Matkalla kumppaneiksi

Samankaltaiset tiedostot
TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI

Kouvola-Järvenpää. parikkikokemuksia

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Yhteistyöstä voimaaasiakkaan. kumppanuus. Hyvinvointiseminaari OULU. Anne-Maria ja Johanna

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti )

SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Haastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat. YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.

ERILAISET OPPIJAT. Harrastusmahdollisuudet ja heille suunnattavissa oleva toiminta Haapavesi Raija Näppä ja Kalle Tolonen

Kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma

Ykkösklubi on vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Isän kohtaamisen periaatteita

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

OPI kurssin sisältö ja toteutus

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset kesäkuuta 2009 Humap Oy,

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

KUMPPANUUS. 10 / 20 vuotta. Suomen CP- liitto ry Joensuu. Tohmajärvi

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö.

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen orientaatio. Ikonen Elina Rahikainen Paula

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Työnjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies. Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle?

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

Milsse Tapojärvi Iloksi Studio

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Miksi koulu on olemassa?

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

ESIMIESVALMENNUS ENTISTÄ TIETOISEMPAAN JOHTAJUUTEEN!

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

Kuntoutusfoorumi SEKS, toi Riitta Winter

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Lapsen/Nuoren kysymykset

OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere , Vaasa

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

OPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta. Irja Kiisseli suunnittelija

Sanna Laine

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen

FSHKY:N SOSKU-HANKE Aalto Marianna ja Heino Satu

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

LASTENPSYKIATRIAN OSASTO

Transkriptio:

Matkalla kumppaneiksi Alle kouluikäisten lasten terapeuttien pienryhmätapaamiset Pönkkää kumppanuuteen koulutusmallissa 18.5.2010 Anja Vehviläinen

Pönkkää kumppanuuteen ja terapeuttien pienryhmät osana valtakunnallista VLK:n toimintaa.

Pönkkää kumppanuuteen hanke Timo Rautainen 2009

Hankkeen pohjana VLK:n vanhempien ja ammattilaisten yhteistyöhän perustuva lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen linjaus.

Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen linjaukset Arvot, A-linjaus 1. Tiedotuksesta neuvotteluun 2. Perhe on oma toimintayksikkönsä 3. Lapsi on aina ensisijaisesti lapsi ei kuntoutuja 4. Kuntoutus arjessa 5. Mihin lasta kuntoutetaan? 6. Kuntoutus lasta lähellä 7. Yhteistoiminnallisuus

Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen linjaukset Organisointi, O-linjaus: koskee lasten kuntoutusjärjestelmää 1. Paikalliset voimavarat ja käytännöt 2. Tukitoimia järjestävä organisaatio 3. Perheelle annettava tuki, perheen oma panos 4. Tukitoimien saatavuus 5. Päätöksenteon ja toteutuksen sujuvuus 6. Tiedon saatavuus ja säilytys ( Koivikko, Sipari 2006 )

Pönkkää kumppanuuteen hankkeen ja pienryhmien taustalla ja pohjana: A-linjaus: yhteistoiminnallisuus, jota voisimme kutsua myös kumppanuudeksi. Toki terapeutteina olemme O-linjauksen mukaan osa paikallisia voimavaroja ja tukitoimia. Hyvä kuntoutus pohjautuu rehellisyyteen ja sen kautta luottamukseen, jonka avulla saavutetaan hyvä yhteistyö. ( Koivikko ja Sipari 2006:154 )

Perhe tietää parhaiten, mikä on ongelma ja ammattilaiset, miten auttaa. Koulutetut henkilöt tietävät parhaiten, miten asiaa voidaan auttaa. Suunnittelu ja järjestäminen edellyttävät ammatillista osaamista, samoin toteutus. Ammattiväen osuus on laaja, mutta painoarvoltaan toissijainen. ( Koivikko ja Sipari 2006:39 )

Kuntoutuskumppanuus Tarkoittaa lapsen vanhempien, terapeutin ja muiden työntekijöiden asiantuntemuksen yhdistämistä lapsen parhaaksi. Kuntoutuskumppanuus perustuu keskinäiseen kunnioitukseen ja luottamukseen. Läheinen yhteistyö on erityisen tärkeää pienten ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksessa. Yhteinen näkemys lapsen vaikeuksista ja vahvuuksista sekä terapian tarjoamista mahdollisuuksista edistää realististen tavoitteiden asettamista. ( Saukko P, Musiikkiterapian tavoitteet lapsen kuntoutusprosessissa 2008. )

Pienryhmätapaamiset Pienryhmien tarkoituksena oli auttaa terapeutteja tarkastelemaan omaa työtään/ työotettaan perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä ja vahvistaa kumppanuutta vanhempien kanssa.

Pienryhmätapaamiset: toteutettiin helmi-maaliskuussa kolmen ja puolen tunnin iltapäivätapaamisina Yhteensä neljä pienryhmää, kukin terapeutti osallistui yhteen pienryhmään. ohjaajina Timo Rautiainen ja Anja Vehviläinen

Pienryhmätapaamiset osallistuvia keskustelu- ja jakamistilaisuuksia ei luentoja menetelminä mm. yhteistoiminnallisuus, sosiodraama, tarinateatteri ja työnohjaukselliset elementit.

Vanha viisas aforismi Minkä kuulen sen unohdan Minkä näen sen unohdan Minkä teen sen ymmärrän

Ryhmien koostumus: Ryhmiin osallistui 20 fysio-, puheja toimintaterapeuttia Heidät oli jaettu neljään ryhmään. Kukin terapeutti osallistui yhteen pienryhmään. Yksityisiä ammatinharjoittajia, julkisen sektorin terapeutteja. Osallistujat olivat kaikki naisia.

Pienryhmäprosessin vaiheita Orientoiva etukäteistehtävä Ryhmiin osallistuminen Palaute pienryhmistä kirjallisesti ryhmien jälkeen Koosteen kuuleminen 7.5. koulutuksessa

Orientoiva etukäteiskyselyn ilmoittautuneille terapeuteille Kokemuksia perhetyöstä - onnistuneista kokemuksista - yhteistyöstä, joka jäi mietityttämään Jo näissä jaettavaa satoa

Vastauksista poimittua: Onnistuneista kokemuksista nousi useista vastauksista esille mm. toimivan kumppanuuden merkitys: Kun vanhemmat ovat sitoutuneet kuntoutukseen ja myös päiväkodissa sitoudutaan samaan, saadaan hyviä tuloksia.

Vastauksista poimittua: Oikea-aikaisuus ja arjen vinkit nousivat esille useammissa vastauksissa: Kun tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan terapiassa ja osataan ohjata vanhempia jatkamaan niitä kotona, asiat edistyvät. Palautteen antaminen, varsinkin positiivisen, koettiin tärkeäksi

Teemat Poimimme vastauksista ryhmissä käsiteltäviksi teemoiksi: Kumppanuus Sama aaltopituus Rajaaminen Luottamus Voimavarat Avoimuus Huolestuminen Turhautuminen

Teemat ja ryhmien sisältö Jokainen terapeutti valitsi teemoista yhden käsiteltäväksi pienryhmätilanteissa. Kaikki valitsemamme kahdeksan teemaa tulivat käytetyiksi eri pienryhmissä. Jokaisessa ryhmässä käsittelimme teemaa kumppanuus. Kaikki pienryhmät toteutettiin samalla kaavalla, jokainen ryhmä oli omanlaisensa mukana olevat terapeutit rakensivat sen omannäköisekseen.

Pienryhmistä esiin nousseita ideoita ja ajatuksia: Jokaisessa pienryhmässä keskustelimme ja kokosimme terapiatyön voimavaroja, jotka auttavat jaksamaan: työnohjaus, purkupaikka, jakaminen muiden kanssa, kollegiaalinen tuki, verkosto; tieto, että on joku, jolle voi soittaa, puhelinkonsultaatiotunnit, mentorointi, yhteispeli kuntoutussuunnitelmapalavereihin osallistuminen

Voimavaroja: työterveys; oman hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitäminen fyysinen kunto, sopivat ja joustavat työajat, työnkierto, joustavuus, turvalinkit työn mielekkyys kouluttautuminen, itsensä kehittäminen ammatillisesti kokemuksista oppiminen

Voimavaroja rajaaminen: oma elämä/ vapaa-ajan rajaaminen työajasta, nollautuminen kahden eri tilanteen välissä (autoilu- ja musiikin kuuntelu:) asiantuntija-apu onnistumisen kokeminen ja kehityksen näkeminen, positiivisuus

Voimavaroja realistisuus tilanne kerrallaan "tässä ja nyt" tilanteen henkinen hallinta kehon kielen hallinta ennakoiminen -toimintastrategian tekeminen kemiat pariterapia ( kaksi terapeuttia )

Kumppanuus ja sitä mahdollistavia ja tukevia asioita herkkyys: kuuntelu ja kuuleminen; ymmärretään ja kuunnellaan toista osapuolta ymmärretään arjen tilannetta terapeutti = väylän avaaja ensi kontaktin tärkeys: lähettävän tahon tehtävä: vanhempien motivointi; keskustelua

Kumppanuus ja sitä mahdollistavia ja tukevia asioita kumppanuus lähettävän tahon ja terapeuttien välillä terapiasuhteessa kontaktin ja luottamuksen rakentaminen vanhemman ja terapeutin tasavertaisuus ja tasa-arvoisuus isän huomioiminen

Kumppanuus ja sitä mahdollistavia ja tukevia asioita luottamuksellisuus, avoimuus ( entä kun työntekijät tietävät jotakin perheestä, jota perhe ei tiedä heidän tietävän?) aikaa prosessointiin, luottamuksen syntyyn, jos vanhemmat eivät hyväksy terapian tarvetta tsekkauspisteet, jos mahdollista, esim. neuvola, koulu jne.

Kumppanuus ja sitä mahdollistavia ja tukevia asioita kumppanuus muiden ammattiryhmien kanssa antoisaa, koulu, päiväkoti ym. ammattiryhmät kumppanuudessakin tarvitaan rajaamista: oma aika, oma tila vältettäviä asioita ovat riippuvuus/ripustautuminen

Pienryhmien muuta satoa Yhdessä ryhmässä esille nousi terapeuttisuuden ydin; mitä se on? Tarvitsemme lisää valmiuksia terapeuttisuuteen - terapiamenetelmiä opetetaan, mutta ei juurikaan terapeuttisuutta. Yhdessä ryhmässä nostettiin esiin Isänäkökulma- kumppanuus isän kanssa ja toivottiin aiheesta koulutusta

Jatkotoiveena ryhmäläisiltä: ehdotettiin toista kertaa, mielellään samalla ryhmällä, esim. puolen vuoden päästä Pohjois-Savon alueelle ehdotettiin vakiinnutettavaksi tällaisen kohtaamisen terapeuttien kesken: 1 x v tai joka toinen vuosi. esim. 2-4 x / vuodessa työssä jaksamisen/kehittymisen kannalta, - työohjauksellinen näkökulma esim. eri teemoin

Ryhmäläisten palautetta, ryhmän koko ja koostumus: ryhmän koko oli hyvä; sopivan pieni ryhmä, jossa oli turvallista keskustella ja kaikki tulivat kuulluksi: kaikilla oli hyvin mahdollisuus mielipiteisiin ja puheenvuoroihin. rikastutti se, että ryhmäläiset olivat eri työpaikoista, eri ammattiryhmistä ja eri ikäisiä - näin saatiin monipuolisia keskusteluja ja näkökulmia. antoisaa tutustua uusiin kollegoihin, joiden kanssa ei ole aiemmin tavannut ja joiden kanssa eripituiset työkokemukset.

Palautetta, pienryhmän rakenne, menetelmät ja aikataulu: toiminnalliset harjoitukset koettiin kivoina/toimivina - asiaa eteenpäin vievinä tapaaminen oli hyvä kokonaisuus: tutustumisesta, hyvän ilmapiirin luomisen kautta itse asiaan. rauhallinen, leppoisa tilaisuus, jossa oli helppo puhua; avoin ilmapiiri, rento, hyvä fiilis, avoin ja tasavertainen kaikkien kanssa ja silti ammatillinen. aikataulu oli sopiva päivän päätteeksi, samoin jaksotus, mutta olisi voinut jatkua pidempäänkin.

Palautetta -iltapäivä oli sinänsä elämys; improvisaatiota, näyttelemistä ja reflektointia, prosessit konkretisoituvat näin päässä ja ongelmakohtiin saadaan yhteisiä ratkaisuja. -draamallinen lähestymistapa oli hyvin "työnohjauksellista" ryhmä uskalsi avata suunsa ja tuoda ajatuksia muille. -aikaa omalle itselle.

Palautetta, tapaamisten sisältö: - ryhmäläiset saivat käytännönvinkkejä toisiltaan. - ajatuksien vaihto ja ongelmien yhdessä ratkaiseminen antaa paljon "työkaluja" omaan työskentelyyn. - oman toiminnan tarkastelun tarve ja kehittäminen lisääntyivät, avasi näkökulman työnohjaukseen ja varsinkin ryhmämuotoiseen. - tarjosi motivaatiota ja vertaistukea, terapeuttinen kokemus, rentouttava iltapäivä.

Palautetta -verkostoituminen on hyvä juttu. Monet työskentelevät itseksensä. - säännöllisenä tällainen toiminta olisi antoisaa ja toisaalta työpulmia helpottavaa. - haastavien tilanteiden "purkaminen".

Palautetta: Perheiden kanssa tehtävään työhön terapeutit kokivat saaneensa: tsemppiä, varmuutta, voimia, jaksamista. itseluottamusta ja vertaistukea, kokemusta siitä, että ovat samassa veneessä muiden kanssa, jakamisen tunnetta sekä mahdollisuuden keskusteluun. uuden näkökannan tarkastella asioita, sen mukana tuli itseluottamusta ja rauhallisuutta. vahvistusta omiin näkemyksiin, yhteistyöstä, ajatuksia ja ymmärtämystä perheiden kohtaamiseen.

Palautetta Yksi terapeutti ei kokenut saaneensa juuri mitään. Joku koki saaneensa vahvistusta omiin näkemyksiin, yhteistyöstä, ajatuksia ja ymmärtämystä perheiden kohtaamiseen. Eräs terapeutti koki, että pienryhmä lisäsi entisestään käsitystä, kuinka tärkeää on saada hyvä vuorovaikutuksellinen tilanne koko perheen kanssa sekä kommunikoida ymmärrettävästi ja antaa perheille mahdollisuus vaikuttaa. Sain kuulla ja pohtia erilaisia kokemuksia ja sain miettiä yhteistyössä muiden kanssa keinoja hankalien tilanteiden selvittämiseen.

Koulutusehdotuksia: aiheesta "terapeuttisuuden ydin lasten kuntoutukseen liittyviä koulutuksia huolen puheeksiottaminen

Jatkosuunnitelma Pienryhmistä saamamme palautteiden pohjalta olemme suunnitelleet jatkoa, ja saaneet siihen VLK:lta rahoituksen Pönkkää kumppanuuteen hankkeeseen liittyen järjestämme pienryhmiin osallistuneille terapeuteille tapaamisen syksyllä 2010.

Kristallipallossa häämöttää Pönkkää kumppanuuteen koulutusmallin levittäminen muualle Suomeen? Jatkaminen Kuopion alueella? Joka tapauksessa: Kumppanuuden jatkuminen ja tiivistyminen

KIITOS UUSILLE KUMPPANEILLE YHTEISTYÖSTÄ JA IHANAA KESÄÄ!