Keski-Suomen liitto Julkaisu B 114 Keski-Suomen työelämän muutos ja koulutustarve-ennuste 2010 Keijo Mäkelä Mikko Kankainen Jyväskylä 2002

Julkaisutilaukset Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Liisa Suonpää Puhelin (014) 652 230 Telekopio (014) 652 277 Lisätietoja Mikko Kankainen Puhelin (014) 652 252 ja 040 595 0004 e-mail: mikko kankainen@keskisuomi fi Rauli Sorvari Puhelin (014) 652 207 ja 0400 646 448 e-mail: rauli sorvari@keskisuomi fi Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin (014) 652 200/vaihde Julkaisun avainsanat Ammattirakenne Elinkeinorakenne Ennakointi Koulutustarve Toimiala Työvoima ISBN 951-594-154-7 ISSN 0788-7043 Painos: 500 kpl Kansi: Marja-Leena Kinnunen Taitto: Marja-Leena Kinnunen Painopaikka: KOPIJYVÄ OY 4

ESIPUHE Ennakointi on toimintaympäristön muutosten tunnistamista, tulevaisuuden haltuunottoa, verkostoyhteistyön rakentamista, strategioiden ja tavoitteiden realistisuuden arviointia, työvoima- ja koulutustarpeiden analyysia sekä koulutuksen määrällistä mitoitusta ja laadullista kehittämistä Lähes kaikista näistä asioista on kysymys Keski-suomen työelämän muutos ja koulutustarve-ennusteen 2010 laadinnassa Ennakointi liittyy kiinteästi myös Keski-Suomen maakuntasuunnitelman laadintaan ja toimialojen kehittämiseen Keski-Suomen liitto käynnisti ennakointikierroksen loppukesällä 2001 Ennakointiin on kehitetty lukuisia erilaisia menetelmiä Tässä työssä menetelmäksi valittiin Keijo Mäkelän kehittelemä MARE -ennakointimalli, jossa keskeistä on toimialojen kehityksen muutosten tunnistaminen, muutosten vaikutus toimialojen kehittymiseen, elinkeino- ja ammattirakenteeseen ja ammattirakenteen muutosten vaikutukset koulutustarpeeseen Ennakointiprosessin vetämisestä ja MARE- mallin edellyttämien laskelmien valmistelusta tehtiin sopimus Viestinhallinta Oy:n kanssa ja Keijo Mäkelä tuli työn asiantuntijaksi Toimialakohtainen muutostekijöiden tunnistaminen ja koulutustarpeiden analyysi tehtiin mukaan kutsutuissa ryhmissä, jotka edustivat toimialojen yritysten ja koulutuksen asiantuntemusta Työssä on ollut mukana myös Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Keski-Suomen liiton edustajia Maa- ja metsätalousryhmän puheenjohtajana toimi Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen TE-keskuksesta, teollisuuden toimialaryhmää johti työn alkuvaiheessa Lauri Laakso Keski-Suomen liitosta ja työn loppuvaiheen puheenjohtajavastuut jakaantuivat Keski-Suomen yrittäjien puheenjohtaja Teuvo Ruuhen ja Keski-Suomen liiton Hannu Korhosen kesken Rakentamisen ryhmää veti Kerrostyö Oy:tä aiemmin johtanut Seppo Kovanen, kaupan ja matkailun ryhmää Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Uljas Valkeinen, liikenneryhmää Mikko R Salminen Jyväskylän teknillisestä ammattioppilaitoksesta Liike-elämän palvelut ryhmän puheenjohtajana toimi Jussi Halttunen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja yhteiskunnallisten palvelusten ryhmän Inkeri Papp Jyväskylän ammattikorkeakoulusta Useimmat asiantuntijaryhmät kokoontuivat kolme kertaa Työ käynnistettiin aloitusseminaarilla 27 9 2001, väliseminaari pidettiin 29 11 2001 ja loppuseminaari 21 1 2002 Työhön liittyvät laskelmat ja alustavan tekstin on tehnyt Keijo Mäkelä Tekstiä ovat viimeistelleet ja täydentäneet Rauli Sorvari, Heikki Isokääntä ja Mikko Kankainen Keski-Suomen liitosta sekä Tarja Meriläinen Keski- Suomen TE-keskuksesta Johdantoluvun, Keski-Suomen tulevaisuuskuvaa koskevan osuuden sekä yhteenvetoja arviointiluvun on kirjoittanut Mikko Kankainen Teknologia- ja hyvinvointiskenaariot ovat Mäkelän, Sorvarin ja Kankaisen valmistelemia ja niitä esiteltiin loppuseminaarissa Julkaisun painoasun, taiton sekä kannen on suunnitellut Marja-Leena Kinnunen Keski-Suomen liitosta Yhteistyössä toteutettu ennakointiprosessi tarvitsee täydennystä, syventäviä tarkasteluja ja uusia ennakointikierroksia Laskelmat, skenaariot ja tarvearviot on ymmärrettävä suuntaa antaviksi eikä koulutuksen mitoituksen kaavamaiseksi perustaksi Toivottavasti työ antaa virikkeitä jatkotarkasteluille ja keskustelulle työelämän muutoksista ja koulutustarpeista Keski-Suomen liitto kiittää kaikkia työhön osallistuneita, työryhmien jäseniä ja erityisesti puheenjohtajia aktiivisesta osallistumisesta Työ Keski-Suomen hyväksi jatkuu päämääränä Tiedolla ja taidolla tulevaisuuttaan rakentava mahdollisuuksien ja elämänlaadun maakunta Jyväskylässä 6 3 2002 Mikko Kankainen, Keski-Suomen liiton tutkimusjohtaja 5

SISÄLTÖ ESIPUHE 1 Johdanto 1 1 Työn tausta ja tavoitteet 1 2 Ennakointimenettely 2 Keski-Suomen tulevaisuuskuva 2 1 Visio ja sen kulmakivet 2 2 Keski-Suomen oma toimintatapa 2 3 Vuosien 2000-2006 EU-ohjelmien strategiat 2 4 Keskeiset tavoitteet ja kehittämisen painopisteet 3 Työelämän rakennemuutos ja työvoimatarve 3 1 Elinkeino- ja ammattirakenne-ennusteen laatiminen 3 2 Kolme kehitysvaihtoehtoa 3 3 Ammattirakenne ja uuden työvoiman tarve 4 Toimialojen kehittäminen 4 1 Maa- ja metsätalous 4 2 Teollisuus 4 3 Rakentaminen 4 4 Kauppa- ja matkailu 4 5 Liikenne 4 6 Liike-elämän palvelut ja rahoitus 4 7 Yhteiskunnalliset palvelut 5 Määrällinen koulutustarve 5 1 Ammattien ja koulutuksen yhteys 5 2 Keski-Suomen rekrytointistrategia ammattialoittain 5 3 Koulutettujen tarve työelämään 5 4 Aloittajatarve ja nykyiset aloittajamäärät 6 YHTEENVETO JA ARVIOINTI 6 1 Yhteenveto 6 2 Arviointi 6 3 Meneillään olevia kehittämishankkeita 6 LIITTEET 0 Toimialojen asiantuntijaryhmät 1 Maa- ja metsätalouden ammattirakenne 1985-2017 ammattiryhmittäin 2 Teollisuuden ammattirakenne 1985-2017 ammattiryhmittäin 3 Rakentamisen ammattirakenne 1985-2017 ammattiryhmittäin 4 Kaupan ja matkailun ammattirakenne 1985-2017 ammattiryhmittäin 5 Liikenteen ammattirakenne 1985-2017 ammattiryhmittäin 6 Liike-elämän palvelujen ammattirakenne 1985-2017 ammattiryhmittäin 7 Yhteiskunnallisten palvelujen ammattirakenne 1985-2017 ammattiryhmittäin

1 JOHDANTO 1 1 Työn tausta ja tavoitteet Keski-Suomen strateginen kehittäminen edellyttää toimintaympäristön muutosten tunnistamista Toimintaympäristön muutostekijöiden analysoimiseksi on kehitelty monenlaisia tutkimus- ja suunnittelumenetelmiä, johtamisoppeja ja toimintatapoja Tarvitaan yhä enemmän tietoa maailmanlaajuisista prosesseista ja niiden alueellisista ilmenemismuodoista On tunnistettava megatrendejä ja katsottava voidaanko niihin vaikuttaa Heikoista signaaleista on yritettävä tehdä pitkällekin meneviä johtopäätöksiä Strategioita ja niiden tavoitteita on jatkuvasti arvioitava ja asetettava uudelleen Tässä työssä on entistä enemmän oltava yhteistyössä erilaisten sidosryhmien ja toimijoiden kanssa, on verkostoiduttava Tätä kaikkea voidaan nimittää ennakoinniksi Ennakointityöllä arvioidaan visioita, strategioita ja tavoitteita Maakunnissa monet toimijat tekevät ennakointia Työvoima- ja elinkeinokeskusten työssä se on erityisen oleellista Maakunnan strategiatyöstä ja erilaisten kehittämisohjelmien yhteensovittamisesta vastaavassa maakunnan liitossa on myös tarpeen tehdä strategisen tason ennakointia, jossa arvioidaan maakunnan kehitykseen vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä, asetettuja tavoitteita ja erilaisten kehityspolkujen vaikutuksia Keski-Suomen liitto laatii vuoden 2002 aikana keskipitkän ja osittain pitkän aikavälin maakuntasuunnitelman, jonka laatimisprosessin oleellinen osa on työelämän muutosten ennakointi ja arvio elinkeino- ja ammattirakenteen muutoksista Koulutustarpeiden ennakointi on merkittävää senkin takia, että Keski-Suomessa nähdään yritysten ja ihmisten osaamisen tason nostamisen olevan erittäin merkittävä maakunnan ja sen asukkaiden hyvinvoinnin tae Työelämän muutosten ennakoinnissa tavoitteena on kartoittaa toimialoittain maakunnan kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä, megatrendejä ja arvioida sellaisia kehittämisalueita, liiketoiminta-alueita ja innovatiivisia kehittämiskohteita, joiden kehittämisellä on vaikutuksia maakunnan koulutustarpeisiin Tässä ennakointityön vaiheessa kehittämisalueiden kartoittaminen ja tavoitteiden asettaminen jää melko yleiselle tasolle Koulutustarpeiden tarkastelukin on tässä vaiheessa yleisellä tasolla Jatkotyössä analyysejä on tarpeen syventää ja ottaa mukaan paljon enemmän koulutustarpeiden laadullisia tekijöitä Keski-Suomessa on tehty jo vuosia pitkäjänteistä strategiatyötä ja kehitetty omaa toimintatapaa Kehittämisen erityiseksi kohteeksi on otettu joitakin merkittäviä toimialoja Koulutuksen kehittämisessä erityistä painoa on pantu informaatioteknologiaan Valittuja toimintatapoja ja painopisteitä ei ole tarpeen suuresti muuttaa, mutta uusia vivahteita ja korostuksia on tarpeen tehdä Koko ajan syntyy myös uusia tarpeita, joihin on reagoitava Tätä ennakointityön vaihetta voidaan pitää eräänlaisena välitarkasteluna strategisen kehittämistyön pitkässä ketjussa Meneillään on myös muita ennakointihankkeita, joiden tulokset yhdessä tämän työn kanssa antavat suhteellisen hyvän kuvan koko maan ja samalla myös Keski-Suomen toimintaympäristön muutoksista ja kehittämisen haasteista Työministeriö asetti 2 2 2001 projektin selvittämään työvoiman pitkän aikavälin kysyntää ja tarjontaa Työstä on vuoden 2002 alussa valmistunut Työvoima 2020 -väliraportti Hanke tukee työvoiman saatavuus-, työllisyys- ja työttömyysongelmien ratkaisemista, EU:n nykyisen rakennerahastokauden väliarviointia, uuden rakennerahastokauden valmistelua sekä työllisyysstrategiaprosessia Hankkeeseen liittyy myös opetushallituksen valtakunnallisen ammatillisen koulutuksen tarvearvioiden päivitys (MITENNA) Opetusministeriö valmistelee vuosien 2003-2008 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa Keski-Suomen liiton käynnistämässä ennakointihankkeessa on voitu hyödyntää valtakunnallisia meneillään olevia hankkeita ja tehtyä työtä voidaan pitää ennakointihankkeiden yhtenä maakunnallisena kokeiluna Merkittävää Keski-Suomen hankkeessa on toimialoittaisten työryhmien työ 1 2 Ennakointimenettely Ennakointimenettelyksi ja strategiatyökaluksi valittiin Maakuntien ammattirakenne-ennustemalli (MARE), joka on julkaistu Internetissä (www viestinhallinta fi) Tarkastelun rungon muodostaa numeerinen tilastoihin perustuva laskentamalli Varsinainen ennakointityö tehtiin toimialakohtaisissa asiantuntijaryhmissä, joiden kehitysarvioihin määrällinen ennuste perustuu Asiantuntijaryhmien keskeinen rooli oli tunnistaa myös toimialakohtaiset kehittämisinnovaatiot sekä muut laadulliset työelämän ja koulutuksen kehittämisen kannalta keskeiset tekijät Samalla kehitettiin alueen ennakoinnin ja koulutuksen kehittämisen asiantuntijaverkostoa Ennusteprosessi sisältää seuraavat päävaiheet (kuva 1): 1) Maakunnan visio ja keskeiset tavoitteet ovat liiton toimiston luonnoksia, jotka tarkentuvat maakuntasuunnitelman laadinnan yhteydessä 2) Elinkeinorakenne-ennuste eli päätoimialojen työllisyyden perusura, joka perustuu sisäaisainministeriön laatimiin maakunnittaisiin ennusteisiin Arviota on täydennetty vaihtoehtoisilla skenaarioilla 7

3) Päätoimialojen (7 kpl) kehitysarviot on laadittu asiantuntijaryhmissä Arviointi perustuu toimialakohtaisten megatrendien, heikkojen signaalien ja kehittämisinnovaatioiden tarkasteluun Kukin ryhmä arvioi toimialan tuotannon kysynnän rakenteen muutoksia sekä tuotantotavan muutoksia, mistä voitiin tehdä johtopäätöksiä ammattirakenteen muutoksista 4) Eläköityminen ja muu poistuma työvoimasta on määrällisesti merkittävin uuden työvoiman tarpeeseen ja sen myötä koulutettujen tarpeeseen vaikuttava tekijä Suurten ikäluokkien mittava eläköityminen käynnistyy vuoden 2005 paikkeilla Ennakointimallissa poistuma lasketaan ammateittain perustuen työvoiman ikärakenteeseen Ennakointimenettelyllä saatua koulutustarvetta verrataan nuorten koulutustarjontaan Koulutustarjonta on saatu Länsi-Suomen lääninhallituksen kokoamista tilastoista Koulutuksen tarpeen ja tarjonnan suhteuttaminen on monisyinen kysymys, jonka tarkastelussa tarvitaan tietoa opiskelijoiden valintoihin, koulutusväyliin, päällekkäiseen ja korvaavaan koulutukseen, opintojen keskeyttämiseen ja moniin muihin koulutuksen tarjontaan vaikuttavista tekijöistä Tässä tarkastelussa pyritään saamaan yleiskuva koulutuksen tarpeesta ja tarjonnasta Keski-Suomessa Koulutuksen järjestämistä ja mitoittamista koskevien ratkaisujen perustaksi tarvitaan syventävää tietoa useista eri lähteistä 8 5) Uuden työvoiman tarve saadaan ammattirakenteen muutoksen ja poistuman summana Tarve kohdennetaan koulutukseen käyttäen ammattien ja koulutuksien vastaavuutta kuvaavaa avainta Avaimen määrittelyssä on kysymys tavoitteellisesta rekry-tointistrategian määrittelystä Toimialakohtaiset asiantuntijaryhmät ottivat kantaa myös rekrytointistrategiaan 6) Ennakointimalli tuottaa laskennallisen koulutettujen tarpeen työelämään koulutusaloittain ja koulutusasteittain Käyttämällä koulutuksen läpäisykertoimia, opintojen jatkamiskertoimia sekä tutkinnon suorittaneiden työhön osallistumisastetta päädytään työelämän tarveluvuista koulutuksen aloittajatarpeisiin Näin voidaan aloittajatarvemääriä verrata nykyisiin aloituspaikkamääriin (Mukaan on otettu vain nuorten aloituspaikat) Hanke käynnistyi kaikille asiantuntijoille järjestetyllä aloitusseminaarilla elokuussa 2001 Lisäksi järjestettiin väli- ja loppuseminaarit Varsinainen työ tehtiin toimialaryhmissä, joissa on ollut edustettuna yritysten ja elinkeinoelämän, eri koulutusorganisaatioiden ja hallinnon edustajia Ryhmät kokoontuivat keskimäärin kolme kertaa Ensimmäisessä istunnossa tarkasteltiin toimialaan vaikuttavia megatrendejä ja muita muutostekijöitä Toisessa istunnossa määriteltiin toimialojen kehittämisinnovaatioita sekä arvioitiin tuotantotavan ja ammattirakenteen muutosta Kolmannessa istunnossa tarkasteltiin rekrytointistrategiaa (ammatti-koulutus-avainta) ja koulutuksen laadullista kehittämistä Käytännössä vaiheet olivat päällekkäisiä Viimeisissä istunnois-saan useat ryhmät täsmensivät vielä ammattiraken-ne-ennusteita ja kehittämisalueita Työskentelyn tukena käytettiin sähköpostia ja Metsonsiipi-verkkolehteä Seitsemän toimialaryhmän kokoonpano on esitetty liitteessä 0 Raportissa esitetään tiiviste ryhmien työstä Toimialaryhmien työhön liittyvää tausta-aineistoa on saatavilla Keski-Suomen liitossa

Kuva 1 MARE-ennakointimalli 0$$ 817$675$7(*,$ MEGATRENDIT, VISIOT, SKENAARIOT, INNOVAATIOT ELINKEINOSTRATEGIA ELINKEINORAKENNE - Syöttötieto (SM:n ennuste) VÄESTÖ TYÖVOIMAN IKÄ - Varttunut työvoima TOIMIALOJEN AMMATTI- RAKENTEET - TOL1 Maa- ja metsätalous - TOL3 Teollisuus - TOL5 Rakentaminen - TOL6 Kauppa - TOL7 Liikenne - TOL8 Bisnespalvelut - TOL9 Yht. Palvelut POISTUMAT AMMATTIRAKENNE Tuotannon reaalinen osaamisrakenne (Kokonaismuutos) UUDEN TYÖVOIMAN TARVE REKRYTOINTISTRATEGIA AMMATTI-KOULUTUS-AVAIN KOULUTUSTARJONTA - aloituspaikat v. 2002 - koulutuksen läpäisy - opintojen jatkaminen - ammatissatoimivuus KOULUTETTUJEN TARVE - koulutuslohkoittain - koulutusasteittain/tyyppeittäin 9

10 2 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUS- KUVA 2 1 Visio ja sen kulmakivet Maakunnan kehittämisen strateginen päämäärä ilmenee visiossa, joka täsmentyy vuonna 2002 laadittavassa maakuntasuunnitelmassa Luonnos visioksi vuodelle 2010 on seuraava: Keski-Suomi on tiedolla ja taidolla tulevaisuuttaan rakentava mahdollisuuksien ja elämänlaadun maakunta Vision lyhennetty versio voi olla myös: Keski-Suomi on tiedolla ja taidolla tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Keski-Suomen määrätietoisella kehittämistyöllä on saavutettu tuloksia Tulevat haasteet ovat entistä suurempia ja siksi on tarpeen asettaa strateginen päämäärä vuoteen 2010 hieman erilaisin korostuksin kuin viime vuosikymmenen puolivälissä, jolloin uusi aluepolitiikka muotoutui ja Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi Keski-Suomen vision 2010 eettisenä perustana on huolenpito maakunnan ihmisistä ja yrityksistä, maakunnassa syntyneistä ja varttuneista sekä maakuntaan muualta hakeutuvista Visio merkitsee tiedon mer-ityksen ymmärtämistä, luottamista omiin taitoihin ja itse valittuun toimintatapaan, yrittäjyyden edistämistä, elinympäristön kestävää kehittämistä sekä turvaamista nykyisille ja tuleville polville Vision toiminnallinen perusta on näkemyksellisyys, tavoitteellisuus, nopeus ja herkkyys, luottamus ja yhteistyö, mahdollisuuksien avaaminen, maakunnan sisäinen ja sen rajat ylittävä verkottuminen Maakunnan visio on avara suunnan osoittaja Tavoitteellisella visiolla halutaan osoittaa, että Keski-Suomi on mahdollisuuksien maakunta, jossa jokaisella on mahdollisuus toteuttaa oma visionsa Keski-Suomen visiossa on kolme kulmakiveä Tieto ja osaaminen, tutkimus ja koulutus on maakunnan tulevan kehittymisen ja kehittämisen vahva tae, jota tarvitaan kaikessa yritystoiminnassa yhä enemmän Maakunnan kilpailukyky on viime vuosina kohentunut tiedon ja osaamisen ansiosta Paljon painoa on pantu informaatioteknologisen osaamisen kehittämiselle ja näin on tehtävä vastaisuudessakin Tulevaisuudessa on myös rakennettava koko maakunnan kattavaa innovaatiojärjestelmää ja oltava mukana kansallisissa ja maailmanlaajuisissa innovaatioketjuissa Sijoittamalla tietoon ja osaamiseen vastataan markkinatalouden kovenevaan globaaliin kilpailuun Hyvä ja korkeatasoinen oppimis- ja tutkimusympäristö on luovien innovaatioiden kannalta ensiarvoinen kehitystekijä, jonka merkitys maakunnassa ymmärretään jo nyt ja vuonna 2010 entistä syvällisemmin Tiedon ja osaamisen olennainen osa on tietoyhteiskuntavalmiuksien ja -taitojen turvaaminen sekä yrityksille että kansalaisille Tiedon merkityksen korostaminen tarkoittaa kehittämistyössä myös teknologiapainotteisuutta Kehittämistyössä on yhä enemmän otettava huomioon käyttäjäystävällisen teknologian vaatimukset ja sovellukset Toisen kulmakiven muodostaa taito, taitavuus, ammattitaito, yrittämisen taito, työelämässä hankittu taito ja kädentaidot Taitavuuden korostaminen nostaa ammatillisen koulutuksen, työssä oppimisen ja jokaisen ihmisen taitojen omaehtoisen ja tuetun kartuttamisen maakunnan kehittämisen merkittäväksi ja kannustavaksi kehitystekijäksi Maakunta varautuu edessä oleviin haasteisiin, kuten suurten ikäluokkien poistumiseen työelämästä, ammatillisia taitoja kasvattamalla Erityisen paljon painoa on tarpeen panna aikuiskoulutuksen kehittämiseen, onhan yli 50- vuotiaista noin puolet vailla minkäänlaista peruskoulutuksen jälkeistä lukio- tai ammatillista tutkintoa Taidon merkityksen korostaminen tiedon rinnalla tarkoittaa sitä, että tieteellisen tiedon ja ammatillisen taidon välille rakennetaan siltoja ja hälvennetään näin tarpeetonta vastakkainasettelua Niin akateemisesti koulutetut kuin ammatillisen koulutuksen saaneetkin oppivat suurimman osan työssään tarvitsemista taidoista arkielämän tilanteissa vuorovaikutuksessa lähi- ja toimintaympäristön kanssa sekä toimimalla tulevaisuudessa entistä enemmän osana verkostoja Kolmas maakunnan kehittämisen kulmakivi on elämänlaatu, laadukas elinympäristö, hyvin-vointipalvelut ja hyvinvointiin perustuvan yritystoiminnan kehittäminen Keski-Suomi ja erityisesti Jyväskylän seutu on jo nyt vetovoimainen toiminta- ja asumisympäristö, joka houkuttelee erityisesti opiskelijoita Jyväskylän yliopistoon, Jyväskylän ammattikorkeakouluun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yksiköihin sekä ammatilliseen koulutukseen Keski-Suomen monialaiset koulutusmahdollisuudet ovat monissa selvityksissä osoittautuneet koko maan vetovoimaisimmiksi Opiskelu- ja oppimisympäristöjä on jatkuvasti kehitettävä ja koulutuksen tehokkuutta omilla toimilla nostettava Elämänlaadun kohottamisessa tarvitaan koulutus- ja työmahdollisuuksien ohella monia muitakin toimenpiteitä Hyvinvoinnin edistämisessä on hyödynnettävä kehittyvää teknologiaa Hyvinvointiosaamisen varaan voidaan rakentaa uutta liiketoimintaa ja kehittää uusia palveluja Hyvinvointipalveluiden turvaamisessa tarvitaan julkisen sektorin tehokkaita, kustannuksiltaan edullisia rakenteita sekä julkisen ja yksityisen toiminnan yhteistyötä ja yhä enemmän yksityiseen yritteliäisyyteen perustuvaa hyvinvointipalveluiden tuotantoa Elämänlaatua ovat hyvät tietoyhteydet, korkeatasoiset kulttuuripalvelut ja osallistumismah-

dollisuudet, itsensä kehittämisen mahdollisuudet ja hyvät fyysiset yhteydet muualle maahan ja maailmalle Yhä merkittävämmäksi tulevat nopeat yhteydet kasvavalle pääkaupunkiseudulle sekä maakunnan sisäiset aluekeskusten väliset yhteydet 2 2 Keski-Suomen oma toimintatapa Uudistettu visio on jatkoa EU:n ensimmäisen ohjelmakauden (1995-1999) strategiselle päämäärälle, joka määriteltiin seuraavasti: Keski-Suomi on tiedolla ja työllä itsensä elättävä maakunta, joka yrittäjyysvetoisella toimintatavalla parantaa jatkuvasti yritystoiminnan edellytyksiä Poluksi päämäärään ja tieksi tulevaisuuteen Keski-Suomessa on valittu yrittäjyysvetoinen toiminta, jossa hyvinvointia luodaan kannattavalla yritystoiminnalla Yritystoiminnan kehittämisen yksi keskeinen toimintatapa on ollut valittujen toimialojen piirissä tehtävä työ, jonka ensimmäinen vaihe ulottui vuoteen 1999 saakka ja toinen vaihe vuoden 2001 loppuun saakka Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin valituille toimialoille (metalliteollisuus, puuteollisuus, elektroniikkateollisuus, graafinen teollisuus, matkailu, käsiteollisuus) toimintamalli ja toisessa vaiheessa syvennettiin toimialojen kehittämissuunnitelmia Toimialamallin jatkamisesta on tehty päätökset vuoden 2004 loppuun saakka Toimialamallin ohella erityistä painoa on pantu osaamisen kehittämiseen, erityisesti informaatioteknologiaan, joka on yksi Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman aloista Muut osaamisalat ovat paperinvalmistus sekä energia- ja ympäristöteknologia Paperinvalmistuksella on haluttu tukea maakunnan perusteollisuuden, paperiteollisuuden ja metalliteollisuuden toimintaedellytyksiä Energia- ja ympäristöteknologiat ovat kasvavia aloja, joiden kehittämiseen on hyvät edellytykset Tulevan kasvun ala Jyväskylän seudulla ja Keski-Suomessa on hyvinvointiteknologia Keski-Suomen kehittämisen ja strategisten valintojen tuloksia voidaan karkeasti arvioida tarkastelemalla viime vuosien ja viime aikojen kehitystä toimialatietojen perusteella (Keski-Suomen Aikajana 1995-2001, toimialakatsaus 2001/1) Keski-Suomen teollisuuden kehitys on ollut eräillä merkittävillä toimialoilla viime vuosina positiivisempaa kuin koko maassa keskimäärin Selvästi tämä on näkynyt graafisessa teollisuudessa, metalliteollisuudessa, puutuoteteollisuudessa ja matkailussa Elektroniikkateollisuudessa hyvin alkanut kasvu on viime aikoina osassa maakuntaa heikentynyt, mutta tuleviin kasvunäkymiin uskotaan Maakunnan perinteisesti vahvat alat ovat olleet hyvinvoinnin perusta Panostukset informaatioteknologiaan ovat tukeneet perinteisiä aloja sekä uusia kasvualoja kuten elektroniikkateollisuutta Vaikutukset näkyvät selvästi liike-elämän palveluiden voimakkaana kasvuna Ohjelmistotuotanto ja muut osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ovat kasvaneet Kehittämistyön tulokset näkyvät työllisyyden erittäin myönteisenä kehityksenä Julkisen hallinnon ja hyvinvointipalveluiden työllisyys on myös kasvanut Julkisten palveluiden työllistävyyden merkitys on maakunnassa suuri Alkutuotannon työllisyys on jatkanut supistumistaan eikä kasvua ole tapahtunut myöskään rakennustoiminnassa eikä liikenteessä Keski-Suomen tulevaisuuden rakentamisessa yritystoiminnan edellytyksistä huolehtiminen, innovatiivisen toimintaympäristön jatkuva kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen on yhä tärkeämpää Suhteellisen monipuolinen teollinen rakenne antaa hyvän perustan yritystoiminnalle, mutta uusien kasvualojen vauhdittaminen ja osallistuminen globaaleihin verkostoihin edellyttää entistä suurempaa taitoa Tietointensiivisten toimintojen ja tietointensiivisissä tehtävissä toimivien vaatimukset toimintaympäristölle ja elämänlaadulle ovat korkeat Kehittämissijoituksia tarvitaan uusien avausten tekemiseen Vision saavuttamisen kannalta on tarpeen tuoda entistä painokkaammin esille, että vain kannattavalla liiketoiminnalla menestytään 2 3 Vuosien 2000-2006 EU-ohjelmien strategiat Keski-Suomen vision toteuttamisessa työtä tehdään lähivuosina EU-ohjelmien (ohjelmakausi 2000-2006) tuella ja niiden kautta tulevien lisäresurssien turvin Yleisperiaatteena EU-ohjelmien toteuttamisessa on, että resurssit kohdennetaan suurimpaan kasvupotentiaaliin ja tulevaisuuden kannalta merkittäviin toimintoihin Julkinen sektori keskittyy parantamaan yritystoiminnan edellytyksiä ja yksityinen sektori on vahvasti mukana kehittämistoiminnan toteutuksessa Kehittämistoiminnan palvelut tuotetaan yrityksissä, kunnissa, niiden kehittämisyhtiöissä ja maakunnan liitossa, työvoima- ja elinkeinokeskuksessa sekä järjestöissä Pohjoisessa Keski-Suomessa Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnissa toteutetaan omaa maakunnan elinkeinostrategiasta eriytynyttä toimintatapaa, jossa kehittämistoiminnan tarkoituksena on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit alueen luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin niissä toimivien johdolla ja ehdoilla Verkostot sijoittuvat metallin, puuteollisuuden, kiviteollisuuden, maatalouden ja matkailun aloille Keski-Suomen tavoite 2-ohjelman (Jyväskylän, Jäm-sän, Äänekosken, Keuruun ja Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnat) perusstrategia on alueellinen erikoistuminen, joka perustuu kuntaja seutukuntakohtaisten, aluetaloutta vahvistavien kilpailutekijöiden tunnistamiseen Alueita ja niiden yritysten kilpailukykyä sekä osaamista 11

12 vahvistetaan investointien, verkostomaisen toiminnan ja koulutuksen avulla Kuntien, erityisesti maakunnan keskuksen valinnoilla on vaikuttavuutta ja merkitystä koko Keski-Suomen kilpailukyvyn kannalta Jyväskylän erikoistumisvalinnat ovat informaatioteknologia sekä liikuntaja terveysosaaminen Maakunnan kehittämisen kannalta merkittäviä ovat tavoite 1- ja tavoite 2-ohjelman ohella tavoite 3- ohjelma sekä alueellinen maaseutuohjelma, joiden toteuttamisessa noudatetaan täydentävyyden periaatetta suhteessa tavoite 1- ja 2-ohjelmiin EUohjelmien jatkoksi tarvitaan koko maakunnan strategian täsmentämistä ja varautumista nykyisten ohjelmien jälkeiseen aikaan Strategista työtä tehdään myös aluekeskusohjelmien ja osaamiskeskusohjelman kautta Keski-Suomeen on hyväksytty Jyväskylän ja Jämsän seutujen aluekeskusohjelmat Jyväskylän ohjelmassa on seudun neljän kunnan lisäksi mukana erityisperusteluin 7 muuta kuntaa Jyväskylän seudun ohjelmassa painottuu hyvinvointistrategia ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen 2 4 Keskeiset tavoitteet ja kehittämisen painopisteet Keski-Suomen vision saavuttaminen edellyttää tavoitteellista toimintaa Suotuisa väestönkehitys on edellytys monien tavoitteiden saavuttamiselle Maakunnan väestönkehitys on ollut koko maan vertailussa suhteellisen myönteinen, vaikka maakunnan sisällä onkin tapahtunut väestön keskittymistä Maakunnan väestötavoite vuodelle 2010 asetetaan kasvavaksi seuraavalla tavalla: Keski-Suomen väestötavoite vuonna 2010 on 270 000 henkeä Keski-Suomen väkiluku oli vuoden 2001 lopussa Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan 264 762 henkeä Nykyinen väkiluku on suurempi kuin sisäasiainministeriön perusurassa käytetty ja hyvin lähellä tilastokeskuksen ennusteita vuoteen 2010 Tilastokeskuksen vuonna 2001 valmistuneen omavaraislaskelman mukaan Keski-Suomen väestömäärä vuonna 2010 olisi melko tarkoin vuoden 2001 tasolla eli 265 097 henkeä Muuttoliikkeen huomioiva trendilaskelma antaisi Keski-suomen väestöksi 265 389 henkeä Keski-Suomella on hyvät edellytykset kasvattaa edelleen väestöään Asetettu väestötavoite tarkoittaa muuttovoiton hienoista vahvistumista, mikä puolestaan edellyttää työpaikkojen tarjonnan kasvua sekä vetovoimaista työ- ja oppimisympäristöä Etelä- Suomeen suuntautuvan muuttoliikkeen hillitsemiseen on myös mahdollisuuksia, mikäli työtä on opiskelun jälkeen tarjolla ja koulutus vastaa työelämän tarpeita Väestönkasvun toteutuminen väestötavoitteiden mukaisesti tarkoittaa samalla työvoiman tarjonnan kasvumahdollisuuksia usealla tuhannella hengellä Käytettävissä olevat työvoimavarat kasvavat myös mikäli työhön osallistumisen astetta pystytään nostamaan Sisäasiainministeriön alueittaisissa työvoimalaskelmissa työllisyysosuudeksi (työlliset/15-64 -vuotiaat) on arvioitu 60,7 prosenttia Tätä arviota on tarpeen tavoitteellisesti nostaa: Työllisyysosuutta nostetaan niin, että se on vuonna 2010 vähintään 62 prosenttia Työllisyysosuuden nostaminen edellyttää ennen kaikkea aikuiskoulutuksen voimakasta kehittämistä ja tehostamista Organisatorista tehokkuutta voidaan nostaa maakunnan omilla toimenpiteillä Valtakunnallisia resursseja ja toimintamahdollisuuksia tarvitaan lisää tehokkaan organisoinnin ohella, jotta edessä oleviin työllisyyttä edistäviin ja toimialojen koulutustarpeisiin voitaisiin vastata Erityisesti työssä olevien kouluttamiseen tarvitaan oleellisesti parempia mahdollisuuksia kuin nykyisin Työllisyysosuuden kohottamiseen pyritään tehostamalla maakunnan ammatillista koulutusta kaikilla asteilla ja huolehtimalla siitä, että kaikilla maakunnan nuorilla on koulutuspaikka peruskoulun jälkeen Syrjäytymis- ja putoamisuhan alaisten tukemiseen koulutuksessa ja elämässä yleensäkin on tarpeen etsiä luontevia paikallisia ja maakunnallisia ratkaisuja esimerkiksi EU-hankkeiden avulla Työssä oloa entistä pidempään voidaan tukea työoloja ja palveluja kehittämällä Kuntoutuksen ja hoidon tarve kasvaa väestön ikääntyessä Työssä jaksamiseksi tarvitaan toimintaa työpaikoilla ja yritysten johdon myönteisiä asenteita Elämänlaatu maakunnan visiossa tarkoittaa myös sitä, että yritysten johto ja henkilöstö pyrkivät yhdessä parantamaan työolosuhteita niin, että työssä viihdytään ja jaksetaan nykyistä paremmin Keski-Suomessa asetettiin EU-ohjelmien ensimmäisellä kaudella yritysten perustamisen määriä koskevia sekä bruttokansantuotteen kehittämiseen liittyviä tavoitteita, jotka eivät ole täysin toteutuneet Tavoitteiden asettaminen ei kuitenkaan ole ollut merkityksetöntä, sillä niiden suuntaan on päämäärätietoisella toiminnalla edetty Alueellinen kehittäminen on monisyinen ja uudenlaista resurssien mobilisointia vaativa tehtävä Kaikki tarvittavat kehittämisinstrumentit eivät ole läheskään riittävällä tavalla omissa paikallisissa tai maakunnallisissa käsissä EU-ohjelmilla tavoitellaan uusia yrityksiä ja työpaikkakasvua Tavoite 1 ja tavoite 2 -ohjelmilla pyritään yhteensä 8000 työpaikan luomiseen ohjelmakautena 2000-2006 Uusia yrityksiä on tarkoitus ohjelmien tuella synnyttää 2100 Muilla EU-ohjelmilla tähdätään myös työpaikkojen ja yritysten lisäämiseen Kaikkien

EU-ohjelmien tuella tavoitellaan lähes 10 000 uutta työpaikkaa Keski-Suomeen Ohjelmilla pyritään myös säilyttämään olemassa olevia työpaikkoja Työpaikkatavoitteiden toteutumista edistävät useat EUohjelmien koulutushankkeet Yritysten nettomääräinen kasvu on viime vuosina ollut melko vähäistä niin koko maassa kuin Keski-Suomessakin Yritysideoiden etsimistä ja kehittämistä koulutuksen yhteydessä on ryhdytty toteuttamaan sekä ammatillisessa koulutuksessa että yliopistojen yhteydessä Erityisesti uusien kasvualojen kehittämisessä tämä toiminta on merkittävää ja sitä on tarpeen voimistaa Yrittäjyyden edistämiseen tarkoitettua toimintaa on tarpeen yleensäkin voimistaa niin valituilla toimialoilla kuin muillakin toimialoilla Uusien yritysten lukumääräinen kasvu voi tulevaisuudessa olla suurinta palvelualoilla, yksityisissä palveluissa, palveluissa liike-elämälle ja hyvinvointipalveluissa Koulutuksen ja kulttuurin alueella on myös mahdollisuuksia uudelle yrittäjyydelle aiempaa enemmän Keski-Suomen kehittämisen ydinkysymykset sijoittuvat kahteen pääryhmään Ensinnäkin uusien kasvualojen mm informaatio- ja kommunikaatioteknologian aloilla tarvitaan edelleenkin voimakkaita kasvusysäyksiä, jotta hyvin käyntiin lähtenyttä kasvuhakuista toimintaa voidaan jatkaa ja tehostaa ICT-alan kehittämisessä on ehkä tarpeen tehdä nykyistä enemmän valintoja potentiaalisten kasvu-ideoiden valinnassa Keski-Suomella on edellytyksiä olla myös aiempaa enemmän mukana energia- ja ympäristöteknologian uusissa innovaatioissa ja niihin perustuvan liiketoiminnan kehittämisessä Uutena kasvualana on lähtenyt käyntiin hyvinvointiteknologian kehittäminen Sen kehitystyössä tarvitaan verkostoitunutta yhteistyötä muiden kasvukeskusten, esimerkiksi Oulun ja Tampereen kanssa Kehittämistyön toinen painopiste sijoittuu olemassa olevan perusteollisuuden ja maakunnan vahvojen toimialojen alueelle (metalliteollisuus, puuteollisuus, graafinen teollisuus) Näillä aloilla tehdään toimialan kehittämistyötä ja panostetaan tuotekehitykseen, innovaatioihin ja henkilöstökoulutukseen Koulutuksen työelämäyhteyksiä ja työssä oppimista kehitetään myös voimakkaasti Maakunta ja sen ydinseudut ovat viime vuosina menestyneet valtakunnallisissa vertailuissa (ks Huovari, Kangasharju ja Alanen: Alueiden kilpailukyky Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja 176/2001 ) 3 TYÖELÄMÄN RAKENNEMUU- TOS JA TYÖVOIMATARVE 3 1 Elinkeino- ja ammattirakenne-ennusteen laatiminen Tässä ennakoinnissa on keskitytty uuden koulutetun työvoiman tarpeeseen ja sen koulutukselliseen rekrytointiin Työskentelyssä on ollut keskeistä antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mitä rakenteellisia muutoksia tapahtuu elinkeinorakenteessa eri toimialoilla? Mitä työtä Keski-Suomessa teemme ja missä ammateissa tulevaisuudessa? Mikä on uuden työvoiman tarve (muutostarve + poistuma)? Miten rekrytoimme työvoimaa tähän tar-peeseen eri koulutustasoilta ja -aloilta? Mitä kehitystavoitteita koulutusorganisaatiolle asetetaan kysyntään Miten innovoidaan uutta osaamista ja kehitetään koulutuksen laatua? Visio ja rakennemuutokset asettavat tavoitteita myös aikuiskoulutukselle ja työvoimapoliittiselle koulutukselle Aikuiskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen muodot ja merkitys eivät ole olleet tässä työssä käsittelyn kohteena Työvoima- ja koulutustarve-ennusteen keskeiset ennusteoletuksia sisältävät osat ovat elinkeinorakenne-ennuste, arvio poistumista, ammattirakenne-ennuste ja arvio toimialojen innovatiivisista kehittämisalueista Toimialojen ammattirakenteen ja poistumien perusteella ennakoitu uuden työvoiman tarve kohdennetaan ammatti-koulutus-avaimella koulutusaloihin ja asteisiin Näin syntyy käsitys sekä työvoiman että koulutuksen tarpeesta Elinkeinorakenteen muutosarvio (taulukko 2) perustuu sisäasianministeriön syksyllä 2001 julkaisemaan maakunnittaiseen ennusteeseen Ennusteen taustalla olevat väestö- ja työllisyysarviot on kuvattu taulukossa 1 Sisäasianministeriön ennuste perustuu työvoimatutkimukseen, kun taas MARE-malli käyttää väestölaskennan lukuja Näiden välillä on laskentatavasta johtuvia eroja työllisen työvoiman määrässä kuten taulukkoja 1 ja 2 vertailemalla voi päätellä (Työvoimatutkimuksessa työllisten määrä on noin 10 000 suurempi kuin väestönlaskennassa) MAREennusteessa on käytetty sisäasianministeriön ennusteen päätoimialojen kasvuoletuksia kullakin seitsemällä päätoimialalla MARE:n työvoima- ja koulutustarve-ennusteessa on keskeisintä ennakoida muutos aikavälillä 2000-2010, ei niinkään absoluuttinen työllisten määrä jonain tiettynä vuonna 13

Sisäasiainministeriön ennusteessa Keski-Suomen väestö on noin 263 000 henkeä vuonna 2010 Tavoitteeksi asetettiin 270 000 henkeä Työllisyysaste on visiossa yhden prosenttiyksikön korkeampi, mikä tarkoittaa noin 2700 työllistä enemmän Työssä päätettiin laatia sisäasianministeriön perusuran lisäksi teknologia- ja hyvinvointiskenaariot, joissa työllisten määrä ylittää selvästi perusennusteen Maakuntastrategiaa ja sitä tukevaa koulutusstrategiaa edelleen pohdittaessa tulisi tarkoin analysoida se, mihin tuotannon ja koulutuksen aloihin työllisen työvoiman kasvu kohdistuu Edellä kuvatussa visiossa viitattiin perustoimialoihin sekä ICT-sektoriin Asiantuntijaryhmien työskentelyn perusteella kasvupotentiaaleja löytyy useilta päätoimialoilta (ks luku 4) Jatkotyössä on syytä määritellä kasvukohteet vielä yksilöidymmin ja johtaa näiden työvoima- ja osaamistarpeet esimerkiksi klusterianalyysien avulla Päätoimialojen ammattirakenne-ennusteet (liitteet 1-7) on laadittu asiantuntijaryhmissä Koko työvoiman ammattirakenteen muutos on päätoimialojen ennusteiden summa (taulukot 5 ja 6) Kunkin päätoimialan ammattirakenteeseen vaikuttaa toisaalta tuotannon kysynnän kohdentuminen ja toisaalta muutokset tuotantotavassa ja siitä johtuvassa työnjaossa Poistuma on merkittävin uuden työvoiman tarpeeseen vaikuttava tekijä, joskin ammattikohtaiset erot voivat olla suuria Poistuma työvoimasta on arvioitu ikärakenteen perusteella Suuret ikäluokat sisältyvät poistumalaskelmaan Suuret ikäluokat (1945-1950 syntyneet) ovat nyt 52-57 -vuotiaita Mittavampi eläköityminen käynnistyy vuoden 2007 paikkeilla, jolloin vuonna 1947 syntyneet täyttävät 60 -vuotta Eläköityminen on melko tarkoin ennakoitavissa ammattikohtaisesti, kun ottaa iän lisäksi huomioon kunkin ammatin eläköitymiskäytännöt ja niihin vaikuttavat mahdolliset muutokset etenkin eläkejärjestelmissä Ammattilohkotason poistumaluvut käyvät ilmi taulukosta 7, jossa on kuvattu myös uuden työvoiman tarve-ennuste Uuden työvoiman tarve on ammattirakenteen ja sen taustalla olevan elinkeinorakenteen muutokset ja poistuman summa Ammattiryhmittäinen ennuste on kuvattu taulukossa 8 Taulukko 1 Keski-Suomen väestö- ja työllisyysoletukset vuoteen 2020 sisäasiainministeriön mukaan (perusura), Työvoimatutkimuksen luvuin (1000 henkeä) 1990 1995 1997 1999 2000 2005 2010 2020 Väestö 252,8 258,1 259,8 260,5 261,1 262,2 262,8 263,0 Työikäiset 15-74 v 188,8 193,4 194,9 195,5 195,9 197,4 199,0 196,8 Työvoima 123,8 120,1 117,4 119,0 120,4 121,3 118,5 110,9 Työvoimaosuus 15-74 v % 65,6 62,1 60,2 60,9 61,5 61,4 59,5 56,4 Työllisyysaste 15-64 v, % 70,3 57,0 57,3 59,6 61,3 61,9 61,0 63,8 Työlliset 118,1 97,1 98,2102,9 106,0 107,8 105,7 101,7 Työttömät 5,7 23,0 19,2 16,1 14,4 13,5 12,8 9,2 Työttömyysaste, % 4,6 19,2 16,4 13,5 12,0 11,2 10,8 8,3 Lähde: Sisäasianministeriön www-sivut, marraskuu 2001 14

Taulukko 2 Keski-Suomen elinkeinorakenteen kehitysarvio perusuran mukaan 1985-2017 Väestölaskennan luvuin Toimiala 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2017 Maa- ja metsätalous 15278 12699 7775 7400 6300 6000 5700 Teollisuus 25411 25418 20948 21500 21600 21000 20400 Rakentaminen 7859 7785 4689 6500 7000 6800 6600 Kauppa ja matkailu 14721 14782 11159 12900 13400 13500 13600 Liikenne 7212 6524 5365 4500 4700 4500 4300 Liike-elämän palvelut 6337 8925 7793 9800 10200 10200 10200 Yhteiskunnalliset palvelut 30450 30691 30210 33300 34300 33500 32700 Tuntematon 340 2312 1950 0 0 0 0 Yhteensä 107608 109136 89889 95900 97500 95500 93500 Taulukko 3 Keski-Suomen elinkeinorakenteen kehitysarvio perusuran mukaan, prosenttia Toimiala 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2017 Maa- ja metsätalous 14,2 11,6 7,8 7,7 6,5 6,3 6,1 Teollisuus 23,6 23,3 25,4 22,4 22,2 22,0 21,8 Rakentaminen 7,3 7,1 5,1 6,8 7,2 7,1 7,1 Kauppa ja matkailu 13,7 13,5 13,0 13,5 13,7 14,1 14,5 Liikenne 6,7 6,0 6,2 4,7 4,8 4,7 4,6 Liike-elämän palvelut 5,9 8,2 9,7 10,2 10,5 10,7 10,9 Yhteiskunnalliset palvelut 28,3 28,1 30,9 34,7 35,2 35,1 35,0 Tuntematon 0,3 2,1 1,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 15

3 2 Kolme kehitysvaihtoehtoa Tulevaa kehitystä on tarkasteltu kolmen kehitysvaihtoehdon mukaisesti Perusuran väestönkehitys on Tilastokeskuksen väestönkehityksen mukainen Keski-Suomen erityispiirteet on kuvattu toimialaryhmien esittämässä muodossa Perusuraa täydentää kaksi vaihtoehtoa, jotka on nimetty teknologian ja hyvinvoinnin kehittämisskenaarioiksi Vaihtoehtoiset kehitysurat ovat tavoitteellisia ja lähinnä ne osoittavat, millä toimialoilla on kehittämistyön paino ja kasvun mahdollisuuksia Tavoitteellisten urien mahdollinen toteutuminen vaikuttaa myös muihin kuin kehitettäviin toimialoihin ja tavalla, jota on vaikea ennakoida Teknologiaskenaariossa merkittävää on teollisuuden kasvu perusuraa selvästi voimakkaammin Teollisuus saattaa kasvaa edelleen hyvinvointiskenaariossa, vaikka ennusteessa ei ole niin esitettykään Hyvinvointiteknologian voimakas kehittäminen saattaa synnyttää uutta teollisuutta maakuntaan ja vahvistaa olemassa olevia yrityksiä Liike-elämän palvelut on suhteellisen voimakkaan kasvun toimiala ja kasvu saattaa olla suurempaakin kuin on ennakoitu, mikäli taloudellinen perusta vahvistuu selvästi Kasvavat toimialat saattavat keskittyä entistä enemmän Jyväskylään ja Jyväskylän seutukunnalle Muiden seutukuntien omista strategisista valinnoista ja kehittämistyöstä osittain riippuu se, kuinka tuleva kasvu heijastuu myös muihin seutukuntiin Taulukko 4 Toimialaskenaariot 2010 2000 Skenaariot 2010 Toimiala Perusura Teknologia Hyvinvointi Maa- ja metsätalous 7400 6000 6000 6000 Teollisuus 21500 21000 23000 23000 Rakentaminen 6500 6800 7300 7300 Kauppa ja matkailu 12900 13500 13500 14000 Liikenne 4500 4500 5000 5000 Liike-elämän palvelut 9800 10200 11700 12200 Yhteiskunnalliset palvelut 33300 33500 33500 35000 Yhteensä 95900 95500 100000 102500 Teknologian kehitysuraan liittyy vahva yritystoiminnan ja yritysverkostojen kehittäminen Perustana on visiota toteuttava perusuraa nopeampi väestökehitys, kasvukeskusten kehittäminen, teknologiakehitys sekä vahva panostus osaamiseen Hyvinvoinnin kehitysura rakentuu edellisen päälle Kehittämistyön kohteeksi tulevat tällöin teknologioiden lisäksi hyvinvointipalvelut ja elämänlaatu koko maakunnassa Kehitysvaihtoehdoissa näkyvät muutokset toimialojen työvoimatarpeessa Tavoitteellisten kehitysurien toteutuminen saattaa pienentää joidenkin toimialojen työpaikkakehitystä perusuran tasoa alemmaksi (esimerkiksi maa- ja metsätalous) Skenaarioiden mukaisella vaihtoehtotarkastelulla halutaan kuvata ja nostaa keskusteluun erityisesti ennustettua voimakkaamman tavoitteellisen väestönkehityksen vaikutukset rakenteisiin Perusuralla työvoiman tarve säilyy lähes nykyisellä tasolla Toimialarakenne muuttuu lähinnä palvelualoilla sekä yksityisten että liike-elämän palveluiden osalta Yhteiskunnallisten palveluiden osuus säilyy vahvana Skenaariovaihtoehdoissa rakenteiden muutos kohdistuu teollisuuden, palveluiden sekä hyvinvointia ja väestökehitystä tukevan yhteiskunnallisten palveluiden kasvuun 3 3 Ammattirakenne ja uuden työvoiman tarve Ammattirakenne kuvaa erityisesti ydintöitä ja työkokonaisuuksia, joita tehdään eri toimialoilla Esimerkiksi palvelutyö ja toimistotyö ovat tyypillisesti töitä, joita on kaikilla toimialoilla Perusurassa voimakkaimmat muutokset ovat hoitotyön kasvu sekä maa- ja metsätaloustyön ja toimistotyön väheneminen Perusurassa teknisen asiantuntijatyön sekä johto- ja asiantuntijatyön kasvu on suhteellisen varovaisesti arvioitu Edellytyksiä arvioitua voimak-kaampaan kasvuun on olemassa (taulukot 5 ja 6 sekä kuva 2) Uuden työvoiman tarve saadaan ammattiryhmien ja ammattilohkojen määrällisen muutoksen ja poistuman summana Poistuman merkitys muutostekijänä on huomattavasti suurempi kuin ammattiryhmien ja ammattilohkojen määrällisistä eroista aiheutuva muutos Poistuma on suurin teollisen työn ammattilohkossa, jossa se on 500 henkilöä vuodessa Palvelutyön ja hoitotyön poistumaluvut ovat myös suuria (taulukko 7) Muutostekijät ja tarve on koottu ammattiryhmittäin taulukkoon 8 Taulukkoon 7 on taulukosta 8 koottu yhteenveto ammattilohkoittain 16

Kuva 2 Keski-Suomen ammattirakenne 1985-2017 ammattilohkoittain 25000 20000 15000 10000 5000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2017 1 Maa- ja metsätaloustyö 2 Teollinen työ 3 Rakennustyö 4 Liikennetyö 5 Postityö 6 Tekninen asiantuntijatyö 7 Palvelutyö 8 Toimistotyö 9 Johto- ja asiantuntijatyö 10 Hoitotyö 11 Sivistystyö 12 Suojelutyö 17

Taulukko 5 Keski-Suomen työvoiman ammattirakenne perusuran mukaan 1985-2017 Ammattilohko 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2017 1 Maa- ja metsätaloustyö 14178 12716 7003 6600 5500 5000 4800 2 Teollinen työ 22863 21506 17843 18600 18700 18200 17900 3 Rakennustyö 5972 5276 3209 3800 4000 4000 3900 4 Liikennetyö 4409 4247 3531 3200 3200 3100 2900 5 Postityö 2001 1858 1145 1000 900 900 900 6 Tekninen asiantuntijatyö 6556 7759 6961 8000 8600 8800 8500 7 Palvelutyö 17661 17887 14203 16100 17000 16700 16300 8 Toimistotyö 9445 9605 7895 8700 7600 7100 6000 9 Johto- ja asiantuntijatyö 4891 5235 5391 6000 6900 6900 7200 10 Hoitotyö 11521 12352 12665 13500 14800 15200 15200 11 Sivistystyö 5948 6709 7047 7600 8000 7800 8100 12 Suojelutyö 1483 1765 1660 1800 1800 1400 1500 00 Tuntematon 680 2221 1336 1000 600 400 400 Yhteensä 107608 109136 89889 95900 97600 95500 93600 Taulukko 6 Keski-Suomen työvoiman ammattirakenne 1985-2017, prosenttia Ammattilohko 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2017 1 Maa- ja metsätaloustyö 13,211,7 7,8 6,9 5,6 5,2 5,1 2 Teollinen työ 21,2 19,7 19,9 19,4 19,2 19,1 19,1 3 Rakennustyö 5,5 4,8 3,6 4,0 4,1 4,24,2 4 Liikennetyö 4,1 3,9 3,9 3,3 3,3 3,23,1 5 Postityö 1,9 1,7 1,3 1,0 0,9 0,9 1,0 6 Tekninen asiantuntijatyö 6,1 7,1 7,7 8,3 8,8 9,29,1 7 Palvelutyö 16,4 16,4 15,8 16,8 17,4 17,5 17,4 8 Toimistotyö 8,8 8,8 8,8 9,1 7,8 7,4 6,4 9 Johto- ja asiantuntijatyö 4,5 4,8 6,0 6,3 7,1 7,27,7 10 Hoitotyö 10,7 11,3 14,1 14,1 15,215,9 16,2 11 Sivistystyö 5,5 6,1 7,8 7,9 8,28,28,7 12 Suojelutyö 1,4 1,6 1,8 1,9 1,8 1,5 1,6 00 Tuntematon 0,6 2,0 1,5 1,1 0,6 0,4 0,4 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 18 Taulukko 7 Uuden työvoiman vuotuinen tarve eri skenaarioiden mukaan 2000-2010 Muutostekijät Tarve Ammattirakenne Ammattilohko Muutos Poistuma Perusura TeknologiaHyvinvointi 2000 2010 1 Maa- ja metsätaloustyö -157 230 73 75 80 6590 5020 2 Teollinen työ -33 500 467 620 630 18560 18230 3 Rakennustyö 20 80 100 130 135 3780 3980 4 Liikennetyö -12100 88 115 120 3200 3080 9 Johto- ja asiantuntijatyö 93 180 273 305 330 6000 6930 10 Hoitotyö 167 370 537 540 605 13510 15180 11 Sivistystyö 17 200 217 225 260 7640 7810 12 Suojelutyö -35 40 5 10 15 1760 1410 00 Tuntematon -69 30-39 -35-35 1060 370 Yhteensä -39 2630 2591 3035 3295 95920 95530 -ilman tuntemattomia 30 2600 2630

Kokonaisuudessaan uuden koulutetun työvoiman tarve vuosina 2000-2010 on kehitysvaihtoehdosta riippuen 26 000 30 000 henkilöä Vuoteen 2017 työvoimasta arvioidaan vaihtuvan noin puolet Kaikki uudet työllistettävät tarvitsevat ammatillisen koulutuksen Koulutustarvetta lisää oleellisesti jo työssä olevan väestön jatkuva kouluttaminen joko entisiin tai uusiin tehtäviin Työpaikkojen turvaamiseksi tämä koulutus on yhtä tärkeätä kuin uusien työntekijöiden kouluttaminenkin, mutta tällaisen koulutuksen tarvetta ei ole tässä selvityksessä arvioitu Perusurassa uuden työvoiman vuotuinen tarve on suurin hoitotyössä Teknologiaskenaariossa sekä myös hyvinvointiskenaariossa suurin tarve on teollisen työn ammattilohkolla, jonka sisällä tarvetta on erityisesti prosessityössä, asennustyössä, muussa teollisessa työssä ja metallityössä (ks taulukko 8) Tarve on suuri ja kasvava myös palvelutyössä Teknisen asiantuntijatyön sekä johto- ja asiantuntijatyön ammattilohkot ovat kasvavia ammattilohkoja kaikissa skenaarioissa Sivistystyössä kasvua on erityisesti hyvinvointiskenaariossa (taulukko 7, ks myös taulukko 8) Ammattilohkojen sisällä saattaa tapahtua suuria muutoksia poistuman korvaamisessa Etenkin teknisessä asiantuntijatyössä poistuma saattaa sisältää ennen muuta teknikoita ja perinteisten alojen insinöörejä, kun taas rekrytointi saattaa kohdistua esimeriksi informaatioteknologian asiantuntijoihin ja insinööreihin Maataloudessa poistumaa ei todennäköisesti korvata yhtä suoraviivaisesti kuin muiden alojen ammateissa Muidenkaan ammattien kohdalla arvioinnin logiikka ei perimmiltään ole näin yksinkertainen, sillä tarjoaahan mittava poistuma myös tilaisuuden tuotannon uudistamiseen ja tuottavuuden kohottamiseen Toimialojen tuottavuuskehitys kuten myös muuttoliike on otettu huomioon elinkeinorakenne-ennusteissa, jotka perustuvat Työvoima 2017 ja 2020 analyyseihin Työttömyys säilyy perusuran (taulukko 1) mukaan pitkään korkealla tasolla Tämä selittyy ikääntyneiden, heikosti koulutettujen ja ylipäätään heikosti työllistyvien suurella määrällä Ongelma helpottuu suurten ikäluokkien eläköityessä Työttömyyden helpottamiseksi tarvitaan myös uutta matalan osaamisen tuotantoa ja työpaikkoja, todennäköisesti runsaasti myös kolmannen sektorin toimintaa Korkean työttömyyden rinnalla ongelmana on todennäköisesti työvoimapula joillakin aloilla 19

20 Taulukko 8 Uuden työvoiman vuotuinen tarve ammattiryhmittäin eri skenaarioiden mukaan 2000-2010 Muutostekijät Tarve Ammattilohko ja -ryhmä Muutos Poistuma Perusura Teknologia Hyvinvointi 1 Maa- ja metsätaloustyö -157 23073 77 78 1 1 Maataloustyö -139 195 56 57 59 1 2 Puutarhatyö 2 5 7 7 8 1 3 Luontaistyö 0 2 2 2 2 1 4 Metsätyö -18 28 10 11 12 2 Teollinen työ -33 504 471 617 629 2 1 Elintarviketyö 13 20 33 41 41 2 2 Tevatyö -36 25-11 -7-6 2 3 Metallityö 12 44 56 73 75 2 4 Asennustyö -10 102 92 121 126 2 5 Koneenkäyttötyö -7 58 51 63 63 2 6 Puutyö -3 39 36 51 51 2 7 Prosessityö 49 81 130 160 161 2 8 Sähköasennustyö -2 46 44 62 63 2 9 Graafinen työ -6 23 17 26 27 2 10 Varastotyö -11 21 10 14 15 2 11 Muu teollinen työ -35 46 11 21 21 3 Rakennustyö 2083 103 132 134 3 1 Talonrakennustyö 18 36 54 69 70 3 2 Putkityö 12 14 26 32 33 3 3 Maalaustyö 0 11 11 14 15 3 4 Muu rakennustyö -14 22 8 15 17 4 Liikennetyö -12 97 85 115 118 4 1 Maaliikennetyö -11 97 86 116 119 4 2 Vesiliikennetyö -1 1 0 0 0 5 Postityö -7 38 31 41 41 6 Tekninen asiantuntijatyö 78 209 287 366 384 6 1 Alkutuotannon johtotyö -3 12 9 9 10 6 2 Insinöörityö 89 77 166 210 221 6 3 Työnjohtotyö -15 112 97 129 136 6 4 Liikenteen johtotyö 9 7 16 20 20 7 Palvelutyö 59 415 474 526 587 7 1 Kiinteistötyö -17 49 32 47 54 7 2 Siivoustyö 4 84 88 108 118 7 3 Kotitalouspalvelutyö 33 10 43 45 49 7 4 Myyntityö -5 181 176 188 212 7 5 Ravintolatyö 28 86 114 116 132 7 6 Matkailutyö 16 5 21 22 23 8 Toimistotyö -160232 72 121 147 8 1 Toimistotyö -148 157 9 33 49 8 2 Taloustyö -11 76 65 90 99 9 Johto- ja asiantuntijatyö 93 178 271 304 328 9 1 Johtamistyö 40 76 116 131 138 9 2 Rahoitustyö 33 19 52 60 64 9 3 Lakityö 0 10 10 12 14 9 4 Luonnontieteellinen työ 15 16 31 34 35 9 5 Muu asiantuntijatyö 9 57 66 71 80 10 Hoitotyö 167 367 534 538 604 10 1 Lääkärityö 4 21 25 25 29 10 2 Sairaanhoitotyö 58 97 155 158 176 10 3 Muu terveystyö 113 90 203 206 226 10 4 Sosiaalityö -9 159 150 153 177 11 Sivistystyö 17 200 217 225 259 11 1 Opetustyö -21 178 157 160 189 11 2 Viestintätyö 15 9 24 28 30 11 3 Käsityö 12 2 14 15 16 11 4 Taidetyö 10 11 21 23 26 12 Suojelutyö -35 41 6 1016 00 Tuntematon -69 30-39 -35-34 -39 2625 2586 3038 3292