Joutsan keskustan kehittäminen

Joutsan keskustan kehittäminen KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS LÄNSITIEN KAAVA-ALUE KAAVASELOSTUS Kuva 1, suunnittelualueen rajaus

2 / 32 Selostuksen sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ...4 1.1 Tunnistetiedot...4 1.2 Asemakaavamuutoksen tarkoitus...5 1.2.1 Poistuvat asemakaavat...5 1.3 Kaavaprosessin vaiheet...6 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista...6 1.5 Muita kaava-aluetta koskevia selvityksiä...6 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT...6 2.1 Alueen yleiskuvaus, rakennettu ympäristö...6 2.1.1 Liittyminen ympäristöön...9 2.1.2 Liikenne...9 2.1.3 Pysäköinti...10 2.1.4 Julkinen liikenne...10 2.1.5 Kevyt liikenne...10 2.2 Palvelut...10 2.3 Asuminen...11 2.4 Virkistysalueet...11 2.5 Pohjavedet...11 2.6 Maanomistus...11 2.7 Ympäristön häiriötekijät...12 2.8 Pilaantuneet maa-alueet...12 2.9 Kunnallistekniikka...12 2.10 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...12 2.10.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...12 2.10.2 Maakuntakaava...13 2.10.3 Yleiskaava...13 2.10.4 Asemakaava...14 2.10.5 Rakennusjärjestys...14 2.10.6 Pohjakartta...14 2.10.7 Rakennuskiellot...14 2.10.8 Pohjavesialueen suojelusuunnitelma...14 2.10.9 Rakennushistoriallinen inventointi...15 2.10.10 Kaupallinen selvitys...16 2.10.11 Kaupalliset varaukset voimassa olevissa kaavoissa...16 2.10.12 Liiketilan tarve ja sen sijoittuminen...17 3. TAVOITTEET...18 3.1 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet...18 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET JA VUOROVAIKUTUS...18 3.2 Viranomaisyhteistyö...18 3.3 Osalliset...18 3.4 Tiedottaminen...18

3 / 32 3.5 Asemakaavan valmistelu...19 3.6 Yleisötilaisuus...19 3.7 Kaavaluonnos...19 3.8 Kaavaehdotus...19 3.9 Hyväksyminen...19 4. ASEMAKAAVALUONNOS...19 4.1 Luonnosvaihtoehtojen kuvaus...19 4.2 Luonnosvaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten arviointi...24 5. ASEMAKAAVAEHDOTUS...25 5.1 Korttelialueet...25 5.2 Kevyen liikenteen yhteydet...28 5.3 Pysäköinti...30 6. KAAVAN VAIKUTUKSET...30 6.1 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin...30 6.2 Yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioonottaminen...31 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...32 7.1 Toteuttaminen ja ajoitus...32 7.2 Toteutuksen seuranta...32

4 / 32 1. TIIVISTELMÄ 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi Joutsan kirkonseudun asemakaavan osittainen muutos Kunta Joutsa, Kirkonkylä Korttelit 305, 306, 309, 310, 311, 312 ja 313 Pinta-ala 8,1 ha Kunnan kaavatunnus Kerrosala Asemakaavan laatija Joutsan kunta Tekninen osasto Länsitie 5 19650 Joutsa Yhteyshenkilö: Jukka S. Lehtonen Aluearkkitehti p. 040 590 1788 Suunnittelukonsultti SITO Oy Tietäjäntie 14 02130 Espoo Yhteyshenkilö: Petri Tuormala Arkkitehti, SAFA, YKS-415 p. 040 573 0076 Suunnittelualue

5 / 32 1.2 Asemakaavamuutoksen tarkoitus Suunnittelun tarkoituksena on tarkistaa Joutsan keskustan asemakaavan ajanmukaisuus Yhdystien, Keskustien, Rantatien ja Jousitien rajaamalla alueella. Kaavamuutoksella mahdollistetaan torialueen sekä Länsitien katuympäristön parantaminen. Keskustakortteleiden asemakaavan muutoksen yhteydessä Länsitien ja torin ympäristöön laaditaan idea- / yleissuunnitelma, joka toimii myöhemmin toteutettavan rakentamissuunnitelman pohjana. Ideasuunnitelmassa määritellään alustavasti alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, käytettävät rakenteet, valaistus, istutukset sekä päällystemateriaalit.. 1.2.1 Poistuvat asemakaavat Suunnittelualuetta koskevat asemakaavat ovat vuosilta 1986 2005. Keskustiehen rajautuvat korttelialueet on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Korttelialueiden väliin on osoitettu yleiset pysäköintialueet sekä torialue, josta on osoitettu kevyen liikenteen yhteydet Länsikujan ja Torikujan suuntaan. Suunnittelualueen halkaisee puistoksi (VP) merkitty alue. Länsitien ympäristössä korttelit ovat merkitty asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialueiksi (AL). Kunnanvirasto ja sen edessä oleva tori- / pysäköintialue sijoittuvat hallinto- ja virastorakennusten korttelialueelle (YH). Länsitien alkupäähän sekä K-kaupan pohjoispuolelle on osoitettu yleinen pysäköintialue (LP). Jousitie ja Yhdystie on merkitty yleisiksi tiealueiksi (LYS). Rantatie, Länsitie, Länsikuja ja Keskustie on merkitty katualueiksi. Asemakaavan muutos hyväksytään vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa hyväksytään Keskustien asemakaava-alue, joka käsittää Keskustiehen rajautuvat alueet sekä kaava-alueen poikki kulkevan puistoalueen (VP). Länsitien asemakaava-alue käsittää puistoalueen ja Jousitien väliset alueet. Kuva 2, Voimassa oleva asemakaava ja suunnittelualueen rajaus

6 / 32 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan käynnistämispäätös 11.1.2010 Khall 13 Kuulutus vireilletulosta ja OAS:n nähtövilläolosta 12.5.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 12.5. 18.6.2010 Idealuonnosten esittely Joutsan Joutopäivillä 10.7.2010 Kaavaluonnosvaihtoehdot nähtävillä 9.9.- 8.10.2010 välisen ajan. Kaavaehdotus oli nähtävillä xx-xx välisen ajan. Kaavaehdotus hyväksyttiin xx, xx Asemakaava tuli lainvoimaiseksi xx. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta ja -määräykset Länsitien ja torin ideasuunnitelma Asemakaava-alueen rakennusinventointikortit 1.5 Muita kaava-aluetta koskevia selvityksiä 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT - Joutsan kunnan pohjavesialueen suojelusuunnitelma (2010) - Museoviraston laatima RKY -inventointi (22.12.2009) - Joutsan keskustaajaman osayleiskaava-alueen täydennysinventointi (2010) - Kirkonseudun asemakaavan muutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi (2010) 2.1 Alueen yleiskuvaus, rakennettu ympäristö Kuva 3, Länsitien alkupää Suunnittelualue käsittää Joutsan kirkonkylän kaupallisen keskustan, jonne sijoittuu keskeisten kaupallisten palveluiden lisäksi mm. kunnanvirasto, kirjasto, linja-autoasema, liike- ja toimistotilaa sekä asuinkerrostaloja. Länsitien ympäristön liikekeskusta on rakentunut pääosin 1970, -80 ja -90-luvuilla. Länsitien ympäristö Länsitien alkupäässä yksikerroksiset liiketilat ja pankkirakennukset rajaavat katu- ja pysäköintialuetta. Pysäköintialueen ympäristöön sijoittuvat mm. apteekki, parturi-kampaamo, optikkoliike, vihersisustusliike, puhelin- ja dataliike, Osuuspankki ja Säästöpankki. Länsitietä ra-

7 / 32 jaa toisella puolella liikekeskus (vuodelta 1971), jossa sijaitsee erilaisten pienten erikoisliikkeiden lisäksi mm. Kela ja Joutsan matkahuolto. Länsitien keskivaiheilla punatiilisessä rakennuksessa (vuodelta1974) sijaitsee kunnanvirasto. Rakennuksen edessä Kauppakujan päätteenä sijaitsee pysäköintialue, joka toimii torimyyntialueena. Torialuetta vastapäätä sijaitsee kirjasto- ja pankkirakennus (vuodelta 1979). Länsitien varrella sijaitsevat K-kaupan myymälä sekä Rautakauppalan myymälärakennus edustavat uudempaa rakennuskantaa 1990-luvulta. Länsitien varren liikerakennukset kuvastavat rakennusajalleen tyypillisiä suunnitteluideoita ja materiaaliratkaisuja. Tyypillistä on tasakattoisuus, betonirakenteet, erilaisten julkisivutiilten ja betonielementtien käyttö rakennuksissa sekä ympäröivät suuret pysäköintialueet. Länsitien varressa jalankulkuympäristöä tai pysäköinti- ja torialueita ei ole erotettu ajoneuvoliikenteestä. Autopaikat sijoittuvat joko kadun suuntaisiin pysäköintikampoihin tai pysäköintialueille liiketilojen sisäänkäyntien läheisyyteen. Kuva 4, Katutilaa ja rakennuskantaa Länsitien ympäristössä Keskustiehen rajautuva alue Valtatie 4:n suunnasta saavuttaessa suunnittelualuetta rajaa Yhdystien ja Keskustien kulmauksessa yksikerroksinen huonekalumyymälä (Onni-Kaluste). Rakennus sijaitsee voimassa olevan asemakaavan mukaisella liikerakennusten korttelialueella (KL). Huonekalumyymälän eteläpuolelle on asemakaavassa osoitettu torialue sekä siihen liittyvät yleiset pysäköintialueet, jotka eivät ole toteutuneet asemakaavan mukaisesti. Keskustien ja Rantatien kulmaukseen on niin ikään osoitettu asemakaavassa liikerakennusten korttelialue. Keskustiehen rajautuvista kortteleista ainoastaan huonekalumyymälän tontti on toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Muilta osin alue on viljelyskäytössä.

8 / 32 Kuva 5, Näkymä Keskustieltä Jousitiehen rajautuva alue Suunnittelualuetta rajaa idässä Jousitie, joka on kirkonkylän vanha keskusraitti. Vanhimmat liiketalot raitin varrella ovat 1910-luvulta. 1930-luvulta lähtien rakennetut vanhat liike- ja pankkirakennukset reunustavat katutilaa ja muodostavat vanhaa kylänraittimiljöötä. Suunnittelualueen pohjoispäässä kirkkoa vastapäätä sijaitsee ns. Postin talo (Joutsan säästöpankin entinen toimitalo vuodelta 1955). Postikonttoritoiminta on siirtynyt talosta pois, mutta rakennuksessa on edelleen Itellan toimitiloja. Kuva 6, Postin talo Kuva 7, hotelli Aatto ja Elli Postin talon eteläpuolella sijaitsevassa rakennuksessa on majatalotoimintaa (hotelli Aatto ja Elli), kahvila, ravintola sekä liiketiloja. Majatalorakennuksen vanhempi rakennusosa on valmistunut 1930-luvun lopussa. Hotellin eteläpuolitse kulkee Kauppakuja, jonka on yhteys kirjaston ja torin suuntaan. Kauppakujaa rajaa eteläpuolella Rautakauppalan noutopiha ja siihen liittyvät varastokatokset. Suunnittelualueen eteläreunaan, Jousitien ja Rantatien kulmaukseen sijoittuu vuonna 1930 valmistunut liikerakennus, jossa toimii nykyisin Tokmannin myymälä.

9 / 32 Joutsan Jousitien keskusraitti on 1.1.2010 vahvistetussa RKY2000:ssa osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi. 2.1.1 Liittyminen ympäristöön Alueen itäpuolella, Jousitien varrella sijaitsee kirkko, seurakuntakoti, kirkonpuisto ja hautausmaa. Jousitien varrella rakennuskanta on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee rivi- ja omakotitaloja. Rantatien varressa I ja IIkerroksiset asuinrakennukset muodostavat pienipiirteistä katumiljöötä, johon K-marketin tiiliverhoiltu myymälärakennus liittyy. Asuntoalue rajautuu Joutsansalmeen, jossa sijaitsee uimaranta ja venesatama. Alueen pohjoispuolella halpahalli ja kerrostalojen pysäköintialueet rajaavat Yhdystien reunaa. Jalankulkuympäristöä on rajattu puuistutuksilla lähinnä kerrostalokortteleiden reunassa, muilta osin sisääntulonäkymä vt 4:n suunnasta on melko avoin ja pysäköintialueiden hallitsema. Suunnittelualueen länsipuolella Keskustietä rajaavat S marketin pysäköintialue ja huoltopiha. 2.1.2 Liikenne Kuva 8, 1. Onni-kalusteen huonekalumyymälä, 2. ja 3. rakentamaton peltoalue, 4. linjaautoasema, asuntoja sekä liiketiloja, 5. kunnanvirasto, 6. asuinkerrostaloja ja liiketiloja, 7. asuinpientaloja, 8. pysäköintialue, 9. liiketiloja, pankki, kirjasto ja hotelli, 10. K -market, rautakauppa, liike- ja toimistotiloja Alueen sisäinen liikenne painottuu henkilöautoliikenteeseen. Suunnittelualueen liikenneverkon muodostavat pohjois-eteläsuuntainen Länsitie sekä keskustakortteleita rajaavat Yhdystie, Keskustie, Rantatie ja Jousitie. Jousitien ja Länsitien välisellä Kauppakujalla läpiajo ei ole sallittua.

10 / 32 2.1.3 Pysäköinti Länsitien keskivaiheilla, kunnanviraston edessä sijaitsee pysäköintialue, joka toimii torimyyntialueena. Länsitien varressa autopaikat sijoittuvat joko kadun suuntaisiin pysäköintikampoihin tai pysäköintialueille liiketilojen sisäänkäyntien läheisyyteen. 2.1.4 Julkinen liikenne Suunnittelualueelle sijoittuu Joutsan linja-autoasema ja Matkahuolto. Matkahuollon pihassa pysähtyvät vakio-, pika- ja expressvuorot. 2.1.5 Kevyt liikenne 2.2 Palvelut Kevyen liikenteen väylät kulkevat suunnittelualuetta rajaavien Yhdystien, Jousitien, Rantatien ja Keskustien reunassa. Länsitien varressa kevyen liikenteen väylää ei ole erotettu ajoradasta. ks. kohta 5.2 Kaupalliset palvelut Joutsan keskustassa toimi kolme päivittäistavaramyymälää (K-market, S-market ja Siwa) sekä yksi laajan tavaravalikoiman myymälä (Tokmanni). Valtaosa Joutsan erikoisliikkeistä toimii keskustassa. Keskustassa on mm. alko, apteekki, vaateliike, urheiluliike, kirjakauppa, kukkakauppa, kello- ja kultaliike, käsityö-/lahjatavaraliike, kodinkonekauppa ja rautakauppa. Joutsan keskustassa toimii lisäksi mm. partureita, kampaamoja, kahvila- ja ravintolapalveluja sekä hotelli. Toinen rautakauppa sijaitsee Karimäen alueella Jousitien ja valtatien 4 kulmauksessa. Jousitien varrella toimii myös Joutsan Konehuolto Oy. Julkiset palvelut Joutsan keskeiset julkiset palvelut sijaitsevat keskustan välittömässä tuntumassa (yhtenäiskoulu, terveysasema, päivähoitopalvelut ja kirjasto). Koulupalvelut on tarjolla myös Kälän, Leivonmäen ja Rutalahden kylissä.

11 / 32 2.3 Asuminen 2.4 Virkistysalueet 2.5 Pohjavedet Alueella sijaitsee kaksi asuinkerrostaloa, omakotitaloja sekä rivitaloja. Voimassa olevaan asemakaavan on merkitty pohjois-eteläsuuntainen puistoalue. Alue on toistaiseksi rakentumaton. Osa suunnittelualueesta kuuluu Joutsan I-luokan pohjavesialueeseen. Aluetta koskee Joutsan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Pohjavesialueen rajaa kuvaa ulompi sininen viiva. 2.6 Maanomistus Kuva 10, Pohjavesialueen rajaus Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Kunta omistaa alueelta osia puistoja katualueista.

12 / 32 Kuva 11, Alueen maanomistus 2.7 Ympäristön häiriötekijät Ympäristöä häiritsee alueen läpi ja ympäri kulkeva ajoneuvoliikenne. Länsitien varressa jalankulkuympäristöä tai pysäköinti- ja torialueita ei ole erotettu ajoneuvoliikenteestä. Samassa tasossa oleva ajoneuvoliikenne aiheuttaa häiriöitä kevyelle liikenteelle. 2.8 Pilaantuneet maa-alueet Suunnittelualueella ei ole selvitetty maaperän pilaantuneisuutta. Rakentamisen yhteydessä tulee asuntorakentamiselle varatuissa kortteleissa tarvittaessa selvittää nykyisen toiminnan vaikutukset maaperän pilaantuneisuuteen ja mahdollinen kunnostustarve. 2.9 Kunnallistekniikka Alueella on Joutsan Vesihuolto Oy:n vesi- ja viemäriverkosto. Alue kuuluu kaukolämmön piiriin. 2.10 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.10.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavaa koskee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteista seuraavat kohdat: 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Asemakaavan suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja yleiskaavan sisältövaatimuksiin on kuvattu kohdissa 5.1 ja 5.2.

13 / 32 2.10.2 Maakuntakaava Kuva 12, Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta ja merkinnöistä. 2.10.3 Yleiskaava Suunnittelualuetta koskee Keski-Suomen maakuntakaava, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Alue on merkitty maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueeksi. Merkinnän osoittamaan keskukseen voidaan sijoittaa vähittäistavarakaupan suuryksiköitä. Jousitien raitin alue on lisäksi merkitty maakuntakaavaan valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, jonka suunnittelumääräykseksi on annettu seuraava: "Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti." Joutsan kunta on käynnistänyt Joutsan kirkonkylän ja valtatien 4 varren osayleiskaavan laatimisen. Nykyinen Joutsan kirkonseudun ja ympäristön osayleiskaava on vahvistamaton kunnan valtuuston 14.12.1992 hyväksymä yleiskaava. Yleiskaavan tavoitteet ovat osittain vanhentuneet. Joutsan kirkonkylän ja valtatien 4 varren osayleiskaavalla varaudutaan valtatien 4 parantamiseen ja liittymäjärjestelyihin. Valtatien parantaminen tulee vaikuttamaan katu-, liikenne- ja yksityistiejärjestelyihin koko kunnan alueella. Joutsan kirkonkylän osayleiskaavassa otetaan huomioon mm. Joutsan keskustan ja Koiravuoren alueen liikenneyhteydet valtatielle 4 sekä valtatien varren maankäyttö koko yleiskaavoitettavalla alueella. Kaava kumoaa voimaantullessaan alueelle aiemmin laaditun yleiskaavan. Kirkonkylän osayleiskaavalla ratkaistaan myös rantayleiskaavan ulkopuolelle jätettyjen taajaman lähiranta-alueiden maankäyttö.

14 / 32 2.10.4 Asemakaava Kuva 13, Ote Joutsan ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualuetta koskevat asemakaavat ovat vuosilta 1986 2005. Keskustiehen rajautuvat korttelialueet on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Korttelialueiden väliin on osoitettu yleiset pysäköintialueet sekä torialue, josta on osoitettu kevyen liikenteen yhteydet Länsikujan ja Torikujan suuntaan. Suunnittelualueen halkaisee puistoksi (VP) merkitty alue. Länsitien ympäristössä korttelit ovat merkitty asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialueiksi (AL). Kunnanvirasto ja sen edessä oleva tori- / pysäköintialue sijoittuvat hallinto- ja virastorakennusten korttelialueelle (YH). Länsitien alkupäähän sekä K-kaupan pohjoispuolelle on osoitettu yleinen pysäköintialue (LP). Jousitie ja Yhdystie on merkitty yleisiksi tiealueiksi (LYS). Rantatie, Länsitie, Länsikuja ja Keskustie on merkitty katualueiksi. 2.10.5 Rakennusjärjestys 2.10.6 Pohjakartta Joutsan kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 31.3.2003. Asemakaavatyössä käytetään pohjakarttaa, joka täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 2.10.7 Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 2.10.8 Pohjavesialueen suojelusuunnitelma Osa suunnittelualueesta kuuluu Joutsan I-luokan pohjavesialueeseen. Aluetta koskee Joutsan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Pohjavesialueen rajaa kuvaa ulompi sininen viiva. Aluetta koskeva pohjavesialueen suojelusuunnitelma on valmistunut v. 2010.

15 / 32 Kuva 14, pohjavesialueen rajaus 2.10.9 Rakennushistoriallinen inventointi Joutsan Jousitien keskusraitti on 1.1.2010 vahvistetussa RKY2000:ssa valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö (kuvassa 14 vihreä väri). Joutsan keskusraitin ympäristöön on tehty rakennushistoriallinen inventointi. Kaavoitettavalla alueella sijaitsevat inventoidut rakennukset on merkitty punaisilla pisteillä. Numero viittaa inventointikortin kohdenumeroon. (ks.liite 1). Käynnissä olevan osayleiskaavatyön yhteydessä selvitetään mahdolliset muinaismuistokohteet suunnittelualueella. Kuva 15, Kuvassa RKY2000 alue on osoitettu vihreällä värillä. Jousitien varressa sijaitsevat inventoidut kohteet on merkitty punaisella pisteellä.

16 / 32 2.10.10 Kaupallinen selvitys Keski-Suomen kaupallinen palveluverkkoselvitys on laadittu vuoden 2010 alussa. Selvityksen yhteydessä on tarkasteltu myös Joutsan seudun kaupallisia lähtökohtia: ostovoimaa, ostovoiman siirtymiä sekä laskennallista liiketilan lisätarvetta. Loppuvuodesta 2010 laadittiin keskustan yleiskaavoitukseen liittyvä kaupallinen selvitys, joka sisältää myös Kirkonseudun asemakaavan muutoksen kaupallisten vaikutusten arvioinnin. 2.10.11 Kaupalliset varaukset voimassa olevissa kaavoissa Oravakivi - Karimäki osayleiskaava Osayleiskaavoitettu alue käsittää valtatien 4 varren Oravakivensalmesta Karimäkeen ja Joutsansalmeen. Lisäksi alueeseen kuuluu Oravakivestä Karimäkeen ja Ruosteniemeen ulottuva vyöhyke sekä Riuttatien varren alue. Kaava on lainvoimainen. Osayleiskaavalla on varauduttu valtatien 4 parantamiseen ja liittymäjärjestelyihin. Kaavan tavoitteena on alueen palvelujen ja yritystoiminnan kehittäminen ja näiden toimintojen suunnittelu alueelle. Kaavassa on osoitettu palvelujen alueita (P) Oravakiven ja Karimäen alueille. Kaavamääräyksen mukaan palvelujen alueet varataan ensisijaisesti yksityisten palvelujen alueeksi ja alueiden rakentamisen tulee perustua asemakaavaan. Sekä Oravakiven että Karimäen alueille on osoitettu palvelujen alueita valtatien 4 molemmin puolin. Oravakiven alueella palvelualueiden rakennusoikeus on noin 11 000 k-m2 ja Karimäen alueella noin 35 000 km2. Alueille saa sijoittaa tieliikennettä palvelevia rakennuksia, polttoaineiden jakelupisteen sekä matkailua palvelevia rakennuksia. Palvelurakentaminen on luonteeltaan paljon tilaa vaativaa. Kuva 16, Oravakivi - Karimäki osayleiskaava (Joutsan kunta 2008)

17 / 32 Oravakiven alueelle on laadittu asemakaava (hyväksytty 20.6.2006), jossa valtatien eteläpuolelle on osoitettu liikennepalveluasemaa varten 3500 k-m2. Myös Karimäen alue on osittain asemakaavoitettu. 2.10.12 Liiketilan tarve ja sen sijoittuminen Syksyllä 2010 tehdyn kaupallisen selvityksen ja liiketilatarvelaskelman mukaan Joutsan vähittäiskaupan liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on noin 7 700 k-m2, josta päivittäistavarakaupan osuus on noin 900 k-m2 ja erikoiskaupan osuus noin 6 800 k-m2. Joutsan kaupallisen vetovoiman vahvistamisen näkökulmasta valtaosa liiketilan lisätarpeesta tulisi keskittää keskustan alueelle. Palvelujen keskittäminen keskustaan turvaa palvelujen alueellisen saatavuuden ja vahvistaa parhaiten Joutsan kaupallista vetovoimaa. Keskustan asemakaavan muutoksessa ensisijaisena tavoitteena on Länsitien ja sen lähiympäristön kaupallisen toiminnan kehittäminen. Mikäli liikerakentaminen ja kaupan palvelut hajautetaan usealle alueelle, on vaara, ettei mikään niistä ole riittävän vetovoimainen. Valtatien 4 varteen toteutettavien palvelujen tulisi olla luonteeltaan liikennepalveluja ja sellaisia, jotka eivät kilpaile keskustan kaupan kanssa. Keskustan alueella voimassa olevissa asemakaavoissa on runsaasti käyttämätöntä liikerakentamiselle varattua rakennusoikeutta. Voimassa olevissa asemakaavoissa osoitetut liikennehakuinen liikerakentamisreservi sijoittuu pääasiassa valtatien varteen ns. Huttulan alueelle. Alueella on voimassa olevissa asemakaavoissa yhteensä n. 7000 k-m2 käyttämätöntä liikerakentamisoikeutta. Kuva 17, Keskustan voimassa olevissa asemakaavoissa käyttämätöntä rakennusoikeutta liikerakentamisen osalta sijoittuu valtatien varteen.

18 / 32 3. TAVOITTEET 3.1 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on parantaa keskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta. Asemakaavan muutoksen yhteydessä arvioidaan kortteleittain asemakaavan ajanmukaisuus ja mahdollistetaan keskustakortteleiden täydennysrakentaminen. Asemakaavan muutoksella ohjataan rakentamista pohjavesialueella ja turvataan valtakunnallisesti arvokkaan Jousitien raitin suojelukohteiden säilyminen. Palveluverkkoon liittyvät tavoitteet Tavoitteena on Joutsan kaupallisen vetovoiman vahvistaminen seudullisesti merkittävänä kaupan sijaintipaikkana ja asiointikohteena. Joutsan kaupallisen palveluverkon kehittämisen lähtökohtana on Joutsan keskustan ja kyläkeskusten kaupallisen vetovoiman vahvistaminen. Tavoitteena on kaupan saavutettavuuden turvaaminen niin, että palvelut ovat mahdollisimman hyvin saavutettavissa kaikille väestöryhmille ja kaikilla kulkumuodoilla. Asemakaavan muutoksella pyritään vastaamaan kaupan hankkeiden tarpeisiin alueen mitoituksen ja sijainnin osalta. Päivittäistavarakaupan palveluverkon kehittämisen tavoitteena voidaan pitää nykyisen tasoisen positiivisen ostovoiman siirtymän säilyttämistä. Erikoiskaupassa tavoitteena on mahdollisimman monipuolinen tarjonta Joutsan keskustassa sekä ostovoiman vuodon vähentäminen ja kysynnän ja tarjonnan tasapaino. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET JA VUOROVAIKUTUS 3.2 Viranomaisyhteistyö 3.3 Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin viranomaisille tiedoksi kaavan vireilletulovaiheessa 12.5.2010. Kaavasta järjestettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) Keski-Suomen ELY - keskuksessa 3.6.2010. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos vaikuttaa. Kaavoituksen kuluessa kuullaan mm. seuraavia tahoja: - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen ELY -keskus - Keski-Suomen museo - Suur-Savon Sähkö Oy - Kaukolämpöyhtiöt - Joutsan Vesihuolto Oy - Joutsan Yrittäjät Osalliset voivat arvioida kaavaratkaisujen vaikutuksia ja lausua kaavamuutoksesta mielipiteensä. 3.4 Tiedottaminen Kaavoituksen vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan nähtävilläolosta on tiedotettu Joutsan Seutu -lehdessä, Joutsan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla internetissä.

19 / 32 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä / kommentoitavana 12.5.2010 18.6.2010. Joutsan kunnan teknisellä osastolla os. Länsitie 5, 19650 JOUTSA sekä kunnan internetsivuilla. (http://www.joutsa.fi/kaavoitus.php) 3.5 Asemakaavan valmistelu 3.6 Yleisötilaisuus Keskustan asemakaavan pohjaksi laadittiin alustavia idealuonnoksia, joita esiteltiin Joutsan Joutopäivien yhteydessä 10.7.2010. 3.7 Kaavaluonnos Idealuonnosten pohjalta laadittiin alustavat kaavaluonnosvaihtoehdot, jotka asetetaan nähtäville 9.9.- 8.10.2010 väliseksi ajaksi. Asemakaavaluonnosten nähtävillä olosta on tiedotettu Joutsan Seutu-lehdessä sekä kuuluttamalla Joutsan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla internetissä. Kaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot suunnittelun kannalta keskeisiltä viranomaisilta. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 30 päivää Joutsan kunnan teknisellä osastolla os. Länsitie 5, 19650 JOUTSA. Osalliset ovat voineet kuulutuksessa ilmoitettavana nähtävillä oloaikana esittää suullisesti tai kirjallisesti mielipiteensä luonnoksesta. Mahdolliset kirjalliset mielipiteet toimitetaan Joutsan kunnanhallitukselle, os. Länsitie 7, PL 20, 19650 JOUTSA. 3.8 Kaavaehdotus Kaavaluonnoksesta kehitetään saadun palautteen ja vaikutusten arvioinnin avulla kaavaehdotus. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan Joutsan Seutu-lehdessä sekä kuuluttamalla Joutsan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla internetissä. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot suunnittelun kannalta keskeisiltä viranomaisilta. Asemakaavaehdotus pidetään nähtävänä 30 päivää Joutsan kunnan teknisellä osastolla os. Länsitie 5, 19650 JOUTSA (MRL 65, MRA 27 ). Mahdolliset muistutukset kaavaehdotuksesta tulee jättää kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana kirjallisena Joutsan kunnanhallitukselle, os. Länsitie 7, PL 20, 19650 JOUTSA. Mielipiteisiin annetaan vastineet ja kyseinen pöytäkirjanote lähetetään niille mielipiteen esittäneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet sekä ilmoittaneet osoitteensa 3.9 Hyväksyminen Asemakaava toimitetaan kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2011 aikana (tavoiteaikataulu). Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 18 ) ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asemakaava tulee lainvoimaiseksi, mikäli kaavasta ei valiteta valitusaikana tai kaavaa koskeva valitusasia on hylätty oikeuselimissä. 4. ASEMAKAAVALUONNOS 4.1 Luonnosvaihtoehtojen kuvaus

20 / 32 Kuva 18, kaavaluonnos, vaihtoehto A Kuva 19, havainnekuva, vaihtoehto A K306 Vaihtoehdossa A Rantatien ja Keskustien kulmaukseen sijoittuva rakentumaton tontti on merkitty KM -alueeksi. Korttelialueen mitoitus ja kaavamerkintä mahdollistavat vähittäiskau-

21 / 32 pan suuryksikön sijoittumisen alueelle. Korttelialueen pohjoispuolella Onni -Kalusteen tontti on merkitty nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Asemakaavaluonnoksessa on esitetty laajennusalue tontin länsireunaan. Suunnittelualuetta pohjois-eteläsuunnassa halkovan ojan ympäristö on merkitty asemakaavassa puistoalueeksi (VP). Puistomaisesti toteutettuna alue muodostaa keskustan kortteleita yhdistävän vihervyöhykkeen, johon voidaan sijoittaa peli- ja leikkialueita. Alueen läpi kulkevaa ojaa sekä sen ympäristöä voidaan hyödyntää ympäröivien korttelien hulevesien käsittelyssä. Nykyisen ojan ja siihen liittyvien hulevesiaiheiden sekä puistoalueiden maisemarakentamisella alueesta voidaan muodostaa viihtyisä vihervyöhyke uusien liikekortteleiden ja nykyisen keskustan välille. K309 Länsitien alkupäähän sijoittuva linja-autoaseman kortteli on kaikissa vaihtoehdoissa varattu asuin-, liike- ja toimistorakentamista varten. Kaavamerkintä mahdollistaa korttelin kehittämisen nykyisen kaltaisena, eli alueelle voidaan liike- ja toimistorakennusten lisäksi sijoittaa asuntoja. Korttelialueen autopaikkoja voidaan sijoittaa tontin sisälle sekä viereisille LPA-1 ja LPA-2 alueille. K312 Kaikissa vaihtoehdoissa kortteli 312 on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Alueelle voidaan lisäksi sijoittaa julkisia lähipalveluita sekä hotelli- ja majoitustiloja. Korttelialueen autopaikkoja voidaan sijoittaa tonttien sisälle sekä LPA-1 alueeksi merkitylle korttelialueelle. Jousitien varteen, tontille 4 sijoittuva ns. Postin talo sekä hotellin rakennus on osoitettu suojeltavaksi sr-1 merkinnällä. Kummatkin rakennukset ovat rakennushistoriallisesti ja kyläkuvan kannalta arvokkaita rakennuksia. Rakennukset ovat osa Jousitien valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja kuuluvat osayleiskaavan yhteydessä valmistuneeseen rakennushistorialliseen inventointiin. K310 Kaikissa vaihtoehdoissa virastotalon kortteli on merkitty hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi (YH). Vaihtoehdoissa ei ole esitetty korttelialueen laajentamista. Virastotalon autopaikat on sijoitettu rakennuksen taakse sijoittuvalle LPA -alueelle. Nykyinen parkkialue virastotalon edessä on osoitettu torialueeksi. Torialueelle voidaan sijoittaa ympäristöön soveltuvia terasseja, niihin liittyviä katoksia sekä rakennusoikeuden estämättä pienimuotoisia kioskeja ja torimyyntiä palvelevia myyntipisteitä. Torin ja Länsitien toteuttamisesta laaditaan asemakaavoituksen rinnalla yleissuunnitelma. K313 Vaihtoehdossa A korttelialue on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Asemakaavavaihtoehto mahdollistaa korttelialueen kehittämisen liikerakennusten korttelialueena. Nykyinen kiinteistöjako ja maanomistus rajoittavat korttelin käyttömahdollisuuksia ja liikekiinteistöjen laajentumista. Korttelialueella sijaitsevien kiinteistöjen ja niihin liittyvien pysäköintialueiden parantaminen edellyttää toimijoiden yhteistyötä sekä alueen kehittämistä kokonaisuutena. K314 Länsikujan eteläpuolelle sijoittuva kerrostalojen korttelialue on merkitty nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Rantatiehen rajautuvat tontin on merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi.

22 / 32 Kuva 20, kaavaluonnos, Vaihtoehto B Kuva 21, havainnekuva, Vaihtoehto B

23 / 32 K305 ja 306 Vaihtoehdossa B Rantatien ja Keskustien kulmaukseen sijoittuvat korttelialue on varattu pientalorakentamista varten (AP), alueelle ei voida tässä vaihtoehdossa sijoittaa liikerakentamista. Korttelialueen pohjoispuolelle on osoitettu uusi katualue Puutarhapolku, jota kautta on järjestettävissä ajoyhteys korttelin 305 tonteille 2 ja 3. Katualueen kautta voidaan järjestää yhteys myös suunnittelualueen keskivaiheille sijoittuvaan puistoon. K313 Vaihtoehdossa B on nykyisen K-marketin ja Rautakauppalan alue sekä osa Jousitiehen rajautuvista kiinteistöistä merkitty liikerakennusten korttelialueeksi, johon voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö (KM). Korttelialue on mitoitettu n. 3500 k-m2 kokoiselle yksikölle. Jousitien varteen on kaavavaihtoehdossa esitetty pienempiä tontteja, jotta nykyisen raitin mittakaava pystytään säilyttämään. Vähittäiskaupan suuryksikön sekä siihen liittyvän pysäköinnin kaavallisessa ratkaisussa ja tarkemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomioita Jousitien valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön säilymiseen. Jousitien varteen sijoittuvat pienemmät tontit on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-1). Kuva 22, kaavaluonnos, vaihtoehto C K306 Vaihtoehdossa C, kortteli 306 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Vaihtoehdossa C puistoalue on hiukan laajempi ja rakentamiselle varattu korttelialue kapeampi kuin vaihtoehdossa A. KL -kortteli alue voidaan jakaa tonttijaosta riippuen useampaan pienempään yksikköön, jolloin myös alueen vaiheittain toteuttaminen on mahdollista usean eri rakentajan toimesta. Onni- Kalusteen tontille on esitetty laajennusalue kuten vaihtoehdossa A. Vaihtoehdossa C kortteli 313, on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Vaihtoehto mahdollistaa keskusta-asuntojen toteuttamisen Länsitien varteen. Korttelialueen pääkäyttötarkoitus on asemakaavamerkinnän mukaisesti asumista, tämän lisäksi alueelle voidaan sijoittaa liikerakentamista esimerkiksi kerrostalojen maantasokerrokseen.

24 / 32 Kuva 23, Havainnekuva, vaihtoehto C 4.2 Luonnosvaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten arviointi Luonnosvaihtoehtojen keskeisimmät erot liittyvät liike- ja asuntorakentamiseen mitoitukseen sekä niille varattuihin korttelialueisiin. Seuraavassa on vertailtu luonnosvaihtoehtojen eroja kaupan- ja asuntorakentamisen osalta. Liikerakentaminen Luonnosvaihtoehdossa A vähittäiskaupan suuryksikölle varattu kortteli sijoittuu Rantatien ja Keskustien kulmaukseen. Nykyisin kokonaan rakentumattoman korttelialueen osoittaminen yhdelle kaupan yksikölle siirtää kaupallisten palveluiden painopistettä Länsitien varresta lähemmäs valtatietä. Laaja tontti mahdollistaa rakennukselle eri sijoitusvaihtoehtoja sekä mahdollisuuden toteuttaa riittävän laajat asiakaspysäköinti- ja huoltoalueet. Korttelialue mahdollistaa myös tontin vaiheittain toteuttamisen. Toisaalta yhden suuren yksikön ja siihen liittyvien pysäköintikenttien muodostama ympäristökuva muodostuu helposti epäviihtyisäksi ja suurimittakaavaiseksi. Vaihtoehdossa B vähittäiskaupan suuryksikölle on varattu laajentumisalue Länsitien varteen nykyisen K-marketin paikalle. Kaupan painopisteen säilyttäminen Länsitien varressa edesauttaa myös muiden palveluiden ja erikoismyymälöiden toimintaa keskustan pääraitin varressa. Julkisen katu- ja toriympäristön parantaminen sekä kaupan keskittyminen keskustan pääraitin varteen tukevat kävelypainotteisen ja elävän keskustan kehittymistä. Korttelialueen mitoitus ja nykyinen rakennuskanta asettavat reunaehtoja kaupan laajentumiselle nykyisellä paikallaan. Pidemmällä tähtäimellä laajentumismahdollisuudet kaupan näkökulmasta ovat huonommat kuin vaihtoehdossa A. Kaupan laajentuminen edellyttää kiinteistönomistajien yhteistyötä ja alueen suunnittelua kokonaisuutena. Yhtenä keskeisenä suunnittelukysymyksenä on maantasoon sijoittuvan pysäköinnin ratkaiseminen keskustaympäristöön sopivalla tavalla.

25 / 32 Vaihtoehto C mahdollistaa kaupan sijoittumisen Keskustien ja Rantatien kulmaukseen. Tonttijaolla, rakennusoikeuden jakamisella ja kaavamerkinnöillä voidaan ohjata alueen toteutumista pienempinä yksiköinä. Alue voidaan jakaa esimerkiksi pienempiin tontteihin, jolloin mahdollistetaan vaiheittain toteutuminen useamman eri rakentajan toimesta. Vaihtoehdossa kaupallinen painopiste ei vähittäiskaupan ja siihen liittyvien etumyymälöiden myötä keskity pelkästään Rantatien ja Keskustien varrelle, vaan mahdollistaa kaupallisten palveluiden kehittymisen myös muissa AL -kortteleissa. Kaikissa vaihtoehdoissa liiketiloja voidaan sijoittaa myös muihin keskustan AL -kortteleihin. AL- alueella voi olla asuinrakennuksia, liike- ja/tai toimistorakennuksia sekä yhdistettyjä asuin-, liike- ja toimistorakennuksia. Esimerkiksi linja-autoaseman korttelissa merkintä mahdollistaa asuntojen sijoittumisen liiketilojen kanssa samaan kortteliin. Kaupan, liiketilojen ja asumisen määrä voidaan osoittaa asemakaavassa tarvittaessa tarkemmin. Asuntorakentaminen Vaihtoehdossa A ei ole osoitettu uusia korttelialueita asuntorakentamiselle. Vaihtoehto mahdollistaa mahdollisimman tehokkaan liikerakentamisen ja pitkällä tähtäimellä vaihtoehtoisia korttelialueita kaupan suuryksikölle. Toisaalta pelkästään liikekortteleiden sijoittaminen keskusta-alueelle ei välttämättä muodosta elävää ja monipuolista keskustaympäristöä, jossa eri ikäryhmät, palvelut ja asumiseen liittyvät toiminnat kohtaavat. Kauppaa varten varattavien korttelialueiden mahdollinen ylimitoitus ja toteutumisaikataulu ovat epävarmuustekijöitä. Keskustan liiketilat sekä eri vuorokauden aikoina tyhjänä olevat pysäköinti- ja huoltoalueet saattavat muodostaa epäviihtyisää ympäristöä. Vaihtoehdossa B Keskustien ja Rantatien kulmaukseen sijoittuva kortteli 306 on varattu asuntorakentamiselle. Vaihtoehto mahdollistaa korttelialueen toteuttamisen joustavasti eri talotyypeillä. Luonnoksessa korttelialueen käyttötarkoitukseksi on esitetty AP (asuinpientalojen korttelialue), mutta alue on mahdollista toteuttaa myös erillispientalo- tai kerrostalokorttelina. Talotyypistä riippumatta asuntorakentaminen täydentää ympäristöä luontevasti ja on mittakaavaltaan helpompi sovittaa alueelle kuin liikerakentaminen. Vaihtoehto mahdollistaa asuntojen rakentamisen keskeiselle paikalla keskustan palveluiden läheisyydessä. Alueen osoittaminen pelkästään asumiselle keskittää kaupan laajentumismahdollisuudet pääosin Länsitien varteen, jossa korttelien mitoitus, maanomistus ja nykyinen rakennuskanta saattavat vaikeuttaa kaupan laajentumista ja kehittymistä lyhyemmällä aikavälillä. Vaihtoehdossa C kortteli 313 on merkitty asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Vaihtoehto mahdollistaa keskusta-asuntojen sijoittamisen keskeiselle paikalle Länsitien varteen. Korttelin käyttötarkoitus mahdollistaa myös liiketilojen sijoittamisen samalle korttelialueelle. Kysymykseen voisi tulla esimerkiksi osittain kerrostaloina toteutettava korttelialue, jossa liiketilat sijoittuvat rakennusten pohjakerrokseen. Asuntorakentaminen korttelialueella edellyttää nykyisten kiinteistönomistajien yhteistyöstä ja alueen suunnittelemista kokonaisuutena. Nykyinen korttelirakenne mahdollistaa alueen toteutumisen myös vaiheittain. Korttelin kehittyminen osittain asuin- ja liikerakentamisena parantaisi Länsitien ympäristökuvaa ja viihtyisyyttä. Mikäli nykyinen kaupan alue varataan asuntorakentamiselle, tulisi korvaavat tilat osoittaa Länsitien varresta, esimerkiksi linja-autoaseman korttelista, jolloin kaupan ja palveluiden painopiste säilyy keskustan torin ja pääraitin varrella. 5. ASEMAKAAVAEHDOTUS 5.1 Korttelialueet Keskustan kaavoituksen yhteydessä selvitettiin alueelle sijoittuvien toimijoiden tarpeita ja kaupan sijoittumismahdollisuuksia. Kaavaehdotus päätettiin laatia luonnosvaihtoehto A:n pohjalta, jossa vähittäiskaupan suuryksikölle varattu tontti sijoittuu Rantatien ja Keskustien kulmaukseen. Muilla korttelialueilla olemassa oleva rakennuskanta ja kiinteistöjaotus vaikeuttavat laajemman kaupan yksikön toteuttamista.

26 / 32 Asemakaavan muutos hyväksytään vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa hyväksytään Keskustien asemakaava-alue, joka käsittää Keskustiehen rajautuvat alueet sekä kaava-alueen poikki kulkevan puistoalueen (VP). Toisessa vaiheessa hyväksyttävä Länsitien asemakaava-alue käsittää Länsitiehen rajautuvat korttelialueet. Kuva 24, kaavaehdotus, Länsitien kaava-alue Kuva 25, ote Länsitien yleissuunnitelmasta

27 / 32 Kuva 26, tontinkäyttösuunnitelma, jossa on esitetty vähittäiskaupan suuryksikön sekä siihen liittyvien pysäköintialueiden sijoitus. K309 Länsitien alkupäähän sijoittuva linja-autoaseman kortteli on varattu asuin-, liike- ja toimistorakentamista varten. Kaavamerkintä mahdollistaa korttelin kehittämisen nykyisen kaltaisena, eli alueelle voidaan liike- ja toimistorakennusten lisäksi sijoittaa asuntoja. Korttelialueen autopaikkoja voidaan sijoittaa tontin sisälle sekä viereiselle LPA-2 alueelle. Rakennusoikeus korttelialueelle on merkitty tehokkuuslukuna e=0.5, minkä mukaan korttelialueen rakennusoikeudeksi muodostuu 3780 k-m2 K312 Korttelin 312 tontit 2 ja 3 on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Alueelle voidaan lisäksi sijoittaa julkisia lähipalveluita, asuntoja sekä hotelli- ja majoitustiloja. Korttelialueen autopaikkoja voidaan sijoittaa tonttien sisälle sekä LPA-1 alueeksi merkitylle korttelialueelle. Korttelin 312 tontit 4 ja 5 on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1). Jousitien varteen, tontille 4 sijoittuva ns. Postin talo sekä hotellin rakennus on

28 / 32 osoitettu suojeltavaksi sr-1 merkinnällä. Kummatkin rakennukset ovat rakennushistoriallisesti ja kyläkuvan kannalta arvokkaita rakennuksia. Rakennukset ovat osa Jousitien valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja ne on arvioitu osayleiskaavan yhteydessä valmistuneessa rakennushistoriallisessa inventoinnissa. Rakennusoikeus korttelialueelle on merkitty tehokkuuslukuna e=0.5, minkä mukaan koko korttelialueen rakennusoikeudeksi muodostuu n.5060 k-m2 K310 Virastotalon kortteli on merkitty hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi (YH). Virastotalon autopaikat on sijoitettu rakennuksen taakse sijoittuvalle LPA -alueelle. Nykyinen parkkialue virastotalon edessä on osoitettu torialueeksi. Torialueelle voidaan sijoittaa ympäristöön soveltuvia terasseja, niihin liittyviä katoksia sekä rakennusoikeuden estämättä pienimuotoisia kioskeja ja torimyyntiä palvelevia myyntipisteitä. Torin ja Länsitien toteuttamisesta on laadittu asemakaavoituksen rinnalla yleissuunnitelma, jonka pohjalta laaditaan tarkempi rakentamissuunnitelma. Rakennusoikeus korttelialueelle on merkitty tehokkuuslukuna e=0.6, minkä mukaan koko korttelialueen rakennusoikeudeksi muodostuu n.2105 k-m2 K313 Korttelialueen tontit 1 ja 2 on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Tontit 3 ja 4 on merkitty asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Asemakaavavaihtoehto mahdollistaa korttelialueen kehittämisen liikerakennusten korttelialueena. Tonttijako on määritelty alueelle voimassa olevan kiinteistöjaotuksen mukaan. Korttelialueella sijaitsevien kiinteistöjen ja niihin liittyvien pysäköintialueiden parantaminen edellyttää toimijoiden yhteistyötä sekä alueen kehittämistä kokonaisuutena. Rakennusoikeus korttelialueelle on merkitty tehokkuuslukuna e=0.5, minkä mukaan koko korttelialueen rakennusoikeudeksi muodostuu n.5760 k-m2 K311, tontit 1 ja 2 Länsikujan eteläpuolelle sijoittuva kerrostalojen korttelialue on merkitty nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Rakennusoikeus korttelialueelle on merkitty tehokkuuslukuna e=0.5, minkä mukaan AL-1 alueen rakennusoikeudeksi muodostuu 2676k-m2. Asuinpientalojen korttelialueella tehokkuusluku on e=0.4, minkä mukaan korttelialueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 1268 k-m2. 5.2 Kevyen liikenteen yhteydet Länsitien ja torin yleissuunnitelmassa on osoitettu uudet kevyen liikenteen väylät Länsitien varressa. Asemakaavassa on varauduttu myös Keskustien ja Jousitien välisen yhteyden parantamiseen. Korttelialueiden sisällä kevyen liikenteen yhteydet on osoitettu seuraavalla merkinnällä: Länsitien ja Jousitien välinen Kauppakuja on osoitettu pihakaduksi. Tieliikennelain 33 :n mukaan pihakadulla saa ajaa moottoriajoneuvolla ainoastaan kadun varrella oleville kiinteistöille ja niihin merkityille pysäköintipaikoille. Ajonopeus on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 km/h. Ajoneuvon kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku. Katualue, jonka käyttötarkoitusta ei ole määritelty, voidaan osoittaa pihakaduksi katusuunnitelmassa.

29 / 32 Kuva 27, Kevyen liikenteen yhteydet ja viheralueet

30 / 32 5.3 Pysäköinti Suunnittelualueella autopaikat on osoitettu korttelialueiden sisäisille pysäköintialueille, useamman tontin yhteiskäytössä oleville LPA -alueille sekä kadun varteen. Autopaikkoja tulee varata korttelialueilla seuraavasti: - K-1 alueilla 1 ap / 50 k-m2 - KL alueilla 1 ap / 50 k-m2 - KM- alueilla 1 ap / 50 k-m2 - YH- alueilla 1 ap / 50 k-m2 - AP-alueilla 1 ap / 75 k-m2 AL-alueilla: - Asunnot: 1 ap / 75 k-m2 - Liike- ja toimistotilat: 1 ap / 50 k-m2. - Palveluasunnot: 1 ap / 130 k-m2 - Hotelli- ja majoitustilat: 1 ap / huone Kuva 28, pysäköintiä varten varatut alueet 6. KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Seuraavassa on arvioitu asemakaavan suhdetta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteisiin: 1) Toimiva aluerakenne Asemakaava on maakuntakaavan mukainen ja vastaa toimivan aluerakenteen osalta valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta. 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

31 / 32 Asemakaavassa asumista ja palveluita varten varatut alueet tukevat olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Vähittäiskaupan suuryksikölle varattu korttelialue sijoittuu maakuntakaavan mukaiselle keskusta-alueelle ja tukee yhdyskuntarakennetta. Asemakaavassa osoitettu puistoalue liittyy laajempaan viheraluekokonaisuuteen ja mahdollistaa keskusta-alueen virkistystoimintojen kehittämisen. Asemakaavalla ja sen yhteydessä laadittavalla yleissuunnitelmalla parannetaan kevyen liikenteen edellytyksiä. 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Asemakaavassa on huomioitu Jousitien valtakunnallisesta arvokas kulttuuriympäristö ja asemakaavaan on sisällytetty asianmukaiset suojelumerkinnät. Asemaakaavaan on sisällytetty myös pohjaveden suojelun turvaava kaavamerkintä ja määräykset. 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Asemakaavalla on turvattu nykyisen linja-autoaseman toiminta ja kehittämismahdollisuudet. 6.2 Yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioonottaminen Kun alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee MRL 54 4 mom mukaan asemakaavaa laadittaessa ottaa huomioon, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). 1) Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Alue sijoittuu yhdyskuntarakenteen ja liikenteen kannalta keskeiselle paikalle Joutsan taajaman keskustaan. Joutsan liikekeskustan asemakaavan muutoksessa tiivistetään nykyistä yhdyskuntarakennetta ja lisätään keskustan vetovoimaisuutta kestävällä tavalla. Alue kuuluu valmiin kunnallistekniikan piriin, eikä kaavamuutos edellytä merkittävien kunnallisteknisten verkostojen tai liikenneväylien rakentamista. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan keskustan kehittyminen sekä kaupallisten palveluiden ja asumisen määrään lisääminen. Kaupallisten palveluiden lisäksi kunnan julkiset palvelut sijoittuvat lähelle kaavamuutosaluetta. Kaavamuutoksen mahdollistama lisärakentaminen ei vaaranna suunnittelualueen, eikä laajemmin Joutsan keskusta-alueen ekologista kestävyyttä. Alue on rakentunut pitkälti voimassa olevan asemakaavan mukaisesti, eikä alueella ole erityisiä luontoarvoja. 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö ks. kohta 1) 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Asemakaavan muutoksella vahvistetaan liikekeskustan kaupallista asemaa. Alueen kaupallista vetovoimaa ja palveluiden saatavuutta parannetaan mm. kehittämällä liikennejärjestelyitä, mahdollistamalla nykyisten liiketilojen laajentuminen ja parantamalla Länsitien viihtyisyyttä. Kaavamuutoksella mahdollistetaan kaupallisten palveluiden laajentuminen. 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Suunnittelualueella sijaitsee Joutsan linja-autoasema, jonka toimintaedellytykset ja kehittäminen asemakaavalla turvataan. Asemakaava luo puitteet keskustan kevyen liikenteen verkon parantamiselle. 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Kaavamuutoksella parannetaan julkisten tilojen viihtyisyyttä ja käytettävyyttä. Tärkeimmät palvelut ja laajemmat virkistysalueet ovat kevyen liikenteen saavutettavissa. Suunnittelussa huomioidaan liikenneturvallisuus ja kaikki ikäryhmät huomioiva esteetön liikkumisympäristö. 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Joutsan keskustan kehittämiselle on nähtävissä selkeitä tarpeita ja liikekeskustan toiminnalliset haasteet edellyttävät keskustan kehittämistä kokonaisuutena. Koko liikekeskustaa koskevalla asemakaavan ajanmukaistamisella vastataan tähän tarpeeseen. Länsitien ja torin

32 / 32 yleissuunnitelman pohjalta tehtävät parannustoimenpiteet parantavat keskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta edistäen ostovoiman pysymistä kunnan sisällä. 7) ympäristöhaittojen vähentäminen Kaavamuutoksen seurauksena alueen rakennustehokkuus kasvaa, mikä osaltaan lisää myös alueen liikennettä. Toisaalta palveluiden lisääminen Joutsan keskustassa vähentää kunnan ulkopuolelle suuntautuvaa liikkumisen ja yksityisautoilun tarvetta. Koska kaavamuutos koskee riittävän laajaa aluetta, liikenne- ja pysäköintijärjestelyitä voidaan suunnitella kokonaisuutena. Kaavamuutoksen yhteydessä tehtävällä liikennesuunnittelulla pyritään osaltaan vähentämään liikenteen haittoja turvaamalla liikenteen sujuvuus erityisesti Länsitien ympäristössä. 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Joutsan Jousitien keskusraitti on 1.1.2010 vahvistetussa RKY2000:ssa valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö. Asemakaavassa on huomioitu raitin varrella sijaitsevien rakennusten suojeluarvot. 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Suunnittelualuetta pois-eteläsuunnassa halkovan ojan ympäristö on merkitty asemakaavassa puistoalueeksi (VP). Puistomaisesti toteutettuna alue muodostaa keskustan kortteleita yhdistävän vihervyöhykkeen, johon voidaan sijoittaa peli- ja leikkialueita. Nykyisen ojan ja siihen liittyvien hulevesiaiheiden sekä puistoalueiden maisemarakentamisella alueesta voidaan muodostaa viihtyisä vihervyöhyke uusien liikekortteleiden ja nykyisen keskustan välille. Kaava-alueelle sijoittuva torialue toimii julkisena kaupunkitilana ja oleskelualueena. Laajemmat virkistysalueet ovat lähietäisyydellä kevyen liikenteen saavutettavissa. 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutumiseen liikekortteleiden osalta vaikuttaa olennaisesti kaupan kehittyminen ja erityisesti keskusliikkeiden laajentumistarpeet Joutsan seudulla. Torin ja Länsitien katuympäristön parantaminen on tavoitteena aloittaa vuoden 2011 aikana. 7.2 Toteutuksen seuranta Alueen rakentumista ohjaa asemakaava ja rakennuslupamenettely. Kaavaselostusta täydennetään kaavoitusprosessin edetessä 25.8.2011 Petri Tuormala Arkkitehti, SAFA, YKS-415 Liitteet: 1. Asemakaava-alueen rakennusinventointikortit 2. Tilastolomake 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Kaavakartta ja määräykset 5. Länsitien ja torin ideasuunnitelma