ONNISTUNUT HANKE Koulutuksen teemat: Kehittämishanke osana ohjelmallista aluekehittämistä ja suunnittelua Hankkeen arviointi osana hankkeen laadunvarmistusta
SUUNNITTELU Kuva 1. Aluekehityshankkeen suunnittelun viitekehys. Ohjelmallinen aluekehittäminen IDEA PCM HANKE- SUUNNITELMA Logframe HANKE Strateginen suunnittelumenetelmä ja prosessin hallinta Hankekriteerit Relevanssi Innovatiivisuus ja toteutuskelpoisuus Tehokkuus Tuloksellisuus ja vaikuttavuus ARVIOINTI
Kuva 2. Toimintajärjestelmän osatekijät, joita hankesuunnittelua kehitettäessä tarkastellaan (vrt. Virkkunen et al. 1999:17). TEKIJÄ suunnittelija VÄLINEET taidot, tiedot, kokonaisnäkemys KOHDE kehitettävä idea TULOS suunnitelma SÄÄNNÖT yhteistoiminta, partnership YHTEISÖ tiimi, verkostot TYÖNJAKO joustava, tehokas
Ohjelmatyö Kuva 3. Projektisyklin rakenne (ks. CEC 1993; European Commission 2001). palaute Arviointi Toteuttaminen palaute Aloitusvaihe Suunnittelu Rahoitus
Kuva 4. Ohjelmatyön, sen resursoinnin ja vaikutusten väliset suhteet sekä eri tahojen roolit mukaillussa projektisyklissä (vrt. Keränen 2001a:110). OHJELMATYÖ SEURANTA / ARVIOINTI Ohjelman valmistelijat ja rahoittajat Hyödynsaajat Hankkeiden toteuttajat/ hakijat OHJELMATYÖN RAHOITUS VAIKUTUKSET Kohderyhmät TOIMENPITEET (HANKKEET) TULOKSET TUOTOKSET
Kuva 5. Strategia suunnitelmana ja strategisena tietoisuutena (Sotarauta 1996:86). Strategia suunnitelmana Strategia suunnitelmana esim. esim. 5 vuotta 5 vuotta Strategia tietoisuutena Strategia tietoisuutena esim. 1 vuosi Toteutettava Toteutettava suunnitelma suunnitelma Toteutunut Toteutunut kehitys kehitys Tietoisuus Tietoisuus mahdollisista kehityspoluista Yksi Yksi mahdollinen kehityspolku
Kuva 6. Strategian hahmottaminen kolmessa vaiheessa: 1)tavoitteiden asettaminen tarpeita vastaavaksi, 2) toimintaympäristön analyysit ja 3) keinojen valinnat tavoitteisiin pääsemiseksi. KEHITYKSEN ASTE Ongelma ja sidosryhmä-analyysit Toiminta-ympäristön analyysi 2 3 TAUSTA JA TARPEET 1 AIKA
Aloitusvaihe 1. Rajataan kehittämiskohde ja määritellään toiminta-ajatus Kuva 7. Hankesuunnittelu strategisena prosessina (vrt. Keränen 2001). Analyysi- ja strategiavaihe 2. Analysoidaan toimintasektori ja toimintaympäristö 3. Muotoillaan visio, tavoitteet ja toteutusstrategia 4. Yksilöidään tehtävät, niiden toteutus ja tarvittavat resurssit Toteutusvaihe 5. Varmistetaan seuranta ja arviointi
Kuva 8. Hankesuunnittelun strategiatyypit ja niiden ilmeneminen hankkeen eri vaiheissa: idea sisältää aikomuksen, suunnitelma vaiheistetun kokonaisuuden, toteutus erilaisten uusien mahdollisuuksien esiin nousun ja tulos lopullisesti toteutuneen hankkeen (vrt. Mintzberg 1994:24). IDEA SUUNNITELMA TOTEUTUS TULOS
Infrastruktuuri Kuva 9. Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä (Sotarauta 2001:206). Verkostoihin kuuluminen Instituutiot ja toimiva kehittäjäverkosto Luova jännite Asuin- ja elinympäristön laatu Yritykset Inhimilliset voimavarat
Kuva 10. Polku ideasta hanketoimintaan ja hanketoiminnan ketjun eteneminen (vrt. Keränen 2001a:128; Malinen et al. 2002:113). IDEA Ongelman laajuus ESISELVITYS- HANKE?? KEHITTÄMIS- HANKE YRITYS- HANKE
SUUNNITTELUPROSESSIN ETENEMINEN Idea SUUNNITELMAN RAKENNE ESISUUNNITELMA Kuva 11. Strategisen suunnitteluprosessin eteneminen ja sen tuottama suunnitelman sisältörakenne sekä arvioinnin kohdistaminen esisuunnitelmaan, suunnitelman määrittely- ja toteutusosaan sekä loogiseen viitekehykseen (vrt. Keränen 2001a:130). ALOITUSVAIHE E ANALYYSIVAIHE STRATEGIAVAIHE TOTEUTUSVAIHE Hankkeiden analysointi j a pelkistäminen lyhyeksi, tavoitetta tai toimintaa kuvaavaksi työnimeksi Hankkeen alustava rajaus ja suunnittelun organisointi Tausta-analyysit: Nelikenttäanalyysi (SWOT) Ongelma- ja sidosryhmäanalyysit Vaihtoehtoisten ratkaisumallien vertailu Kehittämistarpeen määrittely Hankkeen kehittämistarpeen ja tavoitteiden kytkennät aluekehittämisohjelmiin ja hankkeen teemallinen sekä alueellinen rajaus Tavoitteiden ja keinojen määrittely loogisen viitekehyksen avulla Yleistavoitteet / aikutusindikaattorit Erityistavoitteet / tulosindikaattorit Tuotokset / tuotos indikaattorit Toimenpiteet ja niiden toteutusstrategia Toimenpiteiden aikataulutus Toiminnan organisointi ja organisaation rakentaminen osaksi hakijaorganisaatiota Budjetointi ja rahoituksen järjestäminen Tarvittavien resurssien ja panosten määrittely Seuranta- ja ohjausjärjestelmän suunnittelu sekä riskien hallinta LOOGINEN VIITEKEHYS 1.NIMI 2 TOTEUTTAJA(T) 3. TAUSTA JA TARVE 4. LIITYNTÄ ALUE- KEHITYSOHJELMIIN JA RAJAUS 5. TAVOITTEET YLEISTAVOITTEET ERITYISTAVOITTEET 6. TUOTOKSET JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN 7. TOIMENPITEET 9. RESURSSIT 8 AIKATAULU. 10. ORGANISAATIO 11. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS 12. SEURANTA JA RISKIEN HALLINTA SUUNNITELMAN TOTEUTUSOSA SUUNNITELMAN MÄÄRITTELYOSA HANKEKRITEERIT JA SUUNNITELMAN ENNAKKOARVIOINTI
TAVOITEULOTTUVUUDET Alueelliset tavoitteet (kohdealueella/rakenteissa) Kuva 12. Hankkeen ulottuvuudet ja vaiheet. Erityistavoitteet (kohderyhmässä) Toiminnalliset tavoitteet (hankkeen sisällä) Tuotosvaihe Tulosvaihe Vaikutusvaihe AIKA/KEHITYSVAIHEET
Taulukko 13. Tavoitteellinen hankesuunnittelu ja sen ennakkoarviointi. Loogisen viitekehyksen mukainen hankesuunnittelu 1.Hankesuunnittelu aloitetaan ideasta, joka on hahmotelma jonkin haasteen tai ongelman ratkaisuksi. 2.Ideaa tarkennetaan kehittämisongelman tunnistamisella ja määrittelyllä. 3.Sidosryhmä- ja ongelma-analyysillä selvitetään kaikki osalliset ja kehittämisongelman perimmäiset syyt, jotka ovat edellytyksenä ongelman ratkaisemiselle. 4.Tavoitteet asetetaan terävästi suhteessa kehittämisongelman ratkaisemiseen ja kehittämistarpeen tyydyttämiseen. Tavoitteet tulee asettaa erikseen aluetta, kohderyhmää ja hankkeen sisäistä toiminnallisuutta ajatellen. Tavoitteiden tulee myös ohjata hankkeen toteutusta. 5.Strategia-analyyseillä selvitetään vaihtoehtoiset tavat (keinot) kehittämistarpeen ratkaisemiseksi. 6.Strategiavalinnalla perustellaan toimenpiteiden kokonaisuus (keinovalikoima, ydinprosessit ja toimintajärjestelmä) sekä kiinnitetään hanke yhteistyöhön muiden samaa yleistavoitetta (missio/visio) toteutettavien hankkeiden kanssa. 7.Suunnitellaan aikataulutus ja resurssit, jotka tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi mahdollisimman tehokkaasti. Ennakkoarvioinnin keskeisiä kysymyksiä 1.Ratkaiseeko idea jonkun todellisen ja ohjelmaan liittyvän haasteen tai ongelman? 2.Onko kehittämisongelma rajattu ja m ääritelty oikein? 3.Onko hankkeen toimintaympäristö kartoitettu riittävän tarkasti ja onko eri osapuolten intressit ongelman suhteen otettu huomioon? 4.Ovatko eri tasojen (alue, kohderyhmä, hanke) tavoitteet tunnistettavissa ja mitattavissa; miten ne ohjaavat hankkeen toteutusta? 5.Millaisia erilaisia mahdollisuuksia (polkuja) on päästä tavoitteisiin? 6.Ovatko toimenpiteet strategisesti oikein valittuja ja suunnattuja sekä säädösten mukaisia? Mitkä ovat hankkeen ydinprosessit? 7.Ovatko eri resurssit oikein mitoitetut? 8.Suunnitellaan sopiva organisaatio ja seuranta. 8.Onko organisaatio kykenevä suoriutumaan eri tehtävistään (mm. johtaminen, seuranta ja mahdollinen arviointi)?
Kuva 14. Hankkeen tavoitteiden toteutuminen eri arvioinneissa tähän mennessä hankkeiden oman näkemyksen mukaan (ks. Ponnikas & Malinen 2004:51). erinomaisesti hyvin en osaa sanoa kohtalaisesti Huonosti Oulun yliopiston rakennerahastohankkeet (N=57) Oulun tavoite 2 ohj. hankkeet (N=102) Leader+ kehittämishankkeet (N=265) ALMA kehittämishankkeet (N=260) 0 10 20 30 40 50 60 70 %
Kuva 15. Hankkeen vaiheet ja arvioinnin väliset suhteet (vrt. Keränen 1999:13; Keränen 2001:89). Ongelma ja tarve Ennakkoarviointi Suunnitelma/tavoitteet Toteutus (Seuranta) Väliarviointi Tulokset Jälkiarviointi
Kuva 16. Aluekehityshankkeen tai ohjelman arvioinnin avainkäsitteet ja niiden väliset yhteydet (Nagarajan et al. 1997). OHJELMAN LAADINTA Kehittämistarpeet KOHDEALUE sosioekonomiset ongelmat ( sisältö) Vaikutukset Tulokset OHJELMA / HANKE OHJELMAN / HANKKEEN TOIMEE NPANO Tavoitteet Panokset ( s itoutuminen ) Toimenpiteet Tuotokset kehittämisprosessit Relevanssi arviointi Tehokkuus Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Hyöty ja kestävyys
Kuva 17. Hankesykli ja tavoitteet sekä odotetut seuraukset (vrt. European Commission (Volume 1) 1999b:88). Tarpeet Ongelmat Tavoitteet Odotetut vaikutukset Erityistavoitteet Odotetut tulokset Toiminnalliset tavoitteet Panokset/ Toteutusprosessi Odotetut tuotokset
Kuva 18. Hankkeen tavoitteiden arviointitaulukko. Nro Arviointiasema Kysymys Johtopäätös 1 Tavoite Tarve Asianmukaisuus: onko tavoitteet johdettu perustellusti tarpeista? 2 Tavoite Resurssit Toimenpiteet Tuotokset Riittävyys: voidaanko tavoitteet saavuttaa määritellyillä resursseilla? Tehokkuus: Onko toiminta tehokasta? 3 Tavoite Tuotos Tulos Vaikutus Tuloksellisuus ja vaikuttavuus: syntyykö tuotosten johdosta haluttuja tuloksia ja vaikutuksia? 4 Tavoite Toimenpiteet ja toimintatapa (strategia) Osuvuus: onko toimintastrategia oikea? 5 Vaikutus Tarve Hyöty ja kestävyys: tyydyttyykö tarve tai korjautuuko ongelma ja miten lopullisesti?
Tarve ja tarkoitus vaikuttaa Arviointinäkökulma johtaa täsmentää Kuva 19. Viitekehys arviointiaseman rakentamiselle käsitekarttana (vrt. Robson 2001:123). valitaan Menetelmät ARVIOINTIKYSYMYKSET vastaavat valitaan Aineiston hankintastrategia ohjaavat prosessia tuottaa aineistot Analyysi ja johtopäätökset sekä suositukset
Kuva 20. Aluekehityshankkeen elinkaari ja arvioinnin kohteet sen eri vaiheissa. Suunnittelu/ toteutus Aktiviteettitasot SUUNNITELMA (relevanssi) SEURANTA TOIMENPITEET PROSESSIT TUOTOKSET TULOKSET VAIKUTUKSE T Itsearviointi Ennakkoarviointi Väliarviointi Jälkiarviointi Arviointi
ULKOINEN ARVIOINTI "Tuomari" Kuva 21. Arviointiroolit arvioinnin pääsuuntausten ja arvioijan position mukaan viritetyssä nelikentässä (vrt. Albaek 1996, cit. Lindqvist 1999:109). PROSESSI TÄRKEÄ "Konsultti" "Terapeutti" "Tarkastaja" "Kumppani" "Tulkitsija" "Tutkija" "Kouluttaja" "Kehittäjä" TULOS TÄRKEÄ SISÄINEN (ITSE)ARVIOINTI
Kuva 22. Hanketoiminnan polut kohti vaikuttavimpia yrityshankkeita: esiselvitykset kehittämishankkeet yrityshankkeet (vrt. Keränen 2001a:162). HANKETOIMINNAN POLKU Esiselvitykset Kehittämishankkeet x x x x Tuloshankkeet Teemaohjelm Yritykset eri kehittämisen painopisteillä kärkihanke x Muut organisaatiot
STRATEGINEN PAINOTUS ideoija / näkijä Kuva 23. Hanketyypit ja kehittäjien roolit suunnittelupainotuksen ja suunnittelunäkemyksen ulottuvuuksilla. SEKTORINÄKEMYS ekspertti SYVENTÄVÄT HANKKEET opettaja SIIRTÄVÄT/ MONISTAVAT HANKKEET suunnittelija kehittäjä KLUSTEROIVAT/ VERKOSTOIVAT HANKKEET välittäjä koordinaattori KOKEILEVAT/ organisaattori SOVELTAVAT HANKKEET YHDENTÄVÄ NÄKEMYS toteuttaja OPERATIIVINEN PAINOTUS