Kaupunginhallitus 209 05.11.2014 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen järjestäjäverkon uudistuksesta 934/03.00/2014 KH 209 Lisätiedot: sivistystoimenjohtaja Heidi Backman, puh. (09) 5056 825 etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt 17.10. saapuneella kirjeellä Kauniai sen kaupungilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskun nal le lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, am ma til li sesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 :n muuttamisesta. Lausunto on pyydetty toimittamaan ministeriölle 17.11.2014 mennessä. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lukio- ja ammatillisen koulutuksen jär jes tä mis lu van ja vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitämisluvan myön tä mis tä ja peruuttamista koskevia säännöksiä. Uusien jär jes tä mis lupien myöntämisessä korostuisivat koulutustarpeen lisäksi toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökohdat. Oppilaitosten on arvioitava toimintakykynsä itsenäisenä ylläpitäjänä ja vaihtoehtoisesti pun ni ta eri yhteistyö- ja yhdistymismahdollisuuksia varmistaakseen laa dukkaan toiminnan jatkuvuuden. Koulutuksen järjestäjäverkko rakentuisi esityk sen mukaan vahvoista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat laa jan alueen tai väestöpohjan koulutustarvetta ja jolloin myös järjestäjien työn jako alueella olisi selkeä. Koulutuksen järjestämisluvista ja op pi lai tok sen ylläpitämisluvista päättäisi edelleen opetus- ja kulttuuriministeriö. La kien tultua voimaan, vanhojen säännösten perusteella myönnettyjen kou lu tuksen järjestämislupien voimassaolo päättyisi. Vapaasta sivistystyöstä an netun lain mukaiset ylläpitämisluvat säilyisivät ehdotetun lain mukaisina lu pina eli vapaan sivistystyön ylläpitäjien nykyisiä järjestämislupia ei ku mot taisi, mutta ylläpitäjien taloudelliset edellytykset oppilaitoksen yl lä pi tä mi seen tutkittaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta. Mainittakoon, että valtio neu vos to on alustavasti päättänyt supistaa 11 % vapaan sivistystyön rahoi tus ta ja noin 15 % lukio-opetuksen rahoitusta vuosien 2014-2017 ai kana. Esitys on osa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa ja sen ta voit tee na on ministeriön mukaan vahvat koulutuksen järjestät ja yl lä pi täjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muut tu viin ja kasvaviin osaamistarpeisiin. Lait on suunniteltu tulemaan voimaan vuoden 2017 alusta. Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa mahdollisimman pian. Luonnos hallituksen esityksestä on luettavissa kokonaisuudessaan in ter netis sä osoitteessa: http://www.okm.fi/export/sites/default/opm/koulutus/koulutuspolitiikka/han kkeet/toisen_asteen_rakenneuudistus/liitteet/hexluonnosxjxrjestxjxverkko.pdf
Luonnoksessa hallituksen esitykseksi lukioiden järjestämisluvan myön tä misen edellytykset (3 ) ovat koulutustarve ja kysyntä sekä järjestäjän am matil li set ja taloudelliset edellytykset ottaen huomioon toiminnan laatu, vai kutta vuus ja tuloksellisuus. Tarkemmat ohjeet opetus- ja kulttuuriministeriö laa tii vuoden 2015 alussa. Alustavia kriteerejä esityksen perusteluiden mukaan ovat väestö- ja opiskelijapohja, vakavaraisuus, kustannustehokas toimin ta, lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden noudattaminen, pe da go gi ses ti ajanmukaiset, opiskelun kannalta turvalliset ja terveelliset tilat ja välineet, tarvittava määrä kelpoista henkilöstöä, yhteistyö alueella toimi vien korkeakoulujen, muiden järjestäjien sekä työelämän kanssa ja koko toi min nan kattava toimintajärjestelmä. Kauniaisten kaupunki on ruotsinkielisen lukion ja suomenkielisen lukion sekä kaksikielisen kansalaisopiston järjestäjä. Kaupunki on osaomistajana suo men kie li sen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä, ruotsinkielisen am ma til li sen koulutuksen osakeyhtiössä ja ruotsinkielisen kansanopiston kun ta yh ty mäs sä. Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuis kou lu tuk ses ta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 :n muuttamisesta Suomen ja kuntien tulevaisuuden kannalta opetus on ehkä tärkein me nestys- ja kilpailukykytekijä. Sen takia kaikki toimet, jotka tähtäävät laa duk kaisiin ja kustannustehokkaisiin koulutuspalveluihin ovat tärkeitä. Kaupunki tukee vahvojen järjestäjien muodostumista ammatillisen koulutuksen ja kansan opis to kou lu tuk sen osalta. Kauniainen keskittyy lausunnossaan lukio-ope tuk sen esitettyihin muutoksiin. Lukioiden järjestämisluvan myöntämisen edellytykset (3 ), koulutustarve ja kysyntä sekä järjestäjän ammatilliset ja taloudelliset edellytykset ottaen huo mi oon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus, ovat oikeat. Yk sityis koh tai sis sa perusteluissa kuitenkin vakavaraisuuden lisäksi pai no tetaan, että koulutus tulisi kyetä järjestämään kustannustehokkaasti siihen koh den net ta van valtionrahoituksen turvin. Lause on ongelmallinen jos se vah vas ti ohjaa tulevaa valtioneuvoston asetusta sekä opetus- ja kult tuu rimi nis te riön ohjeistusta ja päätöksentekoa, sillä se kannustaa kuntia pa nosta maan enemmän kustannusten ja palveluiden leikkaamiseen kuin ope tuksen ja oppimisympäristöjen laadun sekä monipuolisen kurssitarjonnan yl läpi tä mi seen ja kehittämiseen. Lisäksi lause on kuntien itsehallinnon pe rustus lain suo jan vastainen. Rahoitusjärjestelmää koskevassa lakiesityksessä pai no te taan että koulutuksen järjestäjille jatkossakin annetaan oikeus päättää rahoituksen kohdentamisesta. Tästä periaatteesta pitää jat kos sa kin pitää kiinni. Suurilla lukioilla on parempia taloudellisia edellytyksiä järjestää laadukasta, mo ni puo lis ta ja kustannustehokasta opetusta. Tehostamisen edellytys on kui ten kin, että toimipisteitä on vähemmän kuin tällä hetkellä. Lakiesitys kuiten kin lähtee siitä, että koulutuksen järjestäjien määrä vähenee mutta välttä mät tä toimipisteiden määrää ei vähennetä. Eri toimipisteissä toi mi mi nen rajoittaa yhteisen henkilökunnan ja tilan kustannustehokasta käyttöä. Mah-
dol li suu det vähentää lukiokustannuksia ovat nykyisen kiinteistökannan takia rajalliset. Iso järjestäjä, jolla on monta toimipistettä, ei ole te hok kaam pi kuin monta erillistä lukionjärjestäjää, jotka yhteistyössä tarjoavat nuo ril le yhteistä kurssitarjontaa. Tehokas yhteistyö järjestäjien välillä pitää sen takia olla varteenotettava vaihtoehto järjestäjämäärän vähentämisen sijaan. Pääkaupunkiseudun erityisedellytykset pitää huomioida. Seudulla 16-vuotiai den ikäluokka kasvaa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoteen 2020, ja kasvu jatkuu vuoteen 2040. Kaikki nykyiset lukiokiinteistöt alu eel la tarvitaan ja toiminta tulee tehostumaan kun volyymi kasvaa. No pea kehitys kohti vahvoja isoja yksiköitä, jotka pärjäävät valtionosuudella ei ole mahdollinen. Suuri osa kuntien investointimenoista alueella menevät tu le vina vuosina homekoulujen saneerauksiin, eikä ole kovin realistista et tä kunnilla olisi mahdollisuus muutamassa vuodessa investoida nykyistä suurem piin lukiokiinteistöihin. Lain antama yhden vuoden määräaikainen lu pa ei anna tarpeeksi aikaa tehdä rakenteellisia pitkän ajan muutoksia jär jes täjä verk koon. Uhkakuva on että lakiesitys johtaa huonompaan laatuun, isoim piin ryhmiin ja pienempään kurssitarjontaan. Ammatillisen kou lu tuksen vastaavat prosessit ovat kestäneet kymmeniä vuosia. Uudistuksen yhtälö on ongelmallinen. Nopeasti ei voi saavuttaa laadukasta toi min taa, joka pärjää valtionosuudella vähentämättä saavutettavuutta. Hyvät edellytykset järjestää toisen asteen koulutusta pääkaupunkiseudulla täy tyy turvata, jotta nuorisotakuu toteutuisi. Uudistuksen kriteerit ovat lakiesityksessä niin epätarkkoja että tavoite ohjaus jär jes tel män läpinäkyvyydestä ei toteudu. On mahdotonta ennakoida mit kä opetus- ja kulttuuriministeriön kokonaisarvioinnin vaikutukset tulevat ole maan. Järjestäjien suunnitelmallinen kehittäminen siten kärsii. KJ: KH päättää antaa edellä esitetyn mukaisen lausunnon vastauksena opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi edus kunnal le lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuis kou lu tuk ses ta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 :n muuttamisesta... Esittelijä muutti päätösehdotustaan poistamalla seuraavan lauseen lau sunto eh do tuk ses ta: Lisäksi lause on kuntien itsehallinnon perustuslainsuojan vas tai nen. Jäsen Stenbergin kannatettu lisäysehdotus, että koulutuksen järjestäjällä tu lee olla oikeus panostaa valtion rahoitusosuutta enemmän resursseja lukio kou lu tuk seen, hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtajan ehdotus eräistä stilistisistä muutoksista, hyväksyttiin yk simie li ses ti. Päätös: KH päätti antaa seuraavan lausunnon vastauksena opetus- ja kult tuu ri mi-
nis te riöl le luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle lukiolain, amma til li ses ta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta an ne tun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 :n muut ta mi sesta: Suomen ja kuntien tulevaisuuden kannalta opetus on ehkä tärkein me nestys- ja kilpailukykytekijä. Sen takia kaikki toimet, jotka tähtäävät laa duk kaisiin ja kustannustehokkaisiin koulutuspalveluihin ovat tärkeitä. Kaupunki tukee vahvojen järjestäjien muodostumista ammatillisen koulutuksen ja kansan opis to kou lu tuk sen osalta. Kauniainen keskittyy lausunnossaan lukio-ope tuk sen esitettyihin muutoksiin. Lukioiden järjestämisluvan myöntämisen edellytykset (3 ), koulutustarve ja kysyntä sekä järjestäjän ammatilliset ja taloudelliset edellytykset ottaen huo mi oon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus, ovat oikeat. Yk sityis koh tai sis sa perusteluissa kuitenkin vakavaraisuuden lisäksi pai no tetaan, että koulutus tulisi kyetä järjestämään kustannustehokkaasti siihen koh den net ta van valtionrahoituksen turvin. Lause on ongelmallinen jos se vah vas ti ohjaa tulevaa valtioneuvoston asetusta sekä opetus- ja kult tuu rimi nis te riön ohjeistusta ja päätöksentekoa, sillä se kannustaa kuntia pa nosta maan enemmän kustannusten ja palveluiden leikkaamiseen kuin ope tuksen ja oppimisympäristöjen laadun sekä monipuolisen kurssitarjonnan yl läpi tä mi seen ja kehittämiseen. Rahoitusjärjestelmää koskevassa la ki esi tykses sä painotetaan että koulutuksen järjestäjille jatkossakin annetaan oikeus päättää rahoituksen kohdentamisesta. Tästä periaatteesta pitää jatkos sa kin pitää kiinni. Lisäksi koulutuksen järjestäjällä tulee olla oikeus panos taa valtion rahoitusosuutta enemmän resursseja lukiokoulutukseen. Suurilla lukioilla on parempia taloudellisia edellytyksiä järjestää laadukasta, mo ni puo lis ta ja kustannustehokasta opetusta. Tehostamisen edellytys on kui ten kin, että toimipisteitä on vähemmän kuin tällä hetkellä. Lakiesitys kuiten kin lähtee siitä, että koulutuksen järjestäjien määrä vähenee, mutta välttä mät tä toimipisteiden määrää ei vähennetä. Eri toimipisteissä toi mi mi nen rajoittaa yhteisen henkilökunnan ja tilan kustannustehokasta käyttöä. Mahdol li suu det vähentää lukiokustannuksia ovat nykyisen kiinteistökannan takia rajalliset. Iso järjestäjä, jolla on monta toimipistettä, ei ole te hok kaam pi kuin monta erillistä lukionjärjestäjää, jotka yhteistyössä tarjoavat nuo ril le yhteistä kurssitarjontaa. Tehokas yhteistyö järjestäjien välillä pitää sen takia olla varteenotettava vaihtoehto järjestäjämäärän vähentämisen sijaan. Pääkaupunkiseudun erityisolosuhteet pitää huomioida. Seudulla 16-vuo tiaiden ikäluokka kasvaa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuo teen 2020, ja kasvu jatkuu vuoteen 2040. Kaikki nykyiset lukiokiinteistöt alu eel la tarvitaan ja toiminta tulee tehostumaan kun volyymi kasvaa. No pea kehitys kohti vahvoja isoja yksiköitä, jotka pärjäävät valtionosuudella ei ole mahdollinen. Suuri osa kuntien investointimenoista alueella menevät tu le vina vuosina homekoulujen saneerauksiin, eikä ole kovin realistista et tä kunnilla olisi mahdollisuus muutamassa vuodessa investoida nykyistä suurem piin lukiokiinteistöihin. Lain antama yhden vuoden määräaikainen lu pa ei anna tarpeeksi aikaa tehdä rakenteellisia pitkän ajan muutoksia jär jes täjä verk koon. Uhkakuvana on että lakiesitys johtaa huonompaan laa tuun, isompiin ryhmiin ja pienempään kurssitarjontaan. Ammatillisen kou lu tuk sen
vastaavat prosessit ovat kestäneet kymmeniä vuosia. Uudistuksen yhtälö on ongelmallinen. Nopeasti ei voi saavuttaa laadukasta toi min taa, joka pärjää valtionosuudella vähentämättä saavutettavuutta. Hyvät edellytykset järjestää toisen asteen koulutusta pääkaupunkiseudulla täy tyy turvata, jotta nuorisotakuu toteutuu. Uudistuksen kriteerit ovat lakiesityksessä niin epätarkkoja että tavoite ohjaus jär jes tel män läpinäkyvyydestä ei toteudu. On mahdotonta ennakoida mit kä opetus- ja kulttuuriministeriön kokonaisarvioinnin vaikutukset tulevat ole maan. Järjestäjien suunnitelmallinen kehittäminen kärsii näin ollen.