Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Syyskuu 2014 VIITASAAREN VÄHIT- TÄISKAUPAN SUURYK- SIKÖN LIIKENNESELVITYS
Liikenneselvitys 1 SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat 2 1.1 Liikennöintiselvityksen tausta 2 1.2 Suunnittelualueen liikenneverkko 2 1.3 Liikenneturvallisuus 4 1.4 Liikennemäärät 5 2. Liikenneverkkovaihtoehdot 7 3. Liikenne-ennuste 9 3.1 Uusi maankäyttö 9 3.2 Seudullinen liikenteen kasvu 12 4. Liikenteen toimivuustarkastelut 13 4.1 Toimivuustarkastelujen suoritus 13 4.2 Liikenteen toimivuus nykytilanteessa 13 4.3 Liikenteen toimivuus yön yli -tilanteessa 15 5. Yhteenveto 16
Liikenneselvitys 2 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Liikennöintiselvityksen tausta Viitasaaren keskustaan, Kennääntien, Haapaniementien ja Haapatien rajaamalle viheralueelle ollaan laatimassa asemakaavamuutosta, jonka tarkoituksena on mahdollistaa 2000-3000 k-m2:n suuruisen kaupan suuryksikön sijoittaminen alueelle. Tässä selvityksessä on tutkittu kaupan suuryksikön vaikutuksia Viitasaaren keskustan liikenneverkon toimivuuteen, liikenneturvallisuuteen ja kävelyn, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen olosuhteisiin. Asemakaavamuutosalue ja liikenneverkon tarkastelualue on esitetty kuvassa 1. Kuva 1 Liikenneverkon tarkastelualue (vasen) ja asemakaavamuutosalue (oikea), jonne on suunniteltu kaavoitettavan 2000-3000 k-m 2 liikerakennuksen korttelialue. Nykyisin asemakaavamuutosalue on voimassa olevan asemakaavan mukaisesti puistoaluetta (VP) ja osin myös huoltoasemarakennusten korttelialuetta (LH). 1.2 Suunnittelualueen liikenneverkko Asemakaavamuutosalue sijoittuu Kennääntien, Haapaniementien, Ukontien ja Haapatien rajaamalle alueelle (kuva 2). Haapaniementie on yksi Viitasaaren keskustan kokoojakaduista, jonka kautta valtatien 4 Kokkilan eritasoliittymän rampeilta tuleva liikenne välittyy keskustan suuntaan. Kaavamuutosalueen eteläpuolella sijaitsee Lidlin myymälärakennus, jonka ajoyhteydet on järjestetty Haapaniementien kiertoliittymän ja Ukontien kautta. Haapaniementiellä on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä kadun länsipuolella Postikujan liittymästä pohjoiseen sekä itäpuolella Postikujan liittymän ja valtatien 4 välillä. Ukontien ja Haapatien kautta kulkee ulkoilureitti kaavamuutosalueen läpi Kennääntien yli pohjoisen suuntaan. Kaavamuutosalueen läheisyydessä ei sijaitse joukkoliikenteen pysäkkejä tai reittejä. Etäisyys linja-autoasemalle on noin 600 metriä.
Liikenneselvitys 3 Kuva 2 Liikenneverkko, jalankulku- ja pyöräilyväylät.
Liikenneselvitys 4 1.3 Liikenneturvallisuus Liikenneviraston onnettomuusrekisterin mukaan Viitasaaren keskustassa tapahtuu eniten onnettomuuksia Keskitiellä, Postikujalla sekä Pappilantiellä (kuva 3). Keskustassa on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana kolme henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, joissa on ollut kävelijä tai pyöräilijä osallisena. Näiden lisäksi Keskitien liittymässä valtatielle 4 on tapahtunut yksi henkilövahinkoon johtanut moottoriajoneuvo-onnettomuus. Muut onnettomuudet keskustan tie- ja katuverkolla ovat johtaneet omaisuusvahinkoon. Kuva 3 Liikenneonnettomuudet Viitasaaren keskustaajamassa vuosina 2009 2013.
Liikenneselvitys 5 1.4 Liikennemäärät Tierekisterin mukaan valtatien 4 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on 7 200 ajon./vrk Viitasaaren keskustan kohdalla. Haapaniementiellä valtatien 4 rampissa liikennemäärä on 1 650 ajon./vrk. Raskaan liikenteen osuus valtatien kokonaisliikenteestä on Viitasaaren keskustan kohdalla korkea, jopa 12 14 %. Suunnittelualueen liittymissä suoritettiin iltahuipputunnin liikennelaskenta kääntymissuunnittain perjantaina 23.5.2014 klo 15.30 16.30. Laskennat toteutettiin yhteensä 11 liittymässä, jotka on esitetty kartalla kuvassa 4. Jokaisessa liittymässä ei laskettu kaikkia yksittäisiä kääntymissuuntia, sillä osa luvuista oli pääteltävissä viereisistä liittymistä saatavien tulosten avulla. Kiertoliittymissä ei laskettu kääntymissuuntien liikennevirtoja vaan kunkin haaran saapuvat ja poistuvat ajoneuvot, mistä johtuen niiden liikenteen suuntautuminen perustuu osittain asiantuntijaarvioihin. Kuva 4 Huipputuntilaskentojen kohteena olleet liittymät 23.5.2014. Laskentatulosten avulla koottu keskustan liikennemääräkartta perjantai-iltapäivän huipputunnin aikana on esitetty kuvassa 5. Valtatiehen kytkeytyvistä pääkaduista Keskitie on vilkkaampi kuin Haapaniementie. Vilkkain katuverkon liittymä on laskentojen perusteella Keskitien ja Wiitasaarentien liittymä, jonka kokonaisliikennemäärä on noin 650 ajon./h. Kaavamuutoskorttelin reunalla olevissa liittymissä liikennemäärä jää alle 500 ajoneuvoon tunnissa. Keskitien poikkileikkausliikenne on suurimmillaan n. 510 ajon./h, Postikujan n. 390 ajon./h, Haapaniementien n. 250 ajon./h ja Kokkilantien n. 330 ajon./h.
Liikenneselvitys 6 Kuva 5 Nykytilanteen liikennemäärät perjantai-iltapäivän huipputunnin aikana 23.5.2014 klo 15.30 16.30 suoritettujen käsinlaskentojen perusteella (ajon./h).
Liikenneselvitys 7 2. LIIKENNEVERKKOVAIHTOEHDOT Työssä tutkittiin vähittäiskaupan suuryksikön liittymistä ympäröivään liikenneverkkoon autoliikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn osalta. Tarkastelussa kiinnitettiin erityistä huomiota sujuviin ja turvallisiin jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiin ja risteämisiin autoliikenteen kanssa sekä pysäköinti- ja huoltoliikenteen aiheuttamiin häiriöihin ympäröivälle maankäytölle. Vaihtoehto 1. Kennääntie + Ajoyhteys toimii olemassa olevan kadun kautta + Ei risteä nykyistä jkpp-tietä - Aiheuttaa häiriötä Kennääntien ja Haapaniementien liittymän asuinrakennuksiin - Kytkeytyminen muihin kaupallisiin palveluihin keskustassa on heikko ja ajoreitti kiertää - Vaihtoehdossa jkpp-yhteys kannattaa olla myös Haapaniementieltä (kuten ve 2 tai ve 3) Vaihtoehto 2. Haapaniementie + Olemassa olevaa, muuten joutokäytöllä olevaa puistokaistaletta voidaan hyödyntää ajoyhteytenä + Ei risteä nykyistä jkpp-tietä - Aiheuttaa häiriötä AP-alueen pientalolle - Edellyttää uutta liittymää Haapaniementielle - Kaistaleen leveys vain 4,5 m kapeimmillaan, joten sitä tulee leventää - Vaihtoehdossa on rakennettava jkpp-väylä Haapaniementielle kiertoliittymästä pohjoiseen tai vaihtoehtoisesti Lidlin pihan kautta (kuten ve 3) - Huoltoliikenne kannattanee eriyttää ja ohjata Kennääntien kautta Vaihtoehto 3. Lidlin piha + Ajoyhteys on suora kiertoliittymän kautta ja hyödyntää olemassa olevaa yhteyttä + Kytkee hyvin vähittäiskaupan suuryksikön kaupalliseen keskustaan - Yhteys on kapea (6,4 m kapeimmillaan), ei riitä sekä autoliikenteelle että kävelylle ja pyöräilylle - Edellyttää neuvotteluja Lidlin kanssa piha-alueen käytöstä (tässä vaihtoehdossa mahdollisuutena pysäköintialueen laajentaminen Ukontien liittymäalueelle, Ukontien katkaisu) Vaihtoehto 4. Haapatie (ei suositeltava) - AO-alueiden melu-, päästö, ja turvallisuushaitat liikenteen lisääntyessä Ukontiellä ja Haapatiellä (suuryksikön arvioitu tuotos noin 160 ajon. /h, Ukontien eteläpäässä nykyliikenne 120 ajon./h)
Liikenneselvitys 8 jkpp ajo 1 2 Vähittäiskaupan suuryksikkö 4 3 Kuva 6 Ajoyhteyden vaihtoehtotarkastelut. Vaihtoehtoanalyysin perusteella kaupunginhallitus päätti 11.8.2014 kokouksessaan, että kaavavalmistelua jatketaan vaihtoehdon 2 pohjalta.
Liikenneselvitys 9 3. LIIKENNE-ENNUSTE 3.1 Uusi maankäyttö Liikenne-ennusteen laskentavaiheessa kaavaan merkittävä kerrosala ei ollut tiedossa, joten kaavamuutoksen mahdollistaman maankäytön liikennetuotos laskettiin käyttäen kerrosalana 2 500 m 2, joka on tyypillinen myymäläkoko suunnitellun kaltaiselle maankäytölle. Tämä on 300 m 2 vähemmän kuin kaavaluonnoksessa esitetty ala. Mikäli kaavamuutoksen mahdollistama maksimiala kuitenkin toteutuu, ero nyt käytettyyn liikenne-ennusteeseen on tuntitasolla korkeintaan 10 ajoneuvoa/suunta, millä ei ole merkitsevää vaikutusta liikenteen toimivuuteen. Myyntialan on arvioitu olevan 75 % koko kerrosalasta. Liikennemäärä, jonka kaavamuutoksen mahdollistaman kaupan suuryksikön aiheuttaa, arvioitiin kahta eri menetelmää käyttäen. Laskelmista toinen perustui arvioituun vuosimyyntiin myyntineliömetriä kohden, joka yhdistettynä yksikön alaan ja yksittäisen kävijän keskimääräiseen ostokseen mahdollistaa vuosittaisen kokonaiskävijämäärän arvioinnin. Toisena menetelmänä liikenteen määrä arvioitiin Ympäristöministeriön Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -oppaan perusteella, jonka avulla laskettiin myös kävijämäärän ajallinen vaihtelu. Näillä kahdella menetelmällä päästiin lukuihin, jotka olivat hyvin lähellä toisiaan. Henkilöauton kulkutapaosuuden arvioitiin olevan noin 90 %. Liikenne-ennusteessa käytettiin em. menetelmien tulosten keskiarvoja, jotka olivat 84 saapuvaa ja 79 lähtevää ajoneuvoa perjantai-iltapäivän huipputunnin aikana. Tästä 20 % arvioitiin olevan siirtyvää eikä uutta liikennettä, ts. kyseiset matkat olisi tehty joka tapauksessa, mutta muuttunut maankäyttö saa ne suuntautumaan uuden kaupan suuryksikön kohdalle. Koko perjantaipäivän tuotokseksi saatiin 710 ajoneuvokäyntiä eli yhteensä 1 420 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuvassa 7 on esitetty kaavamuutoksen aiheuttaman liikennetuotoksen jakautuminen liikenneverkolle ja kuvassa 8 ns. yön yli -tilanteen liikennemäärä, jossa nykytilanteen liikennemääriin on lisätty maankäytön tuottama (kuva 7) liikenne.
Liikenneselvitys 10 Kuva 7 Kaavamuutoksen aiheuttaman liikenteen jakautuminen liikenneverkolle. Osan liikennetuotoksesta on oletettu olevan siirtyvää liikennettä, joka liikkuisi verkolla joka tapauksessa ja poikkeaa matkallaan uudessa kaupan yksikössä tai siirtyy käyttämään sitä jonkin muun yksikön sijaan.
Liikenneselvitys 11 Kuva 8 Yön yli -tilanteen mitoittava liikennemäärä, jossa on nykyliikennemääriin lisätty kuvan 7 liikenne.
Liikenneselvitys 12 3.2 Seudullinen liikenteen kasvu Taulukossa 1 on esitetty valtakunnallisen tieliikenne-ennusteen mukaiset liikenteen kasvukertoimet vuoteen 2030 ja vuoteen 2050 asti Keski-Suomen alueella. Taulukkoon on poimittu tieluokista valtatiet ja yhdystiet, jotka ovat oleellisia tutkittavan verkon kannalta (Keskitie on tienumerojärjestelmässä yhdystie 16911). Taulukko 1 Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030 -julkaisussa (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2014) esitetyt liikenteen kasvukertoimet Keski-Suomen alueella. Kevyet ajoneuvot Raskaat ajoneuvot Valtatiet Yhdystiet Yhteensä Valtatiet Yhdystiet Yhteensä 2012 2030 1,272 1,128 1,243 1,052 1,044 1,051 2012 2050 1,361 1,206 1,329 1,161 1,153 1,160 Ennusteen mukaan kevyiden ajoneuvojen määrä kasvaa Keski-Suomen valtateillä vuosien 2012 ja 2030 välillä keskimäärin 27 % (1,3 %/vuosi) ja yhdysteillä 13 % (0,7 %/vuosi). Kasvu jatkuu vuoden 2030 jälkeenkin mutta hiukan hitaampana. Raskaan liikenteen osalta kasvuprosentit ovat hillitympiä, valtateillä vuoteen 2030 mennessä 5,2 % (0,3 %/vuosi) ja yhdysteillä 4,4 % (0,2 %/vuosi). Hiukan vanhemmassa ennusteessa, joka on esitetty julkaisussa Tulevaisuuden näkymiä 4/2007, kevyiden ajoneuvojen kasvuprosentti Viitasaaren valtatiellä (vt 4) vuosien 2006 ja 2030 välillä on 21 % (0,8 %/vuosi). Sen sijaan yhdysteillä liikenne vähenee ennusteen mukaan 5 % (-0,2 %/vuosi). Tässä ennusteessa kasvun oletetaan jatkuvan samanlaisena myös vuosina 2030 2040. Taulukko 2 Tulevaisuuden näkymiä 4/2007 -julkaisussa esitetyt liikenteen kasvukertoimet Viitasaaren alueella. Kaikki ajoneuvot Valtatiet Yhdystiet Yhteensä 2006 2030 1,21 0,95 1,21 2006 2040 1,21 0,95 1,21
Liikenneselvitys 13 4. LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT 4.1 Toimivuustarkastelujen suoritus Liikenteen toimivuustarkastelut laadittiin Synchro/SimTraffic-simulointiohjelmalla. Valtatiellä huomioitiin tierekisterin ja Hännilänsalmen automaattisen mittauspisteen (LAM) mukainen raskaan liikenteen osuus (14 %). Katuverkolla raskaan liikenteen osuudesta ei ollut tietoja saatavilla, joten simuloinneissa käytettiin vakio-osuutta, jonka arvoksi valittiin asiantuntija-arvion perusteella 3 prosenttia. Liikennelaskentojen mukaiset kevyen liikenteen suojatieylitysten määrät otettiin simuloinneissa huomioon. Liittymäviiveisiin perustuva palvelutasoluokitus on esitetty taulukossa 1. Suunnittelualueella on ainoastaan valo-ohjaamattomia liittymiä, joiden palvelutason määrittelyssä käytetään HCMohjeessa (Highway Capacity Manual) esitettyä luokittelua. Yleissääntönä viimeinen hyväksyttävä luokka on huono (E). Tapauskohtaisesti hyvin vähäliikenteisillä osuuksilla tai hiljaisilla liittymähaaroilla voidaan harkinnanvaraisesti hyväksyä myös erittäin huono palvelutaso (F) huipputunnin aikana. Taulukko 3 Toimivuustarkasteluissa käytetty liittymien palvelutasoluokitus. Palvelutaso Palvelutasoluokka Viivytys (s) valoohjaamattomissa liittymissä Viivytys (s) valo-ohjatuissa liittymissä Erittäin hyvä A 10 5 Hyvä B 15 15 Tyydyttävä C 25 25 Välttävä D 35 40 Huono E 50 60 Erittäin huono F >50 >60 4.2 Liikenteen toimivuus nykytilanteessa Nykytilanteessa tarkasteltavalla liikenneverkolla ei ole toimivuusongelmia. Kaikkien liittymien jokaisella kääntymissuunnalla palvelutaso on simulointien perusteella erittäin hyvä (A) keskimääräisen viivytyksen jäädessä alle 10 sekunnin (kuva 9). Jonopituudet ovat suurimmillaankin alle 20 metriä. Keskitien liittymien ryhmittymiskaistojen täyttymisestä aiheutuvaa häiriövaikutusta ei esiinny käytännössä lainkaan.
A A A Liikenneselvitys 14 A A Kuva 9 Liittymien palvelutasot nykytilanteessa (perjantai-iltapäivän huipputunti).
A A A Liikenneselvitys 15 4.3 Liikenteen toimivuus yön yli -tilanteessa Kaupan suuryksiköllä ei ole vaikutusta tarkastelualueen liikenneverkon toimivuuteen (kuva 10). Keskitieltä valtatielle 4 kääntyviien palvelutasoluokitus laskee osittain simuloinnin satunnaisuudesta johtuen juuri ja juuri erittäin hyvästä hyvään (tasolle B), mutta muilta osin liikenneverkon liittymien palvelutasoluokitus säilyy erittäin hyvänä. Myöskään jononpituuksissa ei ole eroja nykytilanteeseen verrattuna. A A Kuva 10 Liittymien palvelutasot yön yli -tilanteessa (perjantai-iltapäivän huipputunti).
Liikenneselvitys 16 5. YHTEENVETO Työssä selvitettiin Viitasaareen suunnitellun kaupan suuryksikön liikenteellisiä vaikutuksia sekä vaihtoehtoja alueen kytkemiseksi ympäröivään liikenneverkkoon. Kaava-alue on hyvin autoliikenteen saavutettavissa. Työn aikana tutkittiin neljää vaihtoehtoa kaupan suuryksikön liittymiseksi ympäröivään liikenneverkkoon. Vaihtoehdoista suositeltavin on ratkaisu, jossa pysäköintiliikenne ohjataan alueelle pääasiassa Haapaniementien kautta. Näin pysäköintiliikenne aiheuttaisi mahdollisimman vähän liikenneturvallisuusongelmia sekä muita häiriötä (päästöt, melu) ympäröivälle asutukselle. Huoltoliikenteen ja tarvittaessa pysäköintiliikenteen ulosajo on mahdollista eriyttää Kennääntielle. Toimivuustarkasteluissa uuden kaupan suuryksikön liikennetuotoksesta 80% oletettiin olevan uutta ja 20% muualta siirtyvää liikennettä. Tällöin Haapaniementien liikennemäärä kasvaisi noin 130 ajoneuvolla perjantai-iltahuipputunnin aikana. Liikennemäärän lisäyksellä ei ole vaikutusta Viitasaaren liikenneverkon toimivuuteen. Toimivuustarkastelujen perusteella liikenneverkon liittymät toimivat erittäin hyvin kaupan rakentumisen jälkeen ja liittymissä on runsaasti liikenteen kasvunvaraa. Haapaniementiellä liikenne kasvaa kaupan suuryksikön toteutumisen myötä noin kaksinkertaiseksi nykytilanteeseen verrattuna, mikä lisää jonkun verran liikenteen aiheuttamia häiriöitä (melu, päästöt, liikenneturvallisuusongelmat) lähialueella. Suhteellisen vähäisestä liikennemäärästä johtuen turvalliset risteämiset autoliikenteen kanssa on järjestettävissä tasoylityksinä. Kaava-alueelta on hyvät jalankulun ja pyöräilyn yhteydet Viitasaaren keskustaan sekä asuinalueille. Sujuvat jalankulun ja pyöräilyn yhteydet edellyttävät kävely- ja pyöräily- yhteyden rakentamista joko Haapaniementien itäpuolelle kiertoliittymästä länteen tai yhteyttä Lidlin pihan kautta alueelle. Lisäksi Kennääntien kautta on suositeltavaa osoittaa jalankulkuyhteys. Kaava-alueen poikki kulkee keskeinen ulkoilureitti Kennääntien pohjoispuolelta Haapatien kautta Ukontielle, mikä on tärkeä säilyttää siten, ettei se myöskään risteä pysäköinti- tai huoltoliikenteen kanssa. Alueelta on hyvät yhteydet olemassa olevia kävely- ja pyöräily-yhteyksiä pitkin noin 600 metrin päässä sijaitsevalle linja-autoasemalle.