PELKOSENNIEMEN KUNNAN ESI- OPETUSSUUNNITELMA

PELKOSENNIEMEN KUNNAN ESI- OPETUSSUUNNITELMA luonnos 29.4.2015

Sisällys 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET OPETUSHALLITUKSEN ASETTAMANA... 3 2 PELKOSENNIEMEN ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS... 3 2 TOIMINTATAVAT... 4 3 ESIPETUKSEN SISÄLTÖALUEET... 5 4 YHTEISTYÖ ESIOPETUSVUODEN AIKANA... 7 5 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI... 8 Liite 1: LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA... 10 Liite 2: HAVAINNOINTI JA TIEDONSIIRTOLOMAKE... 13 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on perusopetuslain mukainen Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikallinen esiopetuksen opetussuunnitelma laaditaan ja esiopetus toteutetaan. Opetussuunnitelman perusteiden laatimista ohjaavat erityisesti perusopetuslaki ja - asetus sekä esiopetuksen tavoitteita määrittävä valtioneuvoston asetus (perusopetuslaki (628/1998) 14 2 mom. ja valtioneuvoston asetus (422/2012) 13 ). Opetushallitus on antanut uudet ohjeistuksen esiopetussuunnitelman perusteista 22.12.2014. Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen esiopetuksen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään esiopetuksen kasvatus- ja opetustyön, oppilashuollon, huoltajien ja esiopetuksen yhteistyön sekä esiopetuksen muun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta esiopetuksen kansallisten perusteiden pohjalta. Opetussuunnitelma laaditaan siten, että se määrittelee, ohjaa ja tukee esiopetuksen järjestämistä kaikissa esiopetuksen yksiköissä. Opetuksen järjestäjä ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet, lasten tarpeet sekä esiopetusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset opetussuunnitelmaa laatiessaan. Esiopetussuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Esiopetuksen työryhmä 29.4.2015: Mervi Pääkkö, vs. sivistystoimenjohtaja Pasi Kuusela, päiväkodin johtaja, esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja Hyväksytty sivistyslautakunnassa / 2015

1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET OPETUSHALLITUKSEN ASETTAMANA OPH 2014: Esiopetus on tärkeä ajanjakso lapsen elämässä. Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla on mahdollisuus innostua, kokeilla ja oppia uutta. Leikkiessään ja toimiessaan erilaisissa oppimisympäristöissä lapset laajentavat osaamistaan eri tiedon- ja taidonaloilla. Esiopetuksessa lapsilla on tilaisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisten taitojensa vahvistamiseen. Tavoitteena on, että lapset oppivat arvostamaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja omaa ainutlaatuisuuttaan. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen kasvu-, kehitysja oppimisedellytyksiä. Toimintaa suunnitellaan lapsilähtöisesti ja sen tehtävä on vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja käsitystä itsestään oppijana. Esiopetusta kehitetään inkluusion periaatteiden mukaisesti. Esiopetuksella on suuri merkitys lasten kasvun ja oppimisen tuen tarpeiden varhaisessa havaitsemisessa, tuen antamisessa ja samalla vaikeuksien ehkäisemisessä. Esiopetuksessa olevalla lapsella on perusopetuslain turvaama oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä suotuisan kehityksen ja oppimisen edellyttämää tukea jokaisena esiopetuksen työpäivänä. Tämän oikeuden turvaamiseksi jokainen esiopetuksessa olevan lapsen kanssa työskentelevä noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja muita toimintaa ohjaavia normeja (Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010)). Esiopetus toteutetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Esiopetuksessa otetaan myönteisellä tavalla huomioon lasten erilaiset kielelliset, kulttuuriset, katsomukselliset ja uskonnolliset taustat. Lasten mielipiteitä kuunnellaan ja heidän identiteettiensä kehittymistä tuetaan. Esiopetus muuttuu pakolliseksi elokuussa 2015. Tämä merkitsee, että jokaisen lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena. Vastuu lapsen osallistumisesta on huoltajalla. Pelkosenniemellä esiopetuksen opetuskieli on suomi. 2 PELKOSENNIEMEN ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Varhaiskasvatus, esiopetus ja alkuopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetukseen luodaan turvallinen, monien mahdollisuuksien oppimisympäristö, jossa lapsi tuntee tulevansa hyväksytyksi omana itsenään. Esiopetuksen tavoitteena on ennen kaikkea tukea lapsen kehitystä ja antaa eväitä oman elämän rakentamiseen.

Lapsella on oikeus olla lapsi. Lapsi oppii leikin ja mielikuvituksen avulla ja lapsen oma kehitysvaihe huomioidaan opetuksessa. Esiopetuksessa toteutetaan lapsilähtöistä kasvatusta, jossa esiopetuksessa korostuu oppimisen ilo. Esiopetuksessa aikuinen tukee ja kannustaa lasta sekä oppimiseen että myös oma-aloitteiseen toimintaan. Tuemme Pelkosenniemellä esiopetuksessa ja kasvatuksessa: rehellisyyttä oma-aloitteisuutta luottamusta itseen ja omiin kykyihin hyviä tapoja ryhmän jäsenten huomioon ottamista erilaisuuden hyväksymistä ympäristön ja luonnon arvostamista ja niistä huolehtimista lapsen tiedollisia ja taidollisia valmiuksia turvallisuutta yhteistyötä esiopetuksen ja vanhempien välillä Lisäksi laaditaan esiopetuksen vuosikello, jossa määritellään esim. vuoden tapahtumat. Pelkosenniemellä esiopetusta järjestetään kunnan vuoropäiväkodissa koulujen toimintaaikoina neljä tuntia päivässä ja vähintään 700 tuntia lukuvuodessa. 2 TOIMINTATAVAT Esiopetuksen toimintatavat perustuvat leikkiin, kokonaisvaltaiseen oppimiseen ja toimimiseen ryhmässä. Työskentely perustuu lapsen elinympäristöön läheisesti liittyviin ilmiöihin ja tapahtumiin, sekä niistä saatuihin kokemuksiin. Työskentelyssä kehitetään lapsen karkea- ja hienomotorisia taitoja, omatoimisuutta, keskittymiskykyä ja ohjeiden noudattamista. Lasta ohjataan pitkäjännitteiseen työskentelyyn ja työn loppuun saattamiseen. Hyvin tehty työ lisää oman ja toisen työn kunnioittamista. Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Tavoitteena on yleisesti hyväksyttyjen eettisten arvojen välittyminen, myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittyminen ja suvaitsevaisuus muita kohtaan. Leikki: Leikki on esiopetusikäisen lapsen keskeinen toiminta- ja oppimistapa. Leikki toimintamuotona on luontevaa ja lasta myönteisellä tavalla aktivoivaa toimintaa. Leikkiin tarvitaan aikaa

ja tilaa sekä sisällä, että ulkona. Leikkiminen edistää uusien asioiden oppimista. Lapsi oppii leikkimällä esim. kieltä, vuorovaikutustaitoja ja ryhmäsääntöjä. Luovat leikit ovat leikkejä, joita lapset itse keksivät ja kehittelevät, esim. rooli- ja rakenteluleikit, näytelmälliset ja ilmaisulliset leikit. Sääntöleikit ovat valmiita leikkejä, joissa on yhteiset säännöt, kuten liikunta-, laulu-, piiri-, ns. lattialeikit, pihaleikit ja didaktiset leikit. Esiopetuksessa lapselle tarjotaan mahdollisuuksia monenlaisiin leikkeihin. Kokonaisvaltainen oppiminen: Esiopetus pohjautuu eri sisältöalueiden kokonaisuuksiin, jotka toteutuvat mm. erilaisina teemoina. Kokonaisuudet sisältävät lapselle merkityksellisiä asioita, joiden avulla hän oppii ja jäsentää uusia tietoja ja taitoja. Oleellista oppimisen kannalta ovat elämykset, kokemukset ja vuorovaikutus lasten kesken, sekä lasten ja aikuisten välillä. Teemat ovat osa esiopetuksen sisällöllistä kokonaisuutta. Ryhmän merkitys oppimisprosessissa: Ryhmä on oppimisessa lapsen apu, nimenomaan vertaisryhmä kannalta. Lapset kiinnostuvat siitä, mikä toisia lapsia kiinnostaa. Vertaisryhmä auttaa lasta tunteiden, tietojen ja taitojen kehittymisessä. Lapsia ohjataan ottamaan huomioon ja auttamaan toisiaan. Toisten auttaminen kasvattaa vastuuntuntoa ja lisää lasten turvallisuuden tunnetta. Kiusaamisessa on Pelkosenniemellä nollatoleranssi jo varhaiskasvatuksesta alkaen. 3 ESIPETUKSEN SISÄLTÖALUEET Kieli ja vuorovaikutus: Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Jokainen lapsi kehittyy yksilöllisesti. Pelkosenniemen esiopetuksessa kielellisen kehittymisen tärkeitä tavoitteita ovat vuorovaikutustaitojen, keskustelemisen, kysymisen, kertomisen ja kuuntelemisen oppiminen. Lapsen kielellisen tietoisuuden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä tuetaan loruillen, riimitellen ja erilaisia tekstejä lukien. Esiopetuksessa luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle perusopetusta varten. Tavoitteena on herättää ja lisätä lapsen mielenkiintoa puhutun ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Lasta rohkaistaan kertomaan tunteistaan, toiveistaan ja ajatuksistaan. Lapsi kehittyy vuorovaikutustilanteissa sekä puhujana että kuuntelijana. Alkavan luku- ja kirjoitustaidon perustana on lapsen mielenkiinnon herääminen suullista ja kirjoitettua kieltä kohtaan. Lapsen kanssa tutkitaan ja havainnoidaan tekstejä, ilmaisuja, sanoja, kirjaimia sekä äänteitä hänelle mielekkäissä yhteyksissä leikin avulla. Aikuinen

mallintaa lapselle kirjoitusta; kirjoittaa ääneen niin, että lapsi oppii ymmärtämään puhutun kielen muuntamisen kirjoitukseksi ja kirjoitetun puheeksi. Lapsen omia alkavia luku- ja kirjoittamisyrityksiä tuetaan. Matematiikka: Tavoitteena on myönteisen asenteen muodostuminen matematiikkaa kohtaan ja matemaattisen ajattelun kehittyminen. Matematiikan oppiminen edellyttää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä. Lasta ohjataan kiinnostumaan luonnollisista, arkipäivän tilanteista nousevista matemaattisista ilmiöistä, käsitteistä ja ongelmanratkaisusta. Ympäristön ja ajan hahmottamista harjoitellaan leikkien ja pelien avulla. Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa luokittelun, vertailun ja lajittelun avulla. Matemaattinen ajattelu kehittää ongelman ratkaisukykyä, havainnointia ja päättelykykyä. Lapsi oppii matematiikkaa leikin, arkipäivän tilanteiden, tutkimisen ja havainnoinnin kautta Ympäristö- ja luontokasvatus: Lapsi saa kokemuksia ja elämyksiä luonnosta sekä muusta ympäristöstä. Hän oppii liikkumaan luonnossa ympäristöä kunnioittaen ja suojellen. Lapselle tarjotaan mahdollisuus omakohtaisiin kokemuksiin ja oivalluksiin siten, että lapsi tajuaa luonnon merkityksen ja hänelle syntyy kunnioittava suhde luontoa kohtaan. Lapsi ymmärtää kestävän kehityksen ja sen, että hänen teoillaan on merkitystä. Ympäristökasvatuksessa luontevia toimintoja ovat leikki, tutkiminen, työtehtävät, ilmaisu, retket ja juhlat. Pelkosenniemen luonnon ja ympäristön tarjoamat olosuhteet hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Liikunta ja terveyskasvatus: Liikunnan tavoitteena on antaa aikaa ja mahdollisuus liikkumiseen sekä auttaa lasta ymmärtämään liikunnan merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle. Liikuntatuokioiden tarkoituksena on antaa lapselle myönteisiä elämyksiä sekä herättää mielenkiinto liikunnan harrastamiseen. Pelkosenniemellä koko varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tuetaan lapsen liikkumisen mahdollisuuksia ja kannustetaan liikkumaan. Liikunta harjaannuttaa kehon hallintaa ja motorisia taitoja sekä kohottaa fyysistä kuntoa. Monipuolinen liikunta edistää lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Monipuolisen sisä- ja ulkoliikunnan avulla luodaan positiivisia liikunnan kokemuksia ja onnistumisen elämyksiä. Näin tuetaan myös lapsen myönteistä käsitystä itsestään ja omista taidoistaan.

Terveyskasvatusta annetaan lapselle myönteisessä ilmapiirissä arkipäivän tilanteissa. Lasta ohjataan mm. tapakasvatuksen avulla toisen huomioonottamiseen ja väkivallan välttämiseen. Lapsen tasapainoista tunne-elämää tuetaan yhdessä vanhempien kanssa. Lasta ohjataan tekemään omaa terveyttään ja turvallisuuttaan edistäviä valintoja ja ratkaisuja. Myönteisellä, ohjaavalla terveyskasvatuksella luodaan hyvä alku tulevaa elämää varten. Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota päivittäiseen hygieniaan, ruokailuun, riittävään uneen ja lepoon, ulkoiluun. Taidekasvatus: Lapselle tarjotaan mahdollisuus ilmaista erilaisia tunteita kuvallisen ja suullisen ilmaisun, musiikin sekä kädentöiden kautta. Lapsen omaa ilmaisutapaa kunnioitetaan. Häntä ohjataan arvostamaan omaa ja toisen työtä. Lapsen omat ideat, työn suunnittelu, tekeminen ja luova ongelmanratkaisu ovat tärkeämpiä kuin työn tulos. Työskennellessään lapsi saa onnistumisen kokemuksia, ja hänen hienomotoriset taitonsa harjaantuvat. Esiopetuksessa kaikenlaiset taidekokemukset ja -elämykset ovat merkittävä osa lapsen tunne-elämän kehitystä sekä tiedollista ja taidollista oppimista. Lapsen aistiherkkyys, luovuus, itseilmaisu ja mielikuvitus harjaantuvat omin käsin tekemisen, musisoimisen, liikkumisen ja draaman avulla. Lasta kannustetaan omiin oivalluksiin ja ratkaisuihin. Lapsi tutustuu ympäröivän maailman ilmiöihin havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla. Lapsen kulttuurista identiteettiä vahvistetaan. Esiopetuksessa lasta kannustetaan mm. piirtämään, maalaamaan, rakentamaan, askartelemaan. Musiikki on tärkeä osa myös esiopetuksen taidekasvatusta. Musiikin avulla lapselle tarjotaan myönteisiä elämyksiä ja onnistumisen riemua. Musiikkikasvatuksen tärkein tavoite on herättää lapsen kiinnostus musiikkiin. Menetelminä käytetään laulu-, soitto-, kuuntelu- ja liikuntatuokioita. Erilaiset rytmiharjoitukset luovat pohjaa oppimiselle ja musiikkia yhdistetään luontevasti muihin sisältöalueisiin. 4 YHTEISTYÖ ESIOPETUSVUODEN AIKANA Esiopetusvuoden tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat lasten vanhemmat. Yhdessä vanhempien kanssa keskustellen suunnitellaan ja arvioidaan lapsen esiopetusvuoden kulkua. Lapsen vanhempiin pidetään yhteyttä. Lukuvuoden alkaessa laaditaan yhdessä vanhempien kanssa lapsen henkilökohtainen esiopetussuunnitelma (liite 1). Lukuvuoden kuluessa yhteistyötä tehdään myös terveydenhoitajan, lääkärin ja hammashoitajan kanssa sekä muun varhaiskasvatuksen kanssa. Pelkosenniemen koulun eri-

tyisopettajalta voidaan pyytää konsultaatiota tarvittaessa lapsen kasvatusta ja kehitystä tukevissa asioissa. Koulunkäynnin aloittamisen kannalta keskeisissä asioissa yhteistyötä tehdään lapsen tulevan luokanopettajan kanssa. Tarvittaessa tehdään vuosittain yhteistyötä eri järjestöjen kanssa. Tiedonsiirtolomaketta käytetään lapsen siirtyessä perusopetukseen (liite 3). Lapsen esiopetuksen opettaja täyttää lomakkeen, jonka vanhemmat hyväksyvät allekirjoituksellaan. Esiopetuksen opettaja kertoo tiedonsiirtolomakkeeseen kirjatut koulunkäynnin kannalta oleelliset asiat lapsen tulevalle luokanopettajalle. 5 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI Esiopetuksessa tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä huolehditaan tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Työskentelyn tulee olla leikinomaista ja lapsen kehitystasosta lähtevää toiminnallista ryhmä- ja yksilöohjausta. On tärkeää huolehtia lapsen mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea lapsen myönteistä käsitystä itsestään. Esiopetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä esiopetusryhmän että kunkin lapsen vahvuudet ja oppimis- ja kehittymistarpeet. Kasvun ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä lapsien yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Esiopetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että lapsen tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (Perusopetuslaki 30 1 mom.). Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi lapsen kasvua ja oppimista tulee arvioida säännöllisesti. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia kasvun ja oppimisen turvaamiseksi. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Lapsen saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tavoitteena on, että jokainen lapsi saa tasavertaisesti oikea-aikaista, varhaista ja riittävää tukea kasvulleen, kehittymiselleen ja oppimiselleen. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan lapselle omassa esiopetusyksikössä erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toi-

seen esiopetusryhmään tai esiopetusyksikköön. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen.

Liite 1: LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi: Syntymäaika Esiopetuspaikka ja toimintavuosi Perheen ja esiopetuksen yhteinen suunnitelma on osa laadukasta esiopetusta. Suunnitelmassa yhdistyvät perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä esiopetushenkilöstön kokemus ja osaaminen. Vanhempien täytettyä tämän lomakkeen, käydään hoito- ja kasvatuskeskustelut vanhempien ja esiopetushenkilöstön kanssa. Nämä keskustelut toimivat tärkeänä osana esiopetuksen suunnittelua ja toimintaa. On toivottavaa, että esikoululainen on mukana lomakkeen täyttämisessä. YHTEISTYÖTAHOT ESIOPETUSVUOTENA Lukuvuoden aikana esiopetusta antava yksikkö tekee yhteistyötä tarvittaessa koulun erityisopettajan, neuvolan terveydenhoitajien, lääkärin ja psykologin kanssa sekä puhe-, toiminta ja fysioterapeuttien kanssa, mikäli lapsi saa näitä palveluja. Koulunkäynnin aloittamisen kannalta keskeisissä asioissa yhteistyötä tehdään lisäksi keväällä koulun erityisopettajan ja luokanopettajan kanssa. Annan luvan yhteistyön kannalta tarpeellisten tietojen tai lapsen kehitystä koskevien asioiden välittämiseen. Kyllä Ei TÄRKEITÄ TIETOJA LAPSESTANNE Perheesemme kuuluvat:

Muuta tärkeää tietoa lapsestanne: (esim ruokavalio, allergia, puheterapia, toimintaterapia tms) Lapseni vahvat alueet (tiedot, taidot, luonteenpiirteet, harrastukset yms.): Lapseni tarvitsee tukea tai rohkaisua seuraavissa asioissa (esim. kaverisuhteet, omatoimisuus, pettymystensietokyky yms) LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen yksilölliset esiopetuksen tavoitteet Mitkä asiat ovat lapsellenne tärkeitä ja mistä hän erityisesti pitää

Millaisia odotuksia teillä on lapsenne esiopetuksesta? Millaista yhteistyötä toivotte? Keskustelu käyty / 20 Keskustelijat

Liite 2: HAVAINNOINTI JA TIEDONSIIRTOLOMAKE Lapsen nimi: Syntymäaika Esiopetuspaikka ja toimintavuosi OMATOIMISUUS, TUNNEILMAISU, SOSIAALI- SET TAIDOT JA TYÖSKENTELYTAIDOT Osaa Harjoittelee ei hallitse vielä OMATOIMISUUS: - Pukeutuminen, syöminen jne TUNTEIDEN HALLINTA JA LEIKKI: - lapsi suhtautuu aikuisiin luottavaisesti (kertoo asioistaan, ilmaisee toiveitaan ja tarpeitaan) - lapsi ilmaisee tunteitaan - lapsi ratkaisee erimielisyyksiä myönteisin keinoin - lapsi osaa kohdata pettymyksiä - lapsi leikkii yhdessä toisten lasten kanssa TYÖSKENTELYTAIDOT: - lapsi keskittyy toimintaan - lapsi noudattaa sääntöjä peleissä ja leikeissä - lapsi on kiinnostunut annetuista tehtävistä - lapsi suorittaa tehtävät loppuun - lapsi pystyy itsenäiseen työskentelyyn Lisätietoja (esim. luonteenpiirteet)

MOTORIIKKA JA KÄDEN TAIDOT Osaa Harjoittelee ei hallitse vielä - lapsi on mielellään mukana liikuntaleikeissä - lapsi suoriutuu liikuntatuokioiden tehtävistä - lapsi osaa leikata saksilla - lapsi jäljentää kirjaimia ja numeroita - lapsi piirtää ihmishahmon - kätisyys oikea vasen vaihtaa Lisätietoja (esim. hahmottaminen) MATEMAATTISET TAIDOT Osaa Harjoittelee - lapsi osaa laskea ja siirtää nappulaa lautapelissä silmäluvun mukaisesti - lapsi päättelee kuvasarjasta tapahtuminen kulun - lapsi ymmärtää matemaattisia käsitteitä (luokitteluun, vertailuun ja järjestykseen liittyviä) - lapsi tunnistaa luvut 0-10 - lapsi ymmärtää lukumäärä- ja numeromerkkivastaavuuden ei hallitse vielä Lisätietoja (esim. hahmottaminen)

Vanhempien ajatuksia lapsen koulun aloituksesta: Mahdolliset aikaisemmat tukitoimet: Paikka ja aika: Allekirjoitukset: Vanhemmat: Opettajat: