Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Transkriptio

1 Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1

2 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta alkaen Tarve hallita muutoksia ja globalisaatiokehityksen tuomaa kasvavaa epävarmuutta 2000-luvulla Vaikuttavuuden arvioinnin vaatimuksia nykyisin runsaasti: vaikuttavuusyhteiskunta Arviointiyhteiskunta : yhteiskunnan ohjauksen siirtyminen normiohjauksesta evaluointiohjaukseen Rajavaara M (2007). Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 84. Sairinen R (2008). Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Työpapereita 2/2008. Roininen J (2007). Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja C64.

3 Vaikutusten arvioinnin lähikäsitteet Tehokkuus= päätöksen tuottamat lyhyen aikavälin tuotokset suhteessa panoksiin (esim. kustannustehokkuus, rahalla mittaamisen ongelmat) Vaikutukset = päätöksen haluttuja tai kielteisiä tuloksia suhteessa tavoitteisiin (toteutuu pitkän ajan kuluessa, mukana sekoittavia tekijöitä) Vaikuttavuus = yhteiskunnallinen hyöty tai muutos haluttuun suuntaan; missä määrin esim. ohjelman, politiikan tai organisaation vaikutukset ovat edistäneet tavoitteiden saavuttamista (useita erilaisia määritelmiä)

4 Miksi arvioidaan? Lakisääteistä Ohjelmissa ja suosituksissa Tietoa päätöksenteon tueksi Pyrkimys hyödyntää käytettävissä olevia rajallisia resursseja mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla Parempia palveluja, päätöksiä, uskottavuutta, yhteistyötä

5 Koska arvioidaan? (1) Ennakkoarvioinnit arvioidaan ennalta tietyn suunnitelman tai päätöksen aiheuttamia vaikutuksia esim. ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen Prosessiarviointi kiinnostus kohdistuu toimintaan, jolla tuloksia pyritään saamaan aikaan. Tarkastellaan, mitä, miten ja miksi hankkeessa on tehty ja miten toimintaa voisi kehittää ja parantaa. Prosessiarvioinnin tuloksena korostetaan oppimista. Seppänen-Järvelä, R. Stakes, FinSoc Arviointiraportteja 4/2004.

6 Koska arvioidaan? (2) Jälkikäteisarvioinnit Toteutuneet lopputulokset Voi olla laadun arviointia Tarkastellaan esim. vaikutusten arvioinnin hyödyllisyyttä Tarkastellaan esim. ohjelman toteutumista sekä sitä, millaisia vaikutuksia ohjelmasta aiheutui Jälkikäteisarviointia tarvitaan tietopohjan kartuttamiseen. Näiden arviointien avulla voidaan myös tukea ja koota tietoa seuraaville ennakkoarvioinneille.

7 Mitä arvioidaan? Ympäristö-, talous-, ihmisiin kohdistuvat, yritys-, työllisyys-, vaikutukset Arvioinnin kohteet ovat moninaiset: organisaatio, toiminta, prosessi, hanke, jne. Hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arviointi Keskiarvo vai jakauma? (eri väestöryhmät: lapset, sukupuoli, sosiaaliryhmät) Muutokset taustatekijöissä vai terveydessä näkyvät lopputulokset? Vaikutukset voivat olla rahallisia, muuten mitattavia tai laadullisia

8 Kuka arvioi? Asiantuntijat (intressinäkökulma) Poikkihallinnollinen yhteistyö Vaikutusten kohteena olevien osallistuminen arviointiin. Arvioinnin yhteydessä tulisi mahdollisuuksien mukaan kuulla myös asianomaisia.

9 Ennakkoarviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) Vaikutuksia voi tarkastella tavoitteiden, terveyden taustatekijöiden tai eri väestöryhmien näkökulmasta Eri päätösvaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia vertailemalla voidaan löytää tilanteeseen sopivin ratkaisu Arvioinnissa pyritään hyödyntämään mahdollisimman laajasti saatavilla olevaa tutkimusta ja asiantuntemusta, jonka avulla vaikutuksia voidaan ennustaa. Silti johtopäätöksiä ei voida aina perustella eksaktisti olemassa olevalla tutkimustiedolla.

10 Mitä hyötyä (IVA)? Luottamushenkilöt haluavat, koska: lisää luottamusta päätöksentekijöihin arvottamisen apuna lisää asukas/asiakasnäkökulmaa helpottaa valmistautumista tuo lisää tietoa maallikkoedustajille lisää yhteistyötä ja vuorovaikutusta Esittelijät käyttivät koska: Halvempia palveluja: haluttiin ennalta tarkastella eri vaihtoehtojen vaikutuksia kunnan talouteen ja mahdollisesti löytää halvempi tapa toteuttaa tietty toiminta (Palveluiden kustannukset usein tiedossa, edistämisen säästöt harvoin näkyvissä) Parempia palveluja: palvelun muodostuminen kunnan tarpeita vastaavaksi Laajempaa näkökulmaa: pidemmällä aikavälillä päätösten seurannais-vaikutusten tarkasteleminen kokonaisvaltainen asioiden tarkastelu laaja-alaisen näkökulman tarjoaminen luottamushenkilöille päätettävästä asiasta (Kauppinen, Hallinnon tutkimus 2009/2)