Jyväskylän koulutuskuntatyhtymän lausuntopyyntö / lukiokoulutuksen järjestämismallin kehittäminen

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Jyväskylän koulutuskuntatyhtymän lausuntopyyntö / lukiokoulutuksen järjestämismallin kehittäminen 2529/ /2015 Khall Valmistelija: yhteisvalmistelu sivistystoimenjohtaja , lukio kou lu tuk sen rehtori ja yhtenäiskoulun rehtori , talousjohtaja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on pyytänyt kuntayhtymän omis taja kun tien näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia lukiokoulutuksen järjes tä mis mal lis ta sekä siitä, näkevätkö omistajakunnat kou lu tus kunta yh ty män lukiokoulutuksen järjestämismallin kehittämisellä kyt kentö jä oman lukiokoulutuksen kehitykseen ja malliin. Lausuntoja on pyydetty mennessä. Esityslistan mukana on lausuntopyyntö ja Jyväskylän kou lu tus kun tayh ty män lukiokoulutusta koskeva analyysi. Koulutuskuntayhtymä on syksyn 2015 aikana valmistellut lu kio kou lutuk sen järjestämismallin kehittämistä. Tarkoituksena on rakentaa mal li, joka on paitsi lainsäädäntöä vastaava myös hyvän hal lin to tavan vaatimukset huomioon ottava. Kehittämisen lähtökohta on terve ja tasapainoinen talous sekä kunta yh ty män kehikon synergian täysimääräinen hyödyntämisen kou lutuk sen järjestämisen vakauden turvaamiseksi. Lisäksi tu le vai suusorien taa tio edellyttää sekä opiskelijoiden että keskeisten si dos ryhmien asiantuntijuuden hyödyntämistä koulutuksen järjestämisessä. Taustalla on Jyväskylän kaupungin järjestämän lukiokoulutuksen siirty mi nen Jyväskylän koulutuskuntayhtymän järjestettäväksi syk syl lä Lukiokoulutus on järjestetty kuntayhtymässä lii ke lai tos muo toises ti. Johtosääntö rakentui siirtymävaiheessa sovitulla tavalla var sin yksityiskohtaisesti ja otti vahvasti huomioon aiemmin kou lu tuk sen järjestäjänä toimineen Jyväskylän kaupungin käytännön pää tös val lan johtokunnan nimitysprosessissa ja kuulemisvelvoitteissa. Kuntayhtymän tekemässä analyysissä järjestämismallia esitetään ke hi tet tä väk si joko liikelaitosmallin pohjalta tai ottamalla lu kio kou lutus kuntayhtymän erilliseksi lukioiden oppilaitostulosalueeksi. Tällä het kel lä kuntayhtymän oppilaitoksista Jyväskylän aikuisopisto toimii lii ke lai tok se na lukiokoulutuksen ohessa. Kuntalain velvoitteen vuoksi on perustettu myös ao-koulutus Oy, joka myy markkinaehtoisia kou-

2 lu tuk sia ja palveluita. Jyväskylän ammattiopisto, Jämsän am mat tiopis to ja oppisopimuskeskus ovat kuntayhtymän op pi lai tos tu los alueita. Edelleen tehdyssä analyysissä todetaan liikelaitosmallissa toiminnan jat ku mi sen edellyttävän johtosäännön muuttamista siten, että kun tayh ty män hallituksella on yksiselitteinen toimivalta johtokunnan jä senten ja puheenjohtajan nimeämisessä niillä reunaehdoilla, joita joh tosään nös sä nähdään tarpeelliseksi asettaa edustettavaksi tulevien taho jen suhteen. Liikelaitosmallissa tulisi ottaa huomioon tärkeiden sidos ryh mien osallistaminen. Liikelaitosmallin haaste on sen hal lin nolli nen raskaus ja sen mahdollinen heikko vastaavuus liikelaitoksen toi min ta lo gii kan ja vos-rahoitteisen ja voittoa tavoittelemattoman koulu tus teh tä vän välillä. Vahvuutena on lukiokoulutuksen hal lin nol li sen autonomian vahvistaminen. Analyysin mukaan tulosaluemalli saattaisi tehostaa kuntayhtymän yh teis ten palveluiden ja prosessien hyödyntämistä ja johtaisi yhden hal lin non keventymiseen yhden hallintotason jäädessä pois. Si dosryh mä työs ken te lyä voitaisiin kehittää neuvottelukuntatyöskentelyllä. Täs sä mallissa lukiokoulutuksen rahoitus ja sen kumulatiivinen ali/ylijää mä olisi pidettävä tilinpidollisesti erillisenä ja näkyvänä suh tees sa ammatillisen koulutuksen rahoitukseen. Omistajakuntien niin halutessa myös muiden kuntien lukiokoulutus oli si tuotavissa kumpaankin malliin halutulla tavalla ja yk sik kö koh taisel la autonomialla. Sivistyslautakunnan kokouksessa on todettu, että ko kousai ka tau lu jen takia lausuntoa ei ehditä käsittelemään lautakunnassa vaan lausunto valmistellaan suoraan kaupunginhallitukselle si vis tyslau ta kun nan puheenjohtajan hyväksynnällä, joka on saatu Lausunto Jämsän kaupunki pitää perusteltuna ja tarpeellisena, että Jy väs ky län koulutuskuntayhtymä käy vuoropuhelua omistajakuntiensa kans sa myös kuntayhtymän lukiokoulutuksesta ja sen kehittämistä. Viisi vuot ta on riittävän pitkä aika siihen, että myös hallinnollisen mallin toi mi vuut ta voi tarkastella kriittisesti. Lausuntopyynnön analyysissä ku va taan nykyisen liikelaitosmallin ongelmia ja esitetään vaih to eh toisia malleja järjestää lukiokoulutuksen hallinto. Suomeen tullaan perustamaan itsehallintoalueita, joille on siir ty mässä muitakin tehtäviä kuin sosiaali- ja terveystoimen tehtävät. Alue hallin non tehtävät tullaan kokoamaan itsehallintoalueille kuten myös pelas tus toi men tehtävät. Eri ministeriöt, myös opetus- ja kult tuu ri mi nis-

3 te riö, tulevat arvioimaan tehtävien siirtoa itsehallintoalueille. Nä mä arvioinnit kohdistuvat erityisesti alueellisiin ja kuntien la ki sää tei sis sä yhteistyössä hoidettaviin tehtäviin. Selvitysten perusteella hal li tus tekee tammikuussa 2016 päätökset aluehallintouudistuksen val miste lus ta ja muista mahdollisista itsehallintoalueille siirrettävistä teh tävis tä. Oletettavaa on, että valmistelun edetessä tullaan asiasta pyytä mään lausuntoja eri tahoilta. Tässä tilanteessa Jämsän kaupungin näkemyksen mukaan kan nattaa tarkkaan harkita, kuinka tarkoituksenmukaista on lähteä te kemään muutosta, joka voi osoittautua hyvinkin lyhytkestoiseksi. Ensisijaisesti Jämsän kaupunki kannattaa lukiokoulutuksen säi lyt tämis tä liikelaitoksena. Näin lukiokoulutukseen käytettävät ta lou del li set resurssit ovat selkeämmin erillään muusta kuntayhtymän toi min nasta. Samoin lukiokoulutuksen talouden seuranta on helpommin to teutet ta vis sa, eivätkä lukiokoulutuksen kustannukset heikennä kun ta yhty män muun toiminnan kannattavuutta. Liikelaitosmalli ei voi ol la myöskään esteenä hallinnon tehostamiselle ja kuntayhtymän yh teisten palvelujen käytölle. Vaalikelpoisuudesta kuntayhtymän toimielimiin säädetään kuntalain 82 :ssä. Siinä todetaan mm.: Vaalikelpoinen kuntayhtymän toi mieli miin on henkilö, joka 33 :n mukaan on vaalikelpoinen kun ta yh tymän jäsenkunnan toimielimeen. Lisäksi todetaan: Johtokuntaan tai toimikuntaan voidaan kuitenkin va li ta sellainen henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kuntayhtymän muihin toimielimiin tai jonka kotikunta ei ole kuntayhtymän jä sen kun ta. Kuntaliiton yleiskirjeessä , 20/80/2012 todetaan vaa li kelpoi suu des ta kuntayhtymän johtokuntaan seuraavasti: Samalla tavoin kuin kunnissa myös kuntayhtymän johtokuntaan ja toimikuntaan voi daan valita sellainenkin henkilö (esimerkiksi kuntayhtymän hen kilös töön kuuluva), joka ei ole vaalikelpoinen kuntayhtymän muihin toimi eli miin tai jonka kotikunta ei ole kuntayhtymän jäsenkunta. Näin kun ta yh ty mien johtokuntien ja toimikuntien kokoonpanossa voidaan tur va ta esimerkiksi tarpeellinen asiantuntemus, kun vaalikelpoisuutta ei ole rajattu. Lukioliikelaitoksen johtokunnan nykyiset jäsenet ovat kaikki Jy väs kyläs tä. Jämsän kaupungin näkemyksen mukaan kuntayhtymän joh tosään töä on perusteltua muuttaa siten, että johtokunnassa on edustus eri omistajakunnista. Lisäksi on suositeltavaa valita johtokuntaan jä se niä myös asiantuntijuuden perusteella esim. yliopistosta ja/tai am mat ti kor kea kou lus ta. Näin menetellen sidosryhmien asian tun temus ta voidaan ottaa huomioon lukiokoulutusta kehitettäessä.

4 Jämsän kaupunki näkee tärkeänä asiana, että kuntayhtymän toi mi va johto käy konsernikeskustelut liikelaitostensa kanssa ja toteuttaa si tä kautta strategista ohjausta, asettaa vuotuiset tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista. Tavoitteiden asetannan tulee perustua yk si se lit teises ti niihin taloudellisiin ja toiminnallisiin linjauksiin, joita nou da te taan koko kuntayhtymässä. Liikelaitoksen voidaan edellyttää niitä nou datta van. Oppilaitostulosaluemallissa esitetään neuvottelukunnan pe rus ta mista asiantuntija- ja kehittäjäelimenä. Kehittäminen yleensä kuitenkin kyt key tyy myös resurssiohjaukseen, joten neuvottelukunta voi jäädä myös toimijaksi, jonka mahdollisuudet todelliseen kehittämiseen ovat vähäiset. Mikäli kuitenkin kuntayhtymässä päädytään oppilaitostuloaluemalliin, ti lin pi dol li ses ti on pystyttävä raportoimaan ja seuraamaan kou lu tuksen menoja ja sen rahoitusta sekä ali/ylijäämän kehittymistä. Täl lainen malli voisi olla esimerkiksi erillinen taseyksikkö. Sellaista ti lannet ta ei voida hyväksyä, jossa nykyiset alijäämät sulautuvat osaksi kun ta yh ty män yhteistä tuloslaskelmaa. Oppilaitostulosaluemallin etu on hallinnon yksinkertaistuminen, mut ta mukana se toisi neuvottelukuntaelementin, jonka todellinen rooli saat tai si olla muodollinen ja vähäinen. Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän ja Jy väs kylän koulutuskuntayhtymän järjestämissopimuksessa ( ) tode taan seuraavaa (suora lainaus, sivu 3/5): Yhdistetty Jyväskylän kou lu tus kun ta yh ty mä järjestää koulutustehtävänsä mukaisen kou lutuk sen ja ensisijaisesti myös kehittämisen yksikköhinnoilla. Tämän pe ri aat teen tulee päteä kaikkeen kuntayhtymän yksikköhinnoilla tapah tu vaan vos-perusteiseen koulutukseen. Kuntayhtymän talouden mah dol li nen heikkeneminen sen johdosta, että osaa sen kou lu tusteh tä vis tä ei saataisi tämän edellä todetun periaatteen mukaisesti jär jes tet tyä, on pitkällä aikavälillä kestämätön. Jämsän kaupunki tekee mielellään yhteistyötä Jyväskylän kou lu tuskun ta yh ty män kanssa ja pitää kuntayhtymän ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta merkittävänä kehittämiskumppanina. Jyväskylän lu kio kou lu tuk sen siirryttyä koulutuskuntayhtymän järjestettäväksi maa kun taan on muodostunut mm. kehittämishankkeissa vahva ve turi, mikä on maakunnan kaikkien lukioiden etu. Jämsän kaupunki haluaa rakenneuudistuksien tässä vaiheessa tietää, miten ja millä tehtävillä itsehallintoalueet tulevat perustumaan. Myös kään mitään sellaista uutta ei ole esitetty, mikä muuttaisi Jämsän kaupungin halua pitää lukiokoulutuksensa ensisijaisesti omana toi min ta naan. Jämsän kaupunki varaa itselleen oikeuden jatkaa vuo-

5 ro pu he lua asiasta, jos toimintaympäristömuutokset yms. sitä edel lyttä vät. Toimintaympäristömuutokset ja ylipäätään muutokset tapahtuvat entis tä nopeammalla tahdilla ja hädin tuskin ennätetään toimeenpanna ai em pi muutos ja arvioida sen vaikutuksia, kun uusia muutoksia kaavail laan. Oppilaitostoiminnassa ja myös sen hallinnossa tietty pit käjän tei syys ja vakaus on myös hyväksi. Jos yhdistyminen kuntayhtymään tulisi jostain syystä ajan koh tai seksi, se voisi olla mahdollinen samoilla ehdoilla kuin, millä Jyväskylän kau pun gin lukiokoulutus aikanaan siirtyi osaksi Jyväskylän kou lu tuskun ta yh ty mää. Kaikissa tapauksissa Jämsän kaupunki katsoo, että lu kio kou lu tuk sen toimipisteen tulee sijaita Jämsän kaupungissa. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy Jämsän kaupungin lausunnon lu kio koulu tuk sen järjestämismallin kehittämisestä annettavaksi Jyväskylän kou lu tus kun ta yh ty mäl le. Tämä pykälä tarkastetaan kokouksessa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.