43 KEHITTÄMINEN 46 HOITOTUTKIMUSOHJELMA 48 AMMATILLINEN TUKI- JA KOULUTUSTOIMINTA 56 VIESTINTÄ 62 TILASTOTAULUKOT 2010

SISÄLTÖ 2 A-KLINIKKASÄÄTIÖ 2010 LYHYESTI 4 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 7 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 10 ORGANISAATIO 14 PALVELUTUOTANTO 16 ASIAKKAAT 18 TOIMINTAYKSIKÖIDEN KUVAUKSET 20 TOIMIPAIKAT 20 Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito 21 Espoon nuorisoasema 22 Helsingin nuorisoasema 24 Helsingin terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkki 25 Hämeenlinnan A-klinikkatoimi 27 Järvenpään sosiaalisairaala 29 Kettutien A-poliklinikka ja Arabianrannan päihdeklinikka 31 Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka 32 Kouvolan A-klinikkatoimi 33 Kymen A-klinikkatoimi 35 Lahden A-klinikkatoimi 36 Mikkelin A-klinikka 37 Salon A-klinikkatoimi 38 Sastamalan päihdeklinikkatoimi 39 Tampereen A-klinikkatoimi 40 Turun A-klinikkatoimi 43 KEHITTÄMINEN 46 HOITOTUTKIMUSOHJELMA 48 AMMATILLINEN TUKI- JA KOULUTUSTOIMINTA 56 VIESTINTÄ 62 TILASTOTAULUKOT 2010 67 TOIMINTAKERTOMUS 70 TILINPÄÄTÖS 87 TILINTARKASTUSKERTOMUS

A-klinikkasäätiön vuosi 2010 lyhyesti Suomen suurin päihdealan organisaatio Perustettu 1955 Toiminta-ajatus A-klinikkasäätiön perustehtävänä on ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia. Toiminnan sisältö A-klinikkasäätiö tuottaa päihdehuollon ja muita toimialansa mukaisia asiantuntijapalveluita. A-klinikkasäätiö tarjoaa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi varhaisvaiheen palveluja sekä tekee ehkäisevää päihdetyötä. A-klinikkasäätiö harjoittaa säätiön tarkoitusta palvelevaa vaikuttamis-, koulutus-, viestintä-, julkaisu- sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Toimintaa ohjaavat arvot asiakaslähtöisyys luottamuksellisuus suvaitsevaisuus vastuullisuus Toiminnan tuotot ja henkilötyövuodet sektoreittain 2010 (suluissa tiedot vuodelta 2009) Tuotot (milj. ) Henkilötyövuodet Alueyksiköt 34,7 (32,6) 600 (583) (ilman projekteja) Järvenpään sosiaalisairaala 5,0 (6,4) 101 (136 + 20) (ilman projekteja, sisältää myös Arabianrannan päihdeklinikan v. 2009) Tutkimus & kehitys ja projektit 2,2 (2,6) 44 (41) (sisältää myös alueiden projektit) Keskushallinto Järjestölähtöinen työ 0,6 (0,8) 11 (11) Palvelusäätiö 1,0 (0,8) 11 (10) Yhteensä 43,5 (43,2) 767 (801) 2 A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2010

A-klinikkasäätiön palvelutuotanto 2010 Avohoitopalvelut 23 700 asiakasta 209 800 asiointikertaa Laitoskuntoutuspalvelut (katkaisuhoitoasemat ja kuntoutusyksiköt) 4 300 asiakasta 82 200 hoitovuorokautta Erityisasumispalvelut 243 asiakasta, asumispalvelut 202 asiakasta, tukiasuminen Toimipaikat 2010 Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito Espoon nuorisoasema Helsingin nuorisoasema Helsingin terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkki Hämeenlinnan A-klinikkatoimi Järvenpään sosiaalisairaala Kettutien A-poliklinikka (Helsinki) Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka Kouvolan A-klinikkatoimi Kymen A-klinikkatoimi Lahden A-klinikkatoimi Mikkelin A-klinikka Salon A-klinikkatoimi Sastamalan päihdeklinikkatoimi Tampereen A-klinikkatoimi Turun A-klinikkatoimi VUOSIKERTOMUS 2010 A-KLINIKKASÄÄTIÖ 3

Puheenjohtajan katsaus Kuva: Pirkko Hakkarainen A-klinikkasäätiö ja sen toteuttama päihdetyö toimivat tiiviissä yhteydessä ympäröivään maailmaan. Kulttuuriset virtaukset, väestökehitys, yhteiskunnan rakennemuutokset ja talous vaikuttavat säätiön toimintaan ja edellyttävät muutoksia toiminnan rakenteissa ja käytännön toimintamuodoissa. Mutta vaikutukset kulkevat myös toiseen suuntaan. A-klinikkasäätiö vaikuttaa asiantuntemuksellaan sekä käytännön työstä nousevalla kokemuksellaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, päihdetyön asemaan yhteiskunnassa ja sitä kautta suomalaiseen hyvinvointipolitiikkaan. Leimallista kuluneelle toimintavuodelle oli sekä julkisen talouden kireys että edellisvuosista jatkunut kuntarakenteen uudistaminen väestöpohjaltaan entistä laajemmiksi ja palveluiltaan vahvemmiksi peruskunniksi. Nämä kehityssuunnat ovat seurausta globaaleista ja kansallisista prosesseista, joihin säätiön vaikutusmahdollisuudet eivät ulotu. Kuntien yleisiä vastuita sosiaali- ja terveyspalveluista ja niiden viiveettömästä toteutuksesta on lisätty. On todennäköistä, että kilpailu rajallisista voimavaroista kiristyy. Usein tämä tapahtuu päihdetyötä heikentävään suuntaan. Säätiöltä nämä kulttuurisella, poliittisella ja taloudellisella voimalla etenevät muutokset vaativat strategian ja rakenteiden tarkistamista. Toimintaedellytykset tulee varmistaa myös muuttuvissa olosuhteissa. Talouden turvaamiseksi säätiö on hakenut ennakkoluulottomasti uusia ratkaisuja, joiden toteutumismahdollisuudet nähdään lähivuosina. Kunta- ja palvelurakenteen muutokseen on puolestaan vastattu uudistamalla omaa organisaatiota laajemmiksi alueellisiksi ja palvelumuodoiltaan joustavammiksi kokonaisuuksiksi. Uudella tavalla muotoutuvista kuntasuhteista saadut alkuvaiheen kokemukset ovat myönteisiä ja rohkaisevat jatkamaan samaan suuntaan. Väestökehitys vaikuttaa säätiön työhön monin eri tavoin. Ikääntyminen kasvattaa päihdetyön tarvetta, kun ikääntyvien lisääntyvät päihdeongelmat vaativat entistä vahvempaa panostusta ehkäisevään työhön, varhaiseen tunnistamiseen ja uusien menetelmien kehittämiseen. Myös ikähaitarin toinen pää on noussut entistä näkyvämmin päihdetyön keskusteluihin. Vanhempien päihdeongelmien vaikutukset lasten kasvuun ja elämänkulkuun ovat saaneet runsaasti huomiota sekä julkisessa keskustelussa että ammattilaisten työssä. Säätiön pitkäjänteinen Lasinen lapsuus -toiminta on omalta osaltaan vaikuttanut lasten näkökulman ja tarpeiden näkyväksi tekemiseen päihdetyön kentässä. Säätiöllä on vakiintunut asema ja pitkä historia päihdetyön valtakunnallisen kehittämisen areenoilla. Erityisesti säätiön viestintä sekä uusien informaatioteknologioiden hyödyntäminen ovat saaneet tunnustusta myös toimintavuonna 2010. Säätiön kehittämät menetelmät edustavat kehityksen kärkeä päihdeongelmia koskevan asiantuntevan tiedon välittämisessä, päihdetyön eetoksen esillä pitämisessä sekä uusin tavoin saavutettavissa olevien lähestymistapojen ja kansalaisia osallistavien menetelmien luomisessa. Tutkimuksen ja kehittämisen alueella entistä tärkeämmäksi on noussut käytännön työstä nousevan kokemuksen ja asiantuntemuksen hyödyntäminen sekä omassa toiminnassa että päihdetyössä laajemminkin. Säätiön palvelujen käyttäjät ovat omassa elämässään myös päihdetyön toteuttajia. Yhteinen työskentely tuottaa jaettua asiantuntemusta ja antaa voimaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Päihdetyön toteuttaminen yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti vaativissa olosuhteissa vaatii lujaa sitoutumista ja hyvää osaamista, mutta antaa myös tyydytystä ja rohkaisee uusiin orientaatioihin. Säätiön hallituksen puheenjohtajana haluan kiittää kuluneesta vuodesta säätiön johtoa ja koko henkilöstöä, hyvän yhteistyön hengessä toiminutta hallitusta sekä lukuisia yhteistyökumppaneita. Aulikki Kananoja hallituksen puheenjohtaja 4 A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2010

Toimitusjohtajan katsaus A-klinikkasäätiön toimintavuosi on ollut mielenkiintoinen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestökentässä valmistellut muutokset varmistuivat. On odotettavissa, että järjestöjen välinen yhteistyö tiivistyy edelleen. Kansalaisjärjestöjen keskeisin rahoittaja RAY valmisteli avustusstrategiaansa, ja säätiö osallistui myös tähän vuoropuheluun aktiivisesti. Säätiön palvelutoiminta oli edellisten vuosien tapaan vahvaa. Säätiön yksiköt eri puolilla maata tavoittavat noin neljä kymmenestä päihdehuollon erityispalvelujen asiakkaasta monipuolisilla palveluillaan. Ikärakenteen muutos näyttää jatkuvan. Nuorten, alle 30-vuotiaiden asiakkaiden määrä oli edelleen kasvussa, ja näillä asiakkailla korostuivat vaikeahoitoiset huumeongelmat sekä monipäihteisyys. Yhteistyö kuntien lastensuojelun kanssa on myös tiivistynyt jokseenkin kaikilla säätiön palvelualueilla. Lapsi- ja perhetyön merkitys on korostunut erityisesti nuorisoasemilla. Palvelujärjestelmän rakennemuutos näyttää myös jatkuvan vääjäämättömästi. Pääasiallinen suunta näyttää edelleen olevan laitoshoidosta avohuoltoon ja edelleen sähköisten palvelujen käyttöön, joskin on ilmeistä, että lähipalveluina tuotetuilla laitosmuotoisilla akuuttipalveluilla on edelleen kysyntää. Valtakunnallisesti toimivat laitosyksiköt joutuvat jatkuvasti perustelemaan olemassaoloaan, toimintavuoden aikana Järvenpään sosiaalisairaalan toimintaa sopeutettiin merkittävästi ja käynnistettiin sisällöllinen uudistustyö, jonka myötä haetaan ennen muuta tiiviimpää ja toimivampaa yhteistyösuhdetta kuntien peruspalvelujen kanssa. Monitahoiset sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat kietoutuivat vaikeaan päihderiippuvuuteen yhä useammalla asiakkaalla. Samalla myös huumeiden käyttäjät ovat keskenään hyvin erilaisessa asemassa, asuinpaikkakunnasta riippuen. Joissakin kunnissa asiakkaiden psykososiaaliset ongelmat otetaan vakavasti. Joissakin suurissa kaupungeissa sen sijaan edetään etenkin opioidiriippuvaisten asiakkaiden hoidossa kohti pelkistettyä ja välittömältä hinnaltaan edullisinta lääkkeen jakoa. Kuntien sitoutuminen pitkäjännitteiseen yhteistyöhön säätiön ja muiden järjestöjen kanssa vaihtelee niin ikään. Joissakin kunnissa asiakastyön yhteinen suunnittelu, toteutus ja seuranta ovat entisestään tiivistyneet, toiset kunnat ottavat yhteistyöhön etäisyyttä. Asiakkaiden kannalta pitkäjännitteinen työ ja ehyiden palvelukokonaisuuksien tarjoaminen ovat tärkeitä, mutta myös kuntien talouden ja toiminnan haasteiden hallinnan kannalta olisi järkevää suunnitella ja toteuttaa yhdessä tarpeen mukaisia palvelukokonaisuuksia. Eräiltä osin tähän suuntaan ovat tukeneet valtion käynnistämät sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmat. Erityisesti mielenterveys- ja päihdeohjelman puitteissa on kuntien kanssa onnistuttu suunnittelemaan ja tuottamaan uusia palvelutoiminnan muotoja, jotka ovat kohdistuneet osin kaikkein huono-osaisimpiin asiakasryhmiin, toisaalla päihdeperheiden aikaisempaa systemaattisempaan tukemiseen ja eräissä kunnissa perusterveydenhuollon päihdetyön osaamisen vahvistamiseen. Kehittämisohjelmien rahoitus on suunnattu kunnille ja työ on siten saanut varsin monitahoisia painotuksia ja muotoja eri kunnissa, mutta A-klinikkasäätiön kaikilla palvelualueilla säätiön yksiköihin kertynyt asiantuntemus on ollut sekä haluttua että käytettyä pääomaa. A-klinikkasäätiön toimihenkilöt ovat siis venyneet moneksi käytännön asiakastyön kehittämisessä, mutta sen lisäksi paneutuneet erittäin aktiivisesti säätiön oman strategian valmisteluun. Hallitus hyväksyi strategian valitut päälinjaukset ja jatkotyön kesäseminaarissaan elokuussa. Niiden mukaan sähköisiä palveluja kehitetään edelleen, säätiön palveluorganisaatiota tiivistetään ja kuntien kanssa pyritään aikaisempaa kehittyneempiin, pitkäjänteisempiin sopimusmalleihin, joissa sitoudutaan paitsi palvelujen tuottamiseen, myös niiden kehittämiseen. Kalenterivuosi vaihtuu, mutta työ jatkuu. Kuva: Pirkko Hakkarainen Olavi Kaukonen toimitusjohtaja VUOSIKERTOMUS 2010 A-KLINIKKASÄÄTIÖ 5

EHKÄISS EVÄ TYÖ PALVELUTT OIMINTA NON-PRR OFIT A RVOPOHJA SÄÄTT IÖLÄISYYS KUNTIEE N TARPEET ORGG ANISAATIO INNOVAATII OT RAY Kuva: Lehtikuva Oy 6 A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2010 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

TOIMINTAYMPÄRISTÖ Päihdetilanteen muutokset Suomi kohosi muutama vuosi sitten Pohjoismaiden johtavaksi alkoholin kuluttajaksi ja on yksi harvoja Euroopan maita, joissa kokonaiskulutus on ennen parin viime vuoden pientä laskevaa trendiä lukuunottamatta ollut pitkään kasvussa. Ennakkotietojen mukaan alkoholin kulutus oli vuonna 2010 vajaat 44 miljoonaa litraa absoluuttisena alkoholina. Kokonaiskulutus asukasta kohti oli noin 10,0 litraa eli lähes kaksi prosenttia pienempi kuin vuonna 2009. Kuten vuonna 2009 kulutuksen lasku johtuu tilastoidun kulutuksen eli kotimaan myynnin vähenemisestä. Alkoholinkäytön haitat ovat olleet kasvussa varsinkin vuoden 2004 veronalennuksen jälkeen, mutta ennakkotietojen mukaan niiden määrä näyttäisi monelta osin kääntyneen laskuun. Tutkimusten mukaan alkoholi on pääasiallinen ongelmapäihde Suomessa. Alkoholihaitat kohdentuvat yhä vahvemmin keski-ikäisiin ja sitä vanhempiin (50 69-vuotiaat). Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat viime vuosina tasaantuneet, mutta viime aikoina erityisesti nuorten kannabiksen käyttö on lisääntynyt. Päihdetyön haasteet ovat silti jatkuvassa kasvussa. Erityisen haastavaksi päihdetyön tekee lisääntynyt sekakäyttö. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2009 tietojen mukaan päihdehuollon kaikkien huumeasiakkaiden joukossa ensisijaisena hoitoon hakeutumiseen johtaneena päihteenä olivat opiaatit (55 %). Opiaattiryhmään kuuluvan buprenorfiinin osuus hoitoon hakeutuneiden päähuumeena oli 33 %. Huumeasiakkaista 84 % oli joskus käyttänyt huumeita pistämällä. Päihteiden sekakäytön yleisyydestä kertoo se, että lähes kaksi kolmesta (61 %) asiakkaasta mainitsi ainakin kolme ongelmapäihdettä. Noin neljännes kaikista huumehoitoasiakkaista käytti myös lääkkeitä päihdetarkoituksessa. Huumehoitoon hakeutuneet asiakkaat olivat yleensä syrjäytymisriskissä tai syrjäytyneitä, heidän koulutustasonsa oli matala, kaksi kolmasosaa oli työttömänä ja useampi kuin joka kymmenes asunnoton. Suomalaisen rahapelaamisen vuosikirjan 2009 mukaan viimeisen vuoden aikana 3,1 prosenttia väestöstä on kärsinyt rahapeliongelmista. Heistä noin kolmannes eli 42 000 on peliriippuvaisia. Vakavaa nettiriippuvuutta on arviolta noin neljällä prosentilla päivittäin nettiä käyttävistä. Nettiriippuvuuden ohella esiintyy usein masennusta ja ongelmallista päihteidenkäyttöä. Vastaavasti päihdeongelmaisilla esiintyy usein nettiriippuvuutta. Vuoden 2010 alusta Veikkaus ja Raha-automaattiyhdistys saivat väljemmät oikeudet rahapelien tarjontaan verkossa. Tilastollisia lukuja sen vaikutuksesta rahapelaamiseen ei ole vielä julkaistu. Rahapeleissä on nyt yleinen 18 vuoden alaikäraja, joka toteutuu raha-automaattien osalta vasta 1.7.2011. Lapsia ja nuoria halutaan lainmuutoksella suojella rahapelaamisen kielteisiltä seurauksilta. Uusi laki muuttaa myös rahapelien markkinointia ja valvontaa. Markkinoinnissa ei saa kuvata runsasta pelaamista myönteisesti eikä markkinointia saa kohdistaa alaikäisiin. Päihdetilanteen valtakunnalliset muutokset näkyvät selvästi myös A-klinikkasäätiön alueyksiköiden vuosiraporteissa. Asiakkaiden elämäntilanteiden ja ongelmien vaikeutumiseen ja monimutkaistumiseen reagoitiin muuan muassa lisäämällä moniammatillista ja verkostoituvaa työotetta, kehittämällä pitkiä kokonaiskuntoutusprosesseja, vahvistamalla matalan kynnyksen toimintamalleja sekä kohdentamalla hoitopalveluja eriytyvien tarpeiden mukaisesti. Alueyksiköt raportoivat erityisesti mielenterveys- ja lastensuojeluongelmiin, perheongelmiin, huume- ja lääkeriippuvuuteen sekä päihteiden sekakäyttöön liittyvien palvelutarpeiden lisääntymisestä. Asiakaskunnan ikärakenne oli monissa alueyksiköissä painottunut aiempaa selkeämmin sekä alle 20-vuotiaisiin että yli 60-vuotiaisiin. Päihdetilanteen muutoksiin reagoitiin aktiivisesti myös valtakunnallisen ja alueellisen viestinnän, koulutuksen, kehittämisen ja tutkimuksen keinoin. Toimintojen piirissä etsittiin ja rakennettiin yhä vahvemmin uusia kumppanuuksia muiden järjestöjen ja julkisten toimijoiden sekä vertaistoimijoiden kanssa. Toiminnan rahoitukseen vaikuttavat tekijät A-klinikkasäätiön palvelutoiminnan tulevaisuuden näkymät ovat tuotannollisesta näkökulmasta vakaat. Suomalaisen päihdetyön tarpeelle ei valitettavasti ole näköpiirissä edes pitkälläkään aikavälillä loppua. Taloudellisesta näkökulmasta säätiön tilanne on huomatta- TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUOSIKERTOMUS 2010 A-KLINIKKASÄÄTIÖ 7

vasti haastavampi. Palveluiden kokonaiskysyntä ja sen laadulliset vaateet lisääntyvät: enemmän ja entistä laadukkaampaa olisi tuotettava yhä pienemmillä resursseilla. Lisää rahoituslähteitä ja tehokkaampia tuotantotapoja onkin etsittävä yhtäaikaisesti, kuntatalouden tarjotessa kasvulle ja kehitykselle todella ahtaat marginaalit. A-klinikkasäätiö seurasi toimintavuoden 2010 aikana tiiviisti kuntien talouskehitystä ja arvioi sen vaikutuksia ostopalvelu- ja kumppanuussopimuksiinsa. Talouden yleinen elpyminen kuluneen vuoden toisella puoliskolla sekä valtion vuonna 2009 tekemät kuntataloutta vahvistavat toimenpiteet paransivat kuntien tuloja, mutta kuntien tarve tasapainottaa jo vuodesta 1997 kertynyttä rahoitusvajettaan, jatkuva velkaantuminen sekä tarve vastata ikärakenteen muutoksesta johtuvaan hoivapalvelujen kysynnän kasvuun ovat vähentäneet kuntien mahdollisuuksia kohdentaa resursseja muun muassa päihdepalveluihin. Kunnat ovatkin edellyttäneet, että valtio alkaisi kantaa pitkäjänteistä vastuuta peruspalvelujen rahoituksesta. Kuntatalouden vaikeuksien vuoksi kansalaisten päihde- sekä sosiaali- ja terveyspoliittisesti yhä ongelmallisempi tilanne ja palveluntarve ei näkynyt läheskään täysimääräisesti A-klinikkasäätiön vuoden 2010 hoitopalveluissa. Niitä on viime vuosien tapaan voitu tarjota pitkälti vain niiden resurssien puitteissa, joita säätiöllä oli käytettävissään ennen vuonna 2004 alkanutta alkoholin kulutuksen ja haittojen kasvua. A-klinikkatoimintaankin on siis kohdentunut jo usean vuoden ajan kasvanut resurssivaje, johon ei ole luvassa helpotusta lähivuosinakaan. Tiukasta kuntataloudesta huolimatta useat säätiön yhteistyökunnat tekivät vuonna 2010 myönteisiä arvovalintoja päihdehoitojen resurssien puolesta. A-klinikkasäätiön palvelutoiminnan resurssit lisääntyivätkin useilla alueilla vuoteen 2009 verrattuna. Ainoastaan Järvenpään sosiaalisairaalan palvelutuotanto oli suurissa vaikeuksissa. Muutoin säätiön palvelutuotanto oli vuonna 2010 pääsääntöisesti taloudellisessa tasapainossa. Säätiön toiminnassa 2000-luvun loppupuolella Kymen alue ja Järvenpään sosiaalisairaala heiluttivat säätiön taloutta. Nämä kaksi yksittäistä aluetta muodostavat kolmasosan säätiön toiminnan tuotoista; molempien alueiden yhtäaikainen heikko taloudellinen tulos heilauttaisi koko säätiön tulosta hyvin merkittävästi. Myös säätiön kiinteistöomaisuudesta merkittävä osa on näiden kahden alueen velvoitteissa ja vastuissa. Kymen alue sai neuvoteltua toimintansa tasapainoiseksi vuonna 2010 ja jatkossakin Kymen toiminnalle on näköpiirissä taloudellisesti vakaat toimintaedellytykset. Järvenpään sosiaalisairaalan osalta tilanne oli heikompi, vaikka sairaala oli läpikäynyt aktiivista muutosprosessia. Muutosprosessilla pyritään aikaansaamaan sairaalaan lisää sopimuspohjaista tuotantoa sekä uusimaan sairaalan tuotepaketti ja hinnoittelu tilaajien näkökulmasta ajantasaiseksi. Sairaalaa kohtasi myös kova kulukuuri: sairaalassa annettiin yhteistoimintaneuvotteluvaroitus 1.4.2010, ja huhti-toukokuussa pidettiin yhteistoimintaneuvottelut. Päätetyt säästötoimenpiteet Järvenpäässä olivat 26 irtisanottua henkilötyövuotta ja 3 viikon lomautus koko sairaalan henkilöstölle. Sairaalassa tavoiteltiin ja saavutettiin toimintavuonna yhteensä 800 000 euron säästöt. Säästötoimista huolimatta sairaalan tulos jäi merkittävästi alijäämäiseksi. Toimintavuonna saatiin valitettavan huonoja uutisia Helsingissä toimivan A-klinikkasäätiön Kettutien A-poliklinikan toiminnan jatkuvuudesta. Helsinki päätti kunnallistaa viimeisen oman tuotantonsa ulkopuolella olevan yksikön toiminnan. Kettutien A-poliklinikan palvelut helsinkiläisille loppuvat nykyisessä muodossaan 30.6.2011 mennessä. Muutoksen myötä säätiö linjaa Kettutien A- poliklinikan toimintaa uudelleen. Yksikkö kehittää toimintaansa päihdepalvelujen tuottajana ja suuntautuu erityispoliklinikaksi. Tavoitteena on hyödyntää yksikön yli 20-vuotista kokemusta päihdelääketieteen ja riippuvuusongelmien hoitoon erikoistuneena terveydenhuollon avohoitoyksikkönä. Kettutien A-poliklinikka ja samaa palvelukokonaisuutta oleva Arabianrannan päihdeklinikka osallistuivat pääkaupunkiseudulla loppuvuodesta 2010 järjestettyihin korvaushoidon kilpailutuksiin (Helsinki sekä Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Korvaushoidoista odotettiin korvaavaa tuotantoa myös Kettutien A-poliklinikalle. A-klinikkasäätiön kaikilta alueyksiköiltä kerätyt raportit kertovat kuntien säästöleikkausten aiheuttamina vaikeuksina muun muassa avopalveluostojen ja laitoshoitopaikkojen vähentämisestä, palvelujen kesäajan sulkemisista, henkilöstön lomautuksista ja irtisanomisista sekä harventuneista ja vähentyneistä yksilöajoista. Kuntien talousvaikeuksista johtuvien säästöjen lisäksi alueyksiköt korostivat myös hankintalakiin perustuvan kilpailutuksen aiheuttamaa jatkuvaa epävarmuutta. A-klinikkasäätiön järjestölähtöinen toiminta rahoitetaan pääosin Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustuksilla. Avustuspäätös vuodelle 2010 sekä esitys vuodelle 2011 olivat käytännössä ennakoidun mukaisia, joskin monilta osin haettuja avustusmääriä pienempiä. Joihinkin vuoden 2011 toimintoihin saatiin tosin myös hieman lisäresursseja. Tietojärjestelmien lähivuosien modernisointitarpeisiin ja yhteensovittamisiin valtakunnallisten uudistusten mukaisiksi ei edelleenkään saatu toivottuja resursseja. Toimintavuonna kohdattiin yksi periaatteellinen virstanpylväs sillä 2010 oli viimeinen vuosi kun RAY myönsi A-klinikkasäätiölle yleisavustusta. Yleisavustus myönnettiin edellisvuosien (2007 2009) tasoisena. Vuodesta 2011 säätiön järjestölähtöisen toiminnan hallinnolliseen osaan sekä viestintään liittyvä avustus myönnetään kohdennettuna toiminta-avustuksena. Kohdennettu toiminta-avustus halutaan nimensä mukaisesti kohdentaa jo- 8 A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2010 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

honkin tiettyyn toiminnan osaan. Kehittämistoiminnan infrastruktuurin eli perusrakenteen avustus kohdennettiin jo vuonna 2004. Vuoden 2011 alusta tapahtuneeseen muutokseen varauduttiin toimintavuoden 2010 aikana. Säätiö sai tehtäväkseen toimittaa alkuvuonna 2011 RAY:lle selvityksen, minkä tyyppistä toimintaa RAY:n toivotaan sille jatkossa avustavan. Säätiön toiminta-avustusten osalta ennakoitiin muitakin merkittäviä muutoksia. Säätiön ohjelmatyyppinen kehittämisrahoitus on ollut poikkeus RAY:n avustuskentässä. Säätiön kehittämisprojektit ovat sisältyneet säätiön kehittämistoiminnan infrastruktuurin seuraamiin ja tukemiin viiteen erilliseen kehittämisohjelmaan. RAY päätti luopua vuoden 2011 alussa yleisavustamisen lisäksi myös säätiön ohjelmarahoitustyyppisestä avustamisesta ja palata takaisin erillisten kehittämisprojektien rahoittamiseen. Kyseessä on siltä osin paluu 2000-lukua edeltäneeseen tilanteeseen. Muutos on kuitenkin A- klinikkasäätiön kehittämistoiminnan kannalta vain tekninen eikä aiheuta säätiön ohjelmallisen kehittämistoiminnan perusteiden uudelleentarkastelua. RAY haluaa arvioida säätiön kehittämistoiminnan ja siihen liittyvän tutkimustoiminnan infrastruktuurin avustamisen jatkon edellytyksiä vuoden 2011 aikana. RAY:n toiminta-avustuksiin liittyvä selvitystyö liittyy osaltaan RAY:n avustusstrategisiin muutoksiin ja suuntautumiseen entistä enemmän ehkäisevän päihdetyön rahoitukseen. Uusi avustusstrategia vuosille 2012-2015 julkaistiin maaliskuun 2011 alussa ja sen jälkeen myös A-klinikkasäätiön tuleva RAY-avustaminen selkiintynee. Valtakunnalliset ohjelmat ja työryhmät Meneillään olevilla laajoilla valtakunnallisilla kehittämisohjelmilla rakennetaan uusia kuntia ja palvelurakenteita (Paras), kehitetään ja yhdistetään sosiaali- ja terveyspalveluja (Kaste) sekä lisätään päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistymistä ja yhteistyötä (Mieli). Nämä ohjelmat vaikuttivat edellisen vuoden tapaan vahvasti A-klinikkasäätiön tulevaisuuskeskusteluihin ja kehittämisstrategioihin sekä osin jo vuoden aikana tehtyihin ratkaisuihinkin. Vuosien 2012 2015 Kaste II tulee olemaan kaikkia näitä erillisohjelmia kokoava ohjelma, ja tämä kehitystrendi näkyi näiden ohjelmien sisällöllisissä ja toiminnallisissa linjauksissa osittain jo vuonna 2010. Paras-ohjelma näkyi A-klinikkasäätiön vuoden 2010 valtakunnallisessa ja alueellisessa toiminnassa erityisesti valmisteluina laaja-alaisempien palvelualueiden muodostamiseksi asteittain vuoden 2011 alusta (Länsi-Suomen palvelualue 1.1.2011 alkaen, Itä-Suomen palvelualue 1.9.2011 alkaen ja muut palvelualueet sitä mukaa kun niiden valmistelut saadaan toteutettua). Kaste-ohjelma tarjosi uusia kehyksiä ja mahdollisuuksia A-klinikkasäätiön verkostoituville kehittämishankkeille erityisesti Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen Kaste-alueilla. Länsi-Suomessa Salon osahanke kehittää kasvokkaisia ja verkkopalveluja yhdistävää ja erityisesti neuvontapalveluun keskittyvää verkkopalvelusovellusta ja sen uusia työkäytäntöjä, ja Kokemäen osahanke perustason työntekijöiden päihde- ja mielenterveystyön osaamista ja siihen liittyvää alueellista ehkäisevää päihdetyötä. Etelä- Suomessa Kouvolan A-klinikkatoimi tuottaa selviämisyksikköpalvelut Kouvolan kriisikeskus- ja yhteispäivystyshankkeeseen ja Kymen A-klinikkatoimi on mukana Etelä-Kymenlaakson mielenterveys- ja päihdepalveluja kehittävässä, mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden avun saantia ja sosiaalista osallisuutta lisäävässä sekä heidän syrjäytymistään ehkäisevässä Mielen avain -hankkeessa, joka rakentaa yhteisen alueellisen mielenterveys- ja päihdestrategian, perustaa kuntouttavan yksikön asiakkaille, joilla on mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, perustaa mielenterveys- ja päihdetyön osaamisyksikön sekä lisää mielenterveys- ja päihdetyön osaamista koulutuksen kautta. Kaste-ohjelman valtakunnallisessa ohjausryhmässä on A-klinikkasäätiöltä mukana Kouvolan A-klinikkatoimen aluejohtaja Timo Väisänen. Mieli-kehittämisen vaikutukset näkyivät vuonna 2010 A-klinikkasäätiön valtakunnallisten asiantuntijatehtävien ja alueellisen palvelutuotannon foorumeilla muun muassa uusina palvelujenjärjestämis- ja kumppanuusratkaisuina. Sisäasiainministeriön koordinoiman sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanossa A-klinikkasäätiö on korostanut toimivien päihdepalvelujen avainasemaa erityisesti alkoholihaittojen torjunnan ja syrjäytymisen vähentämisen osa-alueilla. Vuoden 2010 aikana keskeisenä pyrkimyksenä oli myös varmistaa järjestöjen osallistuminen paikallisten turvallisuussuunnitelmien laatimiseen ja toteuttamiseen sekä tämän yhteistyön riittävä erillisresursointi. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa alkoholimainonnan rajoituksia selvittävässä työryhmässä ja sitä seuranneessa laajassa vaikuttamisyhteistyössä säätiö ajoi mielikuvamainonnan kieltämistä ja siirtymistä Ranskan ja Ruotsin mallin mukaiseen tuotetietomainontaan. Toimintavuoden aikana A-klinikkasäätiö osallistui myös köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen EU-teemavuoden 2010 toteuttamiseen osana kansallista ja eurooppalaista verkostoyhteistyötä. Teemavuoden keskeisenä tavoitteena oli lisätä köyhien ja syrjäytyneiden yhteiskunnallista osallisuutta. TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUOSIKERTOMUS 2010 A-KLINIKKASÄÄTIÖ 9

ORGANISAATIO Hallinto A-klinikkasäätiö on juridisesti yksityinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka tuottaa päihdehuollon asiantuntijapalveluja. A-klinikkasäätiön hoito- ja kuntoutuspalvelut jakautuvat avo- ja laitoshoidon palveluihin sekä asumispalveluihin. Hoitopalvelujen lisäksi A-klinikkasäätiön toiminta sisältää yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaa, päihteidenkäytön yleistä ja riskiehkäisyä, viestintää, koulutusta, työnohjausta ja konsultaatiota sekä kehittämis- ja tutkimustoimintaa. A-klinikkasäätiön ylin päättävä ja toimintaa valvova elin on valtuuskunta, jonka toimikausi on neljä vuotta. Valtuuskunnan jäsenet edustavat A-klinikkasäätiön perustajayhteisöjä, toimintayksikköpaikkakuntia, säätiön toimialaan liittyviä järjestöjä ja asiantuntijoita sekä valtiovaltaa. Valtuuskunta asettaa A-klinikkasäätiön toiminnasta vastaavan hallituksen aina kaksivuotiskaudeksi. Hallitus valitsee toimitusjohtajan, joka johtaa säätiön toimintaa. Toimikaudeksi 2009 2012 valitun valtuuskunnan puheenjohtaja on neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen (oikeusministeriö). Varapuheenjohtajat ovat toiminnanjohtaja Jukka Mäki (Kriminaalihuollon tukisäätiö) ja palvelujohtaja Tauno Telaranta (Kotka). Toimikaudeksi 2010 2011 valitun hallituksen puheenjohtaja oli YTM Aulikki Kananoja ja varapuheenjohtaja toimialajohtaja Sakari Laari. Hallituksen esittelijänä oli toimitusjohtaja Olavi Kaukonen. Henkilökuntatoiminta A-klinikkasäätiö kuuluu työnantajana Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliittoon (Elinkeinoelämän keskusliitto, EK). A-klinikkasäätiön työntekijät ovat järjestäytyneet pääsääntöisesti Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliittoon (JHL), Tehyyn tai Talentiaan. JHL:oon kuuluvan A-klinikkasäätiön työntekijät ry:n pääluottamusmies oli Lasse Lehmusoksa (k. 15.5.2010) ja varapääluottamusmies Virpi Lecklin. 10.6.2010 alkaen pääluottamusmiehenä toimi Virpi Lecklin ja varapääluottamusmiehenä Salla Korpela (10.6.-26.11.2010) ja Esko Rytkönen 27.11.2010 alkaen. Alueellisia luottamusmiehiä oli kahdeksan. Työsuojelun organisoinnin päälinjat on määritelty A-klinikkasäätiön työehtosopimuksen liitteenä olevassa työsuojelusopimuksessa. Keskeinen periaate on, että päävastuu työsuojelun toteuttamisesta on paikallisella tasolla. Aluejohtajat toimivat alueellisina työsuojelupäällikköinä. A-klinikkasäätiön työsuojelutoimikunnassa on neljä työntekijöiden ja kaksi työnantajan edustajaa. Säätiön työsuojelupäällikkönä oli Aarto Halén. A-klinikkasäätiön yhteistoimintaeliminä ovat paikalliset yt-kokoukset ja säätiön valtakunnallinen yhteistoimintaneuvottelukunta (SVYNK). Valtakunnallisessa neuvottelukunnassa on kuusi vaaleilla valittua työntekijöiden edustajaa ja kolme varaedustajaa sekä kolme A- klinikkasäätiön hallituksen nimeämää työnantajan edustajaa ja yksi varaedustaja. Kertomusvuonna SVYNK:n puheenjohtajana oli toimitusjohtaja Olavi Kaukonen. Jäsenyydet ja vaikuttamistoiminta A-klinikkasäätiön henkilöstöä käytettiin laajasti ministeriöiden, eduskunnan, korkeakoulujen ja yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten, työryhmien, neuvottelukuntien ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden jäseninä, lausunnonantajina ja asiantuntijoina. Kansallisella tasolla A-klinikkasäätiö on jäsenenä muun muassa Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa (EAPN-Fin), Sovatek-säätiössä, Kriminaalihuollon tukisäätiössä, Raha-automaattiyhdistyksessä, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:ssä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa, Takuu-Säätiössä, Terveyden edistämisen keskuksessa, Lastensuojelun keskusliitossa ja Pirkanmaan päihdepalvelujärjestöt ry:ssä. Kansainvälisellä tasolla A-klinikkasäätiö on jäsenenä Euroopan terapeuttisten yhteisöjen liitossa (European Federation of Therapeutic Communities, EFTC) ja ICAA:ssa (International Council on Alcohol and Addictions). A-klinikkasäätiön läheisiä yhteistyökumppaneita ovat myös mm. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmä, International Council for Social Wel- 10 A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2010 ORGANISAATIO

A-klinikkasäätiön organisaatio VALTUUSKUNTA HALLITUS TOIMITUSJOHTAJA Keskustoimisto Vaikutustoiminta Tutkimus ja kehittäminen Koulutus Viestintä ja julkaisutoiminta Ehkäisevä päihdetyö Kansainvälinen toiminta ALUEJOHTAJAT Palvelutuotanto Avohoito A-klinikat Nuorisoasemat Terveysneuvontapisteet Korvaushoitoklinikat Päivä- ja toimintakeskukset Laitoshoito Selviämisasemat Katkaisuhoitoasemat Kuntoutusyksiköt ja hoitoyhteisöt Nuorten laitoshoito Järvenpään sosiaalisairaala Asumispalvelut Tukiasunnot Palveluasunnot Hoitopalvelut Koulutus, konsultointi Työnohjaus Suunnittelu ja kehittäminen Viestintä ja vaikuttaminen ORGANISAATIO VUOSIKERTOMUS 2010 A-KLINIKKASÄÄTIÖ 11

Organisaatio fare (ICSW), International Society for Addiction Medicine (ISAM), International Harm Reduction Association (IHRA) sekä Jellinek Kompetenzplattform Suchtforschung an der Katholische Hochschule Nordrhein-Westfalen (Kat- HO NRW). A-klinikkasäätiön työntekijät vaikuttivat vuonna 2010 verkostoissaan muun muassa alkoholi- ja huumetutkimuksen edistämiseen alkoholimainonnan rajoitustarpeiden selvittämiseen ehkäisevän päihdetyön vahvistamiseen järjestöjen arviointimenetelmien kehittämiseen järjestölähtöisen päihdekoulutuksen ja sen laadun kehittämiseen köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen Luoteis-Venäjällä tehtävän lähialueyhteistyön kehittämiseen ongelmapelaamisen vähentämiseen päihde- ja järjestöviestinnän kehittämiseen päihde- ja mielenterveysjärjestöjen keskinäiseen osaamisen vaihtoon ja kumppanuuksien rakentamiseen päihdelääketieteen edistämiseen päihdeperheiden lasten ja nuorten auttamiseen sekä päihde- ja lastensuojelujärjestöjen keskinäisten kumppanuuksien rakentamiseen maahanmuuttajien kanssa tehtävän ja muun monikielisen ja -kulttuurisen päihdetyön edistämiseen muistisairaiden ja heidän omaistensa auttamiseen päihdejärjestöjen kehittämisverkoston rakentamiseen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon terveyden edistämiseen tietoteknologian ja tietotyön kehittämiseen työelämän päihderiskien hallintaan verkkopalvelujen kehittämiseen vertaistuen edistämiseen 12 A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2010 ORGANISAATIO

VALTUUSKUNTA 2009 2012 Professori Hannu Alho Terveydenhuollon koordinaattori Anja Alila Professori Georg Borgström Hallintoylihoitaja Riitta Flinck Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Osaamiskeskuksen johtaja Päivi Hiltunen Johtaja Maritta Iso-Aho Toiminnanjohtaja Janne Juvakka Sosiaalineuvos Jukka Kailio Neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen (pj.) Toiminnanjohtaja Vertti Kiukas Toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi Tilaajapäällikkö Niina Korpelainen Johtaja Jyrki Koskela Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä Tilaajajohtaja Sakari Laari Johtaja Jyrki Lausvaara Toiminnanjohtaja Ville Liimatainen Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Erityisasiantuntija Matti Liukko Avopalvelujen johtaja Heikki Lätti Psykologi Keijo Markova Perusturvajohtaja Päivi Mattila Perusturvajohtaja Juha Metso Palvelujohtaja Tarja Miikkulainen Toiminnanjohtaja Jukka Mäki (1. vpj.) Toimitusjohtaja Veijo Notkola Koulutusjohtaja Eila Okkonen Tutkimusjohtaja Kari Poikolainen Professori Kari Pylkkänen Erikoistutkija Samuli Saarni Professori Kaija Seppä Viestintäjohtaja Seppo Simola Johtaja Seppo Sulkko Ylijohtaja / eläkkeellä Ilkka Suojasalmi Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sos.- ja terv.toimen päällikkö Tuula Taskula Palvelujohtaja Tauno Telaranta (2. vpj.) Sosiaalijohtaja Antti Tervasmäki Hyvinvointijohtaja Katja Tommiska Lääkintöneuvos Maria Vuorilehto HALLITUS 2010 2011 YTM Aulikki Kananoja (pj.) Hallintoylihoitaja Riitta Flinck Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Johtaja Maritta Iso-Aho Tilaajajohtaja Sakari Laari (vpj.) Sosiaalityön johtaja Anna Liakka Johtaja Jussi Merikallio Kehittämispäällikkö Airi Partanen Professori Kaija Seppä Henkilöstön edustaja Lasse Lehmusoksa (k. 15.5.2010) Henkilöstön edustaja Virpi Lecklin (18.5.2010 ) TILINTARKASTAJAT 2010 KHT, KTM Johanna Mäntyharju-Keinänen, varatilintarkastajanaan HTM, KTM Jukka Lievonen ja KHT, KTM Kaija Tuominen, varatilintarkastajanaan KHT, KTM Camilla Viherlaakso. PERUSTAJAYHTEISÖT Oy Alko Ab Alkoholitutkimussäätiö Finska Läkaresällskapet rf Kuntoutussäätiö Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kirkkopalvelut ry. Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry Suomen Kuntaliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Punainen Risti VAK ry Väestöliitto ry ORGANISAATIO VUOSIKERTOMUS 2010 A-KLINIKKASÄÄTIÖ 13

PALVELUTUOTANTO Säätiön toimintayksiköt tarjoavat asiantuntija-apua erilaisissa päihde- ja riippuvuusongelmissa. Palvelut on tarkoitettu sekä ongelmista kärsiville että heidän läheisilleen. Lähestymistapa hoidossa ja kuntoutuksessa rakentuu vahvasti henkilöstön monipuolisen ammattitaustan, tutkimustiedon ja käytännön kokemuksesta opitun ammattitaidon varaan. Asiakastyö tapahtuu pääsääntöisesti työryhmätyöskentelynä, jolla taataan asiakkaalle mahdollisimman laadukas palvelu. Toiminnan tavoitteena on päihteiden ongelmakäytön vähentäminen ja käytöstä aiheutuvien haittojen ja kärsimyksen lieventäminen. Päihteiden ongelmakäyttö vaikuttaa haitallisesti myös läheisten hyvinvointiin. Kokonaisvaltainen ja läheisten tarpeet huomioon ottava työote on tärkeä. Tosin tiedetään, että monelta puuttuvat elämän keskeiset kiinnekohdat kuten perhe, tukea antavat ihmissuhteet, työ ja koulutus sekä elämän tavoitteet ja päämäärät. Hoito perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen, monitieteellisyyteen ja monipuolisesti koulutetun työryhmän joustavaan yhteistyöhön. Eri ammattiryhmien osaaminen ja eri tieteenalojen tieto tukevat toinen toisiaan. Hoitolinjaukset perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tutkittuun tietoon tai kokemusperäisesti saatuun tietoon. Säätiö on edelleen aktiivisesti mukana kansallisten hoitosuositusten luomisessa. Laadukas ja asiakkaiden tarpeet huomioiva hoito ja kuntoutus vaativat osaavan ja työhönsä sitoutuneen henkilökunnan. A-klinikkasäätiön henkilöstön keski-ikä on noussut viime vuosina vähän kerrassaan siten, että pitkään palvelleiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä on kasvanut, samalla kun alle viisi vuotta työskennelleiden osuus on pienentynyt. Osa-aikatyötä tekevien osuus on pieni. Suurimman ammattiryhmän muodostavat sairaanhoitajat. Henkilöstön työnohjaukseen käytetyt resurssit ovat pysyneet ennallaan, joskin täydennyskoulutukseen on panostettu selvästi aiempaa vähemmän. Ehkäisevän päihdetyön johon kuuluu alkoholin riskikäyttäjien mini-interventiot ja huumeiden käyttäjien sosiaali- ja terveysneuvonta merkitys on korostumassa erityisesti niillä paikkakunnilla, joissa A-klinikkasäätiölle on annettu tehtäviä myös varhaisen puuttumisen alueella. Määrällisesti eniten asiakastapaamisia on ollut A- klinikoilla ja nuorisoasemilla, joiden avohoitokäynnit ovat asiakkaille maksuttomia eikä lähetettä ole toistaiseksi tarvittu. Laitoshoidon maksuihin sisältyy asiakkaan omavastuuosuus, johon varattomat voivat hakea kotikuntansa maksusitoumusta. Moniongelmaisten asiakkaiden hoidon tarve pitää arvioida yksilöllisesti ja tarvittavat toimenpiteet ajoit- taa oikein. Hoidon keskeisenä sisältönä ovat yksilöllinen neuvonta ja ohjaus sekä luottamukselliset hoidolliset keskustelut, joilla tuetaan asiakkaan itsenäistä selviy tymistä. A-klinikkasäätiön verkkopalvelu Päihdelinkki on jo neljäntoista vuoden ajan auttanut kansalaisia hyödyntämään omat voimavaransa ja toisaalta madaltanut kynnystä avun hakemiseen. Päihdelinkki on Suomen suurin päihdeaiheinen verkkopalvelu, joka tavoittaa kuukausittain keskimäärin 75 000 eri kävijää. Vuosien varrella Päihdelinkki on kehittynyt tietopalvelusta useiden vuorovaikutteisuutta hyödyntävien palvelujen avulla Suomen suosituimmaksi palvelukokonaisuudeksi. Palvelutuotannon tavoitteiden toteutuminen A-klinikkasäätiö saavutti vuonna 2010 hoito- ja kuntoutuspalveluille asettamansa vuositavoitteet yleisesti ottaen hyvin. Palveluissa, joihin asiakkaat voivat hakeutua oma-aloitteisesti, tavoitteet ylittyivät osin merkittävästi, kun taas muissa palveluissa kuntien kanssa etukäteen sovitut suoritetavoitteet jäivät osittain saavuttamatta. Alhainen käyttöaste ja tappiollinen toiminta uhkaavat vakavasti Järvenpään sosiaalisairaalan toimintaedellytyksiä. Vuosittain toteutuvat palvelusuoritteet ja niiden ennakkoresursointi eivät ole tällä hetkellä kaikissa toimintayksiköissämme keskenään tasapainossa. Vaikuttaa siltä, että erityisesti moniongelmaisimpien ja huono-osaisimpien asiakkaiden avunsaanti vaarantuu. Toimintaedellytysten heiketessä säätiö joutuu sopeuttamaan toimintaansa taloudellisen tilanteen mukaisesti. Tällaisessa tilanteessa asiakkaiden edusta huolehtiminen käy yhä haasteellisemmaksi. Päihdepalvelujen tuotantoon vaikuttavat useat rakenteelliset muutokset. Väestön ikääntyessä asiakaskunnan keski-ikä nousee ja palveluihin hakeutuvien asiakkaiden määrän voi olettaa nousevan, kun suuriin ikäluokkiin kuuluvien osuus vähitellen pienenee myös päihdepalveluissa. Suomen taloussuhdanteiden heikentyminen on vaikuttanut erityisesti laitospalvelujen saatavuuteen. Haasteellinen taloustilanne ja kuntien muuttuneet käytännöt ovat johtaneet siihen, että sopimuksia on leikattu myös kesken toimintavuotta. Palvelurakenteessa on ennakoitavissa muutos, jossa kysynnän painopiste siirtyy henkilökohtaisesta kasvokkain tapahtuvasta palvelusta uusien viestintäteknologioiden avulla monipuolisiin neuvonta- ja tukipalveluihin. 14 A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2010 PALVELUTUOTANTO

A-klinikkasäätiön ammattiryhmät vuosina 2009 ja 2010 (n) Toimistotyöntekijät Sosiaalialan työntekijät Siivoustyöntekijät Sairaanhoitajat Ohjaajat Lääkärit Keittiötyöntekijät Kehit, koulutus tiedotus, tutk. Johtajat ja esimiehet 2009 2010 0 50 100 150 200 250 Henkilöstön ikäjakauma vuosina 2009 ja 2010 (n) 250 200 Henkilöä 150 100 50 0 Alle 30 v. 30 39 v. 40 49 v. 50 59 v. 60 v. 2009 2010 Vakinaisen henkilöstön palvelusaika A-klinikkasäätiössä 30.11.2010 180 160 140 120 Henkilöä 100 80 60 40 20 0 Alle 2 v. 2 5 v. 5 10 v. 10 15 v. 15 20 v. 20 v. PALVELUTUOTANTO VUOSIKERTOMUS 2010 A-KLINIKKASÄÄTIÖ 15

ASIAKKAAT Avohoitopalveluissa asioi toimintavuonna 23 700 asiakasta. Edellisvuoteen verrattuna asiakkaiden määrä väheni noin seitsemän prosenttia. Asioin tikertoja avopalveluissa kertyi 209 500. Säätiön toimintayksiöissä kohdattiin noin 29 800 päihdeongelmaista ja heidän läheistään. A-klinikoilla asiakasmäärä laski noin kuusi prosenttia edellisvuodesta. Hoitoon hakeutuneista liki 70 prosentilla oli ensisijaisena syynä alkoholi. Vaikka lähtökohtaisesti hoitoon hakeudutaan oma-aloitteisesti, noin neljänneksellä hoitoon hakeutumisen aloite oli tullut joltakin viranomaistaholta kuten kuntien sosiaali- ja terveystoimesta. Lähes 40 prosenttia A-klinikoiden asiakkaiden hoitotapahtumiin käytetystä ajasta oli sovittuja yksilötapaamisia ja neljännes ilman ajanvarausta tapahtuneita päivystyskäyntejä. Uusien asiakkaiden osuus A-klinikoiden asiakaskunnasta oli kolmasosa. Neljännes asiakkaista oli työssäkäyviä. Yksinasuvia oli 44 prosent- tia, ja noin 80 prosentilla oli vuokra- tai omistusasunto. A-klinikoilla alle 30-vuotiaiden osuus nousi 20 prosenttiin ja 60 vuotta täyttäneiden osuus laski 12 prosenttiin. Naisten osuus asiakkaista oli 31 prosenttia, kuten edellisvuonnakin. Nuorisoasemien asiakasmäärät laskivat kokonaisuutena reilu kymmenen prosenttia. Alle 18-vuotiaita oli 24 prosenttia asiakkaista ja tästä johtuen perhetapaamisten määrä hoitomuotona oli samaa luokkaa. Täysi-ikäisten hoitotapahtumat painottuivat yksilötapaamisiin. Huumeiden osuus hoitoon tulon syynä kasvoi nuorilla selkeästi. Tyttöjen osuus oli hiukan laskenut ollen 46 prosenttia nuorista. Uusia asiakkaita oli 54 prosenttia kaikista nuorisoasemien asiakkaista. Lastensuojeluyksiköiden asiakasmäärä laski 10 prosenttia edellisvuodesta. Valtaosa oli uusia asiakkaita (88 prosenttia). Hoitoon ohjattuja lapsia oli yhteensä 162, joista 44 prosenttia oli tyttöjä. A-klinikka-asiakkaiden ikäjakauma % (n= 12 191) A-klinikka-asiakkaiden asuminen % (n= 12 191) 25 20 12 8 Yksin Kumppanin / puolison kanssa 15 10 5 0 15 16 17 18 19 20 24 25 29 30 39 40 49 50 59 60 64 65 ei tietoa 10 4 22 44 Lapsen tai lasten kanssa Lapsen / lasten ja kumppanin / puolison kanssa Muu Ei tietoa Nuorisoasemien nuorten hoitoonhakeutumisen syy % (n= 1 266) Katkaisuhoito- ja kuntoutusasiakkaiden asuminen % (n= 3 850) 21 5 10 0 5 28 1 0 31 Alkoholi Huumeet Lääkkeet Muut päihteet Pelaaminen Muut toiminnalliset riippuvuudet Monipäihteisyys Muu Ei tietoa 4 2 20 13 3 58 Yksin Kumppanin / puolison kanssa Lapsen/lasten kanssa Lapsen / lasten ja kumppanin / puolison kanssa Muu Ei tietoa 16 A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2010 TOIMINTAKERTOMUS ASIAKKAAT

Kuntoutuspalveluissa asiakkaita oli toimintavuonna 4 300 ja hoitovuorokausia 82 200. Hoitovuorokausien määrä laski kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Järvenpään sosiaalisairaalan vaikea tilanne jatkui jo kolmatta vuotta peräkkäin: toimintavuonna hoitovuorokausien määrä väheni 15 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Katkaisuhoitoasemien asiakkaiden määrä nousi edellisvuodesta viisi prosenttia ja laski kuntoutusyksiköissä melkein saman verran. Katkaisuhoitoasemien ja kuntoutusyksiköiden asiakkaista vain 14 prosenttia oli työssäkäyviä. Uusien asiakkaiden osuus oli 40 prosenttia. Palveluasumisen asiakkaita oli 243 ja asumisvuorokausia kertyi noin 43 600 vuorokautta. Hoitovuorokausien määrä laski neljä prosenttia ja asiakasmäärä yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Uusien asiakkaiden osuus oli 40 prosenttia. Huumeidenkäyttäjille tarkoitettujen terveysneuvontapisteiden ja matalan kynnyksen palvelujen yhteenlaskettu asiakasmäärä kasvoi selkeästi mutta käyntien määrä laski edellisvuoteen verrattuna. Terveysneuvontapisteiden asiakkaiden ikäryhmät painottuvat 25 35-vuotiaisiin, joista noin neljännes oli naisia. Korvaushoidossa käyvien asiakkaiden määrä nousi kolme prosenttia. Korvaushoitoasiakkaista 25 prosenttia oli naisia. Noin puolet asiakkaista kuului ikäryhmään 30 39 vuotta. Korvaushoitoasiakkaista 64 prosenttia oli työttömänä ja vain kahdeksan prosenttia työssäkäyviä. Uusia korvaushoitoasiakkaita oli 23 prosenttia. Päiväkeskustoiminnan asiakas- ja käyntimäärät laskivat kuusi prosenttia. Naisia päivätoimintaan osallistujista oli 21 prosenttia. Noin kolmannes päivätoiminnan asiakkaista oli uusia. A-klinikka-asiakkaiden työllisyystilanne % (n= 12 191) Nuorisoasemien nuorten palveluun ohjautuminen % (n= 1 266) 10 1 4 2 Työssä 25 1 Työtön 5 Eläkeläinen Muu / ei työvoimaa Muu Ei tietoa 5 8 2 7 27 Oma-aloitteisesti Perhe/ystävät Terveyskeskus Ph laitospalvelut Lastensuojelu Muu sosiaalitoimi 18 34 Koululainen / opiskelija Kotiäiti / isä Työllistetty 11 2 3 2 7 2 23 Koulu Poliisi Ph avopalvelut Muu terveydenhuolto Muu Ei tietoa Terveysneuvontapisteiden ja matalan kynnyksen asiakkaiden ikäjakauma % (n= 9 168) Korvaushoitoasiakkaiden työllisyysjakauma % (n= 480) 25 20 15 10 5 0 25 21 13 12 9 6 5 4 2 1 1 0 0 15 16 17 18 19 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 ei tietoa 3 22 6 7 2 6 8 64 Työssä Työtön Eläkeläinen Koululainen / opiskelija Kotiäiti / isä Työllistetty Muu / ei työvoimaa Muu Ei tietoa ASIAKKAAT TOIMINTAKERTOMUS VUOSIKERTOMUS 2010 A-KLINIKKASÄÄTIÖ 17

TOIMINTAYKSIKÖIDEN KUVAUKSET AVOHOITO A-klinikat on tarkoitettu erilaisista päihde- ja muista riippuvuusongelmista kärsiville henkilöille sekä heidän läheisilleen. A-klinikoilla hoidetaan myös päihteiden käytöstä aiheutuneita vieroitusoireita sekä annetaan katkaisuhoitoa. Jos paikkakunnalla ei ole erityisesti nuorille suunnattuja päihdehuollon avohoitopaikkoja, A-klinikalla hoidetaan myös nuoria. Nuorisoasemat on suunnattu alle 25-vuotiaille ja heidän läheisilleen. Nuorisoasemilta saa apua päihde- ja muihin riippuvuusongelmiin sekä laajemminkin erilaisiin nuoruusikään liittyviin kriiseihin. Terveysneuvontapisteet tarjoavat pistämällä huumeita käyttäville kontaktin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Terveysneuvontapisteissä saa tietoa tartuntataudeista ja niissä on mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin. Terveysneuvontapisteissä voi myös mm. saada B-hepatiittirokotuksia, käydä hiv- ja hepatiittitesteissä sekä saada apua arkisten asioiden hoitamiseen. Korvaushoitoklinikat ovat opioidiriippuvaisten avohoitoyksiköitä, jossa hoito sisältää korvaushoitolääkityksen ja asiakkaan tarvitsemaa psykososiaalista tukea. Hoitoa edeltää hoidon tarpeen arviointi. Päivä- ja toimintakeskukset tarjoavat tukea päihteettömään elämään. Päiväkeskuksissa on mahdollisuus yhdessäoloon, keskusteluihin, harrastuksiin ja pienimuotoiseen työskentelyyn. Paikkakunnasta riippuen palveluihin voi kuulua myös ateriointi-, peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuus. LAITOSHOITO Selviämisasemat tarjoavat päihtyneelle suojaa ja ammattihenkilökunnan palveluja päihtymystilasta selviämisen ajaksi. Selviämisasemalla on myös mahdollisuus jatkohoidon suunnitteluun. Katkaisuhoitoasemat on tarkoitettu päihdekierteen katkaisemiseksi ja edellytysten luomiseksi kuntoutumiselle. Katkaisuhoitoasemalla hoidetaan vieroitusoireita, tarjotaan oireenmukaista lääkehoitoa, keskustelua ja lepoa ja tarvittaessa suunnitellaan jatkohoitoa. Katkaisuhoitoasemalle hakeutuminen vaihtelee paikkakunnan mukaan: asiakas voi joko itse varata paikan itselleen tai hoitoon tullaan terveys- ja sosiaalitoimen tai A-klinikan ohjaamana. Kuntoutusyksiköt ja hoitoyhteisöt on tarkoitettu pitempiaikaiseen kuntoutumiseen, mikä aloitetaan elämäntilanteen ja hoidon tarpeen kartoittamisella, ongelmien hahmottamisella ja jäsentämisellä sekä kuntoutussuunnitelman laatimisella. Joissain yksiköissä yhteisöhoito on keskeisellä sijalla. Joihinkin yksiköihin tarvitaan lähete. Lastensuojelun piiriin kuuluva nuorten laitoshoito perustuu A-klinikkasäätiössä yhteisöhoitoon. Sillä pysähdytään oman tilanteen selvittämiseen, harjoitellaan toisten huomioimista ja avun vastaanottamista muilta ihmisiltä. Hoitopaikassa on päiväohjelma ja säännöt, jotka rytmittävät elämisen ja tuovat siihen rajat. Nuoret osallistuvat yhdessä työntekijöiden kanssa kaikkiin päivittäisiin askareisiin. Tärkeä osa hoitoa ovat erilaiset ryhmät ja harrastustoiminta. Lääkehoito toteutetaan hoitavan lääkärin ohjauksessa. Jokaiselle nuorelle tehdään oma hoito- ja kuntoutumissuunnitelma. Hoitoon kuuluu tärkeänä osana nuoren perheen ja tukiverkoston osallistuminen neuvotteluihin ja nuoren asioiden käsittelyyn. 18 A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2010 TOIMINTAYKSIKÖT TOIMINTAKERTOMUS

ASUMISPALVELUT Järvenpään sosiaalisairaala on maan ainoa päihdeongelmien hoitoon erikoistunut sairaala. Sosiaalisairaalan palveluvalikoimaan kuuluvat katkaisu- ja vieroitushoidot, opiaattiriippuvaisten lääkkeellisen vieroitus- ja korvaushoidon tarpeen arviointi ja aloittaminen sekä kuntouttava yhteisöhoito. Sosiaalisairaala toimii valtakunnallisesti. Hoitoon pääsee ottamalla ensin yhteyttä oman paikkakunnan A-klinikkaan, sosiaalitoimeen, terveyskeskukseen tai mielenterveystoimistoon. Myös työterveyshuolto ja yksityislääkärit voivat ohjata hoitoon. Tukiasunnot on tarkoitettu itsenäiseen asumiseen pyrkiville. Tukiasumiseen liittyy yleensä hoitosuhde esimerkiksi A-klinikkaan. Tukiasumisen avulla opetellaan itsenäistä asumista ja elämää sekä saadaan tukea päihdeongelmista toipumiseen. Nuorten tukiasunnot tarjoavat vertaistukea, henkistä tukea, kontrolloivaa tukea ja arjessa mukana elämistä. Tuetun asumisen tavoitteena on nuoren päihteettömän arjen sujuminen: vuorokausirytmi, työelämä ja/tai koulunkäynti, raha- ja muiden omien asioiden hoitaminen sekä luottamuksen kasvattaminen omiin sosiaalisiin taitoihin ja kykyihin. Palveluasunnot ovat usein kuntoutusyksikön toimintaan liittyviä asuntoja. Ne on tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat asumisensa tueksi erilaisia jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä palveluja, kuten ravitsemus- ja hoitopalveluja. Ikääntyneille päihdeongelmaisille, joilla on päihdeongelmansa vuoksi vaikeuksia päästä muihin vanhusten asumispalveluyksiköihin, on järjestetty erityisasumista, jossa tarjotaan asunto, ravitsemuspalvelu, perushoito, tuki ja valvonta. TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAYKSIKÖT VUOSIKERTOMUS 2010 A-KLINIKKASÄÄTIÖ 19