAIRAANHOITO TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT -7375518-7559350 -7487900 TOIMINTAKATE -7375518-7559350 -7487900 YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA OSASTO TOIMINNAN TUOTOT 5929781 5951262 7734778 TOIMINNAN MENOT -7399243-7683364 -8357297 TOIMINTAKATE -1469462-1732102 -622519 YMPÄRISTÖ JA TEKIIKKA HALLINTO TOIMINNAN TULOT 227352 350460 380160 TOIMINNAN MENOT -892157-880976 -1040582 TOIMINTAKATE -664804-530516 -660422 VALVONTAYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT 210475 251692 236859 TOIMINNAN MENOT -341310-435826 -466720 TOIMINTAKATE -130835-184134 -229861 KIINTEISTÖYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT 4925200 4792650 6425841 TOIMINNAN MENOT -4756122-4791270 -5131858 TOIMINTAKATE 169078 1380 1293983 YHDYSKUNTATEKNIIKKA TOIMINNAN TULOT 558643 548000 681458 17
TOIMINNAN MENOT -1302889-1372195 -1512292 TOIMINTAKATE -744246-824195 -830834 KAAVOITUSYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT 8110 8460 10460 TOIMINNAN MENOT -106766-203097 -205845 TOIMINTAKATE -98656-194637 -195385 KEMIÖNSAAREN VESI TOIMINNAN TULOT 1813227 1737500 1991322 TOIMINNAN MENOT -1107795-988050 -1114520 TOIMINTAKATE 705432 749450 876802 KEMIÖNSAAREN KUNTA TOIMINNAN TUOTOT 14190656 13347188 13347188 15508889 TOIMINNAN MENOT -46731826-47223588 -47453588-49709844 TOIMINTAKATE -32541169-33876400 -34106400-34200955 18
3.6 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA TP 2009 TA 2010 Muut TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toimintatuotot 14190655 13347188 13347188 15508889 13781852 14118479 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -46731823-47223588 -47453 588-49709844 -49765245-50242 544 Toimintakate -32541168-33876400 -34106 400-34200955 -35983393-36124 065 Verotulot 21074004 19900000 19900000 20470000 20750000 21100000 Valtionosuudet 15968288 17000000 17000000 17500000 17750000 17900000 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 16874 12000 12000 12000 12000 12000 Muut rahoitustuotot 116044 115000 115000 115000 115000 115000 Korkokulut -619737-750000 -750000-730000 -800000-870000 Muut rahoituskulut -65271-40000 -40000-40000 -40000-40000 Vuosikate 3949034 2360600 2130600 3126045 1803607 2092935 Poistot ja arvonalentumiset -2385 466-2600000 -2600000-2600 000-2600000 -2600 000 Satunnaiset tulot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 1563568-239400 -469400 526045-796393 -507065 Tilinpäästös siirrot 167861 240000 240000 170000 170000 170000 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1731429 600-229400 696045-626393 -337065 Virallinen tuloslaskenta osoittaa vuosikatteeksi 3,126 miljoonaa euroa. Suunnitelmanmukaiset poistot ovat 2,6 miljoonaa euroa. Budjettivuoden 2011 ylijäämäksi odotetaan 696 000 euroa. Vuosikate on talouden pelivaran paras mittari. Vuosikatteen tulee kattaa poistot. Seuraavasta kuvasta näkyy vuosikatteen kehitys kolmen viime vuoden aikana. ÅRSBIDRAG / AVSKRIVNINGAR VUOSIKATE / POISTOT 1.000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Årsbidrag Avskrivningar ÅR/VUOSI 19
3.7 Investoinnit Kemiönsaaren kunnan investointitahti on viime vuosina ollut kova, mikä tarkoittaa sitä, että kunnan lainataakka on kasvanut samassa tahdissa. Kunnan strategiassa investointeja pidetään kriittisenä etenemistekijänä sillä arviointiperusteella, että investoinnit saavat vuosittain olla korkeintaan puolet poistoista. Poistot vuodelle 2011 ovat 2,6 miljoonaa euroa, mikä merkitsisi, että investoinnit saisivat korkeintaan olla 1,3 miljoonaa euroa. Kokonaisinvestointiehdotus vuodelle 2011 on 1,784 miljoonaa euroa. Investoinnit kaudella 2007 2011 jakautuvat seuraavasti: BS 2007 4,631 miljoonaa euroa BS 2008 9,871 miljoonaa euroa BS 2009 5,935 miljoonaa euroa BG 2010 2,088 miljoonaa euroa BG 2011 1,784 miljoonaa euroa Esitetyt summat ovat nettosummia, ts. mahdolliset avustukset on huomioitu. Summat sisältävät myös vesiliikelaitoksen investoinnit. Suurimmat yksittäiset investoinnit vuonna 2011 ovat vesiliikelaitoksen investoinnit, jotka nousevat 470 000 euroon. Kiinteistöpuolella investoidaan 657 800 euroa, josta suurimmat projektit ovat Kemiön tuuletuksen saneeraus 270 000 eurolla ja Kemiön koulukeskuksen suihku- ja pukeutumistilojen saneeraus 145 000 eurolla. Yhdyskuntatekniikan investoinnit nousevat 367 000 euroon, peruspalveluosaston 58 000 euroon ja sivistyksen 70 950 euroon. ATK-laitteisiin ja investointeihin summa on 160 000 euroa. Yksi suuri projekti atk:ssa on eurooppalaisen pankkimaailman siirtyminen SEPA:an. Vuonna 2012 Kemiönsaaren vesi suunnittelee investoivansa 560 000 euroa ja kunta 1,6 miljoonaa euroa, yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Vuodelle 2013 suunnitellaan 3,7 miljoonan euron kokonaisinvestointeja, joista 1,75 vedelle ja 2 miljoonaa muulle kunnalle. 20
3.8 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA TP 2009 TA 2010 MUU TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3949035 2360600 2130600 3126045 1803607 2092935 Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät -206822-340000 -340000-200000 -206000-212000 Investointien rahavirta Investointimenot -7074516-2104800 -2268800-1917300 -2288000-3776000 Rahoitusosuudet investointeihin 1139157 180000 180000 133550 61150 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 247626 340000 340000 200000 206000 212000 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 945 520 435 800 41 800 1 342 295-423 243-1 683 065 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisen lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 17660 19700 19700 19700 11500 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4800000 2000000 2000000 2400000 4200000 Päitkäaikaisten lainojen vähennykste -1686187-1856000 -1856000-2112553 -2075000-2170000 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -1138413 Rahoituksen rahavirta 1 993 060 163 700 163 700-2 092 853 336 500 2 030 000 Rahavarojen muutos 47 539 599 500 205 500-750 558-86 743 346 935 Vuosikatteen, sen jälkeen kun toiminnasta saatavat tulot ja aiheutuvat menot sekä sijoitustoiminnan tulot ja menot on otettu huomioon, tulisi riittää sekä nettoinvestointien rahoitukseen että lainojen lyhentämiseen. Talousarviossa vuodelle 2011 vuosikate on 3,126 euroa. Vuosikate on 770 000 euroa liian pieni kattaakseen investoinnit ja lainojen lyhennykset. Erotus tullaan rahoittamaan vähennetyillä kassavaroilla. Korjausvienteinä sisäisesti tuotettujen varojen myyntivoitot viedään kirjanpidossa käyttöomaisuuteen. Myyntivoittojen arvioidaan vuonna 2011 olevan 200 000 euroa. Kunnan kokonaisinvestointimenot tulevat vuonna 2011 olemaan 1,784 miljoonaa euroa, jaettuna kunnan 1,313 miljoonaan euroon ja vesiliikelaitoksen 470 000 euroon. Vuoden aikana tehtävät lyhennykset nousevat 2,1 miljoonaan euroon. Taloussuunnitelmakauden aikana kunnan on pakko lisätä velkataakkaansa toiminnan ja investointien rahoittamiseksi. Velkataakka kasvaa vuonna 2012 2,4 miljoonalla eurolla ja vuonna 2013 4,2 miljoonalla eurolla. Kassa vähenee talousarviovuoden aikana noin 750 000 eurolla ja kassan riittävyys 31.12.2011 on 17 päivää. Valtuuston taloudellisten tavoitteiden mukaan kassan riittävyyden pitää olla vähintään 18 päivää. 21
3.9 Talousarviovalmistelut ja talouden tasapainottaminen Kunnanvaltuusto vahvisti elokuussa talousarviokehyksen vuodelle 2011. Lautakuntien talousarvio-esitykset olivat n. 438 000 euroa suuremmat kuin talousarviokehys. Tasapainoisen budjetin aikaansaamiseksi kaikkien osastojen kanssa on keskusteltu mahdollisista budjettiesitysten supistuksista. Kunnanjohtajan vaatimus supistuksille oli yhteensä 180 000 euroa, jaettuna osastoille seuraavasti: kehitys 30 000 euroa, sivistys 40 000 euroa, peruspalvelut 100 000 euroa ja ympäristö ja tekniikka 10 000 euroa. Osaston toteuttivat supistusvaatimukset seuraavasti: kehitys 30 000 euroa, sivistys 43 756 euroa, peruspalvelut 78 500 euroa ja ympäristö ja tekniikka 10 000 euroa Kuntalain 65 2-3 mom. mukaisesti: Budjetissa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminta ja talous. Budjetti ja taloussuunnitelma tulee laatia siten, että kunnan tehtävien hoidon edellytykset turvataan. Taloussuunnitelman tulee olla tasapainoinen tai osoittaa ylijäämää korkeintaan neljän vuoden suunnitelmakauden aikana, ellei arvioida ylijäämää syntyvän taselaskelmassa siltä vuodelta, jolloin budjetti tehdään. Jos alijäämää taseessa ei voida kattaa suunnitelmakauden aikana, tulee taloussuunnitelman yhteydessä päättää eritellyistä toimenpiteistä, joilla katteeton alijäämä katetaan ajanjaksolla, jonka valtuusto erikseen vahvistaa. Kunnan taselaskelma vuodelta 2009 näyttää kertynyttä ylijäämää 4,0 miljoonaa euroa. Ennustettu tulos vuodelle 2010 arvioidaan positiiviseksi, minkä seurauksena ylijäämä käynnissä olevalla laskentakaudella kasvaa edelleen. Talousarvio vuodelle 2011 osoittaa yli 700 000 euron ylijäämää ja näin ollen kunnalla ei ole mitään velvollisuutta kattaa edellisten vuosien alijäämää. 4 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVA LUONNE JA SEURANTA Kunnan talouden hoitoa ohjataan kahdelta taholta. Kuntalaki sisältää määräykset talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisesta. Kirjanpitolaki sisältää määräykset kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisesta. Kuntalain 65 mukaan kunnanvaltuuston tulee ennen vuoden vaihdetta hyväksyä kunnan tulevan vuoden talousarvio. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman kolmelle tai useammalle vuodelle. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio on laadittava siten, että kunnan tehtävien hoitamisen edellytykset turvataan ja että kunnalla on edellytykset saavuttaa toimintatavoitteet. Talousarvio ja taloussuunnitelma koostuvat toiminta-, tuloslaskenta-, investointi- ja rahoitusosasta. Talousarvio esitetään näin sekä tuloslaskelman että rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan toimintaa. Siinä kunnanvaltuusto esittää eri vastuualueiden toimintatavoitteet, osoittaa tarvittavat määrärahat näiden tavoitteiden saavuttamiseen sekä tekee tuloarviot kunnanvaltuuston päättämien kokonaisuuksien hoitamiseksi. Toimintaosuus on jaettu neljään vastuualueeseen; konsernipalvelut, sivistysosasto, peruspalvelu-osasto sekä ympäristö- ja tekniikkaosasto. Tuloslaskelma osoittaa kuinka kunnan tilikaudelle tarkoitettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja omaisuuden kulumisen edellyttämiin, suunnitelmien mukaisiin, poistoihin. Investointiosassa selvitetään investoinnit sekä talousarviovuodelle että suunnitelmakausille. Investointiosan määrärahat sekä tuloarviot kunnanvaltuusto hyväksyy joko hankeryhmittäin tai hankkeittain. Rahoitusanalyysissä selvitetään paljonko pääomarahoitusta tarvitaan sisäisten siirtojen lisäksi investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä se, miten rahoitustarve katetaan tai kuinka suuri rahoitusylijäämä on ja miten se tullaan käyttämään. 22
4.1 Netto- ja bruttobudjetointi Käyttötalousosan viiden vastuualueen (hallinto-osasto, kehitysosasto, sivistysosasto, peruspalvelu-osasto ja ympäristö- ja tekniikkaosasto) toiminta-avustukset ovat sitovia valtuustoa kohden nk. nettokäytännön mukaan. Kiinteistöyksikön talousarvio sen sijaan on sitova bruttokäytännön mukaan koskien ruoka- ja siivoustoimintoja ja nettokäytännön mukaan koskien sisäisiä vuokria. Bruttobudjetointia sovelletaan myös kiinteistömyynnin voittoon/tappioon sekä yhdistymis-avustukseen. Investointiosan määrärahat on sidottu hankkeittain valtuustoon nettokäytännön mukaan. 4.2 Talousarvion ja talousarvioperusteiden sitovuus Kunnanvaltuusto päättää siitä, miten talousarvio perusteineen sitoo kunnanhallitusta ja muita kunnan elimiä. Talousarvio koostuu toiminta-alueen määrärahoista, rahoitustuloista ja toimintatavoitteista, talousarvion yleisistä perusteista, avainluvuista ja tuloslaskennasta. Kuntalain mukaan toimintatavoitteet ovat kunnanvaltuustoa sitovia. Tulosyksiköt velvoitetaan hankkimaan talousarvioon merkityt tulot. Mahdolliset poikkeamat tulee selvittää viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä tai tarvittaessa talousarviomuutoksen kautta, mikäli poikkeamat ovat huomattavia. Yksiköt voivat ilman erillistä päätöstä luopua tarpeettomasta irtaimesta. Myyntitulot voidaan käyttää yksikön menojen kattamiseen. Investointiosan määrärahat on sidottu projekteittain kunnanvaltuustoon. Talousarvion yleiset perusteet ovat tietoa, jonka ei katsota olevan sitova osa talousarviota. Vastuualueiden tulee seurata perusteissa ja niihin kirjatuissa pääpainopistealueissa esitettyjä toimintalinjoja. Talousarviossa on esitetty erilaisia avainlukuja, jotka eivät ole sitovia mutta suuntaa antavia. 4.3 Toiminnallisten ja taloudellisen tuloksen seuranta Talousarvion toiminnan ja talouden toteutumista seurataan lähtökohtana hyväksytty talousarvio ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset. Toiminnan tuloksen seurannalla tarkoitetaan sitä, että tulosyksiköt seuraavat esitettyjä toimintatavoitteita ja niiden toteutumista ja talouden seurannalla sitä, että tulosyksiköt seuraavat kustannuksia ja tuloja. 23
5 KÄYTTÖTALOUSOSA 24
HALLINTO-OSASTO HALLINTO-OSASTO Hallintoyksikkö Henkilöstöyksikkö Talousyksikkö IKT-yksikkö 38% 1% 1% Hallintoosasto Kustannuslaji prosentissa 1% 6% 53% Henkilöstökulut Ostopalvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Hallintoosasto toimintakate yksiköttäin (ilman yhdistymisavustusta) 0% 40% 14% 46% Hallintoyksikkö Henkilöstöyksikkö Talousyksikkö IKT-yksikkö * Pääomakustannukset sisältyvät sisäiseen vuokraan talousarviossa 2011 25
HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallintoyksikkö Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Hallintoyksikköön kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, tilintarkastuslautakunta, keskusvaali-lautakunta, palveluneuvonta sekä hallinto. Hallintoon kuuluu valtuuston ja kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano, kunnan operatiivisen toiminnan johtaminen, kunnan arkistotoimi sekä yleiset hallinnolliset asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2011 2013 Yhä useammat asiat hoidetaan sähköisesti, myös kokousasiakirjojen käsittely. Monet kunnat ovat siirtyneet käsittelemään kaikkia kokousasiakirjoja sähköisesti. Kemiönsaaren kunta on ottanut käyttöön sähköisen asiakirjankäsittelyohjelman, Kunta Office. Tällä kaudella tullaan toteuttamaan eduskuntavaalit huhtikuussa 2011, presidentinvaalit tammi-helmikuussa 2012 ja kunnallisvaalit lokakuussa 2012. TALOUSSUUNITELMA 2011-2013 Kun hallintosäännöstöä tarkistetaan tullaan sähköinen pöytäkirjankorjaus tekemään mahdolliseksi niille luottamuselimille, jotka päättävät ottaa tämän mahdollisuuden käyttöönsä. Taloussuunnitelmakauden aikana valmistellaan toimenpiteitä, jotta kunnanhallitus saisi kokousasiakirjat ainoastaan sähköisessä muodossa uudella, 2013 alkavalla toimikaudella. Tämän aikaansaamiseksi kunnanvaltuuston jäsenille hankitaan internetliittymä ja kannettava tietokone. TAVOITTEET Moderni, helposti luettava ja selkeä hallintosäännöstö. Eduskuntavaalit 2011 viedään läpi. Selkeämpi ja helpompi kielenkäyttö valmistelussa, sopimusteksteissä ja muissa teksteissä. Konsernihallintoa selvennetään ja kehitetään. Tavoitetaso / seuranta Hallintosäännöstöä uudistetaan Kunta toimii piloottikuntana, jonka yhdellä äänestyspaikalla käytetään sähköisiä äänestyslistoja. Kunta osallistuu Suoraan asiaan selkokieliprojektiin ja työstää siinä parempia malleja ja kielenkäyttöä. Luodaan konsernille toimintaohjeet. TAVOITTEET 2011 AVAINLUVUT Suoritteet BS09 BG10 BG11 EP12 EP13 Valtuustokokouksia 6 5 5 5 5 Kunnanvaltuuston kokouksia 14 15 15 15 15 Tilintarkastuslautakunta 9 5 5 5 5 Keskusvaalilautakunta 3 0 3 7 0
HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallintoyksikkö Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Mittarit Tuottavuus Päätös/kokous Valtuusto 11 14 12 12 12 Kunnanhallitus 14 13 14 14 14 Tilintarkastuslautakunta 9 10 10 10 10 Keskusvaalilautakunta 9 0 9 6 0 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Kunnanjohtaja 1 1 1 1 1 Hallintojohtaja 1 1 1 1 1 Johdon sihteeri 1 1 1 1 1 Toimistosihteeri 1 1 1 1 1 Kielenkääntäjä 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Palveluneuvoja 2 2,5 2,5 2,5 2,5 Yhteensä 6,6 7,1 7,1 7,1 7,1 HALLINTOYKSIKKÖ Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunitelma Taloussuunnitelma 2009 2010 2011 2012 2013 Tuotot yhteensä 2337469 1748900 1757060 20060 20060 Henkilöstökulut - 480 720-467 950-501 904-492 404-492 404 Palveluiden ostot - 261 897-266 432-247 561-246 061-246 061 Aineet ja tarvikkeet - 12 986-19 200-15 000-14 500-14 500 Avustukset - 12 666-15 000-15 000-15 000-15 000 Muut - 197 771-42 112-87 808-87 608-87 608 Kulut yhteensä - 966 040-810 694-867 273-855 573-855 573 Toimintakate 1 371 428 938 206 889 787-835 513-835 513 MUUTOKSET TA10 TA11 Sisäinen vuokra + 46 000 27
HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Henkilöstöhallintoyksikköön kuuluu palkkalaskenta, kunnan henkilöstökysymysten koordinointi, yhteistyö ammattiyhdistysten edustajien kanssa, yritysterveydenhoito, henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen, kesäapulaisten ja työllistettyjen koordinointi. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2011 2013 Henkilökunnan saatavuus tietyillä aloilla vaikeutuu entisestään. Uuden henkilöstön löytämiseksi vaaditaan suunnattuja toimenpiteitä ja hyvinsuunniteltu rekrytointiprosessi. Tämänhetkiset yleissopimukset kunnallisella sektorilla ovat voimassa vuoden 2011 loppuun, mutta voidaan irtisanoa 28.2.2011. Kunnallinen työmarkkinalaitos on asettanut tavoitteeksi, että tuottavuussuuntautuminen palkkauksessa jatkuu seuraavalla sopimuskaudella. TALOUSSUUNNITELMA 2011-2013 Manuaalisia työvaiheita tulee koko ajan vähentää ja sähköistä tiedonantoa lisätä. Ohjelmistoa parannetaan palvelemaan tätä tarkoitusta. Siinä tapauksessa, että tuleva sopimuskausikin sisältää tuottavuustekijöitä, suunnitellaan paikalliseen käyttöön tuottavuutta mittaava järjestelmä. Yksi palkanlaskijoista jää eläkkeelle vuoden 2011 alussa, mikä edellyttää uuden palkkausta henkilöstöhallintoyksikköön. SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoitteet Rekrytointi tulee selkeämmäksi ja tavoitesuuntautuneemmaksi Henkilöstö tuntee olevansa tervetullut työyhteisöön ja perehdytetty hyvin työtehtäviin ja työrutiineihin. Palkkatietoja laajemmin sähköisesti. Tavoitetaso / seuranta Kunta ottaa käyttöönsä Kuntaliiton KuntaRekry - portaalipalvelun. Perehdytyspaketti uusille työntekijöille saadaan valmiiksi. Puolet kunnan henkilöstöstä saa palkkatietonsa sähköisesti. AVAINLUVUT Suoritteet BS09 BG10 BG11 EP12 EP13 Palkanmaksuja 8628 9000 8500 8500 8500 Sisäisiä palkkauksia 5 8 8 8 Ulkoisia palkkauksia 19 20 20 20 Yhteistyökomitean kokouksia 5 5 6 6 6 Mittarit /palkanmaksu 13,07 13,11 13,00 13,00 13,00 28