LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden koordinaatio Motorinen jäljittely Itsenäinen liikkuminen Kuntoilu Uinti Motoristen taitojen kehittyminen luo pohjan oppilaan kokonaiskehitykselle, joka mahdollistaa uuden oppimisen ja opittujen taitojen ylläpitämisen. Opetustavoitteet suunnitellaan aina oppilaalle yksilöllisesti, huomioiden hänen motorinen kehitystasonsa sekä fyysiset rajoitteensa. Motoristen taitojen oppimisen tarkoituksena on edistää oppilaan kehon hahmotusta sekä vahvistaa kokonais- ja hienomotorisia taitoja. Tavoitteena on oppilaanmahdollisimman itsenäinen liikkuminen sekä mahdollisuus osallistua oman ympäristönsä toimintaan fyysisistä rajoitteista huolimatta.
Motoristen taitojen opetus sisältää motoristen harjoitteiden suunnittelun ja ohjauksen, jossa huomioidaan myös oppilaan apuvälineiden tarve ja niiden käyttö. Motoristen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kokonaisten tehtävien jakamista pienempiin osiin ja jatkuvan toiston kautta opitaan kokonaisuus.
2. Kieli ja kommunikaatio Itsensä ilmaiseminen Ilmaisujen ymmärtäminen Kielellinen tietoisuus Ei-kielellinen ilmaisu Tunteiden tunnistaminen Kielellinen jäljittely Korvaavat kommunikaatiot Kirjoitettu kieli Puhuminen Ajattelu Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Opetuksen tavoitteena on löytää oppilaalle ilmaisukeino, jonka avulla hän voi ymmärtää erilaisia ilmaisuja sekä ilmaista itseään. Kommunikaatiotaitojen opettelemisessa tärkeää on myös ei-kielellinen ilmaisu; ilmeet, eleet, kehon viestit ja ääntely. Puhutun kielen ohella voidaan käyttää korvaavia kommunikaatiotapoja, esim. kuvia, valokuvia, viittomia ja esineitä. Ilmaisun tukena voidaan käyttää myös erilaisia kommunikaation apuvälineitä ja tietokoneohjelmia.
Oppilaan kommunikaatiotaitoja pyritään kehittämään harjaannuttamalla hänen aistitoimintojaan, havaintomotorisia sekä kokonaismotorisia taitojaan niin, että hänellä on mahdollisuus saada kokemuksia ja tehdä havaintoja ympäristöstään eri aistikanavia käyttäen. Kielen ja kommunikaation opetuksessa on tärkeää, että oppilas oivaltaa ääntelynsä, ilmeidensä tai eleidensä tuottavan informaatiota ja että hän oppii esine-, kuva-, viittoma tai puhekielen merkityksen.
3. Sosiaaliset taidot Fyysinen kontakti, katsekontakti, hymyileminen Vuorovaikutus oppilaan ja aikuisen välillä Vuorovaikutus oppilaiden välillä Leikki Hyvät tavat Sosiaalisten taitojen opetuksen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Sosiaalisten taitojen kehitystä ohjaavat oppilaan kuva omasta itsestään ja ympäristöstään sekä ympäristön häneen kohdistamat odotukset. Tunteiden kehittymisen lähtökohtana on tarve tuntea hellyyttä ja turvallisuutta, ymmärtää ja tulla ymmärretyksi sekä tarve olla yhdessä muiden kanssa ja kuulua johonkin yhteisöön. Vuorovaikutus alkaa lapsen ja aikuisen välisestä fyysisestä kontaktista. Tärkeää on oppilaan perustarpeiden tyydyttäminen ja välitön palaute oppilaan ilmaisuihin, jolloin perusluottamus ja turvallisuudentunne kehittyvät. Tunteiden kehittymiseen vaikuttaa myös oppilaan halu tutkia, kokeilla ja vaikuttaa ympäristöönsä sekä hänen motivaationsa oppia ja selviytyä itsenäisesti.
Sosiaalisten taitojen oppimisen tarkoituksena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen sosiaalisissa tilanteissa ja erilaisissa esineympäristöissä. Tavoitteisiin pyritään harjoittamalla sosiaalisia taitoja aluksi aikuisten ja sitten lasten välisissä vuorovaikutustilanteissa.
4. Päivittäisten toimintojen taidot Itsestä huolehtiminen Omatoimisuus lähiympäristössä Eläminen yhteiskunnassa Päivittäisten taitojen opetuksen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ja auttaa häntä kehittymään mahdollisimman omatoimiseksi sekä tukea hänen itsenäistymistään. Päivittäisten taitojen opetus liittyy luonnollisena osana jokaista koulupäivää. Oppilasta ohjataan taidoissa, jotka liittyvät hänen henkilökohtaisen hygieniansa, hyvinvointinsa ja terveytensä hoitoon.
Tavoitteena on ohjata oppilasta osallistumaan myös kodin ja koulun askareisiin sekä hahmottamaan eri tiloja ja tutustumaan lähiympäristöön palveluineen. Oppilaita kannustetaan oma-aloitteisuuteen sekä luottamaan omiin kykyihinsä erilaisissa päivittäisissä oppimis-tilanteissa. Oppilaiden itseluottamusta tuetaan ja vahvistetaan onnistumisen kokemusten kautta.
5. Kognitiiviset taidot Aistit Visuaalinen tavoittelu ja objektin pysyvyys Ongelmanratkaisu Käsitteiden oppiminen Syy-seuraussuhde Esineen paikallistaminen ja avaruudellinen hahmottaminen Toimintojen kehittyminen Toiminnallinen oppimiskyky Kognitiivisilla taidoilla tarkoitetaan tiedon vastaanottamista, hankkimista, muokkaamista ja muistamista sekä tiedon hyödyntämistä toiminnoissa, ongelmanratkaisutilanteissa ja uuden tiedon oppimista. Tietoisuus omasta kehosta on kognitiivisen kehityksen ensimmäisiä tavoitteita. Aisteja harjaannuttamalla edistetään oppilaan halua ja kykyä vastaanottaa ja hankkia tietoa omasta kehostaan ja ympäristöstään. Kognitiivisten taitojen opetuksen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen.
Oppilasta motivoidaan toimimaan itse ja siten tekemään havaintoja ympäristöstään. Opetuksessa ohjataan oppilasta erilaisten ratkaisukeinojen keksimiseen, oman toiminnan vaikutuksen ja syy- seuraussuhteiden ymmärtämiseen. Opetuksella pyritään siihen, että oppilas kykenee toimimaan ympäristössään yhä tarkoituksen-mukaisemmin, kykenee vuorovaikutukseen, oppii oman toimintansa kautta jäsentämään hankkimaansa tietoa sekä yhdistämään asioita ja tapahtumia mielekkäällä tavalla.