VIREYSTILAIKKUNA - KEHOTIETOISUUTTA HAMMASHOITO- HENKILSTÖLLE. (LL, psykiatrian erikoislääkäri Anne Pelkonen) HLL, hypnoterapeutti Kati Sarvela

Samankaltaiset tiedostot
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Traumat ja traumatisoituminen

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Maahanmuuttajan mielenterveys

Diabeteksen psyykkinen kuorma

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön SOLID- HANKE (IF1712A1)

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Päihde ja mieli luentosarja

Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen - Vinkkejä ohjaajalle - Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Raila Manninen Etelä-Suomen Sydänpiiri 2016

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68mm. Kliininen opettaja, Yleislääketieteen erikoislääkäri, Perhelääkäri, GPS2030 jäsen Nina Tusa

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kehoni tuntee mieleni. - johdatus psykofyysiseen psykoterapiaan

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Psyykkinen toimintakyky

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa

Turvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa. Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst klo Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Naiserityinen asunnottomuustyö. Leena Lehtonen Y-Säätiö Sari Rantaniemi Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö

Psykoositietoisuustapahtuma

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Lihasmuistista ja muustakin. KT, pilatesohjaaja Helena Lehkonen HL-concept

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Miksi oli tärkeää perustaa globaali klinikka?

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

HUIPPUJEN KASVATTAJA

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa

Yksi elämä -terveystalkoot

Miksi tämä valmennus? Valmennuspäivä on rakennettu, koska:

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä

Olkapään sairauksien kuntoutus

Pikkulapset ja stressi päivähoidossa. Pirpanan koulutuspäivä Karjala-talo T.Fontell, E.Suhonen

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Liikkuvaa tukikeskuspalvelua

Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

Psyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Tunneklinikka. Mika Peltola

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

JÄNNITTÄJÄN OPAS. Hellä Mieli

Transkriptio:

VIREYSTILAIKKUNA - KEHOTIETOISUUTTA HAMMASHOITO- HENKILSTÖLLE (LL, psykiatrian erikoislääkäri Anne Pelkonen) HLL, hypnoterapeutti Kati Sarvela

Kati Sarvela, HLL hypnoterapeutti, sensomotorinen psykoterapia II esisuomi@gmail.com

Interpersonaalinen neurobiologia Pat Ogden, tanssi- ja liiketerapia Daniel Siegel, psykiatri

Kehotietoisuusharjoitus

Mitä tarkoittaa Traumainformoitu?

Tapa, miten eri alojen toimijat voi ottaa toiminnassaan huomioon ihmisten erilaiset vaikeat elämänkokemukset siten, että kyseisen toimijan on mahdollista toteuttaa tehtäväänsä tehokkaasti näistä kokemuksista huolimatta samalla välttäen vaikeiden kokemusten heijastumista omaan jaksamiseen. A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

iloajatoivoa.fi

Mitä tarkoitetaan traumalla?

MITÄ TARKOITEAAN PSYKOLOGISELLA TRAUMALLA? Trauma = kokemus, joka on ylittää henkilön sen hetkisen kyvyn integroida tapahtuma tai jokin osa siitä osaksi omaa kokemushistoriaa Ulkoinen tapahtuma ei määrittele sen jättämää traumajälkeä, olennaista on henkilön sen hetkinen kyky ottaa tapahtuma vastaan ja liittää se omaan kokemushistoriaansa. A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

Kehoyhteys katkeaa Traumatisoitunut ihminen kadottaa tyypillisesti yhteytensä kehoonsa ja kykynsä säädellä autonomista hermostoansa. Hän ei ole kehossansa. Bessel van der Kolk, The Body Keeps the Score, 2014 Pat Ogden, Sensorimotor psychotherapy, 2015

Traumajäljen voimakkuuteen vaikuttaa Perinnöllinen alttius Kiintymyssuhteet Kokijan ikä tapahtumahetkellä Tapahtuman kesto Kyky vaikuttaa tapahtuman kulkuun ja toimia aktiivisesti Kokijan sen hetkinen energiataso Ympäristön reaktiot ja saatu tuki A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

TRAUMA 1 JA TRAUMA 2 TRAUMA 1, BIG T - esim. luonnon onnettomuudet, yksittäiset väkivaltateot kuten murhat, raiskaukset tai niiden todistaminen, terroristiset teot, vakavat auto-onnettomuudet TRAUMA 2 LITTLE T - Pitkittyneitä ja vähemmän näkyviä traumatilanteita, esimerkkeinä perheväkivalta, seksuaalisten rajojen ylittyminen, vakava sairastuminen, lääketieteellinen trauma, koulukiusatuksi tuleminen, myös vakava emotionaalinen vaillejääminen Sarvela 2019

Vireystilaikkuna Leveä vai kapea? Ylivireys, fight and flight Optimaalisen vireyden alue Alivireys, lamaannus Traumatisoituneella on kapea ikkuna.

ACE kuva: npr.org

Lähde: Trauma-Informed Care and Oral Health: Recommendations for Practitioners (kts. kuva lopussa)

Kipu ja krooniset sairaudet Psykologiset traumat vaikuttavat kipukokemukseen. - Toimenpiteisiin liittyvät pelot ja kivut - Krooniset kivu Kuinka vireystilaikkuna vaikuttaa kipukokemukseen? - mm. sydänsairauksien, monien syöpien ja diabetekseen sairastumisen riski kasvaa erityisesti lapsuuden hankalien kokemusten seuraamuksena A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

TRAUMOJEN ESIiNTYVYYS SUOMESSA Suomessa tapahtuu vuosittain lähes 40 000 fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvaa rikosta. Liikenneonnettomuuksissa kuolee tai loukkaantuu noin 7 000 henkeä ja työtapaturman johdosta vähintään neljän päivän sairasloman saa noin 50 000 henkilöä. Ulkomaisten arvioiden mukaan kehittyneessä länsimaisessa yhteiskunnassa 35 90 % väestöstä joutuu elämänsä aikana tilanteeseen, jossa traumaattinen tapahtuma on niin järkyttävä, että se täyttää traumaperäisen stressihäiriön etiologisen kriteerin A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

Hierarkinen hermosto Dan Siegelin käsimalli aivoista Järki Tunne ajatukset, järkiperäinen reagointi - aivokuori tunteet, tunneperäinen reagointi - keskiaivot Vaistonvaraiset toiminnot refleksit, yksilön säilymiseen tähtäävät reaktiot, säätelyjärjestelmät - aivorunko A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

PORGESIN POLYVAGAALITEORIA - Sympaattisen hermoston lisäksi aivohermoista N. Vagus eli kiertäjähermo on keskeisessä roolissa stressin säätelyssä

Polyvagaaliteoria Sympaattinen hermosto Ylivireys, fight and flight N.vaguksen ventraalinen haara - sosiaalinen liittyminen Optimaalisen vireyden alue Alivireys, lamaannus N.vaguksen selänpuoleinen haara

Miten sinä tunnistat potilaan ylivireyden tai alivireyteen? Miten sinä autat työssäsi potilasta rauhoittumaan? Maadoitus Hengitysharjoitus 3-5-7

Miksi traumainformoitua hoitoa??

Lisäämään sote-palveluiden tehokkuutta ja Auttajien hyvinvointia - Potilas sitoutuu hoitoihin ja yhdessä sovittuihin käytäntöihin paremmin - Turhat käynnit vähenevät - Hoitohenkilökunta voi paremmin = WIN-WIN A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

Miksi traumainformoitua hoitoa tarvitaan? Traumatisoituminen lisää sosiaalisia ongelmia sekä fyysistä että psyykkistä sairastavuutta ja heikentää oppimistuloksia Traumakokemukset estävät ja vaikeuttavat henkilön hakeutumista vastaanotolle muutoin kuin pakon edessä, mikä vähentää ennaltaehkäisevän hoidon mahdollisuuksia ja siirtää painopistettä kiireelliseen ja päivystykselliseen hoitoon Traumakokemukset vaikeuttavat hoito-ohjeiden ja omahoidon ymmärtämistä ja toteuttamista A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

Miksi traumainformoitua hoitoa? Väkivaltaa kokeneen voi olla vaikea päästää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaistakaan lähelle kehoaan, mikä saa välttämään seulontoja ja ajanvarauskäyntejä johtaen kroonisten sairauksien havaitsemiseen vasta myöhäisessä vaiheessa Traumatisoituneen ihmisen voi olla vaikea luottaa toiseen ihmiseen ja tämä vaikeuttaa hoidon kannalta olennaisten asioiden tuomista esille vastaanotolla traumaa kokeneet ajautuvat helposti addiktioihin A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

Miksi traumainformoitua kohtaamista? 3 Traumajäljen aktivoituminen voi aiheuttaa taistelu-, pako- tai lamaannusreaktion, joka aikana potilas/asiakas on kykenemätön vastaanottamaan hoito- tai elämäntapaohjeita tai kykenee ymmärtämään ne huonosti. Traumajäljen aktivoituminen voi myös tehdä suunnitteilla olevan toimenpiteen mahdottomaksi toteuttaa. A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

Miksi traumainformoitua hammashoitoa? - jotta oppisimme ymmärtämään terveyden muita määrittelijöitä, erityisesti sosiaalisia ja sosiopsykologisia määrittelijöitä - hammashoitopelkoisten hoitaminen: se ohjaa tilannetta, joka itse pysyy rauhallisena - Jotta emme synnyttäisi uusia traumoja potilaillemme - Traumoilla on fysiologisia vaikutuksia, jotka vaikuttavat suun terveyteen

Mistä kustannussäästöt syntyvät Päivystyskäyntien vähenemisestä Hoitomyöntyvyyden paranemisen kautta kroonisten sairauksien parempana hoitotasapainona Äkillisten peruutusten jäädessä pois suunnitelmallisuuden parantumisesta Traumainformoitu hoitaminen on varhaista puuttumista ja ongelmien ennaltaehkäisyä: hyvän vanhemmuuden tukemista ja lastensuojelua. A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

Traumainformoidun hoitomallin 2 osaa Yleiset toimet Traumaspesifiset toimet Pieniä muutoksia, jotka sovellettavissa kaikkiin potilaisiin/asiakkaisiin riippumatta tämän kokemushistoriasta SKOTLANNIN MALLI Toimia, jotka kohdennetaan potilaisiin, joiden historiassa tiedetään olevan traumakokemuksia A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

Miten autan potilasta pysymään kehossansa? Pieniä arjen muutoksia: Hallinnan tunteen parantaminen Tapahtumien ennakointi: tutkimusten ja toimenpiteiden kulun läpikäyminen ja tekemisen ja havaintojen selostaminen Intimiteetti - luottamuksellisuus Mahdollisuus kysyä ja tuoda esiin pelkoja Vaihtoehtojen esittäminen Ennakko-odotuksista ja peloista kysyminen suoraan A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

Pieniä arjen muutoksia, joiden tavoitteena mm. Avoin ja syyllistämätön ilmapiiri Luottamuksellisen yhteystyösuhteen luominen Potilaan sitoutuminen realistiselta pohjalta yhdessä tehtyyn suunnitelmaan Hoitoyksiköistä turvapaikkoja A.Pelkonen & K.Sarvela 2019

Potilaslähtöinen hoitaminen

Traumojen terveysvaikutusten ymmärrys

TRAUMAN TERVEYSVAIKUTUKSET - Fyysiset sairaudet: sydän, maksa, keuhkot - Depressio - Autoimmuunisairaudet - Krooniset kivut - Addiktiot - Seksuaalisesti välittyvät sairaudet - Oppimisvaikeudet A.Pelkonen & K.Sarvela 2019

Sympaattisen hermoston ja HPA-akselin aktivaatio Hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori-akseli = HPA-akseli Sympaattinen ja parasympaattinen hermosto Sydän ja verisuonisairaudet Diabetes ja insuliiniresistenssi Toiminnalliset suolistosairaudet A.Pelkonen & K.Sarvela 2019

traumaoireiden hallinta Haitallistenkin terveystottumusten ymmärtäminen selviytymiskeinoina: tupakointi, päihteiden käyttö, ylensyöminen, seksuaalisuus A.Pelkonen & K.Sarvela 2019

Hoitomyöntyvyys Haitallisetkin elintavat voivat toimia tärkeänä säätelykeinona, mikä tekee niiden muuttamisesta vaikeaa Lääkehoitoon voi liittyä erilaisia ennakkokäsityksiä tai pelkoja, mikä vaikeuttaa lääkehoitoon sitoutumista A.Pelkonen & K.Sarvela 2019

Miten sovellan tätä työssäni? Ymmärtämällä, että epäterveelliset ja haitalliset elintavat ovat voineet toimia tärkeinä keinoina selviytymisessä traumaattisten kokemusten kanssa Houkuttelemalla potilaan aktiiviseen yhteistyöhön tuomitsemattomalla, tietoisesti läsnäolevalla työskentelyotteella A.Pelkonen & K.Sarvela 2019

Moniammatillinen yhteistyö

Oman historian ja reaktioiden ymmärrys

Omien traumojen tunnistaminen - Auttaja voi koulutuksen, työnohjauksen tai oman terapian kautta oppia tunnistamaan omat traumansa. - Auttajalla on metakognitiivisia taitoja: hän osaa ottaa havainnoivan ja reflektoiva suhteen paitsi potilaaseen/asiakkaaseen myös omaan kehomieleensä. Itsemyötätunto ja sopivan vahvat rajat A.Pelkonen & K.Sarvela 2019

Auttajalla tutkiva asenne omaan toimintaansa - Auttaja tutkii, havainnoi ja arvioi pätevästi omaa erityisosaamistaan ja pitkän aikavälin toimintansa tuloksellisuutta - Hän voi arvioida sekä suhdettaan tämän hetkiseen potentiaalisesti traumatisoivaan tilanteeseen ja/tai omaan traumahistoriaansa - Itsereflektiotaidot: tunteiden peilaus, kimmoisuus, tunneketteryys A.Pelkonen & K.Sarvela 2019

omien traumaperäisten työterveysongelmien tunnistaminen - Burnout - Sijaistraumatisoituminen - Myötätuntouupuminen vai empatiauupumus? A.Pelkonen & K.Sarvela 2019

Omien triggeriensä ja reaktiivisuuden tunnistaminen - Auttajalla on kyky maadoittaa itsensä ja hän osaa säädellä tunnetilojansa. A.Pelkonen & K.Sarvela 2019

Kati Sarvela 2019 Tietoisuustaidot ja tunnetaidot - Harjoitellaan vireystilan säätelyä - Turvallisen ilmapiirin luominen - Ohjaajalla täytyy olla kyky havainnoida osallistujia - Keholliset harjoitukset turvallisimpia, jooga! - Vaihtoehtojen tarjoaminen - Henkilökohtaisen kokemuksen purun mahdollisuus

Seulominen

iloajatoivoa.fi

Kukan avautumisharjoitus

Miten sovellan tätä työssäni? Keskustelu 2-4 hengen ryhmissä erilaisista ajatuksista, miten omalla työpaikalla voisin tätä soveltaa (5min)