Lausunnot, muistutukset ja kaavan laatijan vastineet 1 (12) Liite 5 Seppänen 23.9.2014 Jakkuvärkin tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus Lausunnot ja mielipiteet sekä kaavan laatijan vastine näihin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä laatimisvaiheen kuulemista varten 15.6.-15.8.2013 välisen ajan (kuulutettu 14.6.2013 Porissa). Osayleiskaavaluonnoksesta on pyydetty Porin kaupunkisuunnittelun toimesta lausunnot Varsinais-Suomen ELYkeskuksesta, Satakuntaliitosta, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Ilmailulaitos Finavialta, Fortum Sähkösiirto Oy:ltä, Luvian ympäristölautakunnalta, Lounais-Suomen Metsäkeskukselta, Satakunnan pelastuslaitokselta, Porin Vedeltä, Porin Jätehuollolta, Porin Energia Sähköverkot Oy:ltä, Satakunnan Museolta, Porin kaupungin ympäristövirastolta ja tekniseltä palvelukeskukselta. Lausuntoja saatiin 10 kpl ja ehdotuksen nähtävillä olon aikana saatiin 6 mielipidettä. Sisällysluettelo LAUSUNNOT... 2 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kannanotto... 2 Satakuntaliitto, 14.8.2013... 4 Puolustusvoimat, Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta 16.7.2013... 4 Satakunnan pelastuslaitos 1.8.2013... 5 Pääesikunta, Logistiikkaosasto, 15.8.2013... 5 Porin kaupunki, ympäristövirasto 15.8.2013... 5 Digita 6.11.2012... 6 Porin kaupunki, tekninen lautakunta 20.8.2013... 6 Finavia Oyj 15.8.2013... 6 Trafi 5.7.2013... 6 Viasveden kiinteistöyhdistys ry 6.8.2013... 7 MIELIPITEET... 8 Leila ja Lauri Kulmala, 12.8.2013... 8 Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry, Nurmijärvellä 2.5.2013 (saapunut 13.8.2013)... 9 Seija ja Antti Salmela 13.8.2013... 9 Ulla-Maija Tommila, Sameli Tommila, Timo Tommila 13.8.2013... 10 Juha ja Riitta Virta 14.8.2013... 11 [Alatunniste]
2 (12) LAUSUNNOT Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kannanotto Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueen luoteispuolella noin 10 km:n etäisyydellä on Porin Yyterin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Lisäksi Ahlaisten valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema sijoittuu noin 23 km suunnittelualueesta pohjoiseen. ELY-keskus mainitsee lausunnossaan ettei suunnittelualueella ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja mainitsee samalla lähimmät arvokkaat kohteet. Selostuksessa on esitetty valokuvasovitteet viidestä paikasta ja arvioitu maisemavaikutukset Preiviikin ja Vanhankartanon ja Kuuminaisten maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Alueisiin ei kaavaselostuksen arvioinnin perusteella kohdistu merkittäviä vaikutuksia. ELY-keskus katsoo selvityksen johtopäätökset näiltä osin oikean suuntaisiksi. Hakkiluoto on jäänyt lähtötietoja koottaessa huomioimatta. Tiedot siitä tulee lisätä kaavaselostukseen. Jatkossa yleiskaavan vaikutusalueelle sijoittuva maakunnallinen arvokas kulttuuriympäristö tulee ottaa huomioon maisemavaikutusten arvioinnissa. Maisemavaikutusten arvioinnin tueksi tulee jatkossa laatia maisema-analyysi. Maisemavaikutuksia mereltä katsottuna ei ole havainnollistettu eikä arvioitu luonnosvaiheessa. Jatkossa vaikutusten arviointia tulee em. osilta täydentää. Edelleen arvioinnissa tulee ottaa huomioon yhteisvaikutukset rannikkoalueen muiden tuulivoimahankkeiden kanssa. Kaavaselostusta täydennetään esityksen mukaisesti. Näkymiä mereltä katsottuna arvioidaan ehdotusvaiheessa. Luonnonsuojelu Hankkeen selvitykset on pesimälinnuston, lepakoiden ja liitooravien osalta tehty riittävällä tarkkuudella, ja niiden perusteella voidaan todeta, ettei näihin ryhmiin kohdistu merkittävällä tavalla vaikutuksia. Selvityksistä oleellisin osa, muuttolintuselvitys, kuitenkin puuttuu toistaiseksi. Hankealue sijaitsee lähellä Preiviikinlahden ja Viasvedenlahden tärkeitä lintualueita, ja alueen yli saattaa lentää jonkin verran näiden lahtien välillä siirtyviä vesilintuja. Toinen mahdollinen riskiryhmä on keväällä lounaasta mereltä saapuvat muuttolinnut, erityisesti hanhet, jotka lentävät alueen koillispuolisille pelloille levähtämään. Kolmas riskiryhmä on rannikkoa seuraavat petolinnut. Erityisesti syksyllä lintujen muutto haarautuu rannikon rikkonaisuudesta johtuen hankealueen pohjoispuolella moneen eri muuttoväylään, joista osa saattaa kulkea hankealueen yli. Lisäksi kesällä 2013 hankealueen ulkopuolelta, sen välittömästä läheisyydestä on löytynyt merikotkan pesä. Toiselle tämän pesän poikasista asennettiin satelliittilähetin, ja sen liikkeistä on mahdollista saada yksityiskohtaista tietoa. Tämän ansiosta voidaan harkita, onko hankkeessa tarpeen noudattaa yleisesti käytettyä WWF:n merikotkatyöryhmän suositusta kahden kilometrin suojavyöhykkeestä pesän ympärillä. Linnustoa koskevia kommentteja tullaan täydentämään muuttolintuselvityksen valmistuttua ja merikotkan liikkumistietojen tultua saataville. Muuttolintuselvitys on tehty luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen ja se liitetään osayleiskaavaselostukseen. Edetään esityksen mukaisesti; mahdolliset toimenpiteet suoritetaan valmistuvien selvitysten perusteella. Melu ja varjostus-/välkevaikutukset Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat selostuksen mukaan noin 608 m etäisyydellä voimalasta nro 7, noin 814 m etäisyydellä voimalasta nro 9 ja noin 845 m voimalasta nro 4. Muutoin tuuli- Jakkuvärkki_Liite5_ vastine.doc
3 (12) voimalat sijaitsevat yli 900m:n etäisyydellä asuinrakennuksista. Lausunto sisältää tietoa käytetyistä mallinnustekniikoista ja yleisesti Suomessa käytettyjä tuulivoimapuistojen suunnitteluohjeita. Edelliseen viitaten ELY-keskus katsoo, että kaava-alueen rajauksen tulee ulottua alueelle, jolla meluvaikutukset estävät asuintai lomarakentamisen. Suunnittelualueen tulisi näin ollen kattaa 35 db:n alue. Tämänhetkinen rajaus kattaa vain lähinnä 40 db:n alueen. Tehdyn varjostusmallinnuksen mukaan yli 20 h/v varjostusalueelle ei jää yhtään asuinrakennuksia, yli 8 h/v alueelle jää yksi asuinrakennus (voimalan nro 7 kaakkoispuolelle) ja yli 1 h/v alueella 3 lomarakennusta ja noin 18 asuinrakennusta. ELY-keskus avaa lausunnossaan raja-arvoja tai suosituksia hyväksyttävän varjostus/välkevaikutuksen määrästä, joita Suomessa ei ole määritelty, mutta ympäristöministeriön ohjeessa suositellaan käyttämään apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Mikäli valittavan voimalatyypin melu- tai varjostusvaikutukset poikkeavat mallinnetusta (lähtömelutaso, korkeus) tai voimaloiden paikat muuttuvat kaavoituksen edetessä, tulee mallinnukset tehdä uudestaan. Melu- ja varjostusvaikutusten arvioinnin yhteydessä on tarpeen käsitellä myös arviointiin liittyvät oletus- ja epävarmuustekijät. Voimaloiden napakorkeus vaikuttaa melun leviämiseen. Kaavaluonnoksessa on nyt määritelty tuulivoimaloiden napakorkeus ja enimmäiskorkeus. Jotta meluvaikutukset vastaisivat arviointitilannetta ja kaavalla ohjataan riittävästi toteutusta, on kaavassa edelleen tarpeen määritellä vastaavasti voimaloiden vähimmäiskorkeudet. Kaavamääräystä napakorkeuden osalta tulee tarkistaa. Nyt luonnoksen mukaisella kaavamääräyksellä sallitaan 185 metrin napakorkeus voimaloille. Kaava-alueen rajaus tarkistetaan kattamaan melumallinnuksen 35 db:n melualue. Ko. melualueen rajalla sijaitsevat vakituiset asunnot rajataan mahdollisuuksien mukaan kaava-alueen ulkopuolelle, jotta kaavan sisältö ei olennaisesti muutu. Vaikutusten arvioinnissa verrataan varjostusmallinnuksen tuloksia muissa maissa käytettyihin rajaarvoihin 8 h/a ja 10 h/a varjostusta. Vaikutusten arviointia täydennetään oletus- ja epävarmuustekijöillä. Kaavaehdotukseen tarkennetaan voimaloiden korkeudet ja merkitään ne korkeusasemana suhteessa merenpintaan. Voimaloille määrätään myös minimikorkeus. Ristiriidat tarkistetaan ja korjataan ehdotukseen. Yhteisvaikutukset Tuulivoimapuiston sähkönsiirtoa ei ole vielä luonnosvaiheessa tutkittu. Jatkosuunnittelussa voimajohtolinjauksen tarkentuessa on tarpeen edelleen selvittää tästä aiheutuvia maisema- ja luontovaikutuksia. Suunnittelualueen kaakkoisosassa on varattu maa-ainestenotolle EO-1 alue. Maa-ainesten otosta aiheutuvat meluvaikutukset ovat tuulivoimaloiden meluvaikutuksia suuremmat, mutta melu ei ole kuitenkaan jatkuvaa. Yhteisvaikutuksia on tarpeen tarkastella jatkossa. Jakkuvärkin suunnittelualuetta lähin Oosinselän tuulivoimapuisto käsittää yhteensä nyt lausuntopyynnön kohteena olevan hankkeen kanssa noin 42 tuulivoimalaa. Suhteellisen lähellä on myös muita tuulivoimahankkeita. Ne yhdessä muodostavat maisemaan, linnustoon, luontoon, maankäyttöön ja ihmisiin kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Yleiskaavan vaikutusten arviointia on tarpeen jatkossa täydentää yhteisvaikutusten tarkastelulla. Jatkosuunnittelussa otetaan huomioon voimajohtolinjauksien vaikutukset. Maa-ainesten ottoalueen ja tuulivoimaloiden yhteisiä meluvaikutuksia tarkastellaan vaikutuksien arvioinnissa ehdotusvaiheessa. Vaikutusten arviointia täydennetään esityksen mukaisesti yleispiirteisellä yhteisvaikutusten arvioinnilla, jonka laadinnassa hyödynnetään vaihemaakuntakaavan 1 ehdotuksen 2 aineistoja. Jatkotoimet ELY-keskus esittää luonnosvaiheen viranomaisneuvottelun järjestämistä kaavaluonnoksen liittyvän lausuntokierroksen jälkeen. Osayleiskaavasta järjestetään viranomaistyöneuvottelu ennen kaavaehdotuksen saattamista nähtäville asetettavaksi. Jakkuvärkki_Liite5_ vastine.doc
4 (12) Satakuntaliitto, 14.8.2013 Yleiskaavan tavoitteena on, että lyhin etäisyys voimaloista asutukseen on väh. 800 m. Luonnoksessa lyhin etäisyys voimalasta asutukseen on kuitenkin n. 600 m. Tämän tulee perustua tarkempiin melu- ja välkemallinnuksiin. Yleiskaavan vaikutuksia on käsitelty kappaleessa 7. Satakuntaliitolla ei ole ollut käytettävissään kaikkia kaavan taustaselvityksiä ja osa selvityksistä päivittyy vielä kesän 2013 aikana. Tämän vuoksi kaikkiin kaavan vaikutuksiin ei ole voitu tässä vaiheessa ottaa kantaa. Satakuntaliiton mielestä linnustovaikutusten arviointia tulee täydentää vielä mm. merikotkan osalta. Maisemavaikutusten arviointia tulee täydentää maisemaanalyysilla ja erilaisilla kuvasovitteilla mm. meren suunnalta, esimerkiksi Viasvedenlahden ja Preiviikinlahden (Mäntyniemi, Yyterin lietteet) suunnalta. Myös suunniteltujen tuulivoimaloiden vertailu olemassa olevien lyhytaaltolähettimien korkeuteen kuvasovitteen avulla havainnollistaisi maisemavaikutuksia. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 ehdotuksen ja sen yleisten suunnittelumääräysten mukaisesti Satakuntaliitto katsoo, että tuulivoimatuotantoa suunniteltaessa on otettava huomioon eri suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa olevien tuulivoimalahankkeiden yhteisvaikutukset erityisesti maisemaan ja linnustoon ja ehkäistävä haitallisten vaikutusten syntyminen. Suunnittelussa erityistä huomiota tulee kiinnittää tuulivoimatuotannon linnustoon kohdistuviin yhteisvaikutuksiin Selkämeren rannikkovyöhykkeellä, lähinnä VT 8 länsipuolella. Osayleiskaavan aineistoa tulee täydentää tältä osin. Teknisenä huomautuksena todetaan, että kaavakartalla on mainittu voimalan suurimmaksi sallituksi napakorkeudeksi 185 m. Tässä tarkoitetaan todennäköisesti voimalan kokonaiskorkeutta. Tuulivoimaloiden sijoittelussa on käytetty hyödyksi melu- ja varjostusmalleja, joiden tuloksien perusteella voimalat on voitu osoittaa nykyisille paikoilleen. Linnustovaikutusten arvioinnissa otetaan merikotka huomioon. Maisemavaikutusten arviointia täydennetään ehdotusvaiheessa tarpeellisin osin. Aineistoa täydennetään tarvittavilta osin yleispiirteisellä yhteisvaikutusten arvioinnilla. Voimalan korkeutta koskevaa kaavamääräystä muutetaan ehdotusvaiheessa asettamalla voimalan napakorkeudelle vähimmäis- ja enimmäiskorkeus. Puolustusvoimat, Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta 16.7.2013 Koska kaava tulee antamaan mahdollisuuden rakennuslupien myöntämiseen suoraan, LSSLE kuitenkin katsoo, että Tuulivoima-alueen (tv) kaavamääräyksiin tulee lisätä seuraava rakentamismääräys: Tuulivoimaloiden maanpäällisiä rakenteita ei saa toteuttaa ilman Puolustusvoimien lupaa. Puolustusvoimien virallisen kannan tuulivoimarakentamiseen antaa Pääesikunnan operatiivinen osasto, yhdyshenkilönä Kari Salin, p. 0299 800 ja Samuli Niemi, p. 0299 800. Jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida myös alueella ja sen läheisyydessä mahdollisesti kulkevat Puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin ennen rakentamissuunnitelmien valmistumista ja rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Palvelukeskuksesta puhelinnumerosta 0299 818 080. Kaavamääräyksien tarpeellisia lisäyksiä ja korjauksia tarkastellaan ehdotusvaiheessa. Edetään esityksen mukaisesti. Koska kuntakaavoilla ja rakennusluvilla voidaan mahdollisesti ratkaista yksittäisten tuulivoimaloiden rakentamisia, LSSLE esittää, että mahdollisia yksittäisiä tuulivoimalahankkeita silmällä pitäen Porin kaupunki lisää kaupungin rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihinkin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: Yli 50 m (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista Jakkuvärkki_Liite5_ vastine.doc
5 (12) tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta ja ilmavoimilta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 m korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu Puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. Satakunnan pelastuslaitos 1.8.2013 Pelastuslaitoksella ei ole ehdotuksesta huomautettavaa. Pääesikunta, Logistiikkaosasto, 15.8.2013 Tutkavaikutuksien osalta Pääesikunnan logistiikkaosasto toteaa, että koska kaavasuunnitelma poikkeaa merkittävästi niistä suunnitelmista, joiden pohjalta Pääesikunta on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä puolustusvoimien kannalta, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto/hyväksyntä. Edellä esitetystä johtuen Pääesikunnan logistiikkaosasto esittää, että kaavaan sisällytetään seuraavanlainen kaavamääräys: Hankkeella pitää olla puolustusvoimien hyväksyntä ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä. Jatkosuunnittelua koskevat lausunnot pyydetään toimittamaan Pääesikunnalle. Pääesikunnassa tuulivoima-asiaa hoitaa Pääesikunnan operatiivinen osasto (komentajakapteeni Kari Salin tai majuri Samuli Niemi) sekä kaavoitukseen liittyen Pääesikunnan logistiikkaosasto (Juhani Lantto). Pääesikunnan logistiikkaosasto pyytää pitämään Maavoimien esikunnan ja Ilmavoimien esikunnan tietoisena hankkeen suunnittelua koskevissa asioissa. Edellä mainitut tahot asettavat tarvittaessa edustajansa valmistelutyöhön liittyviin viranomaisneuvotteluihin. Yhteystiedot lausunnon ohessa. Porin kaupunki, ympäristövirasto 15.8.2013 Linnustoselvityksen teon jälkeen merikotka on pesinyt noin 0,5 km päähän lähimmästä voimalapaikasta. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan merikotkan suojelutarve on otettava huomioon tuulivoimarakentamista suunniteltaessa. Erityisiä vaatimuksia merikotkaa koskeville selvityksille muodostuu, kun suunnittelualue sijaitsee noin 2 km säteellä merikotkan pesäpaikoista. Merikotkan pesinnän vaikutukset kaavaratkaisuun on arvioitava erityisesti kotkien liikkumiseen liittyvällä lisäselvityksellä kaavaehdotusta varten ja tarvittaessa kaavaluonnosta on muutettava. Lisäselvittämistä helpottaa se, että yksi edellä mainitun pesinnän tuottamista poikasista on varustettu satelliittipaikantimella. On myös varauduttava siihen, että tänä kesänä tehty kasvillisuusinventointi vaikuttaa kaavaluonnokseen. Voimalan osia paikalle tuotaessa esimerkiksi kääntyminen huoltotiellä on kokemusten mukaan vaatinut yllättävän paljon ylimääräistä puuston poistoa. Asia tulee huomioida esimerkiksi välttämällä jyrkkien mutkien rakentamista, missä se suinkin on mahdollista. Jakkuvärkin tuulipuiston yksi merkittävimmistä ympäristövaikutuksista tulee olemaan siirtojohdon rakentaminen muuntoasemalta paikalliseen sähköverkkoon ja edelleen valtakunnan verkkoon. Ympäristövirasto näkee että luonto- ja maisemavaikutuksiltaan edullisin ratkaisu olisi siirtää sähkö Päivärinteentien varressa olevan sähkölinjakäytävän kautta. Paras ratkaisu olisi siirtää sähkö valtakunnan verkkoon maakaapelina. Kappaleessa 7.5.3 esitetään perustusten vaatima pinta-ala ja tarvittavan puuston poiston pinta-ala. Kaavaselostuksessa tulee Valmistuneen linnustoselvityksen tulokset tullaan huomioimaan jatkosuunnittelussa. Mahdollisista toimenpiteistä keskustellaan asianomaisien viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen valmistuneet luontoselvitykset huomioidaan osayleiskaavaehdotusta laadittaessa. Siirtojohdon sijaintia tullaan tarkastelemaan ehdotusvaiheessa. Suunnittelussa pyritään löytämään kokonaisvaikutuksiltaan edullinen ratkaisu. Kaava-asiakirjoja korjataan ja täydennetään ko. ristiriitojen ja epäselvyyksien poistamiseksi. Määräystä Jakkuvärkki_Liite5_ vastine.doc
6 (12) myös esittää, kuinka suuri alue perustuksen ympäriltä tullaan päällystämään kiviaineksella tai muulla vastaavalla, jotta voidaan arvioida sen alueen suuruus, joka voi palautua metsämaaksi. Kaavaselostuksen kappaleessa 7.6.2 mainitaan, että virkistyskäytöstä poistuu 10 ha maa-alaa. Oikea luku on kappaleen 7.2 perusteella kuitenkin 18 20 ha, missä luvussa on huomioitu myös huoltoteiden rakentaminen. Kaavamääräyksiin tulee sisällyttää määräys rakennelmien poistamisesta toiminnan päätyttyä. Rakennusvaiheessa liikenteen lisääntyvä määrä ja kaivutyöt aiheuttavat melua ja pölyä. Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa. Digita 6.11.2012 Lausunnossa olevissa kahdessa kuvassa on esitetty antenni-tv:n vastaanotto Eurajoen pääasemalta, jonne on suunnitelluilta tuulivoimaloilta matkaa noin 20 km. Kuvassa näkyy Eurajoen pääaseman suunta eniten ongelmallisille alueille, joissa antenni-tv:n vastaanotto tapahtuu suoraan suunniteltujen tuulivoimaloiden yli. Lisäksi suunnitellun tuulivoimapuiston sisällä ja sen välittömässä läheisyydessä on potentiaalisia ongelma-alueita. Mahdollisilla ongelmallisilla alueilla asuu useita satoja asukkaita. Suunnitellut tuulivoimalat saattavat aiheuttaa häiriöitä lähialueiden antenni-tv-vastaanottoon. Hankealueen lounaisreunassa kulkee Digitan radiolinkkiyhteys Eurajoen ja Porin välillä. Voimaloiden sijoituksessa on huomioitava ko. linkkijänne. Porin kaupunki, tekninen lautakunta 20.8.2013 rakennelmien purkamisesta ei lisätä osayleiskaavaan. Osayleiskaavan tarkoituksena on ohjata maankäyttöä rakentamista varten, eikä kaavassa ole tavanomaista määrätä rakennelmien purkamisesta. Kunnan rakennusvalvonta voi puuttua asiaan, mikäli se tulee ajankohtaiseksi. Rakentamisaikaiset vaikutukset jäävät lyhytaikaiseksi ja ovat verrattavissa yleisesti ottaen muihin rakennushankkeiden aiheuttamiin vaikutuksiin. Jatkosuunnittelussa otetaan esityksen mukaiset ongelmat tarkemmin huomioon ja pyritään löytämään toimiva ratkaisu. Verkkoa on mahdollista vahvistaa uusilla linkkiyhteyksillä. Hankevastaava ja Digita Oy voivat sopia tarvittavista toimenpiteistä, mikäli ongelmia esiintyy. Kiinteistövarallisuuden kirje 5.8.201 3 OM/kiva-1 46: Noin 71 8 ha suunnittelualueen itäreuna ulottuu kaupungin omistamalle kiinteistölle 609-429-1-738 noin 6 ha alalle. Kahden lähimmän tuulivoimalaitoksen ohjeellinen sijainti on noin 1 km päässä ko. kiinteistöistä. Laitoksilla ei ole vaikutusta kaupungin kiinteistöjen käyttöön. Teknisellä palvelukeskuksella ei ole huomauttamista kaavaluonnoksesta. Finavia Oyj 15.8.2013 Kaavaselostuksessa ja kaavaluonnoksessa viitatut lentoesteluvat ovat hakijakohtaisia ja kunkin yksilöidyn tuulivoimalapaikan olosuhteiden mukaisia. Kaavamerkinnöissä mainittujen tuulivoimaloiden napa- ja kokonaiskorkeuden sekä lentoestekorkeuden osalta tulisi ilmoittaa, ovatko ko. korkeudet merenpinnasta vai maanpinnasta laskettuja korkeuslukuja tai jonkin korkeusjärjestelmän mukaisia korkeuslukuja. Lentoestelupien mukaiset korkeudet ovat kuitenkin velvoittavia. Trafi 5.7.2013 Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä ja siten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja - turvallisuuteen tulee selvittää. Ilmailulain (1194/2009) 165 edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asettamista. Esteen pystyttäjä /omistaja hakee lupaa Liikenteen turvallisuusvirastolta, joka myöntää luvan esteen asettamiseen lupaehtojen mukaisesti, jollei lentoturvallisuus vaarannu tai ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny. Lentoesteluvassa on esteen suurin ulottuma (enimmäiskorkeus) maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava Käytössä oleva korkeusjärjestelmä merkitään kaavaehdotukseen. Kaavaselostuksessa on kohdassa 4.3 Mitoitusperusteet ilmoitettu käytettäväksi korkeusjärjestelmäksi N2000. Kaavaehdotusta tarkastetaan esityksen perusteella. Kaavaselostuksessa on kohdassa 4.3 Mitoitusperus- Jakkuvärkki_Liite5_ vastine.doc
7 (12) lentoestevaloin luvan ehtojen mukaisesti. Esteen asettajan tulee varmistaa lentoestelupamenettelyn mukaisesti, ettei lentoturvallisuudelle tai ilmaliikenteen sujuvuudelle aiheudu vaaraa taikka haittaa. Tämän selvittämiseksi Liikenteen turvallisuusvirasto esittää, että tuulipuistoalueen osalta osayleiskaavasta kävisi ilmi alueen korkein mahdollinen estekorkeus merenpinnasta mitattuna. Tämä on hyödyllinen tieto myöhempiä suunnitteluvaiheita varten. Kyseisen tiedon voi selvittää Finavia Oyj:n paikkatietoaineistosta. Myös mahdolliset vaikutukset muille liikennemuodoille tulisi selvittää tuulivoimapuiston suunnitellun sijainnin osalta. Tällaisia hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessakin arvioitavia asioita ovat mm. turvallisuussyistä määritellyt etäisyydet esimerkiksi teihin tai rautateihin sekä mahdolliset vaikutukset liikennevalvontatutkiin. Yleisenä huomiona Liikenteen turvallisuusvirasto pitää myös tärkeänä, että tuulivoimarakentamisen vaikutukset liikenteen turvallisuudelle ja sujuvuudelle selvitetään suunnitteluvaiheessa ja otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa. Viasveden kiinteistöyhdistys ry 6.8.2013 teet ilmoitettu käytettäväksi korkeusjärjestelmäksi N2000. Suunnittelussa on otettu huomioon vaikutukset tieliikenteeseen käyttämällä Liikenneviraston ohjeita (Tuulivoimaohje, Liikenneviraston ohjeita 8/2012). Tuulivoimalat on sijoitettu Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti vähintään oman korkeutensa (siipi+torni) etäisyydelle alemman tieluokan yleisistä teistä. Mahdollisia vaikutuksia mm. liikennevalvontatutkiin tarkastellaan ehdotusvaiheessa. Ennen hankkeen toteutusta on tärkeää että tutkitaan, mikä yhteisvaikutus Oosinselän ja Jakkuvärkin alueille suunnitelluilla tuulivoimaloilla on kylän asukkaiden elinoloihin. Viasveden kylä jää näiden kahden tuulipuiston väliin, ns. kattilaan korkeuserojen vuoksi. Televisio- ja radiolähetykset tulevat Eurajoen radioja tv-aseman kautta ja on mahdollista, että tuulimyllyt aiheuttavat häiriöitä lähetyksiin. Kylän asukkaille on taattava häiriötön radion, puhelimien ja television käyttö. Ennen hankkeen toteutusta olisi signaalien mittaus tärkeää - myös jälkikäteen, jos hanke toteutuu. Haittavaikutuksen minimoimiseksi pidämme tärkeänä, että jokaiseen kiinteistöön vedetään valokuituyhteysvalmius yhtiön lukuun, jolloin asukkaalle jää maksettavaksi vain mahdollinen liittymismaksu kuituverkkoon. Saamiemme tietojen mukaan Pori Energia on suunnitellut Viasveden kylän alueelle maakaapelointia. Ehdotuksena esitämme, että kustannusten säästämiseksi maahan voisi samassa yhteydessä kaivaa valmiiksi myös valokuitukaapelit. Puistoalue on hyvin laaja, noin 140 ha ja 110 kv -linjan vaatima maapohja melko suuri. Sen vaikutusalueella sijaitsee alueita, joiden maankäyttöä maanomistajat ovat suunnitelleet tulevaisuudessa mm. tonttimaiksi. Kaavasta päätettäessä pitää ottaa huomioon, miten se vaikuttaa maanomistajien maankäytön tulevaisuuden suunnitelmiin ja vyöhykkeen kaupunkikehittämiseen kokonaisuudessaan. Esimerkiksi tonttimaiden ja kiinteistöjen arvo laskee puistoalueella ja sen välittömässä läheisyydessä - myös melu- ja näköhaitan vuoksi. Korvaus maanomistajille on kertakorvauksena pieni verrattuna tonttimaan arvoon. Ehdotamme, että kertakorvauksen sijaan maksetaan tonttimaan menetyksestä vuosittain vuokraa tai vastaavaa korvausta. Visuaalisesti tuulimyllyt eivät ole kauniita. Meluhaitta ja välkehtiminen alueella ovat todennäköisiä. Tällä hetkellä puusto suojaa lähialueet, mutta tulevaisuudessa metsänomistajien realisoidessa metsiä, aiheuttavat avohakkuut näkö- ja meluhaitan kasvun. Tulevaisuuden varalta suunnitelmalliset hakkuut puistoalueen ympärillä pitäisi selvittää maanomistajien kanssa ja näin etukäteen suunnitella milloin missäkin tehdään hakkuutöitä. Ympäristönä kyseinen alue toimii koko Länsi-Porin alueen asukkaiden vilkkaana ulkoilu-, metsästys-, marjastus- ja sienestysalueena. Porin kaupungin taajamien levittäytyessä Länsi-Porista Tuorsniemen taajaman alueiden kautta rannikon suuntaan, on huomioitava pitkän aikavälin suunnitelmat alueiden asuin- ja Ko. tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksia tarkastellaan ehdotusvaiheessa tarkemmin. On mahdollista, että mm. televisio- ja radiolähetykset tai puhelin- ja internetyhteydet häiriintyvät ilman erityisiä toimenpiteitä. Ehdotusvaiheessa pyritään selvittämään mahdolliset haasteet ja löytämään niille ratkaisu. Kaavaprosessissa ei oteta kantaa mahdollisten televisio-, internet-, puhelin- tai radioyhteyksien häiriöiden poistamiseksi suoritettaviin teknisiin ratkaisuihin. Tuulivoimaloiden vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksessa kappaleessa 7 (s. 47 alkaen). Vaikutuksista kiinteistöjen tai alueiden arvoon ei ole mitään näyttöä. Kaava-alueella tuulivoimaloiden vaikutukset maan arvoon ja maankäytön tulevaisuuteen ovat lieviä, koska alue on pääosin osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Tuulivoimarakentamisen osoittaminen estää jatkossa yhdyskuntarakenteen hajautumista kyseiselle selänteelle. Voimalinja pyritään osoittamaan maankäytöllisesti tarkoituksenmukaisesti, jolloin se ei ole esteenä yhdyskuntarakenteen kehitykselle. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Porin kaupungin puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoima-alueen vaikutuksia muuhun maankäyttöön tarkennetaan ehdotusvaiheessa Porin kaupunkisuunnittelun kanssa yhteistyössä, jotta saadaan selville kaupungin pitkäntähtäimen maankäytölliset tavoitteet Jakkuvärkin suunnassa. Tuulivoimaloiden käyttöikä on maksimissaankin noin 50 vuotta (koneisto 25 vuotta). Kaavaprosessissa ei oteta kantaa hankkeeseen mahdollisesti liittyviin korvauksiin. Tuulivoimaloiden visuaalisesta ilmeestä on jokaisella oma näkemyksensä. On kuitenkin selvää, että alueella, jossa tuulivoimaloita ei vielä ole, ja muutokset maisemassa ovat viimeisinä vuosikymmeninä olleet vähäiset, tuulivoimalat saatetaan kokea aluksi häiritseväksi tekijäksi maisemassa. Tämä koskee suurta Jakkuvärkki_Liite5_ vastine.doc
8 (12) virkistystoimintojen kehittämiseksi. Samoin on kiinnitettävä huomiota alueen lähistöllä sijaitseviin kulttuuriympäristöjen yhtenäistämiseen ja säilyttämiseen. Pidämme myös tärkeänä, että hankkeen toteutuessa tuulivoimaloihin valitaan sellaisia komponentteja, että ne ovat käytössä mahdollisimman hiljaisia (roottorit ja lavat). Varsinkin yöaikaan nämä saattavat vaikuttaa asukkaiden elinoloihin. Mikäli näistä on haittaa, on tuulimyllyjen käyttö kiellettävä yöaikaan. Viasveden kiinteistöyhdistyksen johtokunta pitää tärkeänä, että tuulivoimapuistojen (myös Oosinselän) aiheuttamat häiriötekijät kylän asukkaille ovat mahdollisimman pienet, ja että tämän päämäärän saavuttamiseksi tehdään kaikki voitava siten, ettei niistä aiheudu terveydellisiä eikä taloudellisia menetyksiä kylän asukkaille ja maanomistajille - myöskään tulevaisuudessa. osaa Suomea. Tuulivoimaloiden maisemavaikutus kuitenkin lievenee, kun niiden olemassa oloon osana maisemaa totutaan. Avohakkuiden suunnitteluun ei kaavaprosessissa oteta kantaa. Normaalit metsähoitotoimet ovat sallittuja myös tuulivoimaloiden toteuttamisen jälkeen. Tuulivoimapuiston aluetta on sen toteutumisen jälkeenkin mahdollista käyttää ulkoilu-, metsästys-, marjastus- ja sienestysalueena. Kaava-alueen sijainti, koko sekä kaavataso ja mittakaava huomioon ottaen, ko. kaavassa ei oteta kantaa alueellisten virkistystoimintojen tai kulttuuriympäristöjen yksityiskohtaiseen kehittämiseen. Todetaan kuitenkin, että tuulivoimapuistolla ei voida katsoa olevan yllä mainittuja toimintoja tai arvoja heikentäviä merkittäviä vaikutuksia. Melu- ja välke-/varjostusvaikutuksia on mallinnettu kaavaprosessin yhteydessä (selostus: 7.6.4 Meluvaikutukset, s. 62 sekä 7.6.5 Varjostusvaikutukset, s. 66). Mallinnusten perusteella voidaan todeta ko. vaikutuksien jäävän vähäisiksi. Mikäli tuulivoimaloiden sijoittelua muutetaan ehdotusvaiheessa, päivitetään myös laaditut mallinnukset. Jos tuulivoimalan toiminta saattaa aiheuttaa eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) mukaista kohtuutonta rasitusta, esim. melua tai varjostusta, on voimalalle haettava ympäristölupaa (YSL 28.2 ). Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä tuulivoimalalle on, ettei sen toiminnasta aiheudu kohtuuttomia melu- tai välkevaikutuksia naapureille tai lähialueen asukkaille. Tuulivoimaloiden meluvaikutukset on arvioitu Siemensin 2,3 MW:n voimalalla, jonka napakorkeus on 122,5 metriä ja roottorin halkaisija 113 metriä. Melumallinnuksen perusteella meluvaikutukset jäävät alle valtioneuvoston päätöksen mukaisten melutason ohjearvojen. Kaavaprosessissa pyritään löytämään sellainen kokonaisratkaisu, jonka haittavaikutukset ympäristölle ovat mahdollisimman pienet. Ehdotusvaiheessa kokonaisuutta tarkastellaan uudelleen ja tarkemmin saadun palautteen sekä tarkentuneiden selvitysten tai muiden tietojen perusteella. MIELIPITEET Leila ja Lauri Kulmala, 12.8.2013 Jakkuvärkin tuulivoimapuiston osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (päivitetty 10.5.2013) todetaan kohdassa Vaikutusalue: Mm. maisemavaikutus ulottuu keskimäärin 20-30 km sekä melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km etäisyydelle tuulivoimalapuistosta. Kaavaluonnoksessa lähin mylly on sijoitettu 860 m etäisyydelle asumastamme rakennuksesta. Maiseman muutos suunniteltujen tuulivoimaloiden korkeudesta ja lapojen suuresta koosta johtuen on merkittävä. Toteutuessaan hanke tulisi vaikuttamaan haitallisesti lähialueen yleiseen haluttavuuteen asuinympäristönä (idyllistä maaseutua kaupunkitaajaman välittömässä läheisyydessä) ja laskisi mitä todennäköi- Tuulivoimaloiden melu- ja välkevaikutukset voivat olla havaittavissa n. 2 km etäisyydellä, kuten OAS:issa todetaan. Todelliseen tilanteeseen vaikuttaa kuitenkin oleellisesti paikalliset olosuhteet suhteessa voimalan sijoituspaikkaan ja sääolosuhteet. Osayleiskaavaluonnoksen perusteella on laadittu mm. melu- ja varjostusmallinnukset, joiden avulla arvioidaan tuulivoimaloiden vaikutuksia. Melumallin perusteella melutasolle asetetut ohjearvot (VNp 993/1992) eivät ylity nykyisillä voimalapaikoilla. Varjostusmallinnuksessa (välke) tuulivoimaloita lähin asuinrakennus sijaitsee 8h-20h/vuosi varjostuksen- Jakkuvärkki_Liite5_ vastine.doc
9 (12) simmin tonttien, sekä jo rakennettujen kiinteistöjen arvoa merkittävästi jo lyhyellä aikavälillä. Lisäksi suunniteltu tuulivoimapuisto tulisi sitomaan myös muuta lähialueen maankäyttöä vastaisuudessa. Vaadimme myllyistä aiheutuvien ilmeisten haittojen minimoimiseksi asuttamaamme kiinteistöön nähden lähimmän myllyn/myllyjen sijoittamista vähintään tuon osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitun 2 km päähän. Lausunnon liitteenä Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n kannanotto tuulivoimameluun 2.5.2013. muodostumisalueella ja muut lähimpinä sijaitsevat asuinrakennukset sijoittuvat 1h 8h /vuosi varjostuksenmuodostumisalueelle (varjostusta tai välkettä esiintyy vuoden aikana 1-8 tuntia). Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Saksassa varjostusvaikutus saa olla enintään 8 tuntia vuodessa. Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä, mutta Tanskassa on käytössä 10h/v ja Ruotsissa 8h/v. Tuulivoimaloiden alentavasta vaikutuksesta kiinteistöjen arvoon ei ole mitään havaittua näyttöä. Tuulivoimaloiden kaavaluonnoksen mukaiset sijainnit ovat edellä mainittujen perusteiden mukaan yhtä tuulivoimalaa (voimala nro 7) lukuun ottamatta kaikkien ohjearvojen sisällä. Ehdotusvaiheessa tarkastellaan tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja uudelleen ja pyritään löytämään etenkin yllä mainitun tuulivoimalan osalta parempi ratkaisu sijoituspaikaksi. Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry, Nurmijärvellä 2.5.2013 (saapunut 13.8.2013) Vastustamme ehdollisesti tuulivoimapuiston sijoittamista Porin jakkuvärkin alueelle nykyisellään esitetyn mukaisesti, siitä meille kaavaluonnoksen vaikutusalueen pitkäaikaisille asukkaille aiheutuvien ilmeisten ja pysyvien ympäristöhaittojen vuoksi; tuulivoimaloista (tuulimyllyt) syntyvä melusaaste sekä maiseman muuttuminen näistä merkittävimpinä. Lausunto sisältää laajan aineiston koottua tietoa mm. tuulivoimaloiden melusta perusteluina kannanotolle. Lausunnossa on yhdistyksen kommentti Suomen tuulivoimayhdistyksen ehdotuksesta tuulivoimarakentamisen melutason ohjearvoiksi, sekä yhdistyksen ehdotus melutason ohjearvoiksi. Yhdistyksen mielestä nimike tuulipuisto on virheellinen ja yhdistys toivoo sen luopumisesta, ja käyttäisivät määritelmää, joka kuvaa asiallisesti näiden alueiden luonnetta: ne ovat suuria energiantuotantoalueita. Vaatiessaan että tuulivoimamelulle on noudatettava samoja Vnp 993/1992 melurajoja kuin muullekin teollisuudelle, Suomen Tuulivoimayhdistys tulee samalla epäsuorasti myöntäneeksi, että suurten tuulivoimaloiden muodostamat alueet eivät ole tuuli puistoja vaan teollisuusalueita Lausunnossa on lisäksi perusteluna ote Raahen eteläisten tuulivoimaloiden YVA-selostuksesta (2012). Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen mielipide sisältää paljon koottua tietoa tuulivoimaloiden vaikutuksista. Kaavaratkaisujen on kuitenkin perustuttava säädettyihin lakeihin, asetuksiin tai yleisesti käytössä oleviin ohjeistuksiin. Jakkuvärkin tuulivoimapuiston osayleiskaavassa viitataan valtioneuvoston päätöksen mukaisiin ohjearvoihin. Lisäksi kaavan suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa käytetään Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu- oppaan mukaisia suunnitteluohjearvoja. Maisemavaikutukset (kaavaselostus: 7.5.1 Vaikutukset maisemaan, s. 56) suunnittelualueella ovat selvästi havaittavia. Maisemavaikutuksia korostaa tuulivoimaloiden harvinaisuus Suomessa. Lisäksi suunnittelualue on kokenut vain vähän muutoksia viimeisien vuosikymmenien aikana, joka korostaa maisemavaikutuksia. Maisemavaikutuksien arvioimiseksi on laadittu havainnollistavia kuvasovitteita, joiden perusteella vain osassa tarkastelupaikoista tuulivoimaloiden rooli maisemassa on merkittävä. Pääosin tuulivoimalat eivät kuitenkaan hallitse maisemakuvaa. Tuulivoimaloiden vaikutukset merkittäviin kulttuurimaisemiin (kaavaselostus: 7.5.2 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön, s. 59) jäävät vähäisiksi pitkien välimatkojen johdosta. Tuulipuisto termin käyttämiseen ei oteta kaavaprosessissa kantaa. Seija ja Antti Salmela 13.8.2013 Jakkuvärkin tuulivoimapuistohankkeesta tulee luopua kokonaan. Tuulivoiman kehittämishankkeen tavoitteena on aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille ja ympäristölle. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden mukaan voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimapuisto on maisemaa voimakkaasti Tuulivoimalan näkyminen maisemakuvassa on hyvin ilmeistä. Maisemavaikutukset vaihtelevat riippuen havaintopaikasta ja tuulivoimalat on pyritty sijoittamaan siten, etteivät ne aiheuta kohtuutonta maisemahaittaa. On kuitenkin selvää, että suunnittelualueelta löytyy myös sellaisia näkymäpaikkoja, joista Jakkuvärkki_Liite5_ vastine.doc
10 (12) muuttava kokonaisuus. Sen merkitys on selvityksissä todettu merkittäväksi, koska tuulivoimalat muuttavat alueen lähi- ja kaukomaiseman luonnetta huomattavasti. Tämän seurauksena asukkaiden asumisviihtyvyys huononee. Tuulivoimapuisto vaikuttaa olennaisesti alueen hiljaisuuteen, rauhallisuuteen, maisemaan, luonnon kokemiseen ja arvostukseen asumis- ja lomaasuntoalueena. Viasvedenlahti kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Lähistöllä on myös merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Lomaasutusta on runsaasti rannikolla. Jakkuvärkin tuulivoimapuisto pilaisi alueen. Rakennuttajan teettämissä selvityksissä on puutteita. Esim. melumallinnuksesta ei käy selville onko 2 3 MW myllyn matalataajuisen äänen leviämistä tutkittu eri tuulennopeuksilla. Onko selvitetty välkevaikutusta ja lentoestevalojen vaikutusta ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen? Jakkuvärkin tuulivoimala-alueelta suunnitellun 110 kv voimajohdon kulkureitti olisi ehdottomasti pitänyt julkaista. Preiviikin lyhytaaltoasemalta kulkevaa vanhaa linjaa tulee käyttää siirrossa. Uusia voimalinjoja ei pidä sijoittaa kulkemaan sivullisten, yksityisten maanomistajien metsien ja peltojen läpi. Eikä aiheuttaa pakkolunastuksia. On myös todettu, ettei tuulivoima sähköntuotantomuotona voi olla taloudellisesti kannattava, koska säätövoimana pitää olla valmiustilassa koko ajan lähes samantehoinen sähköntuotantolaitos. Tuulivoimatuotanto vaatii suuren yhteiskunnallisen tuen, jonka viimekädessä sähkönkäyttäjät ja veronmaksajat maksavat. Tuulivoimatuet vetävät ruotsalaisyhtiöitä Suomeen. Tuulivoiman ulkomaisuusaste on 80 prosenttia (Esim. voimalatekniikka ja tornirakenteet). Tuulivoiman mallimaana pidetyssä Tanskassa 80-90 prosenttia sähköstä tuotetaan hiilivoimalla, eikä tuulivoima ole sielläkään vähentänyt yhtään hiilivoimaa eikä hiilidioksiidipäästöjä. tuulivoimalat näkyvät hyvin selvästi. Tuulivoimalat on pyritty sijoittamaan siten, että ne aiheuttaisivat mahdollisimman vähän haittaa asuinympäristöjen maisemiin. Asuntojen pihapiirit ovat pääosin puustoisia, jolloin kasvillisuus ja rakennukset luovat katvevaikutusta pihapiireihin. Tuulivoimaloiden olemassaolon vaikutukset alueiden viihtyvyyteen, arvostukseen yms. elinoloihin vaikuttavaan seikkaan vaikuttavat suurelta osin henkilökohtaiset näkemykset, kokemukset ja mielipiteet. Tuulivoimaloiden olemassaolon aiheuttamasta alueellisesta arvostuksen, arvon tai viihtyvyyden alenemisesta tms. ei ole mitään näyttöä. Maisemavaikutuksia on tarkasteltu kaavaselostuksessa (7.5.1 Vaikutukset maisemaan, s. 56). Vaikutukset rannikolla sijaitseviin kohteisiin (lomaasutus, kansallispuisto yms.) jää melko vähäiseksi. Näkemäalueselvityksen perusteella (selostuksen liite 3) Viasvedenlahden itärantaan ei näy yhtäkään tuulivoimalaa eikä meluvaikutuksia näin etäälle ole. Viasvedenlahden länsipuolelle ja Preiviikinlahden pohjoispuolelle näkyy osin lähes kaikki tuulivoimalat, mutta etäisyyden ollessa 4-5 km tai enemmän, eivät maisemavaikutukset ole merkittäviä. Tuulivoimaloiden vaikutukset merkittäviin kulttuurimaisemiin (kaavaselostus: 7.5.2 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön, s. 59) jäävät vähäisiksi pitkien välimatkojen johdosta. Melumallinnukset laaditaan yleisesti käytössä olevien menetelmien mukaisesti. Matalataajuisen melun huomioimiseksi ympäristöministeriö on suositellut noudatettavan 5 db(a) tiukempia melutason suunnitteluohjearvoja tuulivoimarakentamisen suunnittelussa kuin muussa kaavoituksessa. Välkkeen ja lentoestevalojen vaikutusta on tutkittu ja arvioitu kaavaprosessin yhteydessä (selostus: 7.6.5 Varjostusvaikutukset, s. 66 ja 7.6.6 Lentoestevalojen havaittavuus, s.67). Voimajohdon kulkureittiä ei ole vielä päätetty ja se tullaan osoittamaan kaavaehdotuksessa. Kulkureitiksi pyritään valitsemaan kokonaistaloudellisesti paras vaihtoehto (paikalliset olosuhteet, kustannukset, vaikutukset jne). Tuulivoiman kannattavuuteen ja yhteiskunnalliseen asemaan ei oteta kaavoitusprosessissa kantaa. Todetaan kuitenkin, että tuulivoiman lisääminen perustuu Suomen ilmasto- ja energiastrategiaan, joka pohjautuu EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Ulla-Maija Tommila, Sameli Tommila, Timo Tommila 13.8.2013 Jakkuvärkin suunniteltu tuulivoimalapuiston vihreä alue sisältää omistamaamme maa-aluetta Ylikartano l tilasta R:no 609-429-1-811. Hankkeen asioiden käsittely on ollut epäoikeudenmukaista, koska Ulla-Maija Tommilaa, ilmeisesti ainoana naismaanomistajana, ei ole otettu tasapuolisesti mukaan tuulivoimalahankkeen neuvotteluihin jaettaessa tuulivoimayksikön rakennuspaikkoja niin kuin muita maanomistajia, vaikka maa-alueemme sijaitsee Ulla-Maija Tommilaa on tiedotettu hankkeesta samalla tavalla, kuten muitakin alueen maanomistajia. Väite sukupuolisyrjinnästä on täysin perusteeton. Tuulivoimahankkeen rakennuspaikkoja ei ole jaettu, vaan jokaiselle tuulivoimalalle on pyritty löytämään sille optimaalisin sijianti mm. sen tehokkuuden ja vaikutuksien perusteella. Jakkuvärkki_Liite5_ vastine.doc
11 (12) ko. alueella. Mielestämme olisi oikeudenmukaista, tilamme pohjoisosaan sijoitettaisiin joko nro 7 tai 9 tuulivoimalayksikkö, kuten muutkin maanomistajat ovat saaneet. Toiseksi katsomme, että olemme maanomistajina pakotettu mukaan hankkeeseen, jotta saataisiin rakennettua yhdeksän tuulivoimalayksikköä ko. alueelle ilman YVA-lupia, koska kymmeneen myllyyn lupia olisi jo tarvittu. Meiltä ei missään vaiheessa ole kysytty suostumusta hankkeeseen, kuten muilta maanomistajilta, joiden maille tuulivoimalayksiköt rakennetaan. Ei ole oikein, että meidän maa-alueellemme muodostuu vain tuulivoimalahankkeesta aiheutuneet haitat ja rajoitteet eikä niistä saa korvauksia, kun sopiville maanomistajille maksetaan tuulivoimalayksikön sijaintipaikan mukaan. Suunnittelualueen eteläosassa on maa-ainesten hiekan- ja soranottoalue (EO-1), jollainen on myös kaakossa heti vihreän alueen rajan ulkopuolella. Olemassa olevalle liiketoiminnalle nyt ja tulevaisuudessa on elinehto saada pitää maa-ainesottolupa. Tulisimme hakemaan Ylikartanon tilaan hiekan- ja soranottoon vastaavan luvan, sitten kun toimintamme ulottuu sinne asti. Yksi vaihtoehto voisi olla, että Ylikartanon tila jätettäisiin vihreän alueen ulkopuolelle, jotta tuulivoimalahanke ei tulisi aiheuttamaan tulevaisuudessa liiketoiminnalle kohtuutonta haittaa. Hankkeen laajuus perustuu ensisijaisesti Satakuntaliiton 2011 tekemään Mannertuuli Satakunnassa selvitykseen sekä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 toiseen ehdotukseen (20.5.2013). YVA-menettely ei ole tarpeen alle 10 tuulivoimalan hankkeelle, mikäli ELY-keskus ei sitä edellytä. Hankkeen korvausperusteisiin ei kaavaprosessissa oteta kantaa. Kaava-alueen rajaus muodostuu osoitettujen tuulivoimaloiden melualueiden mukaan. Ylikartanon tilalle osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1) ei estä maa-ainesottoluvan saamista. Luvan evääminen kaavan perusteella vaatii maa-aineksen oton kannalta ristiriitaisen käyttötarkoitusmerkinnän, tai esim. erityisiä maisema- tai luontoarvoja. M-1 alue ei ole ristiriidassa maa-aineksen oton kanssa. Maa-ainesten ottamiseen (muu kuin kotitarveotto) tarvitaan aina maa-aineslain mukainen lupa eli suoraan kaavan perusteella sitä ei myönnetä. Juha ja Riitta Virta 14.8.2013 Paikkamme sijaitsee Makholma-Majaritie 109, Majan tila. Lähin tuulivoimala tulisi kaavan mukaan n.750 m päähän meistä. Paikka on tällä hetkellä kesäkäytössä, mutta kun projektia on aloiteltu, niin tila on ollut ympärivuotisessa käytössä, eikä meille ole tullut mitään yhteydenottoa. Meluvaikutukset tuskin tulevat haittaamaan mutta kosmeettiset vaikutukset kylläkin. Kosmeettisilla vaikutuksilla tarkoitamme Alueen maanomistajiin on otettu yhteyttä niiden tietojen perusteella, jotka ovat olleen aloitusvaiheessa käytettävissä. Kaavahankkeen osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti (MRL 63 ). Osallisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä niin luonnos- kuin tulevassa ehdotusvaiheessakin. Tuulivoimalan läheisyydestä on tarpeen kaataa metsää vain rakentamisalueen (70x160 m, kaavan mer- Jakkuvärkki_Liite5_ vastine.doc
12 (12) sitä, että jos tuulivoimalan ja meidän tilamme välistä kaadetaan metsää, tulee tuulivoimala näkymään tontillemme. Paikan arvo laskee, koska ihmiset näkevät tuulivoimalat ja niitä vierastavat. Tämä tarkoittaa sitä, ettemme voi itse kaataa omaa metsäämme jos haluamme tilan myyntiarvon pysyvän. Vaadimme että joko lähintä myllyä on siirrettävä, tai nämä vaikutukset on otettava huomioon ja maksettava meille korvaus aiheutuvasta haitasta. kitty tv -alue) ja huoltoteiden osalta. Metsää voidaan istuttaa uudelleen rakentamisalueen osalle rakentamisvaiheen jälkeen. Tuulivoimalan ja ko. Majan tilan väliin jää edelleen rakennusvaiheen jälkeenkin satoja metrejä metsäaluetta. Tuulivoimaloiden olemassaolon vaikutukset alueiden viihtyvyyteen, arvostukseen yms. elinoloihin vaikuttavaan seikkaan vaikuttavat suurelta osin henkilökohtaiset näkemykset, kokemukset ja mielipiteet. Tuulivoimaloiden olemassaolon aiheuttamasta alueellisesta kiinteistöjen arvon alenemisesta ei ole mitään näyttöä. Mahdolliset korvaukset ovat maanomistajien ja hankevastaavan välinen asia, eikä siihen oteta kaavaprosessissa kantaa. Jakkuvärkki_Liite5_ vastine.doc