Hallitus 1.6.2015, LIITE 5 HYKS NAISTENKLINIKKA PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 10.4.2015 (tarkistettu 8.5.2015) 1
Sisältö TIIVISTELMÄ... 3 1 SUUNNITELMAN TAVOITTEET... 4 2 SYNNYTYSTEN JA NAISTENTAUTIEN NYKYTILANTEEN KUVAUS... 5 2.1 Synnytystoiminnan nykytilanne... 6 2.2. Naistentautien nykytilanne... 8 2.3 Toimintaluvut vuosina 2012 ja 2013... 10 3 MUIDEN NAISTENKLINIKKAAN SIJOITTUVIEN TOIMINTOJEN NYKYTILANTEEN KUVAUS... 14 3.1 Neonatologian nykytilanne... 14 3.2 Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön toiminnat Naistenklinikalla; nykytilanne... 15 3.2.1 Vastasyntyneiden valvontaosasto N7 ja vastasyntyneiden tehohoito... 15 3.2.2 Väliaikaisesti NKL:lle sijoitetut lasten vuodeosastot... 15 3.2.3 Lasten poliklinikat... 15 3.3 Rintarauhaskirurgian nykytilanne... 15 3.4 HUS-Kuvantaminen... 17 3.5 HUSLAB... 17 3.6 Opetus ja tutkimus... 17 4 RAKENNUKSEN TEKNINEN TARKASTELU... 18 5 TILATARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT... 20 6 NAISTENKLINIKKA VUONNA 2017 JA TAVOITETILANTEESSA 2020-LUVUN LOPULLA... 27 7 HENKILÖSTÖRESURSSIT, NYKYTILANNE JA SUUNNITELMA... 33 8 EHDOTUS HANKEOHJELMAKSI... 35 9 TOIMINTAKULUJEN JA TUOTTOJEN MUUTOKSET SEKÄ ASETETTAVAT TUOTTAVUUSTAVOITTEET... 38 10 RISKIANALYYSI... 40 2
TIIVISTELMÄ Tässä raportissa esitetään suunnitelma Naistenklinikan toiminnoista, tilankäytöstä ja tarvittavista investoinneista vuosina 2017 2030. Naistenklinikan lisärakennushankkeen valmistuminen syksyllä 2016 mahdollistaa naistentautien ja synnytysten toimintojen ja sijoituksen uudelleen arvioinnin ja yli 80 vuotta vanhan sairaalakiinteistön korjausohjelman jatkamisen. Raportti sisältää myös suunnitelman HYKS:n naistentautien ja synnytysten työnjaosta sairaaloiden kesken, järjestelyjen alustavan taloudellisen tarkastelun sekä kilpailukyvyn ja tuottavuuden lisäämistä koskevat tavoitteet. Lisärakennuksen peruskorjattaviin ja laajennettaviin tiloihin sijoittuvat naistentautien leikkaustoiminta Kätilöopiston sairaalasta ja Jorvin sairaalasta, väistössä ollut osuus synnytystoiminnoista ja vastasyntyneiden teho-osasto Lastenklinikasta. HYKS:n operatiivisesta toiminnasta tehdyn päätöksen mukaisesti Naistenklinikkaan palaavaksi suunniteltu rintarauhaskirurgia jää toistaiseksi Kirurgiseen sairaalaan ja sen toiminnoille varattu tilakapasiteetti käytetään naistentautien päivystyksen ja leikkaustoiminnan keskittämiseen kokonaan Naistenklinikkaan. HYKS Naistenklinikan pitkän aikavälin suunnitelmassa on peruskorjausten hankeohjelma 2020-luvun lopulle asti. Ohjelman kustannusarvio yli kymmenen vuoden jaksolle on 47 milj. euroa. Korjaustyöt ehdotetaan aloitettaviksi HUSLAB:lta vuonna 2015 vapautuvista tiloista. Sairaalan korjaustarve on pääosin riippumaton tulevista, muuttuvista käyttötarkoituksista, vaikka hankeohjelma rakentuukin yksilöidylle suunnitelmalle naistentautien ja synnytysten järjestelyistä ja potilasmääristä. Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön tavoitteena on edelleen pitkällä aikavälillä keskittää palvelujaan ja siten saavuttaa laatu- ja tehokkuushyötyjä. Samalla potilashoidon prosesseja kehitetään yhä enemmän avohoitoon perustuviksi, leikkausosastolla otetaan laajalti käyttöön ilman vuodeosastojaksoa organisoitava 23 tunnin heräämömalli, päivystyksen valvontayksiköstä potilaat pyritään kotiuttamaan ilman osastolle siirtoa ja ns. normaalisynnyttäjille tarjotaan jatkossa sairaalan sisällä potilashotellityyppisiä palveluja, vaihtoehtoisia synnytystapoja ja mahdollisuutta hyvin nopeaan kotiutukseen. Vuodesta 2017 lähtien HYKS:ssä on vain yksi naistentautien vuodeosasto. Synnytyspalvelujen kehittäminen edellyttää investointeja moderneihin osastotiloihin, joissa on yhden potilaan perhehuoneet. Samalla tulee ratkaistavaksi sairaalahoitoa tarvitsevien vastasyntyneiden osaston sijoittuminen. Myös poliklinikka- ja toimenpidetilat peruskorjataan vastaamaan uudistettavia toimintamalleja ja mm. sikiötutkimusyksikön ja lapsettomuushoitojen nopeasti kasvavaa kysyntää. Naistenklinikan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelmassa on otettu huomioon, missä järjestyksessä ja millä toiminnallisilla tavoitteilla investoinneissa voidaan edetä ja että sairaalan vanhan, alkuperäisen osan täysimittaiseen peruskorjaamiseen nopeassa aikataulussa ei ole taloudellisia edellytyksiä. Monet sairaalan tilat ovat vielä vuosien ajan käytössä nykyisellään tai pienin muutostöin korjattuina. Rahoitusmahdollisuudet ja vaikeasti ennakoitavat väistötarpeet muista sairaaloista voivat myös vaikuttaa hankkeisiin. Pitkän aikavälin tavoitteena on mahdollistaa Kätilöopiston synnytysten siirto pysyvästi Naistenklinikalle ja Jorviin niissä toteutettavien tilainvestointien jälkeen 2020-luvun lopulla. Suunnitelmassa on ennakoitu toukokuussa 2015 valmistuvan Jorvin sairaalan pitkän aikavälin suunnitelman mukaisesti, että Jorvin synnytysten väliaikainen, peruskorjauksista aiheutuva siirto Naistenklinikkaan ja Kätilöopiston sairaalaan alkaa 2020-luvun alussa ja kestää todennäköisesti vuosikymmenen lopulle asti. Tätä Naistenklinikan raporttia on 8.5.2015 tarkistettu em. suunnitelmaa vastaten. 3
1 SUUNNITELMAN TAVOITTEET HYKS:ssä naistentautien ja synnytysten palveluja järjestetään kolmessa sairaalassa: Naistenklinikalla, Kätilöopiston sairaalassa ja Jorvin sairaalassa. Erityistason potilaat sekä opetus ja tutkimus on suurelta osin keskitetty Naistenklinikalle. Maantieteelliset etäisyydet pääkaupunkiseudulla ovat lyhyitä ja sairaaloiden tehtävät perustuvatkin ensisijaisesti suunniteltuun työnjakoon. Vuoden 2015 alussa toimintansa aloitti HYKS:n uuden organisaatiorakenteen mukaisesti naistentautien ja synnytysten tulosyksikkö. Sen lisäksi Naistenklinikassa on tila- sekä muun kapasiteetin käytön ohjaukseen liittyen muidenkin tulosyksiköiden ja myös liikelaitosten toimintoja. Vuonna 2015 rakennuksessa on väliaikaisesti useita Lastenklinikan yksiköitä. Naistenklinikan lisärakennuksen laajennus ja peruskorjaus valmistuu vuonna 2016, noin vuoden alkuperäistä aikataulua myöhemmin. Uusien tilojen käyttöönotto, paluumuutot muista sairaaloista, lisärakennushankkeen suunnittelun jälkeen muuttuneet toiminnalliset suunnitelmat sekä mm. näköpiirissä oleva sote-uudistus ja uuden päivystysasetuksen vaikutukset ovat ohjanneet Naistenklinikan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnittelua. Uutena toimintana Naistenklinikkaan siirtyy vuonna 2016 lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön erityispediatrian linjaan kuuluva vastasyntyneiden teho-osasto. Uusittujen tilojen käyttöönotto mahdollistaa yksiköiden väliaikaisten sijoitusten purkamisen ja samalla laajemman toiminnallisten järjestelyjen arvioinnin mm. niin, että HYKS:n osaamiskeskusuudistukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Järjestelyt edellyttävät, että lastentautien väistöaika Naistenklinikassa jää mahdollisimman lyhyeksi ja että sairaalakiinteistö saadaan asteittain vastaamaan kehittyvien palvelujen vaatimuksia. Lähtötilanteessa vuonna 4 2015 esimerkiksi vuodeosastot eivät vastaa nykyaikaisen sairaalatoiminnan vaatimuksia ja lisäksi Naistenklinikkaan on mm. esitetty uutta vastasyntyneiden vuodeosastoa. Naistenklinikan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelma on osa HYKS:n sairaaloiden työnjakojärjestelyn suurta kuvaa eli vuosia 2020-2030 koskevaa Master Plania. Suunnitelman valmistelleen työryhmän tehtäväksi annettiin 14.2.2014 laatia ehdotus Naistenklinikan toiminnasta ja tilankäytöstä niin, että samalla esitetään synnytysten ja naistentautien osaamiskeskuksen (tulosyksikön) toiminnallinen järjestely Naistenklinikan, Kätilöopiston sairaalan ja Jorvin sairaalan kesken sekä mahdolliset työnjakomuutokset koko HUS:ssa. Tila- ja muita resursseja sekä investointitarpeita arvioidessaan työryhmän tuli varmistaa rakennetun kapasiteetin tehokas käyttö ja muiden tulosyksiköiden ja liikelaitosten toimintaedellytykset po. sairaaloissa. Toimeksianto on liitteenä 1, HYKS:n operatiivisten toimintojen työnjaon ja sijoituksen uudelleentarkastelusta johtuen työryhmän raportti on siirtynyt vuoden 2015 puolelle. Osana HYKS:n operatiivisten toimintojen järjestelyjä ja uuden tulosyksikkörakenteen tavoitteiden edistämistä on helmikuussa 2015 päädytty lähivuosina toteutettaviin leikkausosastojen käyttöä koskeviin muutoksiin. Niihin sisältyy naistentautien päivystyksen ja leikkaustoiminnan keskittäminen kokonaan Naistenklinikalle. Rintarauhaskirurgia ei tämän päätöksen seurauksena palaa Naistenklinikkaan, koska sille suunnitellut tilaresurssit osoitetaan pääosin naistentautien kirurgisille potilaille. Suunnitelmassa sivutaan myös sote-muutosvalmistelun mahdollisia vaikutuksia sekä HYKS:n erityisvastuualueen laajentumista.
HUS:ssa sairaaloiden tilankäytön ja tilainvestointien suunnittelu perustuu sairaanhoitopiirin strategiaan kirjatuille tavoitteille potilaslähtöisestä, oikea-aikaisesta hoidosta ja palvelutuotannon vaikuttavuuden ja kilpailukyvyn edistämisestä. Erikoissairaanhoidon tuottavuustavoitteita edistetään liittämällä toimintaprosessien ja tila- sekä muiden resurssien suunnittelu aina yhteen. Peruskorjaus- ja uudisrakentamistarpeita priorisoitaessa etusijalla ovat hankkeet, joilla tuetaan pysyviä rakenteellisia ja muita tavoitteeksi asetettuja muutoksia. Hanketarpeiden taustalle ja perusteluiksi tarvitaan ajan tasalla olevat näkemykset ja suunnitelmat tutkimus- ja hoitopalveluiden sisällön ja tuottamistapojen kehityksestä sekä realistiset arviot kysynnän muutoksista. Naistenklinikan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitteluprojektin tavoitteet ovat monilta osin yhtenevät HYKS:n organisaatiouudistuksen kanssa: tavoitteena on Naistenklinikkaan sijoittuvien toimintojen asiakaslähtöisyyden, hyvän laadun, prosessimaisen toiminnan, johtamisen, osaamisen ja kilpailukyvyn tukeminen. Projektin tehtävänä on esittää suunnitelma siitä, mitä erikoissairaanhoidon toimintoja Naistenklinikkaan sijoitetaan vuosina 2017 2030, millä tuotantokonsepteilla ja mihin suuntaan kehitettävillä prosesseilla palvelut tuotetaan, mikä on Naistenklinikassa olevien toimintojen laajuus, mitä muita perusresursseja ne tarvitsevat sekä miten tilajärjestelyt ja niihin liittyvät peruskorjaus- ja muut investoinnit ajoitetaan. Lisäksi tarkastellaan ehdotettavien järjestelyjen kustannusvaikutuksia ja tuottavuuden kehittämistä sekä riskejä. HYKS:n naistentautien ja synnytysten tulosyksikön pitkän aikavälin tavoitteena on kahden synnytyssairaalan malli, jolla haetaan laajakantoisia kustannus- ja muita kilpailukykyhyötyjä. Palvelujen laadun ja saatavuuden sekä erityisesti kustannusten hallinnan kannalta nähdään perustelluksi keskittää po. toiminnat 2020-luvun lopulta alkaen 5 HYKS:ssä Naistenklinikalle ja Jorvin sairaalaan. Muutos edellyttää kapasiteetin mitoitusta koskevia ja muita lisäselvityksiä, Naistenklinikassa joka tapauksessa toteutettavan peruskorjausohjelman läpivientiä ja lisätilainvestointeja Jorvin sairaalaan. Järjestelyä edeltää vaihe, jolloin Jorvin sairaalan suurista korjaushankkeista ja muiden tulosyksiköiden väistötarpeista johtuen synnytykset ja vastasyntyneiden hoito keskitetään useiksi vuosiksi Kätilöopiston sairaalaan ja Naistenklinikalle, mahdollisesti osittain Lohjan sairaalaan. Tätä väliaikaista kahden synnytyssairaalan jaksoa voidaan käyttää lopullisen ratkaisun pilottina, jonka perusteella 2020-luvulla voidaan päättää Kätilöopiston sairaalasta luopumisesta. Tässä raportissa ehdotettavien Naistenklinikan korjaushankkeiden tarve ei ole sidoksissa Kätilöopiston sairaalaa koskeviin päätöksiin. Yliopistollisessa keskussairaalassa tulee joka tapauksessa olla muuttuvan potilashoidon, opetuksen ja tutkimuksen tarpeisiin soveltuva synnytys- ja naistentautien sairaala, jonka tuotannon laajuus ja sisältö ohjaavat tulevina vuosina tarkemmin, mille potilasryhmille sairaalan eri osat peruskorjataan. 2 SYNNYTYSTEN JA NAISTENTAUTIEN NYKYTILANTEEN KUVAUS Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaus ja laajennus aloitettiin vuonna 2013. Tilojen valmistuminen viivästyy pääurakoitsijan vaihtumisen vuoksi, mutta tilat saadaan käyttöön vuoden 2016 lopulla. Lisärakennuksen toimintoja kuten pääosa synnytyksistä ja naistentautien leikkaussalia tarvitsevat toiminnat on siirretty rakennustyön ajaksi Kätilöopiston sairaalaan ja Jorvin sairaalaan. Riskisynnyttäjät ohjataan edelleen Naistenklinikalle. Tämän lisäksi 2013 2014 Naistenklinikan tilojen käytössä on ollut muutoksia yllättävistä tilasaneerauksista johtuen ja Lastenklinikan toimintoja on sisäilmaongelmien vuoksi siirretty
väliaikaisesti Naistenklinikalle. Rintarauhaskirurgia siirrettiin rakennushankkeen ajaksi Naistenklinikalta Kirurgiseen sairaalaan. Naistenklinikan toimintojen osalta tilastovuodet 2013 ja 2014 eivät lukuisista väistöjärjestelyistä johtuen edusta normaalivuotta, joten tässä raportissa esitetyt ennusteet ja laskelmat perustuvat suurelta osin vuoden 2012 lukuihin. Vuonna 2012 Naistenklinikassa syntyi joka päivä keskimäärin 15 lasta, joista sektiolla 3-4. Leikkausosastolla leikattiin vuoden kaikille päiville laskettuna, päivystyksenä tai elektiivisesti keskimäärin 4,5 gynekologista potilasta/vrk ja keskimäärin 5 rintarauhaskirurgista potilasta/vrk. Vuoden jokaisena päivänä lapsivuodeosastoilla oli hoidettavana keskimäärin 43 synnyttäjää, antenataaliosastolla keskimäärin 15 potilasta ja vastasyntyneiden valvontaosastolla 5. Naistentautien osastolla oli 10, naistentautien syöpäosastolla 7 ja rintarauhaskirurgian osastolla keskimäärin 5 vuodeosastopotilasta. Vuoden 2012 jokaisena päivänä Naistenklinikkaan saapui keskimäärin 57 päivystyspotilasta, joista 15 oli synnyttäjiä. Ajanvarauskäyntejä naistentautien poliklinikalla, äitiyspoliklinikalla, hormonipoliklinikalla, sikiötutkimusyksikössä ja osastoilla oli arkipäivisin yhteensä noin 200/päivä. Lisäksi rintarauhaskirurgian potilaskäyntejä oli päivittäin noin 50. 2.1 Synnytystoiminnan nykytilanne Koko HUS-alueen noin 18 000 synnytyksestä vuonna 2012 valtaosa, 14 605 synnytystä, tapahtui HYKS:n sairaaloissa; Naistenklinikalla oli 5 589 synnytystä (38 % HYKS:n synnytyksistä). Vuonna 2013 HYKS:ssä oli synnytyksiä 14 358 ja vuonna 2014 14 294. Synnytysmäärät on eritelty taulukossa 1. 6 Naistenklinikka, Kätilöopiston sairaala ja Jorvin sairaala ovat Suomen oloissa kaikki hyvin suuria synnytysyksiköitä. Synnytyspäivystys toimii ympärivuorokautisesti, mukaan lukien nykyvaatimusten mukainen hätäsektiovalmius. Naistenklinikalle on keskitetty riskiraskaudet ja -synnytykset. HYKS-alueella synnytysmäärä kasvoi kymmenessä vuodessa 1998 2007 noin 2 100 synnyttäjällä (17 %). Tämän jälkeen kasvu on pysähtynyt eikä vuotuinen ennustettu 1 %:n kasvu ole vuoden 2010 jälkeen toteutunut. Vuodesta 2011 lukien synnytysten määrä on ollut samalla tasolla eli noin 14 500. Syntyvyyden ennustaminen on haastavaa, koska väestö keskittyy edelleen kasvukeskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudun synnytysten suuresta määrästä johtuen yhteistyö ja prosessien kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken korostuu. Tavoitteena on keskittää synnytyksiä nykyistä enemmän Naistenklinikalle ja mahdollistaa vuotuisen synnytysmäärän kasvu vuoden 2012 tilanteesta eli noin 5 600 synnytyksestä 6 100 6 400:ksi vuosien 2016 2020 aikana. Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjauksessa synnytys- ja sektiosalien kapasiteetti on mitoitettu 7 500 synnytykselle vuodessa. Tämä mahdollistaa HUS-kunnista myös laajemman keskittämisen Naistenklinikalle, mikäli samalla voidaan järjestää mm. riittävä vuodeosastokapasiteetti. Lisärakennuksen peruskorjauksen aikana 2013 2016 Naistenklinikan synnytysosastolla on 4 synnytyssalia. Synnytysosastolla hoi-detaan myös obstetriset päivystyspotilaat. Ennen peruskorjaushankkeen aikaiseen väistöön siirtymistä Naistenklinikan kolmella lapsivuodeosastolla oli 54 sairaansijaa. Väistön aikana sairaansijoja on 26 28. Toimintaluvut on esitetty kohdassa 2.3.
HYKS:ssä sopeutuminen kasvaneisiin synnytysmääriin on tapahtunut toimintaa tehostamalla; avohoidon osuutta on lisätty ja vastasyntyneiden kotiutumisajat ovat lyhentyneet. HYKS:n synnytyssairaalat ovat sitoutuneet vauvamyönteisyysohjelmaan ja toimintamallit ovat yhdenmukaistuneet. Keskitetty johtaminen ja kiinteä yhteistyö ovat edistäneet sopeutumista suuriinkin synnytysmäärien vaihteluihin. Ruuhkahuippujen aikana on resursseja eri kiinteistöjen välillä voitu tasata ja ohjata synnyttäjiä toiseen yksikköön. Sektioiden osuus on pysynyt samalla tasolla vuosina 2012 ja 2013, ainoastaan Naistenklinikan sektiomäärä on kasvanut väistötilanteen aikana johtuen potilasmateriaalin jakaumasta. Sektioiden osuus synnytysmääristä on esitetty taulukossa 1. Naistenklinikan neljänteen kerrokseen on väistöaikaa varten rakennettu kaksi sektiosalia ja kolme obstetrista heräämöpaikkaa. Vastasyntyneiden kotiutuminen tapahtuu nopeasti ja melko yhdenmukaisesti eri sairaaloista. Keskimääräinen hoitoaika vuonna 2013 oli alatiesynnyttäjillä 2,5 2,7 vrk ja keisarileikkauksen jälkeen 3,7 3,8 vrk. Synnytyshoitojaksoja sairaalassa voidaan lyhentää erityisesti terveiden synnyttäjien ja vastasyntyneiden osalta kehittämällä lapsivuodeosastohoidon prosessia, synnyttäneille suunnattua vastaanottotoimintaa sekä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Suomessa vastasyntyneistä joka kymmenes tarvitsee neonatologista valvonta- ja tehohoitoa. Naistenklinikassa, jonne on keskitetty riskisynnytykset, tämä osuus on noin 16 %. Hoitoa tarvitsevien osuuden vastasyntyneistä arvioidaan pysyvän jatkossakin samana ja riittävät palvelut tulee turvata jokaisen synnytysyksikön läheisyydessä. Kaikissa kolmessa sairaalassa toimii äitiyspoliklinikka. Vuonna 2012 oli Naistenklinikan äitiyspoliklinikalla käyntejä hoitokirjeet ja -puhelut mukaan lukien noin 24 000. Synnytystä edeltävää, sairaalassa annettavaa hoitoa ja tutkimuksia vaativia potilaita hoidetaan sekä Naistenklinikalla että Kätilöopiston sairaalassa. Naistenklinikan antenataaliosastolla oli ennen väistöä 24 sairaansijaa, väistön aikana 19. Naistenklinikalla toimii Sikiölääketieteen keskus, johon kuuluvat Sikiötutkimusyksikkö ja Sikiöseulontayksikkö. Vuonna 2012 suoritteita oli 2 559 ja 2 771 vuonna 2014. Sikiölääketieteen keskus koordinoi riskiraskauksien suunnittelua, sikiödiagnostiikkaa, kohdunsisäistä hoitoa ja erityisosaamista vaativien synnytysten hoitoa yhdessä muiden eri alojen asiantuntijoiden kanssa (perinnöllisyyslääketiede, lastentaudit, lastenkirurgia, lastenneurologia, HUS-Kuvantaminen, HUSLAB). Harvinaisten sikiöaikaisten tautien diagnostiikan ja hoidon keskittäminen parantaa raskauden ja vastasyntyneen ennustetta. Yksikkö palvelee koko Etelä-Suomea. Kaikissa kolmessa synnytyssairaalassa toimii vastasyntyneiden polikliininen vastaanotto (POVA). Syitä vastaanotolle ovat muun muassa vastasyntyneen varhainen kotiutuminen, keltaisuus, paino- ja kuulokontrolli sekä äidin imetysongelmat. Vastasyntyneen poliklinikka lisää potilasturvallisuutta, asiakkaiden yhdenvertaisuutta palveluiden saannissa ja mahdollistaa varhaisen kotiutumisen synnytyksen jälkeen. Vuonna 2012 POVA-käyntejä oli 1 124 Naistenklinikalla ja 1 375 Kätilöopistolla. Jorvin sairaalassa toiminta on aloitettu syksyllä 2012. Polikliinisten käyntien määrä lisääntyy kotiutumisen nopeutumisen myötä. 7
Taulukko 2. Naistentautien keskeiset toimintaluvut vuonna 2012 ja 2014 Terveiden vastasyntyneiden POVA-toiminnan lisäksi kaikissa kolmessa HYKS:n synnytyssairaalassa toimii sairaiden vastasyntyneiden seurantapoliklinikka. Vuosina 2012 ja 2013 näitä käyntejä oli yhteensä noin 4 200 ja vuonna 2014 noin 4 400. Tiedot sairaaloittain ovat kohdan 2.3. taulukossa. Taulukko 1. Synnytys- ja sektiomäärät vuosina 2012 ja 2013 Synnytykset ja sektiot 2012 2013 Sektiot Sektiot % osuus Synnytykset Synnytykset Sektiot Sektiot % osuus Naistenklinikka 5 589 1 327 23,7 3 309 1 199 36,2 Kätilöopisto 5 619 879 15,6 7 156 875 12,2 Jorvi 3 397 473 13,9 3 893 463 11,9 HYKS yhteensä 14 605 2 679 18,3 14 358 2 537 17,7 HUS yhteensä 18 099 3 223 17,8 18 061 3098 17,2 2.2. Naistentautien nykytilanne Naistentautien keskeisiä, toiminnan laajuutta ja sisältöä kuvaavia toimintatietoja on koottu taulukkoon 2. Luvut kuvaavat toimintaa kaikissa kolmessa sairaalassa. Naistentaudit 2012 2014 Leikkaukset (ei keisarinleikkauksia) 6 264 6 666 joista syöpäleikkaukset + robottiavusteiset 363 + 34 399 + 25 Sytostaattihoidot 4 270 syöpäk. Kolposkopiat 3 641 3 435 Raskaudenkeskeytykset yht. 2 614 2 710 Lääkkeelliset keskeytykset 2 281 2 491 joista kotikeskeytykset 1 300 1 608 joista geneettiset 144 158 Kirurgiset keskeytykset 339 219 Hedelmöityshoidot (IVF/ICSI) munasolujen keräykset 583 663 Alkion siirrot 958 1 130 joista pakastetun alkion siirrot 452 543 Inseminaatiot 633 689 Peruskorjaustyön ajaksi Naistenklinikan naistentautien vuodeosasto on siirretty Kätilöopiston sairaalaan. Gynekologisen onkologian yksikkö, osasto 11 toimii Naistenklinikan 1. kerroksessa. Vuoden 2014 alusta alkaen osasto ja sen hoitohenkilökunta ovat olleet osa HYKS Syöpäkeskusta, mutta gynekologisen syövän leikkaushoito on edelleen naistentautien ja synnytysten tulosyksikön toimintaa. Leikkauspotilaat hoidetaan naistentautien vuodeosastolla. 8
Vuonna 2012 Naistenklinikalla oli naistentautien hoitopäiviä noin 3 500 ja gynekologisten syöpäpotilaiden hoitopäiviä noin 2 800. Naistentautien osastolla hoidettujen yleisimmät DRG-ryhmät ovat hyvänlaatuiset gynekologiset kasvaimet, gynekologiset syövät, laskeumapotilaat sekä virtsankarkailupotilaat sekä endometrioosipotilaat. Ennen Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaushanketta virka-aikainen naistentautien päivystys oli kaikissa kolmessa sairaalassa. Väistön ajaksi Naistenklinikan 24/7 päivystys siirrettiin Kätilöopiston sairaalaan ja Jorvin päivystys säilyi entisellään, klo 20 asti. Peruskorjauksen valmistuttua naistentautien ympärivuorokautinen toiminta keskitetään Naistenklinikalle. Yleisimmät naistentautien päivystykseen tulosyyt/potilasryhmät ovat alkuraskauden keskenmenot, gynekologiset vuoto/alavatsakipupotilaat, kohdun ulkoiset raskaudet ja tulehdukset. Naistentautien poliklinikkatoimintaa on väistön aikana kaikissa kolmessa kiinteistössä; Naistenklinikan ajanvarauspoliklinikalle on keskitetty HYKS-alueen raskaudenkeskeytys- ja urogynekologinen polikliininen toiminta. Urogynekologisen poliklinikan yleisimmät potilasryhmät ovat virtsankarkailu- ja laskeumapotilaat, lantionkiputilapotilaat sekä synnytyksen jälkeiset sfinkter-ruptuurapotilaat. Lisäksi tehdään urodynaamisia mittauksia. Vuonna 2014 urologynekologian poliklinikalle on siirretty myös aiemmin leikkaussalissa tehtyjä leikkauksia, kuten virtsankarkailuleikkaukset (250 vuonna 2014). Toimintaluvut on esitetty kohdassa 2.3. Raskaudenkeskeytysten hoitolinja on muuttunut viime vuosina kirurgisista keskeytyksistä lääkkeellisesti tehtäviksi. Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on vapauttanut vuodeosastokapasiteettia ja siirtänyt raskaudenkeskeytysten hoitoa yhä enemmän poliklinikalle. Leikkaustoiminnan palautuessa Naistenklinikalle myös poliklinikkatoimintoja järjestellään uudelleen. Urogynekologinen poliklinikkatoiminta ja toimenpiteet säilyvät Naistenklinikalla ja lisäksi Naistenklinikalle siirretään leikkaustoiminnan vaatima polikliininen toiminta. Jatkossa raskaudenkeskeytykset ja kohdunsuun tähystykset keskitetään Kätilöopistolle ja kohdun tähystykset säilyvät Jorvissa. Naistenklinikan hormonipoliklinikalla hoidetaan lapsettomuuspotilaita, nuorisogynekologiaa, gynekologista endokrinologiaa, syöpäpotilaiden endokrinologisia ongelmia ja menopaussiongelmia. Hormonipoliklinikalla toimii lisäksi IVF- ja spermalaboratorio ja vuodesta 2015 lähtien infektiolaboratorio mm. HIV- ja hepatiittipotilaille. Lapsettomuuspoliklinikan vastaanottotoimintaan kuuluvat lapsettomuuden perustutkimukset, hoidon suunnittelu, toteutus, ohjaus ja neuvonta sekä laboratorion toimintaa. Hedelmöityshoidot ovat hoitotakuun piirissä. IVF -yksikön laboratoriot vastaavat sukusolujen ja alkioiden tutkimisesta, käsittelystä sekä varastoinnista. HUS:n hedelmöityshoitojen ostopalveluista luovuttiin vuonna 2010 ja omia resursseja lisättiin. Vuonna 2011 Kätilöopiston perhesuunnittelupoliklinikan toiminnat siirrettiin Naistenklinikalle lukuun ottamatta raskauden keskeytyksiä. Munasolukeräyksiä tehtiin vuonna 2009 alle 400 ja vuonna 2013 jo noin 600. Hedelmöityshoitojen yhtenäisten perusteiden mukaan jatkossa valtakunnallisesti keskitettäviä toimintoja ovat alkiodiagnostiikan kehittäminen, syöpäpotilaiden hedelmällisyyden säilyttäminen, infektiopotilaiden hedelmöityshoidot (hepatiitti, HIV) sekä muut harvinaiset erityisryhmät. HYKS valmistautuu tämän valtakunnallisen vastuun hoitamiseen. Jos luovutettujen sukusolujen käyttö otetaan osaksi julkisen terveydenhuollon palvelutuotantoa, kysynnän kasvu on erittäin merkittävä. 9
Naistentautien leikkaustoimintaa on ollut kaikissa kolmessa sairaalassa. Vuonna 2012 leikattiin naistentautien potilaita HYKSsairaaloissa noin 5 500 ja vuonna 2013 noin 4 700. Kokonaissaliaika naistentaudeilla vuonna 2012 oli 9 891 tuntia, joista Naistenklinikalla 4 820. Lisäksi Naistenklinikan leikkaussaleissa oli vuonna 2012 synnytyksiin liittyviä salitunteja ja rintarauhaskirurgian salitunteja molempia yli 4 000 (tarkemmat tiedot luvussa 2.3.) Lisärakennuksen peruskorjauksen ajaksi naistentautien leikkaukset keskitettiin Kätilöopistolle ja Jorviin. Taulukko 3. Hoitopäivät, naistentaudit vuosina 2012 ja 2013 Hoitopäivät NKL KOS JORVI Yhteensä 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 Naistentaudit yht. 6 633 3 605 2 464 4 092 72 72 9 169 7 769 joista naistentaut. Vuodeos. 3 512 1 860 joista gyn. onkol. vuodeos 11 2 821 1 745 2.3 Toimintaluvut vuosina 2012 ja 2013 Seuraaviin taulukoihin on koottu keskeiset sairaalakapasiteetin käyttöä kuvaavat tilastotiedot HYKS:n synnytystoiminnasta ja naistentaudeista sekä leikkausosaston osalta myös rintarauhaskirurgiasta vuosilta 2012 ja 2013. Muut rintarauhaskirurgian tiedot ovat kohdassa 3.3. Numerotietojen käyttöä tulevien vuosien suunnitteluaineistona ja eri yksiköiden tilatarpeiden määrittelyssä käsitellään lähemmin raportin luvussa 5. Naistenklinikalla, Kätilöopistolla ja Jorvin sairaalassa oli hoitojaksoja vuonna 2012 yhteensä 44 546, joista synnytysyksiköissä 33 868 ja naistentautien yksikössä 10 678. Vuonna 2013 hoitojaksoja oli 43 146. Hoitopäivien kokonaismäärä kaikissa kolmessa sairaalassa oli 63 810 vuonna 2012 ja 61 416 vuonna 2013. Taulukko 4. Hoitopäivät, synnytys ja antenataali vuosina 2012 ja 2013 Hoitopäivät NKL KOS JORVI Yhteensä 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 Synnytys 18 090 14 120 16 386 18 204 11 177 12 183 45 653 44 507 Antenat.ja 5 554 5 101 2 380 2 687 0 0 päivyst. 7 934 7 788 synnytys 0 0 0 0 1 054 1 352 1 054 1 352 Yhteensä 23 644 19 221 18 766 20 891 12 231 13 535 54 641 53 647 10
Avohoitotoiminta jakautuu useampaan erilliseen poliklinikkaan ja polikliinisiin käynteihin osastoilla. Toimintaan sisältyy myös hoitokirjeitä, hoitopuheluita ja soittoja. Koska ne ovat ns. laskutussuoritteita, määrät esitetään erillisessä taulukossa. Taulukko 5. Poliklinikkakäynnit ilman hoitopuheluita, -kirjeitä ym. vuosina 2012 ja 2013 Poliklinikkakäynnit NKL KOS JORVI Kaikki yhteensä 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 Naistentautien pkl 7 999 9 183 19 520 21 777 6 627 7 392 34 146 38 352 joista päivystyksiä 2 388 5 101 2 388 5 102 Päivystyspkl 11 404 3 525 7 166 7 484 5 867 6 533 24 437 17 542 naistentaudit (30N) 5 259 1 587 659 215 2 028 2 358 7 946 4 160 joista päivystyksiä 4 055 1 232 427 140 1 726 1 989 6 208 3 361 synnytys(30a) 6 145 1 938 6 507 7 269 3 839 4 175 16 491 13 382 joista päivystyksiä 5 334 1 690 5 404 6 343 3 332 3 487 14 070 11 520 Hormonipkl 12 550 13 844 12 550 13 844 Äitiyspkl 20 589 19 083 18 129 19 072 11 765 11 308 50 483 49 463 joista seulontatutkimuksia 8 661 9 803 10 953 9 351 6 870 5 941 26 484 25 095 Vastasyntyneiden POVA-pkl 1 112 604 1 375 1 767 228 217 2 715 2 588 Sikiötutkimusyksikkö 2 300 2 249 2 300 2 249 Kaikki yhteensä 55 954 48 488 46 190 50 100 24 487 25 450 126 631 124 038 Taulukko 6. Sairaiden vastasyntyneiden pkl-käynnit ilman hoitopuheluita ym. vuosina 2012 ja 2013 Poliklinikkakäynnit NKL KOS JORVI Yhteensä 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 Sairaiden vastasynt. pkl -käynnit 512 578 2 574 2 537 1 116 1 110 4 202 4 225 11
Taulukko 9. Osastopoliklinikkakäynnit vuosina 2012 ja 2013 Taulukko 7. Neonatologian hoitopuhelut ja kirjeet 2012 ja 2013 Hoitopuhelut Hoitokirjeet 2012 2013 2012 2013 NKL 8 4 3 0 KOS ei kirjata ei kirjata ei kirjata ei kirjata Jorvi 361 440 56 49 Osastopkl käynnit (ei POVA, ei os.11) 2012 2013 Synnytys Naisten taudit muu Yht. Synnytys Naisten taudit muu Yht. Taulukko 8. Hoitokirjeet, hoitopuhelut ja soitot vuosina 2012, 2013 ja 2014 Hoitokirjeet, hoitopuhelut ja soitot 2012 2013 2014 NKL yhteensä 9 316 9 017 8 338 horm.pkl 4 170 4 234 5 522 npkl 924 1 089 835 äpkl 3 469 2 995 1 981 KOS yhteensä 4 676 5 856 7 060 npkl 2 425 2 692 3 471 äpkl 2 076 3 095 3 589 JORVI yhteensä 2 505 3 294 3 569 npkl 1 235 1 192 1 175 äpkl 1 268 1 501 2 394 Yhteensä 16 497 18 167 18 967 NKL 4 010 250* 0 4 260 4 416 600* 3 5 019 KOS 3 730 2 420 0 6 150 4 333 1 498 0 5 831 JORVI 3 509 0 14 3 523 3 861 0 5 3 866 Yhteensä 11 249 2 670 14 13 933 12 610 2 098 8 14 716 *lisäksi os.11 käyntejä 6 096 vuonna 2012 ja 5 503 vuonna 2013 NKL: osasto 42 ja synnytysosaston pkl käynnit (synnytysvastaanotto, toimenpidekäynnit, tutustumiskäynnit ja synnytyspelkopotilaan vastaanottokäynnit. KOS: synnytysosastojen pkl käynnit (synnytysvastaanotto, tutustumiskäynnit, synnytyspelkopotilaan vastaanottokäynnit ja synnytyssuunnitelmakäynnit). Jorvi: osasto N5 pkl ja synnytysosaston pkl käynnit (synnytysvastaanotto ja synnytyspelkovastaanotto); lisäksi noin 1700 tutustumiskäyntiä. Vuonna 2014, naistentautien os.pkl käynnit 955 Vuonna 2012 naistentautien leikkauspotilaita oli 5 544 ja vuonna 2013 oli 4 735 potilasta. Kokonaissaliaika tunteina naistentaudeilla vuonna 2012 oli noin 9 900 ja vuonna 2013 noin 9 300 tuntia. Rintarauhaskirurgian leikkaukset tehtiin vuonna 2013 Kirurgisessa sairaalassa. 12
Taulukko 10. Leikkaukset potilaiden erikoisalan mukaisesti LEIKKAUSMÄÄRÄT JA SALIAJAT TUNTEINA Potilaat lkm 2012 2013 Saliaika 24/7* Säännöll. työaika** Potilaat lkm Saliaika 24/7* Säännöll. työaika** NKL Naistentaudit 1 623 4 820 2 787 606 1 808 1 031 Synnytys 1 940 4 097 704 1 612 3 872 839 Rintarauhaskirurgia 1 847 4 253 3 671 652 1 519 1 290 muut 5 7 0 4 17 2 yhteensä 5 415 13 177 7 162 2 874 7 217 3 162 KOS Naistentaudit 3 104 3 836 3 186 3 166 5 862 4 001 Synnytys 1 407 2 109 456 1 657 2 885 202 muu 5 4 2 1 1 0 yhteensä 4 516 5 949 3 645 4 824 8 748 4 203 Taulukko 11. Anestesiologin synnytysosastolla laittamat epiduraali-/spinaalipuudutukset. Synnytys epid. /spinaalipuud. 2012 2013 2014 KOS 4 072 5 768 6 941 NKL 4 102 2 040 1 092 Jorvi 2 294 2 876 2 866 Yhteensä 10 468 10 684 10 899 JORVI Naistentaudit 807 1 224 1 079 958 1 596 1 395 Synnytys 671 894 360 661 869 271 Rintarauhaskirurgia 0 0 0 0 0 0 yhteensä 1 478 2 118 1 439 1 619 2 465 1 666 KIR. SAIRAALA Rintarauhaskirurgia*** leikk.os. 0 0 0 5 10 0 päiväkir. 0 0 0 1 065 2 204 2 123 Kaikki yhteensä 11 409 21 244 12 246 10 382 20 634 11 154 * päivä- ja päivystysaika / ** virka-aika / *** rintarauhaskirurgia väistössä Kirurgisessa sairaalassa 13
3 MUIDEN NAISTENKLINIKKAAN SIJOITTUVIEN TOIMINTOJEN NYKYTILANTEEN KUVAUS 3.1 Neonatologian nykytilanne HYKS:ssä vastasyntyneitä hoidetaan Naistenklinikalla, Kätilöopistolla sekä Jorvin sairaalassa. Tehohoitoa vastasyntyneille annetaan ainoastaan Lastenklinikalla. Nykyisin neonatologinen toiminta koostuu neljästä osasta: Lastenklinikalla sijaitseva vastasyntyneiden teho-osasto K7 vastaa HUS:n ja osittain muun Suomen vastasyntyneiden vaativasta diagnostiikasta sekä teho- ja tehovalvontahoidosta. Osaston K 7 yhteydessä sijaitseva avohoitovastaanotto vastaa erityisten riskiryhmien seurannasta 12 kk korjattuun ikään saakka. Yksikössä on 15 tehohoitopaikkaa. Lapset eivät kotiudu osastolta K7, vaan kaikki kasvavat keskoset siirtyvät jatkohoitoon pääosin joko Kätilöopiston sairaalaan osastolle LV37 tai Jorvin sairaalaan osastolle L2. Naistenklinikalla sijaitseva vastasyntyneiden valvontaosasto N7 vastaa Naistenklinikalla syntyneiden lasten ensihoidosta, elvytyksestä ja adaptaatiovaiheen tehovalvonnasta, lyhytaikaisesta vuodeosastohoidosta sekä lapsivuodeosastolla olevien lasten tutkimuksista ja toimenpiteistä. Vuonna 2012 yksikössä oli 4 tehovalvontapaikkaa ja 4 sairaansijaa, väistöjen aikana vuonna 2013 oli käytössä 3 valvontapaikkaa ja 2 sairaansijaa. Kätilöopiston sairaalassa sijaitseva vastasyntyneiden osasto V37 vastaa Kätilöopiston sairaalassa syntyneiden lasten virvoittelusta, adaptaatiovaiheen valvonnasta ja jatkohoidosta kotiuttamiseen saakka. Merkittävä osa Lastenklinikan osasto K7 keskosista siirtyy tehohoitovaiheen jälkeen jatkohoitoon Kätilöopistolle. Osaston yhteydessä on myös avohoitovastaanottotoimintaa. Osastolla on 4 tehovalvontapaikkaa ja 17 sairaansijaa. Jorviin vastasyntyneiden osasto L2 vastaa Jorvin sairaalassa syntyneiden lasten adaptaatiovaiheen valvonnasta ja hoidosta ja hoito jatkuu kotiutukseen saakka. Osastolla hoidetaan myös vastasyntyneiden teho-osastolta K7 jatkohoitoon siirrettyjä vastasyntyneitä. Lastentautien poliklinikan yhteydessä toimii vauvapoliklinikka. Osastolla on 3 tehovalvontapaikkaa ja 12 sairaansijaa. Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolle K7 tehdään paljon potilassiirtoja muista sairaaloista. Siirtoja tehdään myös teho-osastolta jatkohoitoon muihin HUS:n sairaaloihin. Kasvavien keskosten siirtoja halutaan aktiivisesti vähentää. Siirtoajat ja potilasmäärät vuodelta 2012 on esitetty liitteessä 2. 14
3.2 Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön toiminnat Naistenklinikalla; nykytilanne 3.2.1 Vastasyntyneiden valvontaosasto N7 ja vastasyntyneiden tehohoito Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolla on nyt 15 paikkaa. Naistenklinikan synnytyssalien yhteydessä on etäisyyden vuoksi toiminut oma vastasyntyneiden valvontaosasto (N7). Seuraavassa taulukossa on sekä vastasyntyneiden valvontaosaston että vastasyntyneiden tehohoidon lukuja vuosilta 2012 ja 2013. Taulukko 12. Lasten osastojen N7 ja K7 toiminta vuosina 2012 ja 2013 N 7 N 7 K 7 K 7 (NKL) (NKL) (LKL) (LKL) 2012 2013 2012 2013 Hoitojaksot 1 641 1 154 436 425 Hoitopäivät 1 973 1 311 4 176 4 185 tehovalvonta 1 749 1 066 Keskim. hoitoaika 2,2 2,1 9,4 9,9 Kuormitus % 67 60 81,5 80 Avohoitokäynnit 462 292 636 512 Jorvin vastasyntyneiden osastolla L2, oli hoitopäiviä 4 261 vuonna 2012 ja 3 797 vuonna 2013. Kätilöopiston vastasyntyneiden osastolla V37 hoitopäiviä vuonna 2012 oli 5 075 ja 5 488 vuonna 2013. 3.2.2 Väliaikaisesti NKL:lle sijoitetut lasten vuodeosastot Pediatrian vuodeosasto N12 Toukokuussa 2013 Lastenklinikan aiempi infektio-osasto LK1 ja lastentautien osasto LK2 yhdistyivät Lastenklinikan sisäilmaongelmien vuoksi hallinnollisesti, mutta toimivat jakautuneena Lastenklinikalle ja Naistenklinikalle. Molemmilla osastoilla hoidetaan kaikenikäisiä infektio- ja muita päivystyspotilaita. Osasto N12 hoitaa myös mm. diabeteksen tyyppiä 1 sairastavia lapsia ja tähystystutkimuspotilaita. Osastolla on 15 vuodeosastopaikkaa. Osaston yhteydessä toimii 3- paikkainen päiväsairaala, jossa hoidetaan 4-7 potilasta päivässä. Lastenkirurgian vuodeosasto K5 Lastenkirurginen ja urologinen osasto K5 siirtyi marraskuussa 2013 Lastenklinikalta Naistenklinikalle sisäilmaongelmien vuoksi. Sairaansijoja on 12. Osasto tekee tiivistä yhteistyötä ortopedian ja traumatologian osaston K8 kanssa. 3.2.3 Lasten poliklinikat Naistenklinikalla toimii pienten keskosten jälkiseurantapoliklinikka ns. avo 7 -vastaanotto. Lisäksi Naistenklinikan tiloissa ovat väliaikaisesti vuodesta 2013 lähtien toimineet Lastenklinikan vastaanotoista endo-diabetes-, gastroenterologia- ja infektiovastaanotot. 3.3 Rintarauhaskirurgian nykytilanne Rintarauhaskirurgian yksikön tilanne esitetään lyhyesti tässä raportissa, vaikka sen toimintaa varten suunnitellut tilat Naistenklinikassa on päätetty osoittaa naistentautien käyttöön. Yksikkö on Pohjoismaiden suurin rintasyövän leikkaushoitoon erikoistunut yksikkö. Uusia rintasyöpätapauksia on HYKS -alueella yli 1 000 vuodessa. Lisäksi 15
leikataan uusiutuneita rintasyöpiä. Yksikön toimintaan kuuluu myös rintasyövälle altistavien geenivirheiden kantajien hoito ja seuranta sekä hyvänlaatuisten rintarauhasen kasvaimien ja sairauksien hoito. Yksikkö vastaa rintasyövän leikkaushoidosta ja osin myös rintarauhasen muiden sairauksien hoidosta HYKS-alueella ja Lohjan sairaanhoitoalueella. Rintasyöpää leikataan HUS:ssa myös Hyvinkään sairaalassa (noin 120 uutta syöpää vuodessa), Porvoon sairaalassa (noin 80) ja Länsi-Uudenmaan sairaalassa (noin 30). Rintarauhaskirurgian yksikön koko toiminta rintarekonstruktioita lukuun ottamatta on Kirurgisessa sairaalassa, josta yksikkö sai väistötilat Naistenklinikan rakennushankkeen ajaksi. Rinnan myöhäisrekonstruktiot ovat Plastiikkakirurgian klinikan toimintaa. Valtaosa sekä välittömistä eli syöpäleikkauksen yhteydessä tehtävistä rintarekonstruktioista tehdään Plastiikkakirurgian yksikön toimipisteissä Töölön sairaalassa ja Jorvin sairaalassa. Potilaita tulee myös HYKS-alueen ulkopuolelta. Vuonna 2012 välittömiä rintarekonstruktoita oli sekä Töölössä että Jorvissa 50 ja vuonna 2013 Töölössä 48 ja Jorvissa 50. Naistenklinikan lisärakennuksen leikkaus- ja anestesiaosasto suunniteltiin niin, että rintarauhaskirurgia palaa hankkeen valmistuttua Naistenklinikkaan. Tuolloin tarkoituksena on tehdä osa välittömistä rintarekonstruktioista Rintarauhaskirurgian yksikössä. Naistenklinikassa on suunniteltu tehtäväksi välittömiä selkäkielekerekonstruktioita ja välittömiä implanttirekonstruktioita. Mikrovaskulaarisia kielekkeitä hyödyntävät välittömät rekonstruktiot tehdään jatkossakin Plastiikkakirurgian klinikassa. Rintarauhaskirurgialla on Kirurgisessa sairaalassa käytettävissä 3 leikkaussalia. Vähentyneet tilaresurssit näkyvät virka-aikaisten leikkausten ja leikkaussalituntien vähentymisenä ja lisätyön lisäyksenä vuoteen 2012 verrattuna. Vuonna 2011 potilastapauksia oli 1 843, vuonna 2012 tapauksia oli 1 847 ja 1 717 vuonna 2013. Vastaavasti virka-aikainen saliaika on lyhentynyt vuodesta 2011 (3 852 tuntia) vuositasolla yli 400 tunnilla. Saliaika- ja muut tilastot ovat luvussa 2.3. Taulukko 13. Rintarauhaskirurgian toimintalukuja vuosina 2012 ja v. 2013 Rintarauhaskirurgia 2012 2013 Hoitopäivät 1 923 1 824 Päiväkirurgia 534 534 Osastopkl/käynnit 938 774 Avohoito/pkl/käynnit 12 178 11 725 joista lääk.vast.ottoja (sis. ERVA) 6 104 5 963 sair.hoit.vast.ottoja 1 691 1 758 punktioita 3 163 2 665 toimenpiteitä 302 243 hoitokirjeet, hoitopuhelut, soitot* 918 1 096 Fysioterapiakäynnit pkl 3 714 4 032 osastot 731 1 037 * suurin osa hoitokirjeistä, hoitopuheluista ja soitoista liittyy lääkärin vastaanottoihin 16
3.4 HUS-Kuvantaminen HUS-Kuvantamisen tilat Naistenklinikalla ovat vuonna 2015 tyhjillään rakennushankkeen vuoksi, ainoastaan yksi huone on lastenradiologilla tutkimuskäytössä. Suurin osa kuvantamisen toiminnosta on siirretty Kirurgiseen sairaalaan ja osa on hajautettu Haartmanin, Lastenklinikan ja Meilahden röntgeneihin. Naistenklinikan lisärakennuksen valmistuttua voidaan natiivikuvaustoiminta aloittaa Naistenklinikalla ja lastenradiologi aloittaa UÄ-pisteessä. Taulukko 14. Kuvantamisen tutkimukset vuosina 2012 ja 2013 Tutkimukset 2012 2013 potilaat lkm potilaat lkm suoritteet lkm suoritteet lkm Natiivirtg tutkimukset 6 692 5 231 5 794 4 699 Perint.varjoainetutkimukset 107 98 85 76 UÄ-tutkimukset 4 012 3 542 3 973 3 553 UÄ-ohjatut toimenpiteet 2 621 1 643 2 235 1 542 Mammografiatoimenpiteet 261 209 187 141 Yhteensä 13 693 10 723* 12 274 10 011* * sama potilas voi käydä useammassa tutkimuksessa samalla kertaa 3.5 HUSLAB Naistenklinikalla on HUSLAB:n toimintaa useammassa kerroksessa. Laboratoriotoiminnoille valmistuu vuoden 2015 lopulla Meilahden sairaala-alueen läheisyyteen, Tukholmankadun ja Topeliuksenkadun kulmaukseen, uudet toimitilat, joihin suurin osa Naistenklinikalla toimivista laboratorioyksiköistä siirtyy. Polikliinisten näytteiden näytteenotto on toiminut Naistenklinikan sisäänkäyntikerroksessa. Vuonna 2013 näytteenottoja oli 17 170. Näytteenotto- ja varastotilat tarvitaan jatkossakin. 3.6 Opetus ja tutkimus Hoitohenkilöstö Naistentautien ja synnytysten tulosyksikkö on tärkein kätilöopiskelijoiden koulutuspaikka pääkaupunkiseudulla. Kätilöopiskelijat ovat ohjatussa harjoittelussa antenataali-, lapsivuode- ja synnytysosastoilla sekä naistentautien vuodeosastoilla ja poliklinikoilla. Tulosyksikössä oli vuonna 2014 yhteensä 427 opiskelijaa ja 2 058 opintoviikkoa. Opiskelijoista 88 oli naistentautien ja 339 synnytysten yksiköissä. Tulosyksikkö tarjoaa korkeatasoista opetusta, CLES-mittarilla mitattuna ohjauksen taso oli vuonna 2014 lähes 9. Hyvä opiskelijaohjaus on painopistealue, sillä se takaa ammattitaitoisen henkilökunnan saannin kiristyvillä työmarkkinoilla. Naistentautien ja synnytysten tulosyksikössä työskentelee 15 akateemisen loppututkinnon suorittanutta hoitajaa. Pro gradu -tutkielmien ja opinnäytetöiden myötä saadaan näyttöön perustuvaa tutkittua tietoa toiminnan kehittämiseen. Lääketieteellinen opetus ja tutkimus Opetus Naistentauti- ja synnytysopin opetukseen osallistuvat 2 yliopiston päävirassa olevaa ja 3 sivutoimista professoria. Vakinaiseen opetushenkilökuntaan kuuluu lisäksi 2 yliopiston päävirassa olevaa kliinistä opettajaa ja 1 osa-aikainen kliininen opettaja sekä opetuskoordinaattori ja sihteeri. Tämän lisäksi 10 dosenttia, 2 ruotsinkielistä kliinistä tuntiopettajaa ja koko muu henkilökunta antavat opetusta. 17
Vakinaisen opetushenkilökunnan käytössä on 9 kansliaa. Lääketieteen kandidaattiopetusta annetaan kaikilla Naistenklinikan osastoilla ja poliklinikoilla. Seth Wichman-sali ja pieni luentosali ovat osittain opetuskäytössä noin 20 viikkoa vuodessa. Osastoilla ja poliklinikoilla kandiopetukseen käytetään tutkimushuoneita opetukseen päivittäin opetusviikkojen aikana. Synnytysosastolla opetukseen käytetään yhtä synnytyssalia ympäri vuorokauden 20 viikkoa vuodessa. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva Fornixtila on ollut aiemmin kandien oleskelu/majoitustilana synnytyssaliviikkojen aikana. Tilojen huono kunto rajoittaa niiden käyttöä. Naistenklinikan leikkausosastolla anestesiologian erikoislääkärit antavat obstetrisen anestesian ryhmäopetusta (2 h x 14 ryhmää/kurssi) lääketieteen kandidaateille gynekologian ja obstetriikan kurssin aikana ja opettavat heille anestesiologisia perustaitoja anestesiologian ja tehohoidon kurssin leikkaussalijaksoilla. Anestesiologian ja tehohoidon erikoistumiskoulutukseen kuuluu gynekologista ja obstetrista anestesiologiaa 2-4 kuukautta, jona aikana erikoistuvat lääkärit saavat valmiudet päivystää synnytystoimintaa harjoittavissa sairaaloissa. Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäreille annetaan Naistenklinikalla obstetrisen anestesian yliopistollista lisäkoulutusta vaihtelevan kestoisina jaksoina. Naistenklinikan leikkausosaston yhteyteen rakennetaan simulaatio-opetustila, jota on tarkoitus hyödyntää myös oman henkilökunnan obstetristen hätätilannesimulaatioiden opetuksessa. Tutkimustyö Suurin osa vakinaisesta opetushenkilökunnasta tekee tutkimustyötä. Naistentaudeilla on n. 30 väitöskirjatyöntekijää, joilla on yhteinen 18 kansliatila. Tutkimusryhmien palkkaamia tutkimushoitajia on yhteensä 7, joista 6 on sijoitettu Naistenklinikan tiloihin. Pakastintila sijaitsee klinikan kellarissa. Naistenklinikan leikkausosastolla tehdään obstetrisen ja gynekologisen anestesian tutkimusta, jossa käytetään ajoittain avustavaa henkilökuntaa, esimerkiksi tutkimushoitajia. Osa tutkimuksista on yhteisiä gynekologien kanssa. 4 RAKENNUKSEN TEKNINEN TARKASTELU Naistenklinikan kiinteistön eri osat on nimetty rakennuksen H-kirjaimen muodon mukaan A-, B- ja C-siiveksi. Lisäksi alkuperäiseen rakennukseen kuuluu D-osa, jossa on HYKS:n Kipuklinikka ja yhtymähallinnon tiloja. D-osa on peruskorjattu vuonna 2004 eikä sen tarkastelu sisälly tähän raporttiin. Naistenklinikan päärakennus on valmistunut 1934 ja leikkausosaston ja synnytysosaston lisärakennus vuonna 1975. Sairaalan kokonaispinta-ala on 25 697 brm 2 ja huoneistopinta-ala 20 070 hum 2. Lisärakennuksen peruskorjaus on aloitettu vuonna 2013. Naistenklinikan päärakennukselle on tehty peruskorjaussuunnitelma jo vuonna 1978 ja sitä on tarkistettu vuonna 1986 ja mm. yleissuunnitelman yhteydessä vuonna 2002. Päärakennuksen osittaiset peruskorjaukset vuoden 1990 jälkeen ovat valmistuneet seuraavasti: vuonna 1992 B-siipi, 7. krs toimistot ja päivystys vuonna 1994 A-siipi, 5. krs synnyttäjien vuodeosasto vuonna 1994 A-siipi, 6. krs synnyttäjien vuodeosasto vuonna 1995 B-siipi, 5. krs synnyttäjien vuodeosasto vuonna 1999 osa B-siipeä ja C-siipi, 6. krs sikiötutkimusyksikkö
vuosina 2001 2002 ja 2004 julkisivukorjauksia vuonna 2003 osa B-siipeä, 1. krs röntgenosasto vuonna 2004 D-siiven peruskorjaus vuonna 2005 A-siipi, 3. krs, rintarauhaskirurgian vuodeosasto ja poliklinikka vuonna 2006 osa B-siipeä ja C-siipi, 1. krs, äitiyspoliklinikka vuonna 2007 osa A-siipeä ja osa B-siipeä, 6. krs synnyttäjien vuodeosaston laajennus ja peruskorjaus vuonna 2007 noin puolet C-siipeä, 2. ja 3. krs, hallinto- ja opetustilat vuonna 2009 A-siipi ja osa B-siipeä, 1. krs, naistentautien /syöpätautien vuodeosasto toiminnallisista epäkohdista aiheutuva uusimis-, korjaus- ja saneeraustarve. Tarkastelujakson pituus on 10 vuotta. Energiatalouden osalta on tarkasteltu energian käytön tehostamismahdollisuuksia. Raportin mukainen kokonaisarvio eri tekniikanalojen nykyisestä tilanteesta ja toimenpidetarpeesta on kuvattu taulukossa 15. Taulukko 15. Nykyinen tilanne Toimenpidetarve Rakenteet Hyvä Melko suuri LVIA -järjestelmät Tyydyttävä Melko suuri Sähköjärjestelmät Tyydyttävä / Hyvä Melko suuri Energiatalous Tyydyttävä / Hyvä Vähäinen Rakenteet A B C Kuntokartoituksen mukaan koko kiinteistön rakenteet ovat pääosin hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Rakennuksen kantavissa vaaka- ja pystyrakenteissa ei ole todennettavia vaurioita. Tarkastelujakson (10 vuotta) alkuvaiheessa suositellaan korjattavaksi ja tiivistettäväksi vesikaton ongelmakohdat. Vesikaton korjausten jälkeen seuraavaksi suositellaan korjattavaksi julkisivun rappausvauriot. Ikkunoiden kunnostus ja huoltomaalaus on ajankohtainen. Lisäksi Naistenklinikan sairaalarakennuksen lähes kaikki ikkunat on uusittu peruskorjausten yhteydessä ja erillishankkeena 1990-luvulla. Naistenklinikan kiinteistön kuntokartoitus ja energiakatselmus on päivitetty ja raportti on valmistunut kesällä 2014. Raportissa tarkastellaan rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien nykyistä tilannetta ja toimenpidetarpeita. Tarkastelunäkökohtina ovat ikääntymisestä ja 19 LVIA-järjestelmät Lämmitysverkoston putkistot ja suurin osa pattereista on rakentamisen ajalta. Lämmitysverkostoilla on käyttöikää vielä jäljellä. Vesi- ja viemärijärjestelmien kunto on tyydyttävä/välttävä. Osa vanhoista vesijohtolinjoista sekä osa viemäreistä on uusimisen tarpeessa. Vesikalusteiden kunto on pääosin hyvä. Kiinteistössä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtokoneet ovat eri-ikäisiä (1981 2012). Vanhimmat koneet lähentyvät siten teknisen käyttöiän loppua.
Jäähdytysjärjestelmät ovat hyvässä teknisessä kunnossa. Höyryn käyttö on vähäistä, mutta höyryjärjestelmän kunto on tyydyttävä. Paineilmajärjestelmien kunto on hyvä. Sairaalakaasujärjestelmän kaasukeskus on uusittu D-talon kellariin 1990. Vuonna 2014 on keskukseen uusittu typpi- ja ilokaasukeskus. Rakennusautomaatiojärjestelmä on uusittu vaiheittain. Rakennuksessa ei ole automaattista sammutusjärjestelmää. Sähkönjakelujärjestelmät Kiinteistön keskijännitekojeistot (yli 1000 V) sekä muuntajat on uusittu 2000 -luvulla ja järjestelmät ovat hyvässä kunnossa. Alle 1000 V:n järjestelmä on osittain uusittu kerrossaneerausten yhteydessä ja on niiltä osin hyvässä kunnossa. Pääkeskukset on uusittu vuonna 2002 ja ne ovat hyvässä kunnossa. Vanhojen asennusten uusimistarve on tarkastelujakson (10 vuotta) aikana ilmeinen. Valaistuksien uusimisella nykyaikaiseksi led-valaistukseksi saavutetaan jonkin verran energiasäästöä. Varavoimalaitteet ovat vuodelta 2010, eikä kaipaa uusimista. Turvavalaistus on liitetty varavoimakoneeseen. Paloilmoitinjärjestelmä on pääosin uusittu. Kiinteistössä osin käytössä olevan vanhan järjestelmän uusiminen tulee ajankohtaiseksi tarkastelujaksolla. 5 TILATARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Naistenklinikan tilankäytön suunnittelua ja rakennuksen korjaus- ja laajennustarpeita ohjaa toiminnallisten tavoitteiden lisäksi rakennuksen ja sen teknisten järjestelmien tila. Vuonna 2014 tehdyn kuntoarvion perusteella Naistenklinikassa ei lähtötilanteessa ole suuria ja kiireellisiä teknisiä hanketarpeita, jotka ohittaisivat toiminnallisiin tarpeisiin perustuvat hankkeet. Kuntoarvion mukaisesti Naistenklinikka on sekä rakenteiden että teknisten järjestelmien osalta tyydyttävässä ja osittain hyvässä kunnossa, vaikka toimenpidetarve monissa kohteissa on melko suuri. Vanhojen osastotilojen peruskorjaaminen edellyttää kuitenkin IV-konetilojen rakentamista ja siten ohjaa hankkeiden järjestystä ja nostaa niiden kustannuksia. Vuoden 2015 tilanteessa sairaalan ydintoimintojen vaatimat merkittävimmät investointitarpeet liittyvät synnyttäjien vuodeosastojen ja muiden osastotilojen peruskorjaamiseen nykytarpeita vastaaviksi sekä riittävän polikliinisen kapasiteetin suunnitteluun, tehokkaaseen sijoittamiseen ja rakentamiseen. Samalla erityistoimintojen kuten sikiölääketieteen yksikön ja hormonipoliklinikan sekä tukipalveluyksiköiden asianmukainen ja muuhun toimintaan sopivasti linkittyvä sijoittuminen sairaalassa tulee ottaa huomioon. Ulkoisista tekijöistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaikuttaa luultavasti tulevina vuosina erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon perinteiseen työnjakoon, palvelupisteiden sijoitukseen ja myös julkisten ja yksityisten tuottajien rooleihin. Naistentautien ja synnytysten osalta ei tässä vaiheessa ennakoida merkittäviä, nopeita muutoksia. On kuitenkin varauduttava siihen, että potilaiden tutkimusten ja hoitojen rajoja sairaaloiden ja perusterveydenhuollon terveysasemaverkoston kesken tarkistetaan ns. vähemmän vaativien potilasryhmien osalta ja joitakin määrällisesti suuriakin potilasryhmiä voidaan siirtää sairaaloista muiden toimipisteiden asiakkaiksi. Muilla palveluntuottajilla saattaa jatkossa olla kiinnostusta sikiöseulontojen, pienten ja keskisuurten kirurgisten toimenpiteiden ja esimerkiksi hedelmöityshoitojen laajamittaiseenkin tarjoamiseen. HYKS:lle nämä ovat kuitenkin itse järjestettynä strategisesti tärkeitä 20