NAISTENKLINIKAN LISÄRAKENNUKSEN PERUSKORJAUKSEN JA LAAJENNUKSEN HANKESELVITYSTYÖ

Transkriptio

1 HYKS-lautakunta, , liite NAISTENKLINIKAN LISÄRAKENNUKSEN PERUSKORJAUKSEN JA LAAJENNUKSEN HANKESELVITYSTYÖ Työryhmä: Haukkamaa Maija, ylilääkäri, synnytykset, va klinikkaryhmän johtaja, NaLa, puheenjohtaja Tapper Anna-Maija, apulaisylilääkäri, NaLa, sihteeri Kekkonen Raimo, klinikkaryhmän johtaja, Naistentaudit/ synnytykset, NaLa, Sjöberg Jari, ylilääkäri, naistentaudit, NaLa Halmesmäki Erja, osastonylilääkäri, synnytykset, NaLa Kumpula Merja, osastoryhmän päällikkö, synnytykset, NaLa Andersson Sture, osastonylilääkäri, neonatologia, NaLa Bruun Juhani, talouspäällikkö, NaLa Leidenius Marjut, osastonylilääkäri, rintarauhaskirurgia, oper tulosyksikkö Itäaho Salla, arkkitehti, HUS-Tilakeskus Ahlstedt Sirkku, erikoissairaanhoitaja, henkilöstön edustaja Mäntysalo Elisabet, osastonhoitaja, henkilöstön edustaja

2 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO JA TAUSTAA 5 2 TOIMEKSIANTO JA TYÖRYHMÄ 5 3 YLEISKUVAUS NAISTENKLINIKALLA TOIMIVIEN YKSIKÖIDEN TOIMINNASTA SEKÄ LISÄRAKENNUKSEN PERUSKORJAUKSEEN JA LAAJENNUKSEEN LIITTYVIEN YKSIKÖIDEN TOIMINTA JA TULEVA TILATARVE 3.1 Obstetriikka Gynekologia Neonatologia Rintarauhaskirurgia 18 4 SELVITYS RAKENNETTAVUUDESTA JA TILATARPEISTA Rakennuksen tekninen tarkastelu Asemakaava ja viranomaisasiat Tilaohjelma Leikkausosasto Synnytysosasto Päivystyspoliklinikka Vastasyntyneiden teho-osasto Magneettikuvausyksikkö Naistenklinikan pukuhuone, jäte- ja pyykkitilat Rakennushankkeen ehdotettu laajuus 25 5 SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISAIKATAULUT Väistötilajärjestelyt Häiriöt työmaan aikana 25 6 HANKKEEN KUSTANNUSARVIO 26 7 ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA TOIMINTAKULUIHIN 26 LIITTEET 27 Liite 1 Väistötilaraportti koskien Naistenklinikalla sijaitsevien naistentautien ja synnytysten toimintojen väistötilajärjestelyjä vastasyntyneiden teho-osaston rakentamisen ja peruskorjauksen ajaksi Liite 2 Käytetyt laskentakaavat Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Leikkaussalien käyttö ja käyttöasteet Lisääntymisterveys Opetus ja tutkimus Naistenklinikalla Tilaohjelma

3 3 TIIVISTELMÄ Nykytila Naistenklinikan päärakennus on valmistunut vuonna Siitä on peruskorjattu jo valtaosa. Lisärakennuksen (L-siiven synnytyssali- ja leikkaussalikerrokset) peruskorjaus ja laajennus on ollut suunnitteilla jo vuosia. HUSin hallitus päätti vuonna 2002 Lastenklinikan huonokuntoisen vastasyntyneiden teho-osaston rakentamisesta uudisrakennettaviin tiloihin Naistenklinikan synnytys- ja leikkaussalisiiven päälle, koska lastenklinikka on rakennusteknisesti vanhentunut ja vastasyntyneiden tehon sijainti tulisi olla mahdollisimman lähellä synnytys- leikkaussalialuetta. Nyt rakentaminen on alueen huonokuntoisuuden vuoksi muuttunut kiireelliseksi. Uudisrakentamisen yhteydessä on ollut tarkoitus toteuttaa myös koko lisärakennuksen L-siiven leikkaus- ja synnytysalueen sekä siihen liittyvän päivystyspoliklinikkatilan peruskorjaus. Naistenklinikan yleissuunnitelma on hyväksytty vuonna Uusi päivitys on valmisteilla, ja siinä oleellisena muutoksena on vastasyntyneiden hoidon keskittäminen Naistenklinikan kiinteistöön. Naistenklinikalla on synnytysten, naistentautien ja vastasyntyneiden toiminnan lisäksi merkittävässä määrin rintasyöpäkirurgiaa. Naistenklinikalla toimii lisäksi kolmessa kerroksessa HUSLAB, jonka mahdollinen poistuminen tulee vaikuttamaan ratkaisevasti jäljelle jäävien toimintojen tilasuunnitteluun. Toiminnan lisäys tulevaisuudessa ja tilojen toiminnalliset parannukset HYKS alueella HUS-alueella on 2000-luvulla synnytysten määrä kasvanut 17 % (2000 synnytystä), kasvun keskittyessä HYKS sairaaloihin. Vuonna 2009 syntyi HUS- alueella lasta, joista valtaosa (14590) HYKS-sairaaloissa Naistenklinikalla (5437), Kätilöopiston (5677) tai Jorvin sairaalassa (3476). Väestöennusteiden mukaan syntyvyys pääkaupunkiseudulla tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana lisääntymään noin 10 % tarkoittaen vuositasolla 1500 synnytystä lisää vuonna Mahdolliset synnytysten keskittämiset HYKS-alueelle tulevat osaltaan lisäämään tätä ( synnytystä vuosittain). Naistenklinikalla tullaan vuosina asteittain varautumaan 2000 synnytyksen lisäykseen vuositasolla, muun mahdollisen lisäyksen kohdistuessa Kätilöopiston sekä Jorvin sairaalaan. Naistenklinikan L-siiven lisärakennuksen laajennuksen ja peruskorjauksen myötä saadaan synnyttäjävastasyntynyt - hoitopolussa selkeä parannus nykyiseen kahden kiinteistön hajautettuun toimintaan. Hoidon jatkuvuus ja myös potilasturvallisuus paranee. Uusi yksikkö mahdollistaa yhden yhtenäisen ja tiiviisti yhteistyötä tekevän synnytys- ja vastasyntyneiden yksikön, jossa voidaan toimia saumattomasti yhteen mahdollisimman vähin raja-aidoin ja välimatkoin. Riskiraskauksien ja tehohoitoa vaativien vastasyntyneiden hoidossa tämä on erityisen tärkeää. Perhekeskeisyyttä voidaan selkeästi parantaa vanhempien ja lasten ollessa mahdollisimman lähellä toisiaan. Synergiaetua tullaan saamaan tilojen, mutta etenkin myös henkilöstön suhteen - joka tulevaisuudessa kuitenkin on ratkaiseva tekijä terveydenhuollossa. Osaamisen laajentaminen yli hallinnollisten yksikkörajojen yksinkertaistuu, mikä osaltaan tukee henkilöstön riittävyyttä ja tukee pyrkimystä toimintojen yhtenäistämiseen koko synnytysja leikkausalueella. Gynekologisia leikkauksia oli vuonna 2009 Naistenklinikalla 1800, leikkausyksikön koko leikkaustoiminnan käsittäessä 4600 leikkausta. Synnytyksistä aiheutuvat keisarileikkaukset (23% synnytyksistä) sekä muu obstetriikkaan liittyvä leikkaustoiminta (yhteensä 1600 leikkausta) on valtaosin päivystyksellistä, kuormittaen erityisluonteensa vuoksi kaikkea ei-päivystyksellistä (elektiivistä) leikkaustoimintaa. Gynekologisten leikkausten kasvu HYKS-alueella on tulevaisuudessa maltillista; Vuonna 2020 leikataan arviolta 300 leikkausta (50 syöpäleikkausta) nykyistä enemmän, joista arviolta 250 Naistenklinikalla. Toiminnan painopiste on päiväkirurgian ohella siirtymässä väestön vanhetessa uusiin laskeumakirurgiaan muotoihin. Syöpäkirurgian ohella vaativimpien leikkausten keskittäminen Naistenklinikalle korostuu entisestään. Rintasyöpäilmaantuvuus on edelleen nousussa. Uusia rintasyöpäpotilaita oli vuonna 2009 HYKS alueella 1240, vuonna 2020 arvioidaan potilaita olevan 1540 vuodessa. Rintasyöpäleikkauksia oli vuonna 2009 yhteensä 1800, joista Naistenklinikalla (1200) ja Jorvissa (600). Ne tulevat lisääntymään moninkertaisesti nykyisten pitkien leikkausten korvautuessa useilla lyhyillä leikkauksilla.

4 4 Rintasyöpäleikkauksia, sisältäen välittömän rintarekonstruktion, arvioidaan vuonna 2020 olevan HYKSalueella 4100 vuodessa. Pyrkimys keskittää rintasyöpäleikkaukset yhteen yksikköön on toiminnan tehokkuuden ja laadun vuoksi perusteltua. Vastasyntyneiden teho-osasto Koko HUS- aluetta palvelevalla Lastenklinikan vastasyntyneiden teholla on tällä hetkellä 14 paikkaa, joka on osoittautunut jo nyt riittämättömäksi (osaston kuormitusaste on ollut vuonna %). Naistenklinikan synnytyssalin yhteydessä on etäisyyden vuoksi toiminut oma vastasyntyneiden valvontaosasto (4 tehovalvontapaikkaa ja 4 sairaansijaa). Nyt on tarkoitus yhdistää nämä kaksi epätarkoituksenmukaisesti hajautettuna ollutta yksikköä ja saada näin synergiaetua tilojen ja henkilöstön suhteen. Uusi vastasyntyneiden valvontaosasto voidaan uudisrakennuksena myös rakentaa nykyvaatimuksia vastaavaksi. Tehopaikkoja rakennetaan 17, tehovalvontapaikkoja 8 ja sairaansijoja 2. Lisäksi varaudutaan kahteen tehohoidon eristyspaikkaan ilman henkilökuntamitoitusta. Synnytyssali- ja päivystysalue Synnytyssalikerroksessa on tällä hetkellä 13 synnytyssalia. Vastasyntyneiden valvontaosaston siirto uudelle vastasyntyneiden teho-osastolle vapauttaa alueelle lisätilaa. Synnytyssaleja rakennetaan 2 lisää (sekä 1 eristyssynnytyssali) ja kaksi obstetrista leikkaussalia siirretään leikkaussalikerroksesta synnytyssalien välittömään läheisyyteen. Potilasturvallisuutta lisäävänä tekijänä siirretään päivystävien lääkäreiden tilat synnytysalikerrokseen. Naistentautien ja synnytysten päivystyspoliklinikka, joka toiminnallisesti on yhteydessä synnytyssalitoimintoihin, tullaan kiinteämmin yhdistämään synnytysalialueeseen. Uudet toimintamallit niin sektioiden hoidossa kuin päivystys-synnytysalitasollakin mahdollistavat ja helpottavat hoitohenkilökunnan osaamisen laajentamista (leikkaussalihenkilökunta- kätilöt päivystysyksikön henkilökunta), edistäen saumatonta yhteistyötä entisestään. Leikkaussalialue Leikkaussalikerroksessa on tällä hetkellä käytössä 8 leikkaussalia (2,5 obstetrista, 3 gynekologista, 2,5 rintakirurgista salia). Uusia leikkaussaleja rakennetaan 8, jotka jakautuvat keisarileikkausten, gynekologisten ja rintakirurgisten leikkausten kesken. Kaksi obstetrista leikkaussalia rakennetaan synnytyssalikerrokseen, joten leikkaussalien kokonaismäärä tulee nousemaan kahdeksasta kymmeneen. Synergiaetua saadaan, kun Naistenklinikalle voidaan siirtää nyt Jorvissa leikattavaa rintarauhaskirurgiaa. Gynekologiset leikkaukset jakautuvat Naistenklinikan, Kätilöopiston ja Jorvin kesken kuten aikaisemminkin, vaativampien leikkausten edelleen keskittyessä Naistenklinikalle. Magneettikuvausyksikkö Vastasyntyneen tehohoitopotilaat tarvitsevat magneettikuvausmahdollisuuden, ja sen tulisi sijaita mahdollisimman lähellä hoitoyksikköä. Uusi magneettikuvauskeskus (kaksi magneettikuvauslaitetta) on mahdollista sijoittaa peruskorjausalueelle siten, että pääsy alueelle on myös suoraan ulkoa. Näin kuvausyksikkö palvelee koko HYKS-aluetta, helpottaen vallitsevaa magneettikuvauskapasiteettivajetta.

5 5 1. JOHDANTO JA TAUSTAA HUSin hallitus päätti vuonna 2002 vastasyntyneiden teho-osaston rakentamisesta uudisrakennettaviin tiloihin Naistenklinikan synnytys- ja leikkaussalisiiven päälle. Rakentamisen yhteydessä on ollut tarkoitus toteuttaa myös koko leikkaus- ja synnytysalueen sekä siihen liittyvän päivystyspoliklinikkatilan peruskorjaus. Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osastoa ei ole koskaan rakennettu teho-osaston tarpeita huomioon ottaen ja se on osoittautunut liian ahtaaksi nykyvaatimusten mukaiseen toimintaan. Lastenklinikka, mukaan lukien vastasyntyneiden teho-osasto, on rakennusteknisesti vanhentunut ja sen kunto on nopeasti heikentynyt mm. toistuvien kosteusvaurioiden vuoksi. Uhkana on, että potilasturvallisuuden vuoksi joudutaan väistötiloihin nopeutetussa aikataulussa ilman, että Lastenklinikalla on osoittaa mahdollisia väistötiloja Hanke on lykkääntynyt toistuvasti. Investointiohjelmassa hankkeelle on osoitettu suunnitteluvaraus vuosille , mutta hankkeesta ei vielä ole kuntayhtymän valtuuston rahoituspäätöstä. Nyt valmistautuminen on yllämainituin syin muuttunut kiireelliseksi. Hankkeen toteuttaminen yksivaiheisena on kokonaisedullisinta ja vaiheittainen hankkeen toteuttaminen saattaisi osoittautua teknisestikin erittäin hankalaksi. 2. TOIMEKSIANTO JA TYÖRYHMÄ HUS:n suurten hankkeiden ohjausryhmän puheenjohtaja Carola Grönhagen-Riska on antanut työryhmälle toimeksiannon laatia mennessä Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjauksen ja laajennuksen hankeselvitystyö. Työryhmä sai myöhemmin lisäaikaa hankkeen valmistumiselle. Toimeksiannon mukaan hankeselvityksessä tulee määritellä, kuvata ja simuloida hankealueelle sijoittuvien yksiköiden tärkeimmät toimintaprosessit sekä kuvata ja perustella väestökehitys- ja työnjakoarvioiden avulla toiminnan laajuus. Lisäksi esitetään alustavat tilatarpeet, täsmennetään hankerajaus, projektin ajoitus ja kustannukset sekä laaditaan tarvittavat rakentamis-, asemakaava- ym. selvitykset hankkeen rahoituspäätöstä ja hankesuunnittelun kilpailutusta varten. Työryhmän jäseniksi nimettiin Naisten- ja lastentautien tulosyksiköstä Naistentautien- ja synnytysten klinikkaryhmän johtaja Raimo Kekkonen, osastonylilääkäri Sture Andersson, osastonylilääkäri Erja Halmesmäki, apulaisylilääkäri Anna-Maija Tapper (sihteeri), ylilääkäri Jari Sjöberg ja osastoryhmän päällikkö Merja Kumpula, operatiivisesta tulosyksiköstä osastonylilääkäri Marjut Leidenius ja HUS- Tilakeskuksesta arkkitehti Salla Itäaho. Maija Haukkamaa toimi työryhmän puheenjohtajana. Juhani Bruun oli työryhmässä erikseen kutsuttuna asiantuntijana. Lähtötietoja hankkeelle: 5/2001; Naistenklinikan yleissuunnitelma; Selvitys toiminnoista ja tilankäytöstä ja ehdotus peruskorjaus- ja muutostyöohjelmaksi. 1/2003; Ensimmäinen hankeselvitysraportti koskien Naistenklinikan L-osan peruskorjauksen ja laajentamisen rakennettavuutta, sekä hankkeen vaiheistusta rakennustöiden kannalta 4/2007; Naistenklinikan kuntoarvio- ja energiakatselmusraportti 4/2009; Väistötilaraportti koskien Naistenklinikalla sijaitsevien naistentautien ja synnytysten toimintojen väistötilajärjestelyjä vastasyntyneiden teho-osaston rakentamisen ja peruskorjauksen ajaksi (Liite 1). 11/09 muistio; Ehdotus kahden magneettilaitteen kuvantamiskeskuksen perustamisesta Naistenklinikalle Rinnakkain tämän toimeksiannon kanssa on myös käynnistynyt Naistenklinikan yleissuunnitelman päivitys, joten molempien työryhmien työ ja tiedot nivoutuvat osin toisiinsa.

6 6 3. YLEISKUVAUS NAISTENKLINIKALLA TOIMIVIEN YKSIKÖIDEN TOIMINNASTA SEKÄ LISÄRAKENNUKSEN PERUSKORJAUKSEEN JA LAAJENNUKSEEN LIITTYVIEN YKSIKÖIDEN TOIMINTA JA TULEVA TILATARVE Obstetriikan ja gynekologian erikoisalat HYKS- alueella HUS-kuntayhtymän perustamisen yhteydessä vuoden 2000 alussa muodostettiin naistentautien ja synnytysten toimiala ja Naistenklinikka ja Kätilöopiston sairaala yhdistettiin hallinnollisesti yhdeksi Naistensairaalaksi. Peijaksen sairaalan naistentautien toiminta siirrettiin Naistensairaalaan vuoden 2003 alussa. Kirurgian toimialaan kuuluva rintarauhaskirurgia siirrettiin helmikuussa 2005 Marian sairaalasta Naistenklinikalle. Vuoden alussa 2006 muodostettiin HYKS-sairaanhoitoalue. Naistentautien ja synnytysten toimialaan liitettiin Kätilöopiston sairaalan ja Naistenklinikan lisäksi Jorvin sairaalan naistentautien ja synnytysalueen toiminnot. Vuonna 2008 muodostettiin toimialojen tilalle neljä tulosyksikköä ja silloin syntyi naisten- ja lastentautien tulosyksikkö. Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö muodostuu viidestä klinikkaryhmästä: lastentaudit, lastenkirurgia, lastenneurologia, lastenpsykiatria sekä naistentaudit ja synnytykset. Naistenklinikalla toimii lisäksi synnytysyksikössä vastasyntyneiden valvontayksikkö. Hyksissä naistentauteja ja synnytyksiä sekä vastasyntyneiden hoitoa on em. kaikissa kolmessa kiinteistössä: Naistenklinikalla, Kätilöopiston sairaalassa sekä Jorvin sairaalassa Naistenklinikan toimiessa tertiääriklinikkana. Työnjako perustuu sairaaloiden profiloitumiseen ja siihen, että käytettävissä oleva leikkaussalikapasiteetti ja muut tilat käytetään optimaalisesti Obstetriikka Nykyinen toiminta Syntyvyys on 2000-luvulla ollut HYKS- alueella tasaisesti kasvussa, muualla HUS- alueella syntyvyyden pysytellessä stabiilina. HUS- alueen synnytyksistä vuonna 2009 ( synnyttäjää) tapahtui valtaosa ( synnytystä) HYKS- alueen sairaaloissa Naistenklinikalla (NKL, 5437 synnytystä), Kätilöopiston sairaalassa (KOS, 5677 synnytystä) ja Jorvin sairaalassa (Jorvi, 3476 synnytystä). HYKS- alueella synnytysmäärä on kasvanut 1998 lähtien kymmenessä vuodessa 17%, 2100 synnyttäjällä (Taulukko 1) Syntyvyyden ennustaminen tulevina vuosina on haastavaa, mutta todennäköisimmin mahdollinen kasvu edelleen suosii kasvukeskuksia, kuten HYKS- aluetta. Maahanmuutto ja laman kerrannaisvaikutukset tuovat lisähaasteen syntyvyyden ennustamiselle. Taulukko 1. Synnytysmäärät pääkaupunkiseudulla Synnytykset pääkaupunkiseudulla

7 7 Naistenklinikka, Kätilöopiston ja Jorvin sairaala ovat kaikki suuria synnytysyksiköitä. Synnytyspäivystys toimii ympärivuorokautisesti joka kiinteistössä, kuten luonnollisesti hätäsektiovalmiuskin. Synnytyssaleja on yhteensä 31 ja antenataaliosastoja on joka kiinteistössä yksi, Jorvin antenataaliosasto toimii lapsivuodeosaston yhteydessä. Lapsivuodeosastoja on kolmessa kiinteistössä yhteensä 8. Sopeutuminen lisääntyviin synnytysmääriin on osin tapahtunut toimintoja tehostamalla ja rationoimalla; avohoitopainotteisuus on lisääntynyt ja vastasyntyneiden kotiutumisajat ovat lyhentyneet. Kaikki HYKSalueen synnytyssairaalat ovat strategioissaan sitoutuneet vauvamyönteisyysohjelmaan, ja näin toimintamallit ovat yhdenmukaistuneet. Toimintojen yhdenmukaistaminen ja synnytysyksiköiden kiinteä yhteistyö koko HYKS- alueella on helpottanut oleellisesti sopeutumista ajoittain suuriinkin kuukausittaisiin synnytysmäärien vaihteluihin. Ruuhkahuippujen aikana on resursseja eri kiinteistöjen välillä voitu tasata tai ohjata synnyttäjiä toiseen yksikköön. Tulevaa tilatarvetta ajatellen ovat lapsivuodeosastot avainasemassa. Lapsivuodeosastojen kuormitusprosentti on tällä hetkellä suurin ja sitä on pyrittävä väljentämään tasaisesti 80 %:iin. Tässä yhteydessä on pohdittava myös perhehuoneiden kysyntä ja tarve tulevaisuudessa. Alla olevasta taulukosta voidaan nähdä, että jo nyt vastasyntyneiden kotiutuminen tapahtuu nopeasti ja melko yhdenmukaisesti eri kiinteistöissä. Keskimääräinen hoitoaika vuonna 2009 oli alatiesynnyttäjillä 2,6-2,8 vrk ( synnyttäjää) ja keisarileikkauksen jälkeen 3,7-4,2 vrk (2 590 synnyttäjää). Kotiutusaikojen oleellinen lyhentäminen tästä ei ole tarkoituksenmukaista vastasyntyneiden turvallisuuden kannalta; Lyheneminen tapahtunee, ja onkin jo tapahtunut, lähinnä pitkissä hoitojaksoissa (Taulukko 2). Näin ollen, mikäli synnyttäjien määrä kasvaa, on myös lapsivuodeosastopaikkojen määrää lisättävä vastaavasti (Taulukko 3). Taulukko 2. Lapsivuodeosastojen keskihoitoajat HYKS (NKL, KOS, Jorvi) 60 Äitien hoitoaika tunteina HYKS:ssä 2009 % osuudet eri sairaaloissa KOS % NKL % Jorvi % < Lähde: Obstetrix Visio vuosille Väestöennusteiden (Tilastokeskus/ Pääkaupunkiseudun sairaala-aluevisio 2030) mukaan väestön kehityksen oletetaan lisääntyvän n 14 % HUS alueella. Alle 1-vuotiaiden lasten määrän sekä synnytysten määrän oletetaan lisääntyvän HYKS- alueella n 10 %, joka tarkoittaisi n 1500 synnyttäjää enemmän vuonna HYKS- alueella olisi tällöin yli16000 synnyttäjää; Länsi-Uudenmaan synnyttäjät mukaan lukien on arvioituna kokonaismääränä käytetty synnytystä vuonna Synnytysten keskittäminen jatkossa voi edelleen osaltaan suurentaa arviolukua, joten siihenkin on pyrittävä varautumaan. Mikäli keskittämistä edelleen tapahtuisi, tulisivat Kätilöopiston ja Jorvin sairaala olemaan suurimmat vastaanottajat, joten nyt suunnitteilla oleva väistötilakapasiteetti tulisi tuolloin uudelleen arvioitavaksi ja käyttöön, kuten väistötilaraportista on nähtävissä (Liite 1). Lopullisissa luvuissa on myös pyrittävä arvioimaan, kuinka paljon lisätarvetta toimintojen ja vaatimusten muutokset ajassa tuovat tullessaan; Mikä on realistinen arvio, kuinka paljon tämäntyyppisille väljennyksille jatkossa on mahdollisuutta, mukaan lukien tulevaisuuden arvio perhehuoneiden osuudesta sekä yleensä huoneiden varustelun ja yksityisyyden taso. Nämä seikat tulevat erityisesti

8 8 tarkasteltavaksi HUSLAB tilojen vapautuessa. Pyrkimys 80% kuormitusprosenttiin vuodeosastoilla tulee tällä hetkellä säädellyksi suurelta osin perhehuoneosuuden ja ruuhkahuippujen kautta; tähän tavoitteeseen päästään asteittain tilojen väljentyessä. Vuoden 2010 alusta on lapsivuodeosastopaikkoja Kätilöopiston sairaalassa voitu lisätä (6 paikkaa) tiloja rationoimalla. Toiminnan muutokset ja tilatarve Naistenklinikalla Nyt tehdyssä suunnittelussa on arvioitu aluksi maksimi synnytysmäärä Naistenklinikalla vuonna 2020, ylijäävien synnytysten sijoittuessa HYKS alueen muihin synnytysyksiköihin (KOS, Jorvi). Lähtökohtana alla olevassa laskelmassa on pidetty Naistenklinikan vuosittaista 7500 synnytysmäärää, joka voidaan ottaa käyttöön asteittain, vuosien aikana. Synnytysmäärästä on johdettu vastaavaan määrään tarvittavat muut sairaansijat ja toiminnot (Taulukko 3). Taulukko 3. Obstetrisen toiminnan lisätarvelaskelma / 1000 synnytystä, NKL NKL 2009, 5437 synnyttäjää synnytys salit lapsivuode osastot antenataali osasto¹ Synnytyssalit/ sairaansijat nettohoitopäivät kuormitus% 91% 77% synnytyssaleja, sairaansijoja/1000 synn 2,4/ /1000 4,4/1000 -jos 80% kuormitus; sair.sija/ 1000 synn 2,1/ ,2/1000 4,2/1000 -jos 80% kuormitus;/ optimaalimitoitus 11, lisäresurssitarve/ 1000 synnytystä 2,1/ ,2/1000 1,9/ (6000 synnyttäjää) 12, (6500 synnyttäjää) 13, (7000 synnyttäjää) 14, (7500 synnyttäjää) 15, Naistenklinikan synnyttäjien lisääntyessä normaalisynnyttäjien suhteellinen osuus kasvaa ja potilasmateriaali näin ollen kevenee alentaen myös keskimääräistä hoitoaikaa. Hoitojaksot tulevat tässä tilanteessa lisääntymään samassa suhteessa kuin esim. Kätilöopistolla (1500 hoitojaksoa/1000 synnytystä). Hoitojaksot lisääntyisivät näin ollen 3000 hoitojaksolla. Keskimääräisen hoitoajan arvioidaan hieman laskevan (2,8 ->2,7 vrk). Vastaavasti vuodeosastopaikkojen lisätarve tulee olemaan alhaisempi potilasmateriaalin keventyessä ja hoitoaikojen lyhentyessä (lapsivuodeosastolla 10,2 paikkaa/1000 synnytystä, antenataaliosastolla 1,9 paikkaa/1000 synnytystä). Tulevaisuudessa toiminnan joustavuuden kannalta on tärkeää pyrkiä tarkastelemaan koko synnytysprosessia yhtenä kokonaisuutena, joka helpottaa toiminnan suunnittelua esim. ruuhkahuippuina. Synnytyssalissa keskimääräistä synnyttäjän viipymää ei ole laskettu. Toteumien pohjalta voidaan kuitenkin laskea suhdelukuna keskimäärin tarvittavien synnytyssalien määrä tuhatta normaalisynnyttäjää kohti (2,1 synnytyssalia/1000 synnyttäjää). Tästä luvusta ei ole eriytetty sektiosynnyttäjiä, joten sektioprosentin ollessa suurempi, on synnytyssalitarve tätä vähäisempi. Naistenklinikan suhdelukua (2,4/1000) on suurentanut synnytyssaleihin sijoitetut tarkkailupotilaat. Vuoden 2010 alusta synnytyssaleissa tarkkailupotilaat voidaan hoitaa antenataaliosastolla. Synnyttäjien lisääntyessä Naistenklinikalla 2000:lla tarvitaan yhteensä 15 synnytyssalia sekä 1 eristyssynnytyssalina toimiva synnytyssali ilman henkilökuntamitoitusta. Lapsivuodeosastokapasiteetiksi tarvitaan nyt jo olemassa olevien 54 lapsivuodepaikan (kolme osastoa) lisäksi lisää 27 vuodeosastopaikkaa (1-2 osastoa). Tämä lisä suunnitellaan saatavan asteittain vuosina ja HUSLAB toiminnan väistyessä, jolloin väistötiloista myös asteittain poistutaan. Antenataalisairaansijojen tarve on viime vuosina laskenut. Hoitomuotojen kehittyessä enenevästi poliklinikkapainotteiseksi arvioidaan antenataalihoitojaksojen ja -hoitopäivien määrän suhteellisesti hieman laskevan. Synnytyssalien tarkkailupaikat siirtyvät vuoden 2010 alusta antenataaliosastolle, joka

9 9 kuitenkin lisää sairaansijatarvetta kompensoiden muutoin oletetun vähenemän. Antenataalipaikkoja tarvitaan vuonna 2020 laskennallisesti kolme lisää. Äitiyspoliklinikkakäynteihin on laskettu käynnit käyntityypeittäin (ensi uusinta- päivystyskäynnit), kuten myös hoitokäynnit esim. seulaultraäänitutkimuskäynnit sekä hoitajavastaanotot. Tähän kuuluvat myös hoitopuhelut/ hoitokirjeet (n 5% osuus) säästäen perinteisen potilaskäynnin, ollen hoitoyksikössä kuitenkin aikaa vievä, sisältäen sovitusti lääkärin kannanoton hoitosuhteessa olleen potilaan tilanteeseen, jatkohoidon suunnitteluun, potilaan informoinnin ja asianmukaisen kirjauksen potilasasiakirjoihin. Potilaan käynnille, sekä lääkärin että hoitajan vastaanotolle, on äitiyspoliklinikalla allokoitu 30 min aika, käytännössä mahdollistaen keskimäärin 11 potilaan käynnin päivässä (2640 käyntiä/ v). Teoreettinen poliklinikkahuoneen maksimi (6 h/ päivä; 12 potilaskäyntiä/ pv; 240 arkipäivää/ v) on 2880 käyntiä vuodessa. Huoneita äitiyspoliklinikalla on 19 joista viidessä on yhdistetty kätilö/ lääkärihuone vierekkäin väliovella erotettuna. Seulaultraääniä tehdään kolmessa huoneessa ja sisätautilääkäreillä on käytössään 2 huonetta. Sisätautilääkärit konsultoivat muita osastoja, myös gynekologisten potilaiden osalta. Elektiivisiä äitiyspoliklinikkakäyntejä (mm. äitiyspoliklinikkakäynnit sekä seulaultraäänikäynnit) oli v Teoreettinen tarve tälle potilasmäärälle on 8 vastaanottohuonetta. Synnytyslisäys tuo arviolta 7000 käyntiä lisää (3,5 käyntiä/ synnytys). Tämä vaatii 2,5 optimikäytössä olevaa poliklinikkahuonetta. Äitiyspoliklinikan sekä sikiötutkimusyksikön peruskorjaus suunniteltiin aikoinaan väljäksi tulevaisuutta ja mahdollisesti lisääntyviä käyntejä ajatellen, mahdollistaen nyt suunnitellun lisän. Tarvittaessa esim. seulaultraäänitutkimuksia voidaan siirtää sikiötutkimusyksikön tiloihin. Sikiötutkimusyksikössä on 2 lääkärin vastaanottohuonetta (perinatologi ja perinnöllisyyslääkäri) ja 2 hoitajan huonetta kohden vuonna 2009 käyntejä Synnytysten lisääntyminen 2000 synnyttäjällä, tuo yksikköön 300 käyntiä lisää, joka mahtuu olemassa oleviin tiloihin. Päivystyspoliklinikka on Naistenklinikalla ainoa poliklinikka, jossa hoidetaan sekä obstetrisia että gynekologisia päivystyspotilaita ympärivuorokautisesti. Obstetrisia käyntejä poliklinikalla oli vuonna 2009 kahta tutkimushuonetta ja 4 tarkkailupaikkaa kohden 6000 käyntiä (5238 päivystyskäyntiä ja virkaaikaisia kontrollikäyntejä 833). Lisäys 2000:lla synnyttäjällä tuo arviolta 2000 käyntiä lisää tälle ympärivuorokautiselle poliklinikalle,. Sekä potilaille tarkoitetut tilat että henkilökunnan sosiaaliset tilat ovat poliklinikalla peruskorjaamattomat ja ahtaat, lisätilan tarve on jo nyt olemassa. Päivystyspoliklinikka on synnytysalueen välittömässä läheisyydessä ja sisältyy kiinteästi peruskorjattavaan alueeseen mm. ilmastointiratkaisujen osalta. Päivystysalueen peruskorjaus on näin ollen suunniteltava synnytysalueen remontin yhteyteen; Tavoitteena on tiivistää koko alueen yhteistyötä entisestään (esim. sosiaalisten tilojen suhteen) ja ottaa hyötykäyttöön ko alueiden välissä sijaitseva aulatila, jolloin tuleville toiminnoille on tällä alueella järjestettävissä riittävästi tilaa. Pova poliklinikkatoiminta (lapsivuodeosastolla sijaitseva kotiutuneiden vastasyntyneiden kontrollipoliklinikka) on lapsivuodeosaston 61 yhteydessä ja siihen on varattu 1 huone; Samassa huoneessa käyvät sekä kätilön- että neonatologin kontrolleihin tulevat potilaat (1200 käyntiä/ v). Arvioitu 400 lisä käyntimäärissä on mahdollista järjestää nyt olemassa olevissa tiloissa. Henkilöstö Synnytysten lisääntyessä 1000 synnytyksellä on sillä heijastusvaikutuksia poliklinikoille, päivystykseen, antenataaliosastolle, synnytyssaliin sekä lapsivuodeosastoille. Toiminnan lisääntyminen edellyttää henkilökunnan lisäämistä. Tällä hetkellä 1000 synnyttäjää kohden on Naistenklinikalla 30 vakanssia. Jo tällä hetkellä ovat kaikki korkean riskin synnyttäjät Uudeltamaalta on keskitettynä Naistenklinikalle, joten synnytyslisäys nostaa suhteessa pääasiallisesti matalan riskin synnyttäjiä. Keskimäärin HYKS:n synnytyssairaaloissa on 1000 synnyttäjää kohden 27 vakanssia koko synnytysprosessia varten. Suurin henkilökunnan lisäystarve tulee uuden lapsivuodeosaston perustamisesta. Osa HYKS-alueen lisääntyneistä synnyttäjistä on siirtymää HUS alueelta, jolloin henkilöstö siirtyy synnyttäjien mukana; Laskennallisesti 500 synnyttäjää kohden tarvitaan 13,5 hoitohenkilökunnan ja 0,5 lääkärin siirtymä. Väestön kasvun tuoma synnytyslisä on vuositasolla 1500 synnyttäjää enemmän vuonna 2020, joten hoitohenkilöstön todellinen lisäystarve on vuodesta 2015 alkaen 22, vuodesta 2020 alkaen tämän lisäksi 21 vakanssia. Lääkäreiden vastaavat luvut ovat vakanssia sekä muun henkilökunnan

10 10 Taulukko 4. Obstetriikka: Tuleva toiminta, tilatarve ja henkilöstölisä OBST NKL KOS JORVI HYKS Toiminta synnytykset sektiot sektio % 23,0 23,0 15,0 15,0 13,7 13,7 17,7 18,2 - obst päiv. oper yht hoitojaksot nettohoitopäivät ka hoitoaika 2, , , ,6 2.5 Kuormitus % 87% 80% 77% 77% 62% 61% 77% 75% avohoitokäynnit josta seulaultra josta päivystykset OBST NKL KOS JORVI HYKS Tilat synnsalit * * - synn.tarkkailupai obst.leikk salit 2,5 3 2,5 2,5 1,5 1,5 6,5 7 obst.sairaansija antenat lapsivuode 54(60)** polikl. huoneet*** ,5 7,5 47,5 51,5 - svo. tarkk.paikat * yksi eristyssynnytyssali ilman henkilökuntamitoitusta ** 2010 lähtien lapsivuodepaikkoja 60, *** sopeutus olemassa oleviin tiloihin OBST NKL KOS JORVI HYKS Henkilökunta Lääkärit + 3* 19,5 22, ,5 33,5 35,5 Hoitohenk. + 43* 142,5 185, ,5 371,5 392,5 Muut (os.siht) * lisäksi, mikäli n 500 synnytyksen siirtymä HUS-alueella, sisäisin siirroin laskennallisesti n 13,5 hoitaja- 0,5 lääkärivakanssia

11 Gynekologia Nykyinen toiminta Naistentautien toimintaa HYKS alueella on Naistenklinikan lisäksi Kätilöopiston sairaalassa sekä Jorvin sairaalassa. Kaikissa yksiköissä toimii naistentautien poliklinikka ja päiväaikainen naistentautien päivystys. Naistenklinikalla poliklinikan osana toimii hormonipoliklinikka, Kätilöopiston sairaalassa perhesuunnittelupoliklinikka. Naistenklinikan naistentautipäivystys toimii ympäri vuorokauden kaikkina päivinä. Jorvissa naistentautien päivystys toimii tällä hetkellä arki-iltaisin klo saakka, Kätilöopistolla klo saakka. Naistenklinikalla toimii päivystyksen lisäksi HYKS alueen ainoa ympäri vuorokauden ja seitsemän päivää viikossa päivystävä naistentautien osasto. Lisäksi Naistenklinikalla on erillinen ympärivuorokautinen syöpätautien vuodeosasto. Kätilöopistolla on naistentautien viikkoosasto sekä arkipäivisin klo 18 saakka toimiva päiväkirurginen osasto. Jorvissa naistentautien vuodeosastokapasiteettia vuokrataan operatiiviselta tulosyksiköltä, 10 osastopaikkaa. Leikkaustoiminta Naistenklinikalla Kaikissa sairaalakiinteistöissä on naistentautien leikkaustoimintaa (Taulukko 5). Toiminta on jo nyt hyvin yhtenäistä; HYKS alueella naistentaudeilla on vain yksi kaikkien yksiköiden leikkausjono; potilaita leikataan missä tahansa kiinteistössä jonotilanteesta riippuen. Näin toimien leikkausjono on saatu purettua, yli 6 kk jonottaneita ei ole. Koko alueen syöpäkirurgia ja vaativa gynekologinen kirurgia, kuten myös vaikeasti sairaiden potilaiden leikkaushoito on keskitetty Naistenklinikalle. Naistenklinikalla tehdään vuosittain synnytystoimintaan liittyvän operatiivisen toiminnan lisäksi 1500 virka-aikaista naistentautien leikkausta, joista 400 on syöpäleikkausta. Lisäksi leikkausosastolla on tehty n obstetrista tai gynekologista päivystysleikkausta, joista lähes puolet tehdään virka-aikana. Naistenklinikalla on käytössä 3 leikkaussalia päivässä naistentautien leikkaustoimintaa varten, käytännössä kuitenkin vain 2,5 henkilökuntamitoituksen vuoksi. Erillistä päivystystiimiä ei ole olemassa. Päivystysleikkauksia on kuitenkin virka-aikana keskimäärin yli kaksi päivystysleikkausta päivässä ja päivystysleikkauksiin henkilökunta kootaan kulloinkin muiden leikkaussalien henkilökunnasta, hankaloittaen elektiivisen toiminnan suunnittelua ja mitoitusta (Liite 2 ja 3). Kätilöopistolle on keskittynyt päiväkirurginen toiminta, raskauden keskeytykset ja tavallinen gynekologinen kirurgia. Kätilöopiston sairaalassa tehdään n 3100 virka-aikaista naistentautien leikkausta, johon Kätilöopistolla on leikkaussalissa käytössä 2,5 leikkaussalia päivässä ja sen lisäksi 2 leikkaussalia päivittäin päiväkirurgisessa yksikössä. Virka-aikaisiin päivystysleikkauksiin (n 800 leikkausta) kootaan samoin leikkaustiimi muista leikkaussaleista. Jorvissa, jossa myös on päiväkirurgiaa ja tavallista gynekologista kirurgiaa, on naistentaudeilla käytössä yksi leikkaussali kolmena päivänä viikossa varsinaisessa leikkaussalissa ja kahtena päivänä päiväkirurgisessa yksikössä, molemmat operatiivisen tulosyksikön tiloissa. Jorvissa tehdään yli 700 virka-aikaista leikkausta vuosittain. Taulukko 4. Leikkausmäärät sekä päivä- ja päivystyskirurgian osuudet 2009 HYKS 2009 Leikkaussalitoiminta NKL NKL KOS JORVI HYKS salit elekt päiv yht elekt päiv yht elekt päiv yht YHT Gyn kir Obst kir 2, Rinta kir 2, yht Yht Gyn +Obst josta päiväkirurgiaa Vuodeosastotoiminnot Naistenklinikalla Naistentaudeilla on kaksi osastoa ympärivuorokautisessa toiminnassa. Syöpäosastolla 11 toimii 16- paikkainen vuodeosasto sekä 17-paikkainen päiväpoliklinikka. Naistentautien osasto 30 (25 paikkaa) toimii HYKS-alueen naistentautien päivystävänä vuodeosastona. Osastolla on myös leikattuja syöpäleikkauspotilaita ja osasto ottaa vastaan viikonlopuksi ne potilaat rintarauhaskirurgian viikkoosastolta, jotka eivät ole voineet kotiutua. Toiminta on tehostunut potilaiden hoitoaikojen lyhentyessä.

12 12 Poliklinikkatoiminta Naistenklinikalla Gynekologisen poliklinikan toiminta ei koostu ainoastaan leikkaustoimintaan liittyvästä toiminnasta. Poliklinikalla hoidetaan merkittävä määrä muuta yleisgynekologiaa, syöpätauteja sekä hormoni poliklinikan potilaita (endokrinologia 25%, lapsettomuuden tutkimus ja hoito 75%). Kokonaisuudessaan toimintaa on 19 vastaanottohuoneessa sekä neljässä ohjaus ja jonohoitajan huoneessa. Elektiivisen yleisgynekologisen poliklinikkatoiminnan lisäksi poliklinikkahuoneissa toimii koko naistentautien opetuspoliklinikkatoiminta ryhmäopetuksineen. Tämä toiminta joudutaan suunnittelemaan opetustoimintaan sovittaen ja vaatii tarkkaa lukujärjestyksen ja huonetilojen suunnittelua. Opetuspoliklinikoilla ryhmäopetustilanteissa vastaanotetaan muutama potilas päivässä, joten nämä huoneet ovat opetuskäytön vuoksi vajaammalla käyttöasteella potilaskäyntien suhteen. Poliklinikalla toimii yhdessä huoneessa päivittäin kokopäiväisesti anestesialääkäri. Sisätautilääkäri käy kerran viikossa, muina aikoina huoneessa otetaan leikkauspotilaiden sydänfilmit. Syöpätautien poliklinikka (2 erillistä poliklinikkahuonetta/ 3500 käyntiä vuosittain) sijaitsee syöpätautien osaston välittömässä läheisyydessä. Syöpätautien osastolla 11 toimii lisäksi lisääntyneiden sytostaattihoitojen vuoksi kasvava ns. osastopoliklinikka (2 huonetta/ 5500 käyntiä). Hormonipoliklinikka toimii naistentautien poliklinikan jatkeena (3 lääkärin vastaanottohuonetta sekä 1 hoitajan vastaanottohuone / n käyntiä vuosittain). Horm poliklinikalla poliklinikkatoiminta on lisääntynyt, ja toiminnalle on suunniteltava jo nyt lisätiloja. Lapsettomuushoidoissa ei edelleenkään ole pysytty hoitotakuussa omana toimintana, vaan niissä joudutaan käyttämään ostopalvelua (n 100 paria vuosittain). Tämän ainoan naistentautien ostopalvelutoiminnan kotiuttaminen omaksi toiminnaksi on suunnitelmissa (Liite 4). Poliklinikalla toimii myös gynekologisen leikkaustoiminnan jonohoito (2 huonetta) sekä tutkimus/ projektipotilaiden tarpeisiin poliklinikkatoiminta (1 huone). Kokonaisuudessaan poliklinikkakäyntejä (sisältäen hoitokirjeet/ hoitopuhelut) on n , jota varten optimitilanteessa (12 potilasta/ pv) tarvittaisiin 12 huonetta; Poliklinikkatoiminta on kuitenkin yllä mainituin seikoin pirstaloitunutta, vaatien suuremman huonekapasiteetin. Visio vuosille Yleistä Gynekologinen leikkauskysyntä on kokonaisuutena vähentynyt luvun alusta mm. valtakunnallisten hoitoonottokriteerien myötä. Kysyntä näyttää kuitenkin luvun lopulla vakiintuneen. Väestön ennustetaan kasvavan v mennessä HYKS sairaanhoitoalueella arviolta henkilöllä. Väestön lisäys johtuu osin työikäisten muuttoliikkeestä muualta Suomesta, osin muuttoliike tullee tapahtumaan ulkomailta. Väestöpohja tulee selkeästi vanhenemaan, jonka seurauksena on todennäköistä että esim. gynekologisten syöpien, laskeumaleikkausten ja virtsankarkausleikkausten sekä yhä sairaampien potilaiden määrä tulee kasvamaan tulevana vuosikymmenenä. Synnytystoiminnan keskittämisen seurauksena myös naistentautien keskittäminen reuna-alueen sairaaloista lisännee alueen naistentautien kysyntää. HYKS sairaanhoitoalueen sisäistä keskittämistä tulee edelleen harkita. Gynekologisia leikkauksia on vuonna 2020 vuositasolla arviolta 300 enemmän, joista 50 on syöpäleikkauksia ja päiväkirurgiaan sopivia (muualla leikattavia) potilaita 50. Vaativien ja vaikeasti sairaiden potilaiden leikkaukset tulevat yhä enenevästi keskittymään Naistenklinikalle, joten potilasmateriaali edelleen tulee raskaammaksi Naistenklinikalla, jossa leikkausten määrän arvioidaan lisääntyneen vuositasolla 250 leikkauksella vuonna Potilasmateriaalin käydessä yhä raskaammaksi, leikkaussaleissa leikattavien potilaiden leikkausaika pitenee, ja saliaikaa tarvitaan aiempaa enemmän samalle potilasmäärälle. Taulukko 6. Gynekologiset leikkaukset 2009 ja 2020 / virka-aika Gyn leikaukset a h yht h/ v salitarve leikaukset/ vuosi sali 1560 h/v - syöpä , verkkolask , kombinoitu endometrioosi päiväkirurgia , yleisgyn , virka-aikainen gyn. päivystys Yht ,0

13 13 Toiminnan muutokset ja tilatarve vuonna 2020 Leikkaussalitoiminnassa gynekologinen kirurgia on ollut jatkuvassa muutoksessa. Jo luvulta alkanut muutos yhä mini-invasiivisemman kirurgian suuntaan jatkuu edelleen. Kasvava osuus leikkauksista, sisältäen syöpäleikkaukset, tehdään laparoskooppisesti. Vaikka potilaat hoidetaan lyhytjälkihoitoisesti tai jopa päiväkirurgisesti ei se kuitenkaan vähennä leikkaussalin käyttöä vaan päinvastoin, monien leikkausten leikkausajat samalla pitenevät, jolloin leikkaussaliajan tarve lisääntyy. Väestön vanhetessa myös laskeumaleikkausten luonne on jatkuvassa muutoksessa. Leikkausten tulevat yhä vaativammaksi uusien tekniikoiden ja myös verkkomateriaalien käytön vuoksi. Robottileikkausten osuus tullee tulevaisuudessa kasvamaan välineistön kehityksen myötä. Tämä kehitystrendi vaatii yhä suurempaa panostusta kirurgiseen opetukseen lisäten osaltaan leikkaussalitarvetta. Nykykäytännön mukaan päivystysleikkaukset pyritään suorittamaan virka-aikana, joka lisää päiväaikaista päivystysleikkaustoimintaa, joka puolestaan hankaloittaa elektiivisten leikkausten suunnittelua ja läpivientiä. Käytännössä gynekologisen kirurgian salitarve vuonna 2020 tulee olemaan 3-3,5 leikkaussalia. Vuodeosastotoiminnan lisääntyminen voidaan sopeuttaa nyt olemassa oleviin tiloihin; Syöpäosasto 11 on peruskorjattu, ja toiminnan lisääntymiseen on tilojen puolesta varauduttu: myös yhteistyötä os. 30 kanssa tiivistetään edelleen. Poliklinikkatoiminnan merkittävää lisääntymistä ei leikkaustoiminnan lisääntyminen aiheuta. Väestön vanhetessa ja monimuotoistuessa on kuitenkin varauduttava myös poliklinikkatoimintojen lisääntymiseen. Toiminnot saadaan sopeutettua jo olemassa oleviin tiloihin asteittain. Hormonipoliklinikan toimintojen laajentaminen kahteen kerrokseen ja ostopalveluiden kotiuttaminen tulee harkittavaksi 4. kerroksen väistötilojen vapautuessa. Tässä yhteydessä myös naistentautien poliklinikan tiloihin tulee väljyyttä. Opetustoimintaan tulee saada ryhmäopetuksia varten ainakin muutama kookkaampi huone, jonka toteuttaminen tulee mahdolliseksi viimeistään poliklinikka-alueen peruskorjauksen yhteydessä. Niin potilastyön kuin opetus- ja tutkimustoiminnan kannalta on poliklinikkatoimintoja tarkasteltava yli klinikkarajojen ja toimintojen yhteiskäyttöä suunnitellen (Liite 5). Henkilöstö Henkilöstömäärässä yllä mainittu toiminnan lisäys merkitsee lievää lisäystä, joka kohdistuu pääasiassa leikkaussalin hoitohenkilökuntaan. Remontin valmistuttua vuodesta 2015 alkaen henkilöstön lisäystarve tulee olemaan 5 sairaanhoitajaa (yhden elektiivisen salin lisäys). Tämä lisäys tarvitaan alkuvaiheessa erityisesti lisääntyvään rintarauhaskirurgiaan (Siirtymä Jorvista sekä rintasyöpäilmaantuvuuden kasvu). Jorvin rintarauhaskirurgiaa hoitanut leikkaussalihenkilökunta ei ole erotettavissa leikkaussalin yleistoiminnasta, joten siirtoa siltä osin ei ole suunniteltu. Päiväaikaisen operatiivisen toiminnan asteittainen lisääntyminen kokonaisuudessaan vuoteen 2020 mennessä vaatii edelleen 5 leikkaussalihoitajaa lisää. Lisäksi synnytystoiminnan lisäys vaatii tällöin leikkaussaliin päivystysaikaisen hoitohenkilökunnan lisäyksen (4 hoitajavakanssia). Kaikkiaan vuodesta 2020 alkaen hoitajien lisätarve tulee olemaan 14 sairaanhoitajaa. Alkuvaiheessa ei lääkärityövoiman lisäystarvetta ole, vuodesta 2020 alkaen toiminnan lisäys vaatii yhden erikoislääkärivakanssin. Lääkäri toimii leikkaussalin ohella myös naistentautien osastolla ja poliklinikalla. Yksi osastosihteerin vakanssi tarvitaan leikkaussalialueelle vuodesta 2020 alkaen.

14 14 Taulukko 7. Gynekologia: Tuleva toiminta, tilatarve ja henkilöstölisäys GYN NKL KOS JORVI HYKS Toiminta 12/ leikkaukset päiväkirurgia päivystys hoitojaksot nettohoitopäivät ka nettohoitoaika 2,4 2,4 1,1 1,1 1,5 1,5 1,58 1,58 kuormitus %¹ (49) (49) (28) (28) (42) (42) avohoitokäynnit päivystys os os7/os ¹ KOS osastot viikko/ päiväosastoja, (kuormitus % epätarkka) GYN NKL KOS JORVI HYKS Tilat leikkaussalit¹ 3,0/ 8 3-3,5/10 4,5 / 7 4,5/ 7 1/ 2 1/ 2 8,5/ /10 heräämöpaikat sairaansijat hoitopaikat/ tarkkpaik pklhuone² ,5 6,5 37,5 37,5 - pkl tmp salit pkl heräämö pkl tarkk paikat ¹ Oper osaston gyn toiminnan salit / kaikkien leikkaussalien kokonaismäärä, ² ei sisällä 4.kerr. horm pkl laajennusta GYN NKL KOS JORVI HYKS Henkilökunta Lääkärit +1 24,5 25, ,5 52,5 53,5 Hoitohenk * ** Muut (os.siht.) *NKL: leikkausosaston hoitohenkilökunta + anest. lääkärit hoitavat myös rintakirurgian potilaat. **Jorvi: ei sisällä gyn / leikkausosastoa/ päiväkirurgiaa toiminto oper tulosyksikön hoitohenkilökunnan hoitamana

15 Neonatologia Nykyinen toiminta NALA:n neonatologian klinikka koostuu neljästä osasta: Lastenklinikalla (K7) sijaitseva vastasyntyneiden teho-osasto vastaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja osittain muun Suomen vastasyntyneiden vaativasta diagnostiikasta sekä teho- ja tehovalvontahoidosta. Osaston K 7 yhteydessä sijaitseva avohoitovastaanotto (K7AVO) vastaa erityisten riskiryhmien seurannasta 12 kk korjattuun ikään saakka. Naistenklinikalla (N7)sijaitseva vastasyntyneiden valvontaosasto vastaa Naistenklinikalla syntyneiden lasten ensihoidosta, elvytyksestä ja adaptaatiovaiheen tehovalvonnasta, lyhytaikaisesta vuodeosastohoidosta sekä lapsivuodeosastolla olevien lasten määrätyistä tutkimuksista ja toimenpiteistä. NKL:n vuodeosastolla pediatrit tutkivat kotiutustarkastusten lisäksi polikliinisesti esim. varhain kotiutettuja vastasyntyneitä. Kätilöopiston sairaalassa (V37) sijaitseva vastasyntyneiden osasto vastaa Kätilöopiston sairaalassa syntyneiden lasten virvoittelusta, adaptaatiovaiheen valvonnasta ja jatkohoidosta kotiuttamiseen saakka. Merkittävä osa osaston K7 keskosista siirtyy tehohoitovaiheen jälkeen jatkohoitoon LV37:lle, jossa hoito jatkuu kotiutukseen saakka. Osaston V37 yhteydessä toimiva avohoitovastaanotto (V37AVO) vastaa Kätilöopiston sairaalasta kotiutettujen lasten seurannasta, sekä niiden helsinkiläisten ja vantaalaisten vastasyntyneiden kehitysseurannasta, jotka eivät kuulu K7AVO:n seurannan piiriin. Jorvin sairaalassa (L2) sijaitseva vastasyntyneiden osasto vastaa Jorvin sairaalassa syntyneiden lasten adaptaatiovaiheen valvonnasta ja hoidosta. Osa osaston K7 keskosista siirtyy tehohoitovaiheen jälkeen jatkohoitoon L2:lle, jossa hoito jatkuu kotiutukseen saakka. Jorvin lastentautien poliklinikan yhteydessä toimiva vauvapoliklinikka (JL4) vastaa Jorvin sairaalasta kotiutettujen lasten ja osan NKL:lla syntyneiden lasten kehitysseurannasta. Visio vuosille Demografia HYKS-alueella synnytysten määrä on merkittävästi lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuodesta 1998 vuoteen 2009 synnytysten määrän nousu oli yli 2000 (17%). Väestöennusteiden (Tilastokeskus/ Pääkaupunkiseudun sairaala-aluevisio 2030) mukaan alle 1-vuotiaiden lasten määrän sekä synnytysten määrän oletetaan lisääntyvän HYKS- alueella n 11 %. Tämän perusteella vuonna 2020 syntyy n 1500 lasta enemmän kuin vuonna Sekä maan sisäinen että ulkomailta Etelä-Suomen alueelle suuntautuva muuttoliike voi johtaa tulevien 10 vuoden aikana yllätyksellisesti kasvaviin synnytyslukuihin. Tehohoitoa vaativien vastasyntyneiden lukumäärä määräytyy koko HUS- alueen synnytysten kokonaismäärän perusteella, koska näiden potilaiden hoito on jo kauan ollut keskitettynä Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolle. Hoidon keskittäminen Kansallisella tasolla ei ole suunnitteilla uusien vastasyntyneiden potilasryhmien keskittämistä. Ulkomailta sopimuksella tulevien synnyttäjien tai vastasyntyneiden hoito ei ole tällä hetkellä ajankohtaista. Mikäli siihen päätetään mennä, se vaatii erillisen resurssien arvioinnin. Mahdolliset uudet potilasryhmät Tehohoitoa tarvitsevista vastasyntyneistä n 30 % syntyy pikkukeskosina (sp <1500g). Pikkukeskosten osuus syntyneistä on Suomessa pitkään pysynyt tasolla 0,8-0,9 %. Tämä osuus tuskin merkittävästi muuttuu vuoteen 2020 mennessä. <24 rask.viikon iässä syntyneiden hoito tulee tn. lisääntymään, mutta tämä ryhmä on kuitenkin lukumäärältään rajallinen. Asfyksiasta kärsivien vastasyntyneiden hoidossa on viimeisen 5 vuoden aikana tapahtunut merkittävä kehitys. Tälle potilasryhmälle on nykyisin tarjolla viilennyshoito, joka on keskitetty vastasyntyneiden tehohoito-osastoille. Viilennyshoitoa saaneita on HYKSssa viime vuoden aikana ollut n 15. Asfyksian hoidossa on kehitteillä uusia hoitomuotoja, mikä muutaman vuoden sisällä voi johtaa tämän potilasryhmän merkittävään lisääntymiseen vastasyntyneiden teho-osastolla.

16 16 Hoidon sisällölliset muutokset Nykypäivänä vastasyntyneiden tehohoito toteutetaan perhekeskeisesti, siis vanhemmat osallistuvat hoitoon alusta asti. Tämä edellyttää uusia tila- ja hoitoratkaisuja, mutta ei edellytä henkilöstömuutoksia. Hoitomuoto on vähintään kustannusneutraali, lyhyemmän teho-hoitovaiheen ja varhaisemman kotiuttamisen takia. Logistiset muutokset Vastasyntyneiden teho-osaston siirtyminen Naistenklinikan kiinteistöön ja osaston N7 liittyminen siihen parantaa potilaiden turvallisuutta. Päivystäjä on koko ajan talossa, potilaiden siirrot vähenevät merkittävästi ja sekä lääkäreiden että hoitohenkilökunnan työpanosta voidaan paremmin hyödyntää. Tämä tulee näkyviin paremmissa hoitotuloksissa ja tehohoitovaiheen lyhenemisessä. Uuden vastasyntyneiden teho-osaston toiminnalliset edut 1. Vastasyntyneiden teho-osaston sijainti asianmukaisissa tiloissa lähellä synnytystoimintaa parantaa hoidon laatua. Logistiikka ja hoitoprosessit yksinkertaistuvat ja sairaalainfektioiden riski vähenee, mikä johtaa lyhyempiin tehohoitojaksoihin. Perhekeskeinen hoito parantaa pitkäaikaistuloksia. 2. Tehohoitoyksikön sijaitseminen lähempänä synnytyksiä mahdollistaa siirtymisen vähemmän invasiivisten hoitomuotojen käyttöön (esim nasaaliylipaine intubaation sijasta). 3. Potilassiirtojen väheneminen parantaa potilasturvallisuutta ja tehostaa henkilöstön toimintaa. Nykytilanteessa tehdään osastojen K7 ja N7 välillä vuosittain yli 600 potilassiirtoa. 4. Osastojen K7 ja N7 yhdistäminen mahdollistaa lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan tehokkaamman käytön ja työkierron. 5. Potilasturvallisuus paranee etenkin virka-ajan ulkopuolella. Päivystäjä on synnytystoiminnan läheisyydessä vuorokauden ympäri eikä tarvitse poistua pitkäksi ajaksi teho-osastolta. Nykyisin päivystäjä joutuu normaalin arkipäivystyksen aikana olemaan vähintään 1-2 t NKL:lla. 6. Vanhempien mahdollisuudet osallistua hoitoon paranevat. Tämä koskee etenkin äitejä synnytyksen jälkeisinä päivinä. 7. Neonatologitiimin ja teho-osaston sijainti NKLlla luo edellytykset paremmalle kliiniselle ja tieteelliselle yhteistyölle neonatologien ja obstetrikkojen kesken. Toiminnan muutokset ja tilatarve Uudisrakennettavan kerroksen teho-osastolle yhdistetään Lastenklinikan teho-osastolla ja Naistenklinikan valvontaosastolla olleet toiminnat. Synergiaetua saadaan tilojen ja henkilöstön suhteen. Uusi vastasyntyneiden valvontaosasto voidaan uudisrakennuksena myös rakentaa nykyvaatimuksia vastaavaksi. Naistenklinikan uudisrakennuksessa tulee olemaan tehopaikkoja yhteensä 17, tehovalvontapaikkoja 8 ja sairaansijoja 2 (yhteensä 27). Lisäksi varaudutaan kahteen tehohoidon eristyspaikkaan ilman henkilökuntamitoitusta. Näitä paikkoja käytetään ainoastaan suuren infektioriskin takia eristettävien potilaiden hoidossa. Polikliinisen toiminnan keskittäminen uuden vastasyntyneiden teho-osaston yhteyteen mahdollistaa synnytysten määrän nousun aiheuttaman suuremman potilasmäärän, mukaan lukien ns POVApotilaiden hoitamisen ilman henkilöstölisäyksiä. Henkilöstö Henkilöstömäärä on kiinteiden käyttökustannusten merkittävin tekijä. Henkilöstön lukumäärä mitoitetaan hoidon intensiteetin perusteella: tehohoitopaikka kohti 5, tehovalvontapaikkaa kohti 3, ja sairaansijaa kohti 1,5 hoitajan vakanssia. Pyrkimyksenä on että eri hoitopaikkojen keskimääräinen kuormitus on 80%, henkilökuntamäärä mitoitetaan tämän perusteella. Lastenklinikan koko vastasyntyneiden tehon siirtyessä uuteen yksikköön siirtyy sen myötä myös henkilökunta (4 lääkäriä, 72 hoitajaa, 2 osastosihteeriä). Vuonna 2015 tehopaikkoja otetaan käyttöön kaksi, tehovalvontapaikkoja kaksi, jossa vaiheessa sairaansijoja vähennetään kahdella. Nämä lisäykset vaativat 13 sairaanhoitajan vakanssilisäyksen, sekä 1 erikoislääkärin vakanssin. Vuodesta 2020 alkaen tarvitaan lisäksi 1 tehohoitopaikka sekä kaksi tehovalvontapaikkaa: Tämä lisäys vaatii 11 sairaanhoitajan, 1 erikoislääkärin sekä 1 osastosihteerin vakanssin.

17 17 Taulukko 8. Neonatologia: Tuleva toiminta, tilatarve ja henkilöstölisäys Obstetrisen ja neonatologisen toiminnan lisätarvelaskelma / 1000 synnytystä Synn 2009 NKL 5437 Hyks 14590(HUS18452) synn salit lapsivuode sairaansijat antenataali sairaansijat neonataali sairaansijat tehovalvonta paikat teho paikat¹ paikat/ sair.sijat nettohoitopäivät kuormitus % 91 % 77 % 35 % 103 % 87 % paikk/1000 synn 2,4/ /1000 4,4/1000 0,74/1000 0,74/1000 0,76/1000 -jos optimi 80% 2,1/ ,2/1000 4,1/1000 0,32/1000 0,95/1000 0,82/1000 -jolloin optimipaikat 11, , ,2 lisäresurssi/1000 synn 2,1/ ,2/1000 1,9/1000 0,32/1000 0,95/ / (6000) 12, ,9 5,6 15, (6500) 13, ,1 6, (7000) 14, ,2 6,6 16, (7500) 15, ,4 7,1 16,8 ¹Tehohoitopaikkojen tarvearvioinnissa on otettava koko HUS alue huomioon. NEO NKL (N7) KOS(V37) JORVI(L2) LKL(K7) K7+N7 HYKS Toiminta synnytysten määrä hoitojaksot nettohoitopäivät tehohoito tehovalvonta ka nettohoitoaika 1,2 0 7,9 7,9 8,7 8,7 8,2 3,1 4,7 4,7 kuormitus % 70 % % 81 % 82 % 80 % 87 % 77 % 83 % 80 % avohoitokäynnit % koskien tehovalvontapaikkoja NEO NKL N7 NKL K7+N7 KOS V37 KOS V37+V9 Jorvi L2 Jorvi L2 LKL K7 LKL HYKS Tilat hoitop. yhteensä * * -tehohoitopaikat* * * -tehovalvontap sairaansijat avopoliklinikkahuoneet *kaksi eristyspaikkaa ilman henkilökuntamitoitusta NEO NKL K7+N7 LKL KOS JORVI HYKS Henkilökunta Lääkärit Hoitohenk Muut

18 Rintarauhaskirurgia Nykyinen toiminta HYKS rintarauhaskirurgian yksiköllä on kaksi toimipistettä, jotka sijaitsevat Naistenklinikan tiloissa ja Jorvin sairaalassa. Yksikkö vastaa rintasyövän leikkaushoidosta HYKS alueella. Vuoden 2010 alusta yksikössä leikataan myös Lohjan sairaanhoitoalueen rintasyöpäpotilaat. Lisäksi leikataan hyvänlaatuisia rintarauhasen kasvaimia ja kudosmuutoksia ja Naistenklinikan toimipisteessä tehdään myös jonkin verran rintarauhasen plastiikkakirurgiaa. Yksikössä hoidetaan ja seurataan myös naisia, joilla on rintasyövälle alistava geenimutaatio tai muuten korkea riski sairastua rintasyöpään. Yli 95% potilaista on vuotiaita naisia. Yksikössä hoidetaan myös miehiä, joilla on rintasyöpä tai hyvänlaatuinen rintarauhasen liikakasvu. Miehiä on alle 5 % kaikista potilaista. Rintarauhasen plastiikkakirurgiset leikkaukset, kuten liian suurten rintojen pienennysleikkaukset ja rintarekonstruktiot tehdään pääsääntöisesti Plastiikkakirurgian yksikön toimipisteissä Töölön sairaalassa ja Jorvissa. Myös valtaosa välittömistä, eli syöpäleikkauksen yhteydessä tehtävistä rintarekonstruktiosta tehdään Plastiikkakirurgian yksikössä, jolloin leikkaukseen osallistuu plastiikkakirurgien lisäksi yksi rintarauhaskirurgian yksikön erikoislääkäri. Töölön ja Jorvin plastiikkakirurgian yksikössä tehtiin välittömiä rintarekonstruktioita vuonna 2009 yhteensä noin 80. Nämä 80 leikkausta eivät ole mukana vuoden 2009 luvuissa (Taulukko 9). Rekonstruktiopotilaita tulee myös HYKS alueen ulkopuolelta, kuten Lohjalta, Porvoosta ja Tammisaaresta. Välittömän rintarekonstruktion nykyresurssit ovat riittämättömät. Toiminnan kuvaus Vuodeosasto ja poliklinikat Rintarauhaskirurgiset potilaat hoidetaan Naistenklinikalla osastolla R31, jossa käytössä on ollut 12 sairaansijaa. Marraskuusta 2009 alkaen on avautunut 4 lisäpaikkaa ja sairaansijoja on nykyisin 16. Jorvissa rintarauhaskirurgian käytössä on 5-6 sairaansijaa osastolla K3. Naistenklinikalla osasto R 31 on viikko-osasto, joka sulkeutuu lauantaisin klo Potilaat, joita ei voida kotiuttaa, siirtyvät tuolloin naistentautien vuodeosastolle N30 (0-4 potilasta). Päiväkirurgiset potilaat ovat sekä Naistenklinikalla että Jorvissa hoidettu vuodeosastolta käsin. Poliklinikka, kuten myös toimenpidehuone sekä fysioterapia sijaitsevat osaston R31 tiloissa. Rintarauhaskirurgian poliklinikkakäyntejä oli 2009 Naistenklinikalla 7720 ja Jorvissa 996. Lisäksi hoitopuheluja, soittoja sekä hoitokirjeitä oli noin 400. Osastolla R31 hoidetaan ns. preoperatiiviset osastopoliklinikkakäynnit, jolloin sekä kirurgi että sairaanhoitaja tapaa potilaan leikkausta edeltävänä päivänä. Käyntejä oli vuonna 2009 noin Nämä käynnit sisältävät kirurgin suorittaman radioisotooppi-injektion, joita oli 365 vuodessa. Jorvissa erillistä osastopoliklinikkakäyntiä ei ole ollut, mutta siellä poliklinikkakäynnille on allokoitu pidempi aika ja potilaat tapaavat myös rintasyöpähoitajan samalla käynnillä. Fysioterapia Fysioterapian poliklinikkakäyntejä oli vuonna 2009 Naistenklinikalla noin Fysioterapeutin vuodeosastokäyntejä oli 950. Jorvissa fysioterapiakäyntejä vuonna 2009 oli hyvin vähän, eli noin 250 ja fysioterapiapalvelut ovat selvästi vähäisemmät ja riittämättömät verrattuna Naistenklinikan toimipisteeseen.

19 19 Visio vuosille Rintasyövän ilmaantuvuuden kasvu on luvun alun voimakkaan nousun jälkeen taittumassa. Rintasyöpäpotilaiden määrä vuonna 2020 on kuitenkin nykyistä suurempi johtuen myös väestörakenteen muutoksista. Potilaat ovat iäkkäämpiä ja huonokuntoisempia ja leikkausarvioihin tarvitaan nykyistä enemmän resursseja. Uusia rintasyöpätapauksia on HYKS alueella arviolta 1500 vuodessa, mutta osa potilaista joutuu kuitenkin edelleen toiseen leikkaukseen, koska ensimmäinen leikkaus osoittautuu riittämättömäksi. Lisäksi leikataan uusiutuneita rintasyöpiä. Kirurgia on edelleen olennainen osa rintasyövän hoitoa, mutta toimenpiteet ovat säästävämpiä erityisesti kainalon osalta. Leikkauksen laajuutta joudutaan myös usein rajoittamaan potilaan korkean iän ja perussairauksien johdosta. Rintarekonstruktioista valtaosa tehdään käyttäen implantteja tai ns. rasvansiirtoa. Omakudoskielekkeitä käytetään nykyistä suhteellisesti vähemmän, mahdollisesti vain erikoistapauksissa. Toimenpiteet ovat lyhyitä ja potilaat kotiutuvat leikkauksen jälkeisenä päivänä tai hoidetaan päiväkirurgisesti. Toimenpiteiden määrä tulee sen sijaan voimakkaasti lisääntymään, sillä implanttirekonstruktio vaatii kaksi leikkausta ja rasvansiirto pitää toistaa arviolta 4 kertaa ennen kuin tuloksena on uusi rinta. Jokaisen osatoimenpiteen tulos pitää tarkistaa poliklinikalla ennen seuraavaa vaihetta. Lisäksi proteesirekonstruktiopotilaat käyvät venytinproteesin täytössä poliklinikalla useita kertoja, ennen leikkauksen toista vaihetta, jossa pysyvä implantti asennetaan. Rekonstruktiopotilaiden määrä tulee lisääntymään, sillä toimenpiteiden keventyminen mahdollistaa rekonstruktion myös iäkkäille potilaille, joista yhä useampi toivoo rekonstruktiota. Yhteenvetona erityisesti päiväkirurgia ja poliklinikkakäynnit lisääntyvät moninkertaisesti. Toiminnan muutokset ja tilatarve Leikkausten määrä kasvaa 1800 leikkauksesta 4100 leikkaukseen vuonna Pitkät leikkaukset korvautuvat useilla lyhyillä leikkauksilla ja päiväkirurgian osuus kasvaa merkittävästi (1700 leikkausta). Toimenpiteiden keston lyhentyessä leikkaussalien tarve ei lisäänny samassa suhteessa; Leikkaussalitarve on 4-4,5 salia päivässä.

20 20 Vuodeosastotoiminta tulee olemaan nopeatempoista. Yllämainituista syistä myöskään sairaansijojen tarve ei lisäänny suhteessa potilasmäärän kasvuun. Päiväkirurgian osuus korostuu. Hoitopaikkojen arvioitu tarve on 26, sairaansijojen 20 ja päiväkirurgisten hoitopaikkojen 6. Osaston toimintoja uudelleen järjestämällä saadaan tarvittavat sairaansijat ja hoitopaikat järjestettyä. Tarvittaessa vuodeosastotoimintaan ei-välittömästi liittyviä toimintoja (kuten fysioterapia tai polikliiniset toimenpiteet) voidaan siirtää muualle. Poliklinikkatoiminnot puolestaan lisääntyvät suhteessa enemmän. Myös käyntien kesto pitenee, sillä hoito räätälöidään nykyistä tarkemmin. Poliklinikkakäyntejä tulee lisää (jolloin poliklinikkakäyntien yhteismäärä vuosittain on ). Näistä arviolta 800 on pientoimenpiteitä. Tämä vaatii 5,2 optimikäytössä olevaa poliklinikkahuonetta lisää nykyisten 8 poliklinikkahuoneiden lisäksi. Rationoimalla toimintoja ja synergiaetuja hyödyntämällä (toimenpidehuoneet ja fysioterapia) poliklinikkatiloja tarvitaan yhteensä 13, joista lääkärin vastaanottohuoneita on 5, sairaanhoitajan 5, ja fysioterapeutin 2. Pientoimenpiteille riittää edelleenkin 1 huone, lisäksi tarvitaan tila anestesialääkärille. Suurin osa poliklinikkatoiminnasta mahtuu edelleenkin rintarauhasosaston tiloihin, osa (esimerkiksi fysioterapia tai polikliiniset toimenpiteet) joudutaan siirtämään muualle. Taulukko 9. Rintasyöpäleikkaukset ja välittömät rekonstruktiot 2009 ja 2020/ virka-aika a tuntia Rintasyöpäkirurgia HYKS (syöpä + välitön rekonstruktio) Uusia rintasyöpätapauksia ¹operaatiot yhteensä/ vuosi 1800 (+ 80)² 4100 yht tuntia/ v - syöpäleikkaus, mastektomia , syöpäleikkaus, säästävä , mastektomia ja välitön rekonstruktio, rasva tai implantti 20² 400 3, mastektomia ja välitön rekonstruktio, kieleke , rintamuutoksen poisto, yms , reduktioplastiat , myöhäisrekonstruktio ,0 0 - rasvansiirrot , implantin vaihdot yms , päiväkirurgia³ , päivystystoimenpiteet virka-aikana , ,3 Toimenpidehuone: Nämä kirjattu poliklinikalle käynneiksi - pienet tmp (ei sedaatiota) , ,4 salitarve 1 sali 1560 h/ v - pienet tmp (jos sedaatiomahdollisuus) 0 200³ 0, ,1 ¹ uudet rintasyövät, uusituneet rintasyövät sekä ennaltaehkäisevät rinnan poistot lähes koko HUS alueelta ² välitön rekonstruktio: 20 NKL rintayksikössä, 80 Töölön ja Jorvin plastrikkakirurgian yksikössä ³ 400 säästävää, 400 rintamuutoksen poistoa, 50 reduktioplastiaa, 100 impl vaihto, rasvansiirtoja 750 ³ jos sedaatiomahdollisuus, päiväkirurgia vähenee 200 toimenpiteellä 4 sisältää 550 mamilla rekonstruktiota Henkilöstö Kun koko HYKS alueen rintasyöpäkirurgia ja välittömät rekonstruktiot keskitetään yhteen toimipisteeseen, saavutetaan kustannussäästöjä. Jorvin rintayksikössä on vain kaksi erikoislääkäriä ja yksi sairaalalääkäri. Äkillisten poissaolojen sattuessa sijaisen saaminen NKL yksiköstä ei aina ole mahdollista, vaan toimintoja joudutaan perumaan. Suuressa yksikössä on helpompi järjestellä työvoima uudestaan, siten että toimintoja ei jouduta peruuttamaan.