Hallitus , LIITE 5. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS-Tilakeskus NAISTENKLINIKKA

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS-Tilakeskus Hallitus , LIITE 5 NAISTENKLINIKKA LISÄRAKENNUKSEN LAAJENNUS JA PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA

2 TIIVISTELMÄ Naistenklinikan päärakennus on valmistunut vuonna Siitä on peruskorjattu yli 90 %. Lisärakennus, joka sisältää leikkaus- ja synnytysosastot sekä pukutiloja, on valmistunut vuonna Naistenklinikan yleissuunnitelma valmistui ja hyväksyttiin hallituksessa Suunnitelmassa esitettiin vastasyntyneiden teho-osaston sijoituspaikaksi kaksi vaihtoehtoa. Yleissuunnitelman hyväksymisen yhteydessä hyväksyttiin vastasyntyneiden teho-osaston rakentaminen uudistilaan L-osaan. Lisärakennuksen laajennus ja peruskorjaus-hanke ei ole toteutunut yleissuunnitelmassa esitetyssä aikataulussa. Yleissuunnitelman päivityksen luonnos ja L-osan hankeselvitys Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjauksen ja laajennuksen hankeselvitystyö sisältäen väistörakentamisen valmistuivat keväällä Hankeselvityksen mukaan uudisrakentamisen yhteydessä peruskorjataan koko lisärakennus, jossa sijaitsevat leikkausosasto sekä synnytysosasto, jonka yhteydessä on vastasyntyneiden valvontayksikkö. Kellarikerroksessa sijaitsee lähinnä pukutiloja. Hankkeeseen kuuluu myös, B-siiven 2. kerroksessa sijaitsevan päivystyspoliklinikan peruskorjaus. Lisäksi Lastenklinikalta siirretään vastasyntyneiden teho-osasto lisärakennukseen ja rakennetaan HUS-Röntgenin kahden magneettilaitteen yksikkö. Tämä hankesuunnitelma, joka noudattaa pääpiirteissään hankeselvitystä, käsittää Naistenklinikan lisärakennuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeen. Hankkeen valmistumisen myötä leikkausosastolla leikkausmäärät nousevat. Ennen kaikkea nousevat rintarauhaskirurgiset leikkaukset, jotka nousevat 1800:sta 4100 leikkaukseen. Nousuun vaikuttaa lähinnä se, että pitkät leikkaukset korvataan useilla lyhyillä leikkauksilla. Synnytysten määrän arvioidaan vähitellen nousevan noin 2000:lla samoin kuin päivystyskäyntien. Uusina toimintoina tulevat Naistenklinikalle vastasyntyneiden teho-osasto, johon yhdistetään nykyisin synnytysosaston yhteydessä oleva valvontayksikkö, sekä magneettikuvausyksikkö, joka tulee palvelemaan myös muitakin kuin Naistenklinikkaa. Leikkausosastolle sijoitetaan suunnitelman mukaan 8 leikkaussalia, kuten on nykyisinkin, holding (valmistelu)- tiloihin tulee 8 ja heräämöön 12 paikkaa sekä tehostettuun tarkkailuun 3 paikkaa. Lisäksi synnytysosastolle tulee kaksi leikkaussalia ns. sektiosalia. Synnytyssaleja tulee 16. Lasten alkuvirvoittelua varten tarvitaan 4 virvoittelupaikkaa. Muuta lasten tehohoitoon liittyvää toimintaa synnytysosastolle ei jää. Laajennusosaan sijoitetaan vastasyntyneiden teho-osastolle suunnitellaan 17 tehohoitopaikkaa, 8 tehovalvontapaikkaa, 2 sairaansijaa ja lisäksi 2 erityshuonetta. Leikkausosaston viereen 1. kerrokseen sijoitettavaan HUS-Röntgenin magneettikuvausyksikköön tulee kahden magneettikuvauslaitteen lisäksi yksi ultraäänihuone ja yksi mammografiahuone, joita ei oltu esitetty hankeselvityksessä. Hankkeen hyötypinta-ala on 6617 hym2 ja bruttopinta-ala on brm2, josta uudisrakennettava tilan osuus on 5289 brm2. Hankeen tarkistettu hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio väistöjärjestelyt mukaan lukien on 42 milj. euroa, jonka HUS:n valtuusto hyväksyi Suunnitelman mukaan hankkeen rakennustyöt käynnistyvät keväällä 2013 ja rakennusvaiheen kokonaiskesto on noin 24 kk eli hanke valmistuu keväällä Hankkeeseen kuuluvien yksiköiden toimintojen kasvun suunniteltu henkilöstölisäys on 91 vakanssia, josta 19 on HUS-Röntgenin vakansseja.

3 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YLEISKUVAUS HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKÖSTÄ JA RINTARAUHASKIRURGIASTA Naistentaudit ja synnytykset HYKS:n naistentautien ja synnytysten klinikkaryhmän sisäinen työnjako Neonatologia Rintarauhaskirurgia SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT HANKKEESEEN SISÄLTYVIEN YKSIKÖIDEN TOIMINTA JA TILANTARVE Anestesia- ja leikkausosasto Synnytysosasto Vastasyntyneiden teho-osasto Magneettikuvausyksikkö Päivystyspoliklinikka Muut tilat SELVITYS HENKILÖKUNNASTA HANKKEEN TILARATKAISUT JA TEKNINEN TOTEUTUS Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus Suunnitellut tilaratkaisut Rakennustekniset työt LVIA-tekniikka Sähkötekniset työt Kiinteät sairaalalaitteet ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOINTI SUUNNITTELURATKAISUISSA TILAPÄISJÄRJESTELYT JA HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA Hanketta edeltävät tilajärjestelyt Hankkeen aikaiset tilajärjestelyt Häiriöt työmaan aikana HANKKEEN KUSTANNUSARVIO AIKATAULUTAVOITTEET ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA TOIMINTAKULUIHIN...32 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Asemapiirros Pohjapiirrokset Leikkaukset Tilaohjelma Havainnekuvat Kiinteät sairaalalaitteet 3

4 1 JOHDANTO HYKS:n Naistenklinikka sijaitsee Meilahden sairaala-alueella osoitteessa Haartmaninkatu 2. Naistenklinikan vanha päärakennus on valmistunut vuonna Lisärakennus (L-osa), joka sisältää leikkaus- ja synnytysosastot sekä pukutiloja, on valmistunut vuonna Päärakennuksen kokonaispinta-ala on brm2 ja lisärakennuksen pinta-ala on 7669 brm2. Naistenklinikan peruskorjaukset alkoivat 1970-luvun lopulla ja vanha päärakennus on suurimmaksi osaksi, yli 90 % peruskorjattu. HUS-kuntayhtymän perustamisen yhteydessä vuoden 2000 alussa muodostettiin naistentautien ja synnytysten toimiala ja Naistenklinikka ja Kätilöopiston sairaala yhdistettiin hallinnollisesti yhdeksi Naistensairaalaksi. Peijaksen sairaalan naistentautien toiminta siirrettiin Naistensairaalaan vuoden 2003 alusta. Kirurgian toimialaan kuuluva rintarauhaskirurgia siirrettiin helmikuussa 2005 Marian sairaalasta Naistenklinikalle. Vuoden 2006 alussa muodostettiin HYKS-sairaanhoitoalue. Naistensairaala-nimi poistui HYKS-sairaanhoitoalueen perustamisen myötä. Uusi hallinnollinen yksikkö alkaen on naistentautien ja synnytysten toimiala, johon kuuluu Naistenklinikka, Kätilöopiston sairaalan sekä Jorvin sairaalan naistentautien ja synnytysalueen toiminnot. Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö perustettiin vuonna Naistenklinikassa sijaitsee naistentautien ja synnytysten klinikkaryhmään kuuluvat kuusi vuodeosastoa, poliklinikat, leikkaus- ja anestesiaosasto, synnytysosasto. Lastentautien klinikkaryhmällä on Naistenklinikalla vastasyntyneiden valvontayksikkö. HUSLABlla ja HUS- Röntgenillä on Naistenklinikalla toimitiloja kuten myös tulosyksikön yhteisillä sosiaalityön ja fysioterapian yksiköillä sekä muilla tukipalveluyksiköillä. Naistenklinikan yleissuunnitelma valmistui Suunnitelmassa esitettiin vastasyntyneiden teho-osaston sijoituspaikaksi kaksi vaihtoehtoa. Yleissuunnitelman hyväksymisen yhteydessä hallituksessa hyväksyttiin vastasyntyneiden teho-osaston rakentaminen uudistilaan L-osaan. Yleissuunnitelmaan otettiin myös vuonna 1975 käyttöönotetun lisärakennuksen (L-osa) peruskorjaus, koska kyseinen lisärakennus oli kokonaan peruskorjaamatta. Lisärakennuksen laajennus ja peruskorjaus- hanke ei ole toteutunut yleissuunnitelmassa esitetyssä aikataulussa. Yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen tehtiin päätös siirtää rintarauhaskirurgia Naistenklinikalle, mikä myös toi muutoksia tilojen käyttöön ja hankkeiden aikatauluun. Yleissuunnitelman päivitysluonnos valmistui keväällä 2010, mutta sitä ei ole viety päätettäväksi. Tämä hankesuunnitelma perustuu 2010 valmistuneeseen Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjauksen ja laajennuksen hankeselvitystyöhön. Hanke on hyväksytty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ( 20) kokonaiskustannuksiltaan 35 milj. euron suuruisena. Hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio on 42 milj. euroa, joka on hyväksytty valtuustossa Hankkeeseen kuuluvan Naistenklinikan B-siiven 4. kerroksen väistötöistä on valmistunut oma hankesuunnitelmansa, joka on hyväksytty Lisäksi hankesuunnittelun yhteydessä on laadittu L-osan turvallisuusselvitys sekä alustavat palotekniset suunnitelmat. 2 YLEISKUVAUS HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKÖSTÄ JA RINTA- RAUHASKIRURGIASTA Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö muodostuu viidestä klinikkaryhmästä: lastentaudit, lastenkirurgia, lastenneurologia, lastenpsykiatria sekä naistentaudit ja synnytykset. Hyksissä naistentauteja ja synnytyksiä sekä vastasyntyneiden on hoitoa em. kolmessa sairaalassa: Naistenklinikalla, Kätilöopiston sairaalassa sekä Jorvin sairaalassa. Lisäksi vastasyntyneitä hoidetaan luonnollisesti Lastenklinikalla. HYKS:n rintarauhaskirurgia kuuluu operatiivisen tulosyksikön pehmytkudoskirurgian klinikkaryhmään. Toimintaa on ollut sekä Naistenklinikassa ja Jorvin sairaalassa, mutta

5 alkaen koko toiminta välittämiä rintarekonstruktioita lukuun ottamatta on ollut Naistenklinikalla. Seuraavassa on esitelty tähän hankkeeseen kuuluvia ja liittyviä toimintoja Naistentaudit ja synnytykset Toimintaluvut vuosilta 2005 ja 2010: Vuoden 2005 /2010 keskeiset toimintaluvut naistentautien ja synnytysten klinikkaryhmässä: NKL naistentaudit NKL synnytykset KO naistentaudit KO synnytykset Jorvi naistentaudit Jorvi synnytykset Hoitopäivät (netto) 9758 / / / / / /10290 Hoitojaksot 6230/ / / / / /4430 Avohoitokäynnit / / / / / / joista päivystys 4 511/ / / / / /3100 Leikkaustoimenpiteet gyn ja obstetriset leikk 4 017/ / / joista päivystys 1 488/ / /590 - joista päiki /230 /2300 /480 Synnytykset 4 721/ / / josta sektiot 1169/ /886 /513 - sektio % 24,8/ 22,4 16,0/15,1 / 14,7 Lähde pkl/ vuodeosastot ODS-raportti / leikkaukset Toti; 2010 ODS sijaan Cressida/Ecomed; Totin sijaan Opera Toimintaluvut vuodelta 2010 sisältävät epävarmuustekijöitä kesken vuoden vaihtuneiden raportointijärjestelmien. Merkittäviä toiminnan muutoksia ei sisältynyt vuosiin 2009/2010. Vuosina 2009/2010 Naistenklinikalla on 8, Kätilöopiston sairaalassa 7 leikkaussalia ja Jorvin sairaalan leikkausosastolla on käytössä kaksi salia, yksi sektiopotilaille ja yksi gynekologisille potilaille kolmena päivänä viikossa. Jorvin päiväkirurgisessa yksikössä on lisäksi yksi leikkauspöytä kahtena päivänä viikossa. Naistenklinikalla on 16, Kätilöopiston sairaalassa 13 ja Jorvin sairaalassa 6 synnytyssalia. Naistenklinikan saleista 13 on käytössä. 2.2 HYKS:n naistentautien ja synnytysten klinikkaryhmän sisäinen työnjako Kätilöopiston sairaalan ja Naistenklinikan toimintavolyymit ovat samaa suuruusluokkaa. Vuonna 2005 synnytyksiä oli Naistenklinikalla 4721, Kätilöopistolla 5502 ja Jorvin sairaalassa 3348, yhteensä Vuosina 2009 ja 2010 synnytysluvut olivat vastaavasti Naistenklinikalla 5437/ 5624, Kätilöopistolla 5677/5881 ja Jorvissa 3476 / 3486, yhteensä synnytyksiä oli ja Synnytysten määrä HYKS sairaaloissa on kasvanut 2000-luvulla noin 2000 synnyttäjällä (17 %). Vuonna 2009 kasvua ei kuitenkaan enää ollut. Vuoden 2010 synnytysmäärää nosti osaltaan Länsi-Uudenmaan synnytystoiminnan loppuminen. 5

6 Obstetrisia leikkauksia, joista valtaosa on päivystyksellistä toimintaa, oli vuosina 2009 ja 2010 sektiot mukaan lukien Naistenklinikalla 1630/1745, Kätilöopistolla 1300/1370 ja Jorvin sairaalassa 620/691, yhteensä 3550 ja Naistentautien alan leikkaustoimenpiteitä tehtiin Naistenklinikalla 1770/1593, Kätilöopistolla 3600/3569 ja Jorvin sairaalassa 880/822, yhteensä 6250 ja 5984 vuosina 2009 ja Edelleen sekä Kätilöopiston sairaalassa että Naistenklinikalla sekä Jorvissa hoidetaan synnytyksiä ja naistentauteja. Työnjako perustuu sairaaloiden profiloitumiseen ja siihen, että leikkaussalikapasiteetti ja muut tilat käytetään optimaalisesti. Työnjako on seuraava: Naistenklinikalla hoidetaan vaikeimmat riskiraskaudet ja hyvin ennenaikaiset keskossynnytykset. Kätilöopiston ja Jorvin sairaalat keskittyvät matalamman riskin synnyttäjiin. Naistenklinikkaan on keskitetty gynekologisen syövän leikkaushoito ja solunsalpaajahoito sekä seurantatutkimukset. Kätilöopiston ja Jorvin sairaaloissa tehdään irtosolulöydöksistä seuraava diagnostiikka ja hoito kuten kolposkopiat ja dysplasioiden hoito. Kaikissa kolmessa sairaalassa jatkuu naistentautien kirurginen toiminta, mutta huonokuntoisimmat potilaat ja raskaampi kirurgia on keskitetty Naistenklinikalle. Kätilöopiston sairaala keskittyy enemmän elektiiviseen leikkaushoitoon ja päiväkirurgiaan. Sikiötutkimusyksikön toiminta säilyy ennallaan Naistenklinikalla. Raskaudenkeskeytykset ja sterilisaatiot tehdään Kätilöopistolla ja Jorvissa. Sikiöindikaatioin tehtävät raskaudenkeskeytykset tehdään Naistenklinikalla. Kätilöopiston sairaalan perhesuunnittelupoliklinikalla ja Jorvin sairaalan naistentautien poliklinikalla tehdään lapsettomuuden perustutkimuksia ja annetaan lapsettomuushoitoja lukuun ottamatta hedelmöityshoitoja. Vaativat tutkimukset, endokrinologia ja hedelmöityshoidot tehdään Naistenklinikalla. 2.3 Neonatologia Hyksissä vastasyntyneitä hoidetaan em. kolmessa sairaalassa. Teho-hoitoa annetaan vastasyntyneille ainoastaan Lastenklinikalla. Täten Naisten- ja lastentautien tulosyksikön neonatologian klinikka koostuu neljästä osasta: Lastenklinikalla (K7) sijaitseva vastasyntyneiden teho-osasto vastaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja osittain muun Suomen vastasyntyneiden vaativasta diagnostiikasta sekä teho- ja tehovalvontahoidosta. Osaston K 7 yhteydessä sijaitseva avohoitovastaanotto (K7AVO) vastaa erityisten riskiryhmien seurannasta 12 kk korjattuun ikään saakka. Yksikössä on 14 teho-hoitopaikkaa ja hoitopäiviä oli 4440 vuonna 2009 ja 4409 vuonna Naistenklinikalla (N7) sijaitseva vastasyntyneiden valvontaosasto vastaa Naistenklinikalla syntyneiden lasten ensihoidosta, elvytyksestä ja adaptaatiovaiheen tehovalvonnasta, lyhytaikaisesta vuodeosastohoidosta sekä lapsivuodeosastolla olevien lasten määrätyistä tutkimuksista ja toimenpiteistä. Yksikössä on 4 tehovalvontapaikka ja 4 sairaansijaa ja hoitopäiviä oli 2019 vuonna 2009 ja 2245 vuonna Kätilöopiston sairaalassa (V37) sijaitseva vastasyntyneiden osasto vastaa Kätilöopiston sairaalassa syntyneiden lasten virvoittelusta, adaptaatiovaiheen valvonnasta ja jatkohoidosta kotiuttamiseen saakka. Merkittävä osa osaston K7 keskosista siirtyy tehohoitovaiheen jälkeen jatkohoitoon LV37:lle, jossa hoito jatkuu kotiutukseen saakka. Osaston yhteydessä on myös avohoitovastaanottotoimintaa. Yksikössä on 2 tehovalvontapaikkaa ja 14 sairaansijaa ja hoitopäiviä oli 5053 vuonna 2009 ja 5523 vuonna Jorvin sairaalassa (L2) sijaitseva vastasyntyneiden osasto vastaa Jorvin sairaalassa syntyneiden lasten adaptaatiovaiheen valvonnasta ja hoidosta. Osa osaston K7 keskosista siirtyy tehohoitovaiheen jälkeen jatkohoitoon L2:lle, jossa hoito jatkuu kotiutukseen saakka. Lastentautien poliklinikan yhteydessä toimii vauvapoliklinikka. Yksikössä on 2 tehovalvontapaikkaa ja 13 sairaansijaa ja hoitopäiviä 4464 vuonna 2009 ja 4188 vuonna

7 2.4 Rintarauhaskirurgia HYKS:n rintarauhaskirurgian yksikön koko toiminta välittömiä rintarekonstruktioita lukuun ottamatta tapahtuu nykyisin Naistenklinikalla. Yksikkö vastaa rintasyövän leikkaushoidosta ja osin myös rintarauhasen muiden sairauksien hoidosta HYKS-alueella. Valtaosa sekä välittömistä että myöhäisrekonstruktioista tehdään Plastiikkakirurgian yksikön toimipisteissä Töölön sairaalassa ja Jorvissa. Välittömiin rintarekonstruktioihin osallistuu plastiikkakirurgien lisäksi yksi rintayksikön erikoislääkäri. Rekonstruktiopotilaita tulee myös HYKSalueen ulkopuolelta. NKL JORVI HYKS Toiminta 2009/ / / / 2010 leikkaukset 1211 / / / päivystys 19 / / 4 30 / 22 - päiväkirurgia* 53 / 129* 60 / / 183 hoitojaksot** 1219 / / / 1818 hoitopäivät** 1805 / / / 2382 avohoitokäynnit (sis. fys.t.) / / / Lähde :2009 ODS/ Toti/ Opera, 2010 Cressida/Toti/Opera * Päiväkirurgian luku ei ole luotettava, vaan päiväkirurgisia leikkauksia on todennäköisesti n 250 ja tavallisia leikkauksia vastaavasti vähemmän. * *2009 Jorvin vuodeosaston hoitojaksot ja hoitopäivät sisältävät myös plastiikkakirurgian hoitojaksoja ja hoitopäiviä, niitä ei pystytty erittelemään rintarauhaskirurgian hoitojaksoista ja hoitopäivistä. Sen sijaan Jorvin 2010 hoitojaksot ja hoitopäivät koskevat pelkästään rintarauhaskirurgiaa. Rintarauhaskirurgialla on ollut 2010 Naistenklinikan leikkausosastolla käytössä laskennallisesti 2.4 salia ja Jorvin sairaalassa 1. Toukokuun 2011 alusta rintarauhaskirurgialla on käytössä Naistenklinikan leikkausosastolla 3.4 salia. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT Naistenklinikan lisärakennuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeesta valmistui hankeselvitys. Hankeselvityksen mukaan uudisrakentamisen yhteydessä peruskorjataan koko lisärakennus, jossa sijaitsevat leikkausosasto sekä synnytysosasto, jonka yhteydessä on vastasyntyneiden valvontayksikkö. Kellarikerroksessa sijaitsee lähinnä pukutiloja. Hankkeeseen kuuluu myös B-siiven 2. kerroksessa sijaitsevan päivystyspoliklinikan peruskorjaus. Uutena toimintana Naistenklinikalle tulee neonatologian klinikkaan kuuluva vastasyntyneiden teho-osasto, joka siirtyy sinne Lastenklinikalta huonokuntoisista, epäkäytännöllisistä ja ahtaista tiloista. Tarve keskittää vastasyntyneiden tehohoito Naistenklinikan synnytys- ja leikkausosastojen läheisyyteen on muuttunut kiireelliseksi Lastenklinikan rakennuksen huonokuntoisuuden ja lastensairaanhoidon muiden järjestelyjen vuoksi. Kätilöopiston ja Jorvin vastasyntyneiden yksikköihin ei olla suunnittelemassa toiminnan muutoksia, jotka vaikuttaisivat suunniteltavaan teho-osasto- hankkeeseen. Hanke mahdollistaa vastasyntyneiden tehohoidon ohella myös muita naisten- ja lastentautien tulosyksikön toiminnan muutoksia, operatiivisen tulosyksikön tehtäviin kuuluvan rintarauhaskirurgian keskittämisen Naistenklinikkaan ja HUS-Röntgenin magneettikuvauskapasiteetin lisäämisen Meilahden sairaala-alueella. Suunnitelman mukaan Naistenklinikalle rakennetaan kahden magneettilaitteen yksikkö. 7

8 Nykyinen Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osasto on otettu käyttöön 1980-luvulla, jolloin tehohoidon volyymi oli selvästi nykyistä pienempi. Sen jälkeen hoidon vaatimustaso on noussut merkittävästi. Tehohoidossa tilaa vievien laitteiden kuten nesteensiirto- ja valvontalaitteiden, tietokoneiden ja ultraäänilaitteiden määrä on moninkertaistunut. Nykyinen osasto ei enää täytä nykyaikaisen teho-osaston vaatimuksia. Tilojen ahtaus ja epäkäytännöllisyys ovat johtaneet osaston ylikuormitukseen ja mm. vakaviin sairaalainfektioihin. Vallitsee riski, että nykyinen osasto joudutaan sulkemaan infektiomahdollisuuksien ja kosteusvaurioiden vuoksi. Potilasmateriaali huomioiden osaston evakuointimahdollisuudet onnettomuustilanteissa ovat riittämättömät. Lisäksi potilaiden siirto 500 m matkan Naistenklinikalta Lastenklinikalle on merkittävä hoidollinen ongelma ja potilasturvallisuusriski. Uuden vastasyntyneiden teho-osaston toiminnalliset edut: Potilassiirtojen väheneminen potilasturvallisuutta ja tehostaa henkilöstön toimintaa. Nykytilanteessa tehdään osastojen K7 ja N7 välillä vuosittain yli 600 potilassiirtoa. Tehohoitoyksikön sijaitseminen lähempänä synnytyksiä mahdollistaa siirtymisen vähemmän invasiivisten hoitomuotojen käyttöön (esim. nasaaliylipaine intubaation sijasta). Potilasturvallisuus paranee etenkin virka-ajan ulkopuolella. Päivystäjä on synnytystoi- minnan läheisyydessä vuorokauden ympäri. Neonatologitiimin ja teho-osaston sijainti Naistenklinikalla luo edellytykset paremmalle kliiniselle ja tieteelliselle yhteistyölle neonatologien ja obstetrikkojen kesken. Uudet tilat mahdollistavat perhekeskeisen hoidon, kun vanhemmat voivat osallistua lapsensa hoitoon ympäri vuorokauden. Toisena uutena toimintana Naisenklinikalle tulee myös magneettikuvausyksikkö. Naistenklinikalla nykyisin sijaitseva HUS-Röntgenin röntgenyksikkö sijaitsee B-siiven 1. kerroksessa, jonne sille peruskorjattiin vuonna 2003 entistä pienemmät tilat entisten tilojen viereen, koska röntgenosaston toiminta oli supistunut vuosien mittaan. Tiloissa sijaitsee neljä tutkimushuonetta. Rintarauhaskirurgian siirtyessä Naistenklinikalle tiloissa tehtiin pieniä korjaustöitä. Nykyinen osasto on ahdas ja epäkäytännöllinen muodoltaan. Päätettäessä vastasyntyneiden teho-osaston siirtämisestä Naistenklinikalle tuotiin esille magneettikuvauslaitteen tarve. Meilahden sairaala-alueella todettiin myös olevan pulaa magneettikuvaus kapasiteetista ja koska yhden magneettikuvauslaitteen yksikkö haavoittuvainen ja epätaloudellinen, niin suunnitelmissa on kahden laitteen yksikkö. Lisäksi HUS-Röntgenin tavoitteena on luoda Naistenklinikan röntgenistä naisten kuvantamisen osaamiskeskus, joka palvelee entistä paremmin rintarauhaskirurgian yksikköä ja naistentautien ja synnytysten erikoisalaa. Pääkaupunkiseudun asiakkaiden rintojen kuvantamisen lisäksi HUS-Röntgenin naistentautien magneettitutkimukset keskitetään Naistenklinikan röntgeniin ja naistentautien tietokonetomografiatutkimukset ohjataan Naistenklinikan radiologeille. Naisten kuvantamisen osaamiskeskuksessa yhtenäinen mammografia-, ultraääni- ja magneettikuvausosasto takaa parhaan tehokkuuden, laadun ja kehityksen. Tässä hankkeessa ei kokonaan pystytä ratkaisemaan röntgenin tilaongelmaa Naistenklinikalla. Magneettikuvausyksikön tilat tulevat olemaan yhteydessä nykyisiin röntgenin tiloihin, joita tullaan laajentamaan myöhemmin omana projektinaan. Lisärakennus on otettu käyttöön vuonna Leikkaus- ja synnytysosastojen peruskorjaus on perusteltua samanaikaisesti kun lisärakennusta laajennetaan vastasyntyneiden tehoosastoa varten. Tunnelikerros peruskorjataan pääosin nykyiseen käyttöönsä eli pukutiloiksi ja tekniikkatiloiksi. Tunnelikerrokseen sijoitetaan mm. leikkausosaston toimistotiloja sekä kokoustiloja toisesta kerroksesta, jotta sektiot voidaan tehdä synnytyssalien yhteydessä, ja jotta nykyisten tarpeiden mukaisia synnytysaleja saadaan mahtumaan 16. Päivystyspoliklinikka päärakennuksessa kuuluu myös hankkeeseen Sekä potilaille tarkoitetut tilat että henkilökunnan sosiaaliset tilat ovat poliklinikalla ahtaat, lisätilan tarve on jo nyt olemassa. Tilat on peruskorjattu vuonna Päivystyspoliklinikka on synnytysalueen välittömässä läheisyydessä ja sisältyy kiinteästi nyt peruskorjattavaan alueeseen mm. ilmastointiratkaisujen osalta. Päivystysalueen peruskorjaus on näin ollen suunniteltava synnytysalueen 8

9 peruskorjauksen yhteydessä. Tavoitteena on tiivistää koko alueen yhteistyötä entisestään (esim. sosiaalisten tilojen suhteen) ja ottaa hyötykäyttöön ko. alueiden välissä sijaitseva aulatila, jolloin tuleville toiminnoille on tällä alueella järjestettävissä riittävästi tilaa. Hanke noudattaa pääperiaatteissa hankeselvitystä, joka on ollut suunnittelun lähtökohtana. Huonetilaohjelmaa on tarkistettu. Suurimmat toiminnalliset muutokset liittyvät leikkaussaleihin ja vastasyntyneiden hoitopaikkoihin sekä magneettikuvausyksikön tiloihin. Hankeselvityksessä leikkausosastolle esitettiin 8 leikkaussalia, joista yksi oli ns. sektiosali. Synnytysosastolle tulee kaksi leikkaussalia, ns. sektiosalia, kuten hankeselvityksessä onkin sekä toimenpidehuone, jota voidaan käyttää varasektiosalina. Leikkausosastolle jää edelleen 8 salia ilman sektiosalia. Vastasyntyneiden teho-osastolle hoitopaikka- ja sairaansijamäärät kuten hankeselvityksessä on esitetty, mutta huoneet suunnitellaan niin, että niissä on mahdollista hoitaa ns. varapaikoilla enemmänkin potilaita esim. kaksosia. Lisäksi toinen eristyshuone varustetaan niin, että sitä voidaan käyttää hätäleikkaussalina. Suunnitellun magneettikuvausyksikön yhteyteen on sijoitettu myös UÄ-huone ja mammografiahuone, joita hankeselvityksessä ei ollut esitetty. 4 HANKKEESEEN SISÄLTYVIEN YKSIKÖIDEN TOIMINTA JA TILANTARVE Hankkeessa kuuluu leikkausosaston, synnytysosaston, tunnelikerroksen ja päivystyspoliklinikan peruskorjaus ja uutena toimintona magneettikuvausyksikkö sekä uudisosaan tuleva vastasyntyneiden teho-osasto. 4.1 Anestesia- ja leikkausosasto Naistenklinikan leikkausosastolla tehdään gynekologisen (naistentautien) ja obstetrisen (synnytystoiminta) kirurgian lisäksi rintarauhaskirurgiaa. Naistenklinikan leikkaus- ja anestesiaosastolla on käytössä 8 leikkaussalia. Heräämössä on 18 paikkaa, joista 1-4 käytetään valvontapaikkoina. Koko Hyksin eritysvastuualueen gynekologinen syöpäkirurgia ja vaativa gynekologinen kirurgia, kuten myös vaikeasti sairaiden potilaiden leikkaushoito sekä HYKS- alueen rintasyöpäkirurgia on keskitetty Naistenklinikalle. Naistenklinikalla tehdään vuosittain synnytystoimintaan liittyvän operatiivisen toiminnan lisäksi 1500 virka-aikaista naistentautien leikkausta, joista 400 on syöpäleikkausta. Lisäksi leikkausosastolla on tehty n obstetrista tai gynekologista päivystysleikkausta, joista lähes puolet tehdään virka-aikana. Naistenklinikalla on käytössä 3 leikkaussalia päivässä naistentautien leikkaustoimintaa varten. Erillistä päivystystiimiä ei ole olemassa. Päivystysleikkauksia on kuitenkin virka-aikana keskimäärin yli kaksi päivystysleikkausta päivässä ja päivystysleikkauksiin henkilökunta kootaan muista leikkaussaleista kulloinkin kootusta henkilökunnasta hankaloittaen elektiivisen toiminnan suunnittelua ja mitoitusta. Naistenklinikalla leikataan rintasyöpää ja hyvänlaatuisia rintarauhasen sairauksia ja tehdään myös jonkin verran rintarauhasen plastiikkakirurgiaa. Lisäksi hoidetaan tai seurataan naisia, joilla on rintasyövälle alistava geenimutaatio tai muuten korkea riski sairastua rintasyöpään. Yli 95 % potilaista on vuotiaita naisia. Yksikössä hoidetaan myös miehiä, joilla on rintasyöpä tai rintarauhasen liikakasvu. Miehiä on alle 5 %. Leikkaussalikapasiteetti on jaettu rintarauhaskirurgian ja gynekologian kesken. Rintarauhaskirurgialla on vuonna 2009 ollut 2,4 leikkaussalia päivittäin ja naistentautien kirurgialla vastaavasti 2,6 salia. Naistentaudeilla ja synnytyspuolella on lisäksi ollut 1 sali jaetussa käytössä päivystystoimenpiteisiin. Elektiivisiin sektioihin on varattu 1 sali ja hätäsektioihin 1. 9

10 Leikkausmäärät sekä päivä- ja päivystyskirurgian osuudet Naistenklinikalla 2009 ja 2010: Naistenklinikka Leikkaussalitoiminta salit elekt päiv yht. elekt päiv yht. Gyn kir Obst kir 2, Rinta kir 2, yht Yht Gyn + Obst josta päiväkirurgiaa Toiminnan muutokset ja tilatarve Naistentaudit Gynekologinen leikkauskysyntä on vähentynyt 2000-luvulla mm. valtakunnallisten hoitoonottokriteerien myötä. Kysyntä on kuitenkin viimeisten 10 vuoden aikana vakiintunut. HYKS-alueen väestö ikääntyy ja on todennäköistä, että esim. gynekologisten syöpien, laskeumaleikkausten ja virtsankarkausleikkausten sekä yhä sairaampien potilaiden määrä kasvaa. Synnytystoiminnan keskittämisen seurauksena myös naistentautien keskittäminen Hyksin sairaaloihin lisännee naistentautien palvelukysyntää. Myös Hyksin sisäistä keskittämistä harkitaan. Naistenklinikassa gynekologisia leikkauksia on vuonna 2020 arviolta 250 nykyistä enemmän. Kasvusta 50 on syöpäleikkauksia ja päiväkirurgiaan sopivia (muualla leikattavia) potilaita on 50. Vaativien ja vaikeasti sairaiden potilaiden leikkauksia keskitetään edelleen Naistenklinikalle. Potilasmateriaalin käydessä yhä raskaammaksi, leikkaussaleissa leikattavien potilaiden leikkausaika pitenee, ja saliaikaa tarvitaan aiempaa enemmän samalle potilasmäärälle. Muutoin toiminta kehittyy lyhytjälkihoitoisten ja päiväkirurgisten hoitojen suuntaan ja poliklinikkapainotteisuus lisääntyy. Vuodeosastotarve ei kasva. Rintarauhaskirurgia Rintasyövän ilmaantuvuuden kasvu on luvun alun voimakkaan nousun jälkeen taittumassa. Rintasyöpäpotilaiden määrä vuonna 2020 on kuitenkin nykyistä suurempi johtuen myös väestörakenteen muutoksista. Potilaat ovat iäkkäämpiä ja huonokuntoisempia ja leikkausarvioihin tarvitaan nykyistä enemmän resursseja. Kirurgia on edelleen olennainen osa rintasyövän hoitoa. Rintarekonstruktioista valtaosa tehdään käyttäen implantteja tai ns. rasvansiirtoa. Omakudoskielekkeitä käytetään jatkossa nykyistä suhteellisesti vähemmän. Toimenpiteet ovat lyhyitä ja potilaat kotiutuvat leikkauksen jälkeisenä päivänä tai hoidetaan päiväkirurgisesti. Tässä vaiheessa suunnitellaan, että päiväkirurgiset toimenpiteet Naistenklinikalla hoidetaan leikkausosastolla, koska päiväkirurgista yksikköä ei ole. Rekonstruktiopotilaiden määrä lisääntyy, sillä toimenpiteiden keventyminen mahdollistaa rekonstruktion myös nykyistä iäkkäämmille potilaille. Uusia rintasyöpätapauksia on HYKS- alueella arviolta 1500 vuodessa, mutta osa potilaista joutuu kuitenkin edelleen toiseen leikkaukseen, koska ensimmäinen leikkaus osoittautuu riittämättömäksi. Lisäksi leikataan uusiutuneita rintasyöpiä. Leikkaustoimenpiteiden määräksi vuonna 2020 arvioidaan yli

11 Leikkaussalitarve Leikkaussalien käyttöastetta mitataan yleisesti ns. saliajalla. Saliaika käsittää operaatioajan lisäksi sekä preoperatiivisen valmisteluajan että postoperatiivisen vaiheen ennen kuin potilas siirretään salista heräämöön. Kyseessä on se aika, jonka potilas on leikkaussalissa, mutta se ei sisällä salin valmistelu- eikä ns. vaihtoaikoja. Leikkaustoiminnan teoreettinen 100 % käyttöaste (vuodessa yhden salin tuottama teoreettinen maksimaalinen saliaika) on 1560 tuntia (6,5 tuntia päivässä x 240 päivää vuodessa), Leikkaustoimintaa määrittäessä on käytetty leikkaussalin käyttöprosentti virka-aikana ( alkaneiden toimenpiteiden kesto). Synnytyksiä hoitavissa yksiköissä on erityispiirteenä hätäsektiovalmius, selittäen siihen toimintaan varattujen leikkaussalien matalan käyttöasteen. Seuraavassa on esitetty leikkaussalien laskennallinen tarve gynekologisen kirurgian ja rintarauhaskirurgian osalta. Virka-ajan gynekologiset leikkaukset vuosina 2009 ja 2020 ja salitarve 2020: Gyn leikkaukset/virka-aika a h yht h/ v salitarve Oper syöpä , verkkolask , kombinoitu endometrioosi päiväkirurgia , yleisgyn , virka-aikainen gyn. päivystys Yht ,0 Leikkaussalitoiminnassa gynekologinen kirurgia on ollut jatkuvassa muutoksessa. Jo luvulta alkanut muutos yhä mini-invasiivisemman kirurgian suuntaan jatkuu edelleen. Kasvava osuus leikkauksista, sisältäen syöpäleikkaukset, tehdään laparoskooppisesti. Vaikka potilaat hoidetaan lyhytjälkihoitoisesti tai jopa päiväkirurgisesti ei se kuitenkaan vähennä leikkaussalin käyttöä vaan päinvastoin, monien leikkausten leikkausajat samalla pitenevät, jolloin leikkaussaliajan tarve lisääntyy. Väestön vanhetessa myös laskeumaleikkausten luonne on jatkuvassa muutoksessa. Leikkausten tulevat yhä vaativammaksi uusien tekniikoiden ja myös verkkomateriaalien käytön vuoksi. Robottileikkausten osuus tullee tulevaisuudessa kasvamaan välineistön kehityksen myötä. Tämä kehitystrendi vaatii yhä suurempaa panostusta kirurgiseen opetukseen lisäten osaltaan leikkaussalitarvetta. Nykykäytännön mukaan päivystysleikkaukset pyritään suorittamaan virka-aikana, joka lisää päiväaikaista päivystysleikkaustoimintaa, joka puolestaan hankaloittaa elektiivisten leikkausten suunnittelua ja läpivientiä. Käytännössä gynekologisen kirurgian salitarve vuonna 2020 tulee olemaan 3-3,5 leikkaussalia. 11

12 Virka-ajan rintarauhaskirurgian leikkaukset Naistenklinikalla, Jorvin rintarauhaskirurgian yksikössä sekä Plastiikkakirurgian yksiköissä* Jorvin sairaalassa ja Töölön sairaalassa 2009 ja 2020 sekä salitarve vuonna 2020: a tuntia yht. tuntia/ v salitarve Rintasyöpäkirurgia HYKS (syöpä + välitön rekonstruktio) Uusia rintasyöpätapauksia operaatiot yhteensä/ vuosi 1800 (+ 80*) syöpäleikkaus, mastektomia , syöpäleikkaus, säästävä , mastektomia ja välitön rekonstruktio, rasva tai implantti , mastektomia ja välitön rekonstruktio, kieleke , rintamuutoksen poisto, yms , reduktioplastiat , myöhäisrekonstruktio ,0 0 - rasvansiirrot , implantin vaihdot yms , päiväkirurgia³ , päivystystoimenpiteet virka-aikana ,0 70 * Jorvin ja Töölön plastiikkakirurgian yksiköissä ,3 Rintarauhaskirurgian leikkausten määrä Naistenklinikalla kasvaa vuoden leikkauksesta 4100 leikkaukseen vuonna Jorvin toiminta eli noin 580 leikkausta vuodessa on jo siirtynyt Naistenklinikalle toukokuussa 2011, joten rintarauhaskirurgian leikkausmäärä on nykyisellään noin 1800 leikkausta vuodessa. Vuonna 2016 toiminta lisääntyy entisestään em leikkaukseen, sillä valtaosa välittömistä rintarekonstruktioista tullaan tekemään Naistenklinikalla. Tällä hetkellä valtaosa välittömistä rintarekonstruktioista tehdään Plastiikkakirurgian yksikön toimipisteissä, eli Jorvissa tai Töölön sairaalassa. Pitkät leikkaukset korvautuvat useilla lyhyillä leikkauksilla ja päiväkirurgian osuus kasvaa merkittävästi (1700 leikkausta). Toimenpiteiden keston lyhentyessä leikkaussalien tarve ei lisäänny samassa suhteessa. Leikkaussalitarve on 4-4,5 salia päivässä. Seuraavassa on arvioitu vuoteen 2020 mennessä leikkaustoiminnassa tapahtuvat muutokset Naistenklinikan leikkausosastolla: Vuosi Elektiivinen Päivystys Yhteensä gyn+obst*/rintar. gyn+obst*/rintar / / = / / = / / = * sisältää obst. kirurgian vuosina 2009 ja 2010; peruskorjauksen jälkeen osa määrästä (=obst. kirurgiasta) siirtyy synnytysosastolle, leikkaussalihenkilökunta on kuitenkin yhteinen leikkausosaston kanssa. Tilatarve Suunnitelman mukaan uuden anestesia-leikkausosaston tiloihin suunnitellaan 8 leikkaussalia, holding- (valmistelu) tiloihin 8 hoitopaikkaa ja heräämöön 12 paikkaa, tehostettuun tarkkailuun 3 hoitopaikkaa sekä toimintaan tarvittavat ns. lennonjohto-, toimisto-, lääke-, huolto- ja varastotilat ja sosiaalitilat sekä muut tarvittavat oheistilat. Holding-tila on heräämön yhteydessä oleva tila, johon potilaat kutsutaan etukäteen odottamaan leikkaukseen pääsyä ja siellä potilaat valmistellaan leikkausta varten. Esivalmistelut säästävät leikkaussaliaikaa ja nopeuttavat toimintaa. Holding-tiloja tulee kaksi. Toinen tila, jossa on kolme potilaspaikkaa, on tarkoitettu laajempiin leikkausta edeltäviin valmisteluihin, joita varten tarvitaan heräämövarustus valvon- 12

13 talaitteineen. Toisessa tilassa on ns. terveitä potilaita varten viisi tuolia, joissa on mahdollisuus katsoa televisiota ja lukea lehtiä. Tämän tilan yhteydessä on potilas-wc. Synnytysalueelta varsinaisella leikkaussalialueelle on oltava myös nopea hissiyhteys. Nykyaikainen leikkaussali sisältää paljon teknisiä apuvälineitä, joten leikkaussalien koko tulee olla riittävä. Lisäksi leikkaussalitarvikkeet vaativat hyvät varastotilat välineiden säilytystä varten, jotteivät leikkausosaston käytävät olisi varastotilana. Leikkausosaston alueella toimii yli 50 sairaanhoitajaa ja lääkäriä, joten sosiaalitilojen tulee olla riittävät ja tämänkokoiselle osastolla tulee olla myös riittävän kokoinen neuvotteluhuone. Anestesialääkärit toimivat koko ajan leikkausosastolla, joten heille tulee olla toimintaa vastaavasti toimistotiloja. Lisäksi päivystävän anestesialääkärin luontevin päivystystila on leikkausosastolla. Suunnitelman mukaan synnytysosastolle tulee kaksi leikkaussalia ns. sektiosalia, joissa sektiot on pääsääntöisesti tarkoitus suorittaa. 4.2 Synnytysosasto Nykyinen toiminta Syntyvyys on 2000-luvulla ollut HYKS- alueella tasaisesti kasvussa, muualla HUS- alueella syntyvyyden pysytellessä stabiilina. HUS- alueen synnytyksistä vuonna 2009/2010 ( synnyttäjää) tapahtui valtaosa (14 590/14991 synnytystä) HYKS- alueen sairaaloissa. Vuoden 2010 synnytysmäärää (+431) nosti osaltaan Länsi-Uudenmaan synnytystoiminnan loppuminen. Naistenklinikalla synnytyksiä oli 5437/5624 synnytystä (+187). Synnytyssaleja on käytössä 13 ja synnytysosaston yhteydessä toimii vastasyntyneiden valvontayksikkö. Vuonna 2010 synnytyksiä oli 5 624, joista sektioita oli 1373 (24,4 %). HYKS- alueella synnytysmäärä on kasvanut 1998 lähtien kymmenessä vuodessa 17 %, 2100 synnyttäjällä. Syntyvyyden ennustaminen tulevina vuosina on haastavaa, mutta todennäköisimmin mahdollinen kasvu edelleen suosii kasvukeskuksia, kuten HYKS- aluetta. Maahanmuutto ja laman kerrannaisvaikutukset tuovat lisähaasteen syntyvyyden ennustamiselle. Sopeutuminen lisääntyviin synnytysmääriin on osin tapahtunut toimintoja tehostamalla ja rationoimalla; avohoitopainotteisuus on lisääntynyt ja vastasyntyneiden kotiutumisajat ovat lyhentyneet. Kaikki HYKS-alueen synnytyssairaalat ovat strategioissaan sitoutuneet vauvamyönteisyysohjelmaan, ja näin toimintamallit ovat yhdenmukaistuneet. Toimintojen yhdenmukaistaminen ja synnytysyksiköiden kiinteä yhteistyö koko HYKS- alueella on helpottanut oleellisesti sopeutumista ajoittain suuriinkin kuukausittaisiin synnytysmäärien vaihteluihin. Ruuhkahuippujen aikana on resursseja eri kiinteistöjen välillä voitu tasata tai ohjata synnyttäjiä toiseen yksikköön. Vastasyntyneiden kotiutuminen tapahtuu nopeasti ja melko yhdenmukaisesti eri kiinteistöissä. Keskimääräinen hoitoaika vuonna 2009 oli alatiesynnyttäjillä 2,6-2,8 vrk ( synnyttäjää) ja keisarileikkauksen jälkeen 3,7-4,2 vrk (2 590 synnyttäjää). Kotiutusaikojen oleellinen lyhentäminen tästä ei ole tarkoituksenmukaista vastasyntyneiden turvallisuuden kannalta. Lyheneminen tapahtunee, ja onkin jo tapahtunut, lähinnä pitkissä hoitojaksoissa. Näin ollen, mikäli synnyttäjien määrä kasvaa, on myös lapsivuodeosastopaikkojen määrää lisättävä vastaavasti. Toiminnan muutokset ja tilatarve Väestöennusteiden (Tilastokeskus/ Pääkaupunkiseudun sairaala-aluevisio 2030) mukaan väestön kehityksen oletetaan lisääntyvän n. 14 % HUS alueella. Alle 1-vuotiaiden lasten määrän sekä synnytysten määrän oletetaan lisääntyvän HYKS- alueella n. 10 %, joka tarkoittaisi n synnyttäjää enemmän vuonna HYKS- alueella olisi tällöin yli16000 synnyttäjää; Länsi-Uudenmaan synnyttäjät mukaan lukien on arvioituna kokonaismääränä käytetty 13

14 16500 synnytystä vuonna Synnytysten keskittäminen jatkossa voi edelleen osaltaan suurentaa arviolukua, joten siihenkin on pyrittävä varautumaan. Mikäli keskittämistä edelleen tapahtuisi, tulisivat Kätilöopiston ja Jorvin sairaala olemaan suurimmat vastaanottajat. Synnytysalueelle ei suunnitella merkittävää toiminnallista muutosta. Tavoitteena on keskittää synnytyksiä nykyistä enemmän Naistenklinikalle ja mahdollistaa vuotuisen synnytysmäärän kasvu asteittain 7 500:ksi vuosien aikana. Tämä vaatii lisää vuodeosastokapasiteettia, joka on mahdollista osan HUSLABin toiminnoista siirtyessä pois Naistenklinikalta. Synnytysmäärien muutoksen puskurointi toteutetaan Jorvin ja Kätilöopiston toimintoja lisäämällä tai vähentämällä. Synnytyssalissa keskimääräistä synnyttäjän viipymää ei ole laskettu. Toteumien pohjalta voidaan kuitenkin laskea suhdelukuna keskimäärin tarvittavien synnytyssalien määrä tuhatta normaalisynnyttäjää kohti (2,1 synnytyssalia/1000 synnyttäjää). Tästä luvusta ei ole eriytetty sektiosynnyttäjiä, joten sektioprosentin ollessa suurempi, on synnytyssalitarve tätä vähäisempi. Naistenklinikan suhdelukua (2,4/1000) on aikaisempina vuosina suurentanut synnytyssaleihin sijoitetut tarkkailupotilaat. Vuoden 2010 alusta tarkkailupotilaat on hoidettu antenataaliosastolla. Synnyttäjien lisääntyessä Naistenklinikalla 2000:lla tarvitaan yhteensä 15 synnytyssalia sekä 1 eristyssynnytyssalina toimiva synnytyssali ilman henkilökuntamitoitusta. Suunnitelman mukaan Naistenklinikan synnytyssalialueelle rakennetaan 15 normaalitapaan varusteltua synnytyssalia, sekä yksi ilmaeristetty synnytyssali, jollaista tarvitaan esim. influenssa epidemian aikana. Lisäksi tiloihin rakennetaan tarvittavat muut tilat kuten toimisto-, lääke-, näyte-, huolto-, ja varastotilat sekä tarkkailutilat, jossa potilas ja hänen omaisensa voivat olla siinä vaiheessa kun ei vielä ole varmuutta synnytyksen käynnistymisestä. Lasten alkuvirvoittelua varten tarvitaan synnytysosastolle 4 virvoittelupaikkaa. Muuta lasten tehohoitoon liittyvää toimintaa ei alueelle jää. Lisäksi synnytysosaston tiloissa on kaksi keisarileikkaussalia (sektiosalia), toimenpidehuone sekä perheheräämö. Näissä keisarileikkaussaleissa tehdään pääsääntöisesti kaikki päivystys, hätä- ja suunnitellut sektiot silloin kun potilaan kuntoisuus ei toisin edellytä, ja mikäli päivystysaikainen muu leikkaustoiminta ei muuta edellytä. Suunniteltuja sektiopotilaita on arkisin 1-4 potilasta päivässä. Synnytysosaston yhteydessä olevissa leikkaussaleissa on myös mahdollista hoitaa vaikeat kaksossynnytykset, B-sikiön ulosvedot, vakavat alatiesynnytyksen yhteydessä syntyneet repeämät, istukan käsin irrotukset ja synnytyksen jälkeiset kaavinnat, jotka nykyisessä toimintamallissa on jouduttu siirtämään hissillä leikkaussalialueelle toimenpidettä varten. Perheheräämössä postoperatiivisesta toipumisesta vastaa asiaan perehdytetty kätilö, joka tarvittaessa konsultoi asiasta riippuen joko synnytys- tai anestesialääkäriä. Anestesia- tai synnytyslääkärin määräyksellä potilas voidaan siirtää 1. kerroksen leikkausaliheräämöön tehostettuun valvontaan. Leikkaustiimi työskentelee leikkausalueen muissa saleissa silloin kun sektioita ei ole ja päivystysaikana postoperatiivinen valvonta tapahtuu heräämössä varsinaisella leikkaussalialueella. Suunniteltuun sektioon tulevien potilaiden logistiikka, ns. sektiopolku, tulee muuttumaan nykyistä huomattavasti yksinkertaisemmaksi; Potilas tulee toimenpidepäivän aamuna suoraan synnytyssalin ns. olohuoneeseen, jossa kätilö (sama joka vastaa myös sektionjälkeisestä tarkkailusta) ottaa hänet vastaan ja jonka jälkeen kätilö valmistelee potilaan toimenpiteeseen. Sektion jälkeen heräämökätilö antaa raportin, jonka jälkeen potilas siirtyy lapsivuodeosastolle. 4.3 Vastasyntyneiden teho-osasto Uutena toimintana Naistenklinikalle tulee neonatologian klinikkaan kuuluva vastasyntyneiden teho-osasto, joka siirtyy sinne Lastenklinikalta. Lastenklinikalla vastasyntyneiden tehoosastolla on 14 teho-hoitopaikkaa, määrä on riittämätön nykyiseen toimintaan. Naistenklinikan synnytysosaston yhteydessä olevalla valvontayksikössä on valvontapaikkoja 4 ja sairaansijoja 4. 14

15 Vastasyntyneiden osastojen Naistenklinikalla ja Lastenklinikalla keskeiset toimintaluvut vuosina 2005, 2010 ja arvio 2020: NKL (N7) LKL (K7) NKL K7+N7 Toiminta synnytykset hoitojaksot hoitopäivät tehohoito tehovalvonta keskim. hoitoaika 2,7 2,4 11,0 8,9 3,1 kuormitus% avohoitokäynnit Toiminnan muutokset ja tilatarve Tehohoitoa vaativien vastasyntyneiden lukumäärä määräytyy koko HUS- alueen synnytysten kokonaismäärän perusteella, koska näiden potilaiden hoito on jo kauan ollut keskitettynä Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolle. Kansallisella tasolla ei ole suunnitteilla uusien vastasyntyneiden potilasryhmien keskittämistä. Kun vastasyntyneiden teho-osaston toiminta siirretään Naistenklinikalle synnytysosaston läheisyyteen lasten teho-hoitoon ja valvontaan liittyvä toiminta siirtyy uudelle vastasyntyneiden teho-osastolle lukuun ottamatta synnytysosastolle jääviä virvoittelupaikkoja. Tehohoitoa tarvitsevista vastasyntyneistä n. 30 % syntyy pikkukeskosina (sp <1500g). Pikkukeskosten osuus syntyneistä on Suomessa pitkään pysynyt tasolla 0,8-0,9 %. Tämä osuus tuskin merkittävästi muuttuu vuoteen 2020 mennessä. <24 raskausviikon iässä syntyneiden hoito tulee tn. lisääntymään, mutta tämä ryhmä on kuitenkin lukumäärältään rajallinen. Asfyksiasta kärsivien vastasyntyneiden hoidossa on viimeisen 5 vuoden aikana tapahtunut merkittävä kehitys. Tälle potilasryhmälle on nykyisin tarjolla viilennyshoito, joka on keskitetty vastasyntyneiden tehohoito-osastoille. Viilennyshoitoa saaneita on Hyksissä viime vuoden aikana ollut n. 15. Asfyksian hoidossa on kehitteillä uusia hoitomuotoja, mikä muutaman vuoden sisällä voi johtaa tämän potilasryhmän merkittävään lisääntymiseen vastasyntyneiden teho-osastolla. Nykypäivänä vastasyntyneiden tehohoito toteutetaan perhekeskeisesti, siis vanhemmat osallistuvat hoitoon ympäri vuorokauden. Tämä edellyttää uusia tila- ja hoitoratkaisuja, mutta ei edellytä henkilöstömuutoksia. Hoitomuoto on vähintään kustannusneutraali, lyhyemmän tehohoitovaiheen ja varhaisemman kotiuttamisen takia. Vastasyntyneiden teho-osaston siirtyminen Naistenklinikan kiinteistöön ja osaston N7 liittyminen siihen parantaa potilaiden turvallisuutta. Päivystäjä on koko ajan talossa, potilaiden siirrot vähenevät merkittävästi ja sekä lääkäreiden että hoitohenkilökunnan työpanosta voidaan paremmin hyödyntää. Tämä tulee näkyviin paremmissa hoitotuloksissa ja tehohoitovaiheen lyhenemisessä. Naistenklinikan L-osan laajennuksen ja peruskorjauksen myötä saadaan synnyttäjävastasyntynyt - hoitopolussa selkeä parannus verrattuna nykyiseen kahden kiinteistön hajautettuun toimintaan. Uusi yksikkö mahdollistaa yhden yhtenäisen ja tiiviisti yhteistyötä tekevän synnytys- ja vastasyntyneiden yksikön, jossa voidaan toimia mahdollisimman vähin rajaaidoin ja välimatkoin. Riskiraskauksien ja tehohoitoa vaativien vastasyntyneiden hoidossa tämä on erityisen tärkeää. Perhekeskeisyyttä voidaan selkeästi parantaa vanhempien ja lasten ollessa mahdollisimman lähellä toisiaan. 15

16 Synergiaetua saadaan tilojen ja myös henkilöstön suhteen. Osaamisen laajentaminen yli hallinnollisten yksikkörajojen yksinkertaistuu, mikä osaltaan tukee henkilöstön riittävyyttä ja pyrkimystä toimintojen yhtenäistämiseen. Koko HUS- aluetta palvelevalla Lastenklinikan vastasyntyneiden teholla on nyt kuormitusaste 90 %. Hoitopaikkojen ja sairaansijojen tarve on laskettu 80 % kuormituksella. Osastolle suunnitellaan 17 tehohoitopaikkaa, 8 tehovalvontapaikkaa, 2 sairaansijaa, sekä kaksi eristyshuonetta ilman henkilökuntavarausta. Tehohoitohuoneita on kaikkiaan 16, joista yksi on 2-hengen huone ja neljässä on valmius hoitaa kahta potilasta esim. kaksoset. Tehovalvontahuoneet, 4 kpl, ovat kahden potilaan huoneita, joista kahdessa on valmis kolmen potilaan hoitoon. Potilashuoneessa, jossa on kaksi sairaansijaa, on valmius kolmen potilaan hoitoon. Täten osaston paikkalukua voidaan tilapäisesti tarvittaessa lisätä maksimissaan 7 potilaspaikalla. Toiseen tehohoidon eristyshuoneeseen tulee leikkaussalivarustus, jolloin sitä voidaan tarvittaessa käyttää hätäleikkaussalina. Lyhytaikaista tarkkailua tai esim. lapsivuodeosastojen potilaiden toimenpiteitä varten osastolla on nelipaikkainen tarkkailuhuone. Lisäksi teho-osastolle sijoitetaan toimistot, huolto- ja varastotilat, lääkehuone, laboratoriotila, sosiaalitilat, perheiden tauko- ja odotustilat sekä muut tarvittavat oheistilat. Poliklinikkatoimintaa varten tulee kolme vastaanottohuonetta oheistiloineen. Ensihoitohuone sijoitetaan synnytysosastolle..n. Polikliinisen toiminnan keskittäminen uuden vastasyntyneiden teho-osaston yhteyteen mahdollistaa synnytysten määrän nousun aiheuttaman suuremman potilasmäärän, mukaan lukien polikliiniseen tarkastukseen tulevien vastasyntyneiden ns. POVA-potilaiden hoitamisen ilman henkilöstölisäyksiä Magneettikuvausyksikkö Nykyisen Naistenklinikan röntgenyksikön toiminta HUS-Röntgenin Naistenklinikan röntgenyksikössä on neljä tutkimushuonetta; yksi mammografiahuone ja 3 ultraäänitutkimushuonetta, joista yhdessä tehdään lisäksi mammografioita ja toisessa natiiviröntgenkuvauksia. Röntgenosaston ulkopuoliset röntgenkuvaukset tehdään liikuteltavalla natiivikuvauslaitteella. Naistenklinikan heräämön tarvitsemat päivystysaikaiset tutkimukset käy kuvaamassa Meilahden sairaalassa päivystysvuorossa oleva röntgenhoitaja ja lastenvalvontayksikön päivystysaikaiset tutkimukset kuvaa lastenlääkäri. Toimintaluvut tutkimushuoneiden määrä vuosina 2009 ja 2010: Vuosi 2009 Vuosi 2010 Tutkimusmäärä Tutkimusmäärä Huoneita Mammografia Mammo-UÄ Muu UÄ Perusnatiivit sis. edellisiin Magneettitutkimuksia Naistenklinikan potilaille on tehty vuonna 2010 muissa röntgenyksiköissä n. 900 kappaletta, joista rintarauhaspotilaille 362. Tuleva toiminta ja tilantarve Paikalliselle magneettikuvantamiselle on tarvetta erityisesti vastasyntyneiden ja pienten keskosten kohdalla. Näiden potilaiden tilanne on esim. aivoverenvuoto- tai aivovauriotapauksissa erittäin kriittinen ja tässä tilanteessa potilaiden siirtäminen ei yleensä tule kyseeseen. Magneettitutkimuksen tekeminen tulisi olla mahdollista osastolla tai osaston välittömässä läheisyydessä. 16

17 Naistenklinikan oma tarve magneetille on suhteellisen pieni; gynekologisten potilaiden, rintarauhaspotilaiden ja vastasyntyneiden potilaiden yhdistetty tarve on noin kuvasta vuodessa. Sinänsä Meilahden alueella magneettitutkimusten lisäkapasiteetin tarve on ilmeinen jo nyt. Magneettitutkimusten määrä on jatkuvasti kasvussa ja pystyäkseen vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, HUS- Röntgen tulee tarvitsemaan vuoteen 2015 mennessä vähintään kaksi uutta laitetta, ja sijoituspaikaksi Naistenklinikka on sopiva. Kahden laitteen keskus mahdollistaa toimintavarmuuden ja henkilökunnan optimaalisen käytön. Kuvauskapasiteetti on tutkimusta laitetta kohti. Yksikköön suunnitellaan oma potilassisäänkäynti ulkoa ja käytäväyhteys Naistenklinikan omille potilaille. Yhdistelmä mammografia & UÄ-kuvantaminen säilyy tällä vuosikymmenellä rintojen perustutkimusmenetelmänä, sillä menetelmä on nopea, hinnaltaan edullinen ja samassa yhteydessä voidaan tehdä sekä näytteenotto että toimenpiteitä. Hyvänlaatuisia kasvaimia voidaan kirurgian sijasta poistaa myös mammografia- ja ultraääniohjauksessa ja tällainen toiminta on alkanut Naistenklinikan röntgenissä kesällä Rintojen magneettikuvantaminen on mammografiaa ja UÄ-tutkimusta herkempi menetelmä rintasyövän kuvantamisessa. Magneettitutkimusta käytetään mammografian ja UÄtutkimuksen täydentäjänä lähinnä preoperatiivisessa diagnostiikassa sekä kohdistetusti seulontamenetelmänä. Vuonna 2009 rintojen magneettikuvauksia tehtiin 282 kpl. Etenkin preoperatiivisessa diagnostiikassa magneetin käyttö lisääntyy ja vuonna 2010 niitä tehtiin jo 362 kpl. Magneettiohjatut näytteenotot tulevat laitehankintojen myötä Hyksissä käyttöön seuraavien viiden vuoden aikana. Naistenklinikan L-osan magneettiyksikön valmistuttua rintojen magneettikuvaukset siirtyvät Kolmiosairaalasta Naistenklinikalle HUS-Röntgenin magneettiyksikköön. Osaamisen ja laadun parantamisen kannalta on keskeistä, että rintaradiologiaan laajaalaisesti perehtynyt henkilökunta tekee rintojen magneettitutkimukset ja toimenpiteissä avustamiset. Naisten kuvantamisen osaamiskeskuksessa mammografia-, UÄ- ja magneettikuvaushuoneiden sijainti toistensa välittömässä läheisyydessä takaa parhaan toiminnallisuuden, laadun ja kehityksen. Tulevaisuudessa kaikkia näitä menetelmiä käytetään kuvantamiseen, näytteenottoon ja toimenpideohjaukseen ja rintaradiologiaan perehtynyt henkilökunta osaa tehdä oikeat valinnat. Rintojen mammografioiden määräksi vuodelle 2020 arvioidaan noin 9500 kpl ja rintojen ultraäänien määrä noin 7000 kpl. Gynekologiset leikekuvantatutkimukset (magneettikuvaus ja tietokonetomografia) ja kuvien tulkinta on tapahtunut Meilahdessa vatsaradiologiaan perehtyneiden röntgenlääkäreiden toimesta. Jatkossa leikekuvien tulkinta on tarkoitus keskittää Naistenklinikan röntgeniin naistentautien radiologiaan perehtyville osaajille. L-osan magneettiyksikön valmistuttua naistentautien magneettikuvaukset siirtyvät Kolmiosairaalasta Naistenklinikkaan. Meetingtoiminta on myös tarkoitus aloittaa, mikä aiempaa paremmin mahdollistaa aktiivisen konsultoinnin/yhteistyön gynekologien ja radiologien välillä. Yhteistyö parantaa osaamista, laatua ja kuvantamispalveluiden tarkoituksenmukaisempaa käyttöä. Magneettikuvauksen käyttö naistentautien kuvantamisessa lisääntyy ja maailmalla tehdään jo magneettiohjattuja gynekologisia toimenpiteitäkin. Naistentautien kuvantamisessakin muun röntgenosaston, kuten UÄ- toimenpidehuoneen läheisyys on tärkeää. Suunnitelman mukaan L-osaan sijoitetaan kahden magneettitutkimushuoneen lisäksi yksi mammografiahuone ja yksi UÄ-tutkimushuone. Magneettikuvaushuoneeseen kuuluu kiinteästi konehuone ja säätöhuone, josta käsin tutkimus suoritetaan. Lisäksi tulee valmisteluhuone, toimisto-, odotus-, huolto- ja varastotilat sekä potilaiden pukuhuoneet. Magneettikuvaushuoneen vapaa korkeus on oltava vähintään 3200 mm (myös tässä talotekniikan vaatimat tilat lisäksi) Laitteiden sisäänkuljetus ja vaihtoreitillä oltava aukot ovat leveydeltään vähintään 2400 mm ja korkeudeltaan vähintään 2600 mm. Tämä reitti pystyttävä avaamaan myös myöhemmin laitevaihdon yhteydessä. Kuljetusreitin on kestettävä 6000 kg paino. Sisätilassa oltava helium pullojen stingeriä varten paikka, jonka vapaa korkeus on 3700 mm, ylhäällä tilavaade on n. 1x1 metriä. Heliumpulloille (400 l, korkeus n. 2100) oltava kuljetusreitti ulkoa. 17

18 4.5 Päivystyspoliklinikka Naistenklinikan päivystyspoliklinikalla hoidetaan sekä obstetrisia että gynekologisia päivystyspotilaita ympärivuorokautisesti. Obstetrisia käyntejä poliklinikalla oli vuosina 2009 ja 2010 kahta tutkimushuonetta ja 4 tarkkailupaikkaa kohden 6000/6265 käyntiä (5238/5965 päivystyskäyntiä ja virka-aikaisia kontrollikäyntejä 833/302). Gynekologisia käyntejä oli 4511 vuonna 2009 ja vuonna 2010 yhteensä 4926, joista päivystyskäyntejä oli 4785 ja 141 sovittua tarkastuskäyntiä. Nykyisin potilaita tutkitaan virka-aikana kahdessa ja päivystysaikana kolmessa tutkimushuoneessa. Potilaiden valvontaa ja lepäämistä varten on yhteensä 7 tarkkailupaikkaa, joista 3 on ensisijaisesti gynekologisia potilaita varten ja 4 obstetrisia potilaita varten. Suurin osa potilaista ohjataan odotustilaan odottamaan lääkärin vastaanottoa sen jälkeen kun hoitaja on suorittanut alkuhaastattelun ja tarvittavat ennakkotutkimukset. Nykyisellään tilat ovat ahtaat ja makuupaikoista on usein pulaa. Lisäys 2000 synnyttäjällä tuo arviolta 2000 käyntiä lisää tälle ympärivuorokautiselle poliklinikalle. Tulevaisuudessa on syytä olettaa, että päivystyskäynnit lisääntyvät jonkin verran kasvavan väestömäärän ja alueen muita terveyspalveluja huonosti tuntevien maahanmuuttajien määrän lisääntyessä. Suunnitelman mukaan tutkimushuoneita tarvitaan yhteensä kolme. Yksi tulee akuuttitoimintaa varten, jossa tutkitaan kriittisiä/hätätila-potilaita. Sen tulee sijaita sisääntulon ja ilmoittautumisen välittömässä läheisyydessä. Kaksi muuta tutkimushuonetta ovat samanlaiset ja toisessa tutkitaan naistentautienpotilaita ja toisessa raskaana olevia potilaita. Lisäksi tarvitaan kaksi vastaanottohuonetta hoitaja työtilaksi tulohaastatteluja/ jatkohoito-ohjeiden antoa varten. Siinä potilasta voidaan myös ohjeistaa paitsi ennen myös lääkärin tutkimuksen jälkeen jatkohoitojen osalta. Raskaana olevien potilaiden osalta hoitoa kehitetään yhteistyössä synnytyssalin henkilökunnan kanssa. Valvontahuoneita tulee yhteensä kuusi. Naistentautipotilaille tulee kaksi valvontahuonetta, joista toisessa on neljä ja toisessa kaksi makuupaikkaa. Muita valvontahuoneita käytetään raskaana olevien potilaiden haastattelemiseen ja voinnin seuraamiseen. Raskaana olevien valvontahuoneista kahta voidaan käyttää eristyshuoneina sekä obstetrisille että gynekologisille potilaille. Synnytysosaston läheisyydessä sijaitsevat valvontahuoneet (2kpl) ovat päivystyksen ja synnytysosaston yhteiskäytössä. Kaikki valvontahuoneet suunnitellaan siten, että ne soveltuvat sekä obstetristen että gynekologisten potilaiden seurantaa varten. Tilat, jotka ovat synnytysosaston ja päivystyspoliklinikan yhteiskäytössä ja sijaitsevat synnytysosaston tiloissa: odotustila, potilas wc:t ja näytehuone, lääkehuone, tarvikevarasto, liinavaatevarasto ja jätehuone. Lisäksi tulee osastolla tarvitaan asianmukaiset oheistilat kuten ilmoittautumispiste/kanslia, henkilökunnan taukotila ja wc. 4.6 Muut tilat Tunnelikerroksessa on 31 pukuhuonetta, ja niissä yhteensä 877 pukukaappia. Laskennallinen kokonaistarve on 1070 kaappia (a 0,8 m2). Pukukaappeja saadaan sijoitettua peruskorjattavalle pukuhuonealueelle Lisäksi tunnelissa on suunniteltu sijoitettavaksi luentosali, koulutustila ja 4 toimistoa. Peruskorjauksen yhteydessä tunnelikerrokseen rakennetaan kapasiteetiltaan nykyisenkaltaiset jäte- ja pyykkitilat, pyykkikuilut sekä vaunu ja sänkyvarasto. Tunneliin on sijoitettuna myös tarvittavat tekniset tilat. 18

19 5 SELVITYS HENKILÖKUNNASTA Naistenklinikan L-osan laajennus- ja peruskorjaushankkeeseen kuuluvien yksiköiden nykyinen henkilökunta: Henkilöstö 8/ 2011 Yhteensä Hoitohenk. Lääkärit Muut Leikkausosasto (gyn, obst ja rintakir.) Vastasyntyneiden K Vastasyntyneiden N Synnytysosasto Päivystyspoliklinikka (gyn ja obst) 23,5 17 1,5 5 HUS-Röntgen 10,5 6 2,5 2 Yhteensä * Leikkausosastolla on yhteinen hoitohenkilökunta hoitamassa kaikkia leikkauspotilaita. Lääkärihenkilökunnan määrä laskennallinen, kaikki työskentelevät useammassa työpisteessä, leikkaussali, osasto ja poliklinikka. Yksiköiden lisähenkilökunta tarve Leikkausosaston lisähenkilökuntatarve on 5 sairaanhoitajaa vuonna 2015 ja 2020 edelleen 5 sairaanhoitajan lisäys operatiivisen toiminnan asteittaisen lisäyksen johdosta. Alkuvaiheessa ei lääkärityövoiman lisäystarvetta ole, vuodesta 2020 alkaen toiminnan lisäys vaatii yhden lääkärivakanssin. Lääkäri toimii leikkaussalin ohella myös naistentautien osastolla ja poliklinikalla. Jorvin rintasyöpäkirurgian siirryttyä Naistenklinikalle toukokuussa 2011, siirtyi Naistenklinikalle 3 lääkäriä, joista 2 leikkaussalitoimintaan. Leikkausten lisääntymisen johdosta tarvitaan lääkäreitä kuitenkin nykyistä enemmän. Vuodesta 2015 alkaen rintarauhaskirurgisen leikkaussalitoiminnan lisätarve on 2 lääkäriä. Valvontayksikön N7 ja Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osaston K7 henkilökunta siirtyy kokonaisuudessaan uudelle teho-osastolle. Teho-hoitopaikkojen ja valvontapaikkojen lisäys aiheuttavat 13 sairaanhoitajan ja 1 lääkärin lisäyksen vuonna Vuodesta 2020 alkaen tarvitaan loppujen rakennettujen hoitopaikkojen käyttöönoton myötä 11 sairaanhoitajan, 1 lääkärin ja 1 osastosihteerin lisäys. Synnytysosastolle uusia vakansseja tarvitaan vuoteen 2020 mennessä asteittain. Hoitohenkilökunnan lisäys 12 vuonna ja vuoteen 2020 mennessä tämän lisäksi 11. Vastaavasti osastonsihteerit yksi vakanssi vuonna 2015 ja yksi vuonna 2020 ja lääkärit yksi vakanssi vuonna 2015 ja yksi vuonna Myös päivystyspoliklinikan toiminta laajenee lisääntyvän toiminnan myötä. Leikkausosaston leikkausten/ päivystyksen lisäykset aiheuttavat lisähenkilökuntatarvetta edellisissä kappaleissa mainitun lisäksi vuonna 2015 kaksi sairaanhoitajaa, yksi osastonsihteeri ja yksi lääkäri sekä näiden lisäksi vuoteen 2020 mennessä kaksi hoitajavakanssia. Nämä henkilöt ovat käytössä niin obstetrisella kuin gynekologian puolella vaihtelevasti leikkausosastolla ja päivystyspoliklinikalla. Naistenklinikalla sijaitsevassa HUS-Röntgenin yksikön henkilökunta määrää lisääntyy kahden magneettikuvausyksikön tarvitseman 4 lääkärin, 6 röntgenhoitajan 2 osastonsihteerin ja 1 fyysikon verran. Lisäksi mammografioiden ja ultraäänien lisääntyminen vaatii 2 radiologia ja 4 hoitajaa. 19

20 Hankkeeseen kuuluvien yksiköiden vakanssilisäykset vuosina : Henkilöstölisäykset Yhteensä Hoitohenk. *Leikkausosasto (gyn, obst ja rintarauhaskir) Lääkärit Muut Vastasyntyneiden teho Synnytysosasto Päivystyspoliklinikka (gyn ja obst) HUS-Röntgen Yhteensä * huomioitava, että osa tästä henkilökunnasta toimii osin/ tilanteen mukaan synnytysosastolla (=obst kirurgiaa). Leikkaussalihenkilökunta on kuitenkin yhteinen leikkausosaston kanssa Leikkaus- ja synnytysosaston toiminnan lisäykset aiheuttavat lisähenkilökuntatarvetta myös Naistenklinikan vuodeosastoille ja poliklinikoille (mm. perustettavalle uudelle lapsivuodeosastolle 20 kätilöä). Myös palveluyksiköille kuten HUS-Desikolle hanke aiheuttaa vakanssilisäyksiä Naistenklinikalla. 6 HANKKEEN TILARATKAISUT JA TEKNINEN TOTEUTUS 6.1 Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus Naistenklinikan laajennus- ja peruskorjaushanke käsittää koko Naistenklinikan vuonna 1975 valmistuneen L-rakennusosan lukuun ottamatta osaa tunnelikerroksen teknisistä tiloista. Nykyistä L-osaa laajennetaan noin 5 metriä A-osan suuntaan ja korotetaan yhdellä täysimittaisella lisäkerroksella, jonka päälle rakennetaan ilmanvaihtokonehuonekerros. L-osan lisäksi tullaan tekemään muutostöitä B-osan 2. kerroksessa päivystyspoliklinikan tiloissa 499 brm² alueella. Yhteensä hanke käsittää hym² hyötypinta-alaa ja brm² kokonaispinta-alaa. Kokonaispinta-alasta peruskorjattavien tilojen laajuus on brm² ja uudisrakennettavien brm². Hanketta kuvaavat asemapiirros on liitteenä1, yksiköiden pohjapiirustukset liitteenä 2, leikkaukset liitteenä 3, osastokohtainen tilaohjelma liitteenä 4 ja havainnekuvat liitteenä 5. 20