Musiikkipedagogisen osaamisen kehittämishanke OPS 2018
2 Sisällysluettelo Musiikkipedagogisen osaamisen kehittämishanke OPS 2018... 1. Uudistuva opetussuunnitelma... 3 2. Hankkeen lähtökohdat... 3 3. Hankkeen tavoitteet... 4 4. Hankkeen toteutus... 4 5. Hankkeen tulokset... 5
3 Musiikkipedagogisen osaamisen kehittämishanke 1. Uudistuva opetussuunnitelma Opetushallitus julkaisi syyskuussa 2017 uudet taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet. Perusteiden hengen voidaan sanoa pohjautuvan sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, joka korostaa oppijakeskeisyyttä oppiainekeskeisyyden sijaan. Musiikin laajan oppimäärän perusteissa tämä näkyy muunmuassa siten, että rajat häivytettiin perinteisen oppiaineiden kolmijaon eli instrumenttiopetuksen, yhteissoiton ja musiikin perusteiden välillä. Tavoitealueita ja arvioinnin kohteita määriteltiin neljä: Esittäminen ja ilmaiseminen, oppimaan oppiminen ja harjoittelu, kuuntelu ja musiikin hahmottaminen sekä säveltäminen ja improvisointi. Verrattuna edelliseen opetussuunnitelman perusteisiin, uutta perusteissa on säveltäminen ja improvisointi osana jokaisen oppilaan opintoja. Myös musiikkiteknologian opintojen mahdollistamista korostetaan. Uutta perusteissa on myös se, etteivät ne enää ohjaa automaattisesti vain yhden pääinstrumentin opiskelemiseen. Oppilasarviointi-käsite on korvattu oppimisen arviointi-käsitteellä, ja numeroarvioinnista siirrytään sanalliseen arviointiin. Uudet opetussuunnitelman perusteet kuvaavat monipuolisempaa oppimis- ja ihmiskäsitystä kuin mitä aiemmin perinteinen soitonopetukseen liitetty behavioristisvoittoinen, mestari-kisälli-suhdetta korostanut oppimiskäsitys on ollut. Oppilaan omien tavoitteiden mukainen, yksilöllinen opetus on ollut enemmänkin hiljaista tietoa, käytännössä monella soittotunnilla tapahtuvaa todellisuutta. Uuden opetussuunnitelman perusteiden myötä se on kirjattu toimintaa ohjaavaan asetukseen, jolloin sen painoarvo on entistä suurempi ja velvoittavampi: jokaisella oppilaalla on oikeus omien tavoitteidensa mukaiseen opinpolkuun, ja oikeus tulla arvioiduksi suhteessa omiin tavoitteisiinsa. ArtsEqual-tutkimushankkeen tutkija Guadalupe López-Íniguez kuvaa artikkelissaan Työkalupakki soitonopettajille Konstruktivistisen soitonopetuksen edistäminen pedagogisen tasa-arvoisuuden mekanismina sosiokonstruktivistista oppimis- ja ihmiskäsitystä kauniisti, ja vaikka lainauksessa puhutaan vain soitonopetuksesta, koskee samankaltainen ajattelu tulevaisuuden musiikkioppilaitoksen toimintaa koko kirjossaan. Soitonopetuksen tulisi olla kaikilla tasoilla laaja-alaista, joustavaa ja räätälöityä sekä suhteessa oppilaan kiinnostuksen kohteisiin että persoonallisuuteen. Soitonopiskelun tulisi tukea jokaisen yksilön omaa ajattelua, autonomiaa ja taiteellista identiteettiä. ( ) Soitonopetuksen laaja-alaisuuden tulisi näkyä kokonaisvaltaisina kasvatuksellisina päämäärinä, joissa oppijan mielikuvituksen, itsenäisen ajattelun ja tekemisen ja luovuuden kehittyminen olisi etusijalla suhteessa olemassa olevan tiedon välitykseen imitoinnin ja ennalta määrättyjen kapeiden mallien kautta. (López-Íniguez, s. 2-3) 2. Hankkeen lähtökohdat Musiikkioppilaitosten opettajakunnassa on hyvin erilaisen koulutuksen saaneita opettajia: yleistäen voi sanoa, että ennen 2000-lukua ei musiikkipedagogisessa koulutuksessa juurikaan ole otettu huomioon improvisoinnin opettamista. Ja vaikka 2000-luvun alusta lähtien improvisaation opettaminen alkoi yleistyä pikkuhiljaa musiikkipedagogeja kouluttavissa oppilaitoksissa, säveltäminen tai musiikkiteknologia kuuluivat vielä pitkään ainoastaan näiden kyseisten aineiden ammattiopiskelijoille. Voidaan siis ajatella, että pitkään ammatissa toimineiden pedagogien osaaminen näillä osa-alueilla on riippunut omasta harrastuneisuudesta ja kiinnostuksesta.
4 Myös kehittyvä musiikkiteknologia ja digitalisaation kehityksen mukanaan tuomat helpot musiikkisovellukset ovat luoneet aivan uudenlaisen työvälineen myös musiikkipedagogeille omine käyttöönottoon liittyvine haasteineen. Yhteiskunnassa yleisesti vallalla oleva trendi pyrkiä pois eriytyneisyydestä laaja-alaisuuteen on arkipäivää tämän päivän koululaisille. Jotta musiikkioppilaitoksissa pystytään tarjoamaan perinteisiä musiikin tradition hyveitä uusille sukupolville välittävää opetusta, opetuksen sisällön ja opetustapojen täytyy kyetä muuntumaan sellaisiksi, että ne puhuttelevat tämän päivän ja ennen kaikkea tulevaisuuden nuoria. Niin opetushenkilöstöltä kuin hallintohenkilökunnalta vaaditaan ns. elinikäisen oppisen avaintaitoja, joilla tarkoitetaan tietojen, taitojen ja asenteiden kokonaisuutta, yksilön valmiuksia, joita jatkuva oppiminen, työelämän muuttuvat olosuhteet sekä tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotto edellyttävät. Ne helpottavat yksilöä havaitsemaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia sekä sopeutumaan niihin ja toimimaan erilaisissa tilanteissa. (https://peda.net/hankkeet/oppijat/ovo/lahtokohdat/elinikaisyys/em). 3. Hankkeen tavoitteet Opetushallitus hyväksyi hankkeen tavoitteiksi seuraavat tavoitteet: 1. Opetushenkilökunnan motivointi uudistumiseen ja osaamisen päivittäminen vastaamaan uutta oppilaslähtöistä opetussuunnitelmaa. 2. Oppia uusia pedagogisia toimintatapoja tuomaan opetukseen enemmän toiminnallisuutta ja käytännönläheisyyttä 3. Perinteiset oppiainerajat ylittävä integraatio toiminnallisin keinoin (learning by doing) Hankehakemuksessa mainittiin hankkeen avulla tavoiteltaviksi konkreettisiksi tuloksiksi myös seuraavat näkökulmat: - Säveltämisen ja improvisaation pedagogiikka on integroitu osaksi oppisisältöjä. Opettajilla on hankkeen päättyessä kyky soveltaa uutta osaamista opetuksessaan ja sen seurauksena oppilailla on mahdollisuus olla aktiivisia, luovia ja arvokkaita toimijoita omilla oppitunneillaan. - Vuorovaikutustaitoja syventämällä opetushenkilöstön valmiudet kohdata erilaisia persoonallisuuksia ja oppijoita on kasvanut ja ymmärrys erilaisia oppimistapoja kohtaan on laajentunut. Oppimiskäsitys ymmärretään aiempaa laajempana käsitteenä ja se vaikuttaa pedagogisiin ratkaisuihin oppilaitoksissa. - Hankkeen toiminnan tuloksena saavutettu osaaminen näkyy ja kuuluu oppilaitosten opettajien työssä tuottaen konkreettista uutta sisältöä oppitunneille mm. improvisaation ja säveltämisen keinoin. Taustalla vaikuttaa tietoisuus oppimiskäsityksen moninaisuudesta. Oppimistulosten arviointi on monipuolista sekä jatkuvaa ja se tukee oppimista. 4. Hankkeen toteutus Hanketta koordinoi Palmgren-konservatorio, ja sen yhteistyöoppilaitokset olivat Huittisten, Rauman, Kankaanpään ja Vakka-Suomen musiikkiopistot. Hankkeen sisältösuunnittelun pohjana käytettiin OPH:lle osoitetun hankesuunnitelman lisäksi kaikkien hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten opettajille tehtyä osaamistarvekyselyä. Kysely tehtiin elo-syyskuussa 2017. Kyselyn tuloksista selvisi opettajien kokevan eniten tarvetta säveltämisen pedagogiikan sekä improvisaation ja korvakuulosoiton koulutuksille. Myös musiikkiteknologia ja arvot/oppimiskäsitykset/pedagogiikka aiheista toivottiin koulutusta. Hankkeen piirissä toteutettiin neljä koulutusta Palmgren-konservatoriolla Porissa, ja kustannettiin halukkaille osallistuminen kahteen maakunnan ulkopuolella järjestettyyn koulutusseminaariin.
5 Hankkeen koulutuksiin osallistuminen oli 30.1.2018 ja 14.9.2018 koulutuspäiviä lukuun ottamatta opetushenkilöstölle vapaaehtoista, omalla ajalla tapahtuvaa toimintaa. Tapahtuma Pvm Paikka Osallistujia Kouluttaja Tavoitteet Sävellyksen pedagogiikan koulutus 1 17.11.2017 Pori, Palmgren Improvisaatiokoulutus 19.- Pori, 20.1.2018 Palmgren Maakunnallinen 30.1.2018 Pori, koulutuspäivä Palmgren Muuttuva musiikinteoria 10.2.2018 Helsinki, -seminaari Sibelius- Akatemia Sävellyksen 14.9.2018 Pori, pedagogiikan koulutus 2 Palmgren Pianoseminaari Yhdessä 26.- Espoo, - Tillsammans 27.11.2018 Sellosali 24 Ilari Hongisto Sävellyksen pedagogiikan koulutusta TPO:lla 19 opettajaa, Tapani Improvisaation koulutus 32 oppilasta. Heikinheimo TPO:lla 126 Useita Positiivisen pedagogiikan kouluttajia koulutus etc 5 Useita Musiikin hahmottamisen kouluttajia opetuksen uudet mallit 28 Ilari Hongisto Sävellyksen pedagogiikan koulutusta TPO:lla 6 Useita Pianon yhteismusisoinnin kouluttajia monipuolistaminen MuM Ilari Hongiston vetämä sävellyksen pedagogiikan koulutus 1 & 2 sisälsi koulutusta oppilaiden sävellyttämiseen, improvisaatioharjoitteita ja laajan katsauksen erilaisiin helppokäyttöisiin musiikkiteknologisiin sovelluksiin. Tapani Heikinheimon improvisaatiokoulutuksessa perehdyttiin vapaan improvisaation erilaisiin harjoitteisiin. Myös oppilaita osallistui tälle koulutusjaksolle, joka mahdollisti hienon vuorovaikutuksen opettajien ja oppilaiden välillä ja perinteisen mestari-kisälli -asetelman hetkellisen rikkoontumisen: olivathan kaikki soittajat yhdessä uuden ja tuntemattoman äärellä. Maakunnan musiikkioppilaitosten koulutuspäivässä espoolaisen musiikkiopisto Avonian rehtori Ilari Iivonen esitteli oppilaitoksensa toiminta-ajatusta, joka on monella tapaa ennakoinut uuden opetussuunnitelman perusteiden henkeä. Kitaransoitonopettaja Antti Ignatius kertoi Avonian kitaristien toiminnasta, jossa korostuu yhteisopettajuus ja yhteissoittoprojektit. Pianonsoitonopettaja Annalina Backman puolestaan luennoi Paul Harrisin opetusmetodista, joka integroi musiikin hahmotuksen opetusta instrumenttiopetukseen. Päivän päätti Tiina Korpela-Liimataisen luento positiivisesta pedagogiikasta, jossa valotettiin tapoja kohdata jokainen oppilas yksilöllisesti ja hyväksyvästi. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian järjestämä Muuttuva musiikinteoria seminaari kokosi yhteen musiikin hahmottamisen ja sävellyksen opettajia ja aihealueesta kiinnostuneita pedagogeja yhteen. Seminaarissa pohdittiin musiikin hahmottamisen opettamisen tulevaisuutta käymällä läpi konkreettisia toimintamalleja ja eri oppilaitosten käynnissä olevan OPS-työn erilaisia opintokokonaisuusratkaisuja. Kirkkonummen musiikkiopiston ja musiikkiopisto Juvenalian järjestämä pianoseminaari Yhdessä Tillsammans esitteli erilaisia menetelmiä pianon yhteismusisoinnin monipuolistamiseen. 5. Hankkeen tulokset Palmgren-konservatorion uuteen opetussuunnitelmaan hankkeen tavoitteista konkretisoitui kirjaimellisesti kohta Oppimistulosten arviointi on monipuolista sekä jatkuvaa ja se tukee oppimista. Palmgren-konservatoriolla
6 siirryttiin arvioinnin osalta vanhasta tasosuoritusjärjestelmästä jatkuvaan arviointiin, jossa esimerkiksi instrumenttiopintojen arviointi koostuu vuosittaisista, kevätlukukauden lopulla tehtävistä lukuvuosiarviointikeskusteluista, joissa tarkastellaan syksyn oppimiskeskustelussa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tavoite perinteiset oppiainerajat ylittävästä integraatiosta on toteutunut musiikin hahmottamisen ja yhteismusisoinnin pilottikursseina. Aloittavaa jousiorkesteria, puhallinorkesteria ja muskaribändiä opettaa kaksi opettajaa, orkesterin/bändin vetäjä ja musiikin hahmottamisen opettaja. Pop/jazz-osastolla tällaiselle integraatiolla on pitkät perinteet Palmgren-konservatoriossa, ja nyt toimintaperiaatetta on laajennettu suunnitelmallisesti klassisen musiikin opetukseen. Yhden hankkeen yhteistyöoppilaitoksista, Rauman musiikkiopiston rehtorin Mira Ellménin mukaan koulutushanke on heijastunut Rauman musiikkiopiston toimintaan ja uuteen opetussuunnitelmaan seuraavasti: Osaamisen päivittäminen on pitkä prosessi ja edellyttää opettajalta eritoten omaa motivaatiota muuttaa käsityksiään ja muuntautua oppilaslähtöisemmäksi kaikessa toiminnassaan. Oppilaslähtöisyys on olennainen osa uutta opetussuunnitelmaamme. Pianonsoitonopettajille on annettu ryhmäopetusaikaa, jota he saavat käyttää oppilaidensa opettamiseen ryhmässä. Ryhmätunteja on järjestetty mm. eri teemoilla, esim. asteikkotreeniä tai MuHa-teemaisia kertoja. Opettajia kannustetaan kokeiluun ja oppilaidensa ryhmäyttämiseen. Raumalla kokeillaan MuHan alkeisopintojen integroimista soittotuntien yhteyteen ensimmäisessä opintokokonaisuudessa. Samoin alkeispuhallinorkesterilaisille on kokeilumielessä perustettu oma MuHaryhmä orkesteriharjoitusten yhteyteen. Katsotaan, millaisia kokemuksia tämän vuoden aikana kerääntyy. Tuntuu, että soitonopettajat kaipaisivat varsinkin ryhmänhallintakoulutusta. Ajatus yhteisistä oppilaista kaipaa edelleen vahvistusta, jotta oppiaineiden rajat oikeasti alenisivat ja opettajien välinen yhteistyö lisääntyisi. Asenne ratkaisee niin paljon! Oppilaitoksestamme päästiin osallistumaan niin harvalukuisesti säveltämisen ja improvisaation koulutukseen, etten valitettavasti voi sanoa muutoksen näkyvän meillä. Ymmärrys erilaisia oppilaita kohtaa on kasvanut, kun näitä asioita on pidetty esille aktiivisesti noin kolmen vuoden ajan, mutta todellinen muutos, joka näkyy arjen toiminnassa ja ajattelutavassa asti vaatii aikaa, kertaamista ja kärsivällisyyttä. Hankeen loppukyselyyn opettajilta tulleiden vastausten perusteella hankkeen tuloksista voidaan todeta, että opettajat ovat hankkeen myötä saaneet työkalupakkiinsa uusia, monipuolisia pedagogisia menetelmiä ja he ovat lähteneet niitä myös käytännössä kokeilemaan. Useat opettajat ovat ryhtyneet käyttämään improvisaatiota ja sävellyttämistä oppituntiensa sisällön rikastajana, ja monella musiikin hahmottamisen aihealueet ovat integroituneet soitonopetukseen. Monella on myönteinen suhde uuden opetussuunnitelman henkeen, mutta myös epäileviä äänenpainoja löytyy. Koetaan, että vuosisatoja vanha mestari-kisälli-asetelma on musiikinopetuksessa uhattuna, ja pelätään soitonopetuksen ja oppimisen laadun rapautumista. Arvioinnin erilaiset tavat tuntuvat vierailta, ja numeroarvioinnista ja erityisesti tasosuorituksista luopuminen korostavat rapautumisen uhkan tuntua. Toisaalta ne opettajat, jotka eivät ole aiemminkaan rakentaneet opetustaan tasosuoritusten varaan, kokevat uuden opetussuunnitelman hengen vapauttavana ja oppimisen monipuolisten tapojen tunnustamisen innoittavana ja luovempaan opettamiseen kannustavana.
7 Opettajat ovat aktiivisesti pohtineet omaa opettajuuttaan koulutushankkeen ja samaan aikaan käynnissä olleen OPS-prosessin myötä. Opettajana kasvamisen koetaan olevan jatkuva, elämänmittainen prosessi: Opettamisen oppimiseen ei riitä yksi ihmiselämä. Muutamassa vastauksessa tuli myös ilmi muutoksen suuruus: ollaan uudenlaisen toimintakulttuurin edessä, ja koulutus yhdessä OPS-prosessin kanssa on toiminut tärkeänä herättelijänä. Kaikkea uutta sulatellaan nyt ja ryhdytään pikkuhiljaa soveltamaan käytäntöön. Toisaalta vastauksissa tuotiin ilmi myös opettajan oman soittotaidon ja asiantuntijuuden instrumentissaan olevan yhä edelleen olennainen elementti hyvän opettajuuden ytimessä. Vastaajien oppimiskäsityksissä painottui oppilaan aktiivisuus ja rooli oman oppimisensa omistajana, toisaalta joidenkin vastauksissa korostui edelleen luottamus opettajan asiantuntijuuden tuomaan auktoriteettiasemaan suhteessa oppilaan tavoitteiden ja hyvän osaamisen määrittelijänä. Yhteenvetona voi todeta, että hanke antoi arvokasta pääomaa pitkän tähtäimen kehitystyöhön musiikkioppilaitoksissamme. Hankkeen koulutuksista saatiin myös konkreettisia ja käytännönläheisiä esimerkkejä siitä, millaista musiikin opetuksen uusien aihealueiden toteutus voi tulevaisuudessa olla. Muun muassa tässä mielessä hankkeen rooli OPS-prosessin tukijana oli korvaamaton. ILOA MUSIIKISTA!