Oulun seudun hajarakentamisselvitys
Lähtökohta Oulun seudulla on runsaasti hajarakentamista ei riittävästi tontteja asemakaava-alueilla tai niitä ei luovuteta kysyntää vastaavasti hajarakentaminen on ongelmallista kuntataloudelle, palvelujen järjestämiselle, liikenteelle ja ympäristölle hajarakentaminen on kallista sekä yhteiskunnalle että yksilölle ongelmat tulevat esille pitkällä aikavälillä
Mitä selvitetään Millaisia vaikutuksia haja-asutusalueelle rakentamisella on rakennettuun ympäristöön liikenteeseen luonnonympäristöön, maisemaan ja viherverkoston kehittämiseen sosiaaliseen ympäristöön talouteen Mitä keinoja hajarakentamisen hillitsemiseksi on
Vertailtavat vaihtoehdot Hajamalli nykymeno jatkuu haja-asutusalueiden uusien omakotitalorakennuspaikkojen määrä säilyy vuoden 2005 tasolla eli 213 kpl/v vuosina 2006 2020 haja-asutusalueelle sijoittuu 3195 uutta omakotitaloa vuosien 2006 2020 väestönlisäyksestä noin kolmannes sijoittuu asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle Malttimalli hajarakentaminen vähenee vuosittainen haja-asutusalueiden omakotitalorakennuspaikkojen määrä on kymmenen prosenttia vuoden 2005 omakoti- ja paritalojen rakennuslupien määrästä eli 79 kpl/v vuosina 2006 2020 haja-asutusalueelle sijoittuu noin 1185 omakotitaloa
Hajamalli nykymeno jatkuu
Malttimalli hajarakentaminen vähenee
Rakennetut alueet vaihtoehdoissa
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 1/2 Hajamalli nykymeno jatkuu yhdyskuntarakenne hajautuu syntyy suunnittelematonta ja sattumanvaraista ympäristöä kunnan maanhankinta vaikeutuu: ei myyntihalukkuutta kunnalle haja-asutusalueen rakentuminen vaikeuttaa tulevaa kaavoitusta ihanteellisen kokonaisuuden aikaansaaminen vaikeaa asukkaat vastustavat ympäristön muutoksia asukkaat ikääntyvät: jos kysyntää ei ole, asuntoja autioituu ja ympäristö rappeutuu
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 2/2 Malttimalli hajarakentaminen vähenee 90 % asunnoista asemakaava-alueelle asemakaavoja laadittava nykyistä enemmän tukee yhdyskuntarakenteen eheytymistä kunnan maanhankinta helpompaa kuin hajamallissa asemakaavoittaminen helpompaa kuin hajamallissa omakotitalojen sijoittuminen vastaa hajamallia paremmin seudun yleiskaavassa esitettyä maankäyttöä
Vaikutukset liikenteeseen 1/2 Hajamalli nykymeno jatkuu liikenne lisääntyy, kun palvelut haetaan kaukaa perinteisen joukkoliikenteen kannattavuus heikkenee, on kehitettävä uusia, mutta kalliimpia esim. kutsuohjattuja järjestelmiä tonttiliittymien runsas määrä aiheuttaa sujuvuus- ja turvallisuusongelmia kevyenliikenteen väylien ja tievalaistuksen tarve kasvaa huomattavasti liikenneinfrastruktuurin rakentamiskustannukset noin 11 milj. euroa 7 milj. euroa enemmän kuin Malttimallissa
Vaikutukset liikenteeseen 2/2 Malttimalli hajarakentaminen vähenee liikennemäärät vähäisempiä kun hajamallissa asemakaava-alueiden tiivistäminen luo edellytykset kevytliikenneverkon parantamiseen nykyinen liikennejärjestelmä pystyy palvelemaan syntyvää liikenteen lisäkysyntää kaava-alueille sijoittuva asutus tukee nykyistä joukkoliikennettä liikenneinfrastruktuurin rakentamiskustannukset noin 4 milj. euroa noin kolmasosa Hajamallin kustannuksista
Sosiaaliset vaikutukset Hajamalli nykymeno jatkuu tilava, väljä ja rauhallinen rakennuspaikka (+) itsemääräämisoikeus, kaava-aluetta vapaampi rakentamistapa (+) suurin osa rakentamisesta menee haja-asutusalueelle (-) liikkuminen perustuu ensisijaisesti omaan autoon (-) keskeneräinen infrastruktuuri, soratiet ja pimeät tienvarret (-) paikallisten ominaispiirteiden puute rakentamisessa (-) ympäristö voi muuttua ennakoimattomasti kaavan puuttuessa (-)
Sosiaaliset vaikutukset Malttimalli hajarakentaminen vähenee suurin osa rakentamisesta sijoittuu asemakaava-alueelle (+) pienemmät tontit (-) rakentaminen säädellympää (-/+) asemakaava-alueilla palvelujen edellytykset paranevat (+) katuvalot ja asfalttitiet, liikkuminen turvallisempaa kuin Hajamallissa (+) kunnan hoitamat ja auraamat kulkuväylät (+) kauppa kävely/pyöräilyetäisyydellä (+) leikkikaverit ja harrastukset lähempänä kuin Hajamallissa (+) ympäristömuutokset ennakoitavissa (+) haitat samat mutta vähäisemmät kuin Hajamallissa (-/+)
Taloudelliset vaikutukset 1/5 Hajamalli nykymeno jatkuu yhteiskunnan kannalta tarkastellen koululaiskuljetuksia tarvitsevien lasten lukumäärä kasvaa haja-asutusalueilta koulukyyti usein muu kuin linjaliikenne kunnan kuljetuskustannukset kasvavat (koululais-, vammais- ja vanhusten kuljetuskustannukset) kotihoidon järjestäminen taajamien ulkopuolelle kallista asukkaan kannalta tarkastellen työmatkoista ja päivähoidosta lisäkuluja kuljetusmatkojen pidentyessä verovähennysoikeus siirtää huomattavan osan kasvavista työmatkakuluista yhteiskunnan kustannettaviksi
Taloudelliset vaikutukset 2/5 Malttimalli hajarakentaminen vähenee kustannuksia syntyy samoista asioista kuin Hajamallissa, mutta määrät ovat vähäisempiä yhteiskunnan kannalta tarkastellen aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat pienemmät kuin Hajamallissa kasvavalla kaupunkiseudulla kunta saa tontinmyyntituloja, joilla kustannetaan infrastruktuurin rakentamista ja palveluiden järjestämistä asukkaan kannalta tarkastellen asemakaava-alueella talojen arvo säilyy paremmin kuin haja-asutusalueella voi valita edullisimman kulkuneuvon
Taloudelliset vaikutukset 3/5 Kotitalouden matkakustannukset vuodessa 10 000 9 000 8 000 7 000 ajoneuvokustannus A: joukkoliikenne + henkilöauto (käyttökulut ) 6 000 5 000 4 000 9 420 8 390 B: 2 henkilöautoa (toisesta otettu huomioon käyttökulut ja toisesta myös pääomakulut) 3 000 6 490 6 690 2 000 1 000 0 2 840 3 440 Tupos A Tupos B Lapinkangas B Kolamäki A Kolamäki B Lylykkäänjärvi B
Kpl 1000 900 800 700 600 500 400 Oletus: Taloudelliset vaikutukset 4/5 Haja- ja Malttimallissa uusia rakennuspaikkoja on yhtä paljon. yli 3 km alle 3 km Asemakaavojen ulkopuolella rakennetaan 300 uutta omakotitaloa, joista hieman alle 200 kpl sijaitsee yli 3 km etäisyydellä koulusta Asemakaava-alueiden ulkopuolelle rakennetaan 45 omakotitaloa, joista 29 kpl sijaitsee yli 3 km etäisyydellä koulusta. Loput 225 omakotitaloa rakennetaan asemakaavaalueille, joissa koulu on lähellä. 300 200 100 0 HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAJA MALTTI HAILUOTOHAUKIPUDASKEMPELE KIIMINKI LIMINKA LUMIJOKI MUHOS OULU OULUNSALOTYRNÄVÄ YLIKIIMINKI Uusien rakennuspaikkojen etäisyydet nykykouluista kunnittain 2006 2020
Taloudelliset vaikutukset 5/5 haja-asutusalueelle muuttava ajaa vuodessa noin 3000 km enemmän kuin asemakaava-alueelle sijoittuva ja istuu autossa noin 90 tuntia enemmän käyttää auton suoriin käyttökustannuksiin vuodessa keskimäärin noin 350 euroa enemmän kuin asemakaava-alueen talous kahden auton taloudessa haja-asutusalueella asuvan talouden autoon liittyvät menot ovat 1200 euroa suuremmat kuin asemakaava-alueella asuvan
Vaikutukset luonnonympäristöön Hajamalli nykymeno jatkuu rakentaminen tuhoaa ja kuluttaa rakennuspaikan kasvillisuutta sekä hävittää ja häiritsee eläimistöä luonnonalueet pienenevät ja pirstoutuvat rakentaminen voi levittäytyä arvokkaiden luonnonalueiden lähelle arvokkaat kulttuuriympäristöt voivat pirstaloitua seudun viherverkoston toimivuus heikkenee uhanalaisten eliölajien elinolot voivat vaarantua Malttimalli hajarakentaminen vähenee vaikutukset samat mutta vähäisemmät kuin Hajamallissa
Esimerkki: Limingan Tupos asemakaava-alue, jossa kauppa ja päiväkoti oma alakoulu, yläkoulu keskustassa Kunta Kotitalous Liikkumiskustannukset 934 /v (seutulipputuki) 6 700 8 700 /v Koulukuljetukset yläasteelle 900 /v - Vesihuolto ja viemäröinti, rakentaminen ja Kunnan osittain omistama Limingan liityntäjohdot ja liittymämaksut liittymismaksut Vesihuolto Oy rakentaa vesi- ja n. 5 200 viemäriverkoston. Liittymismaksut kattavat rakentamiskustannukset. Kadut, rakentaminen, kunnossapito ja Rakentaminen 9 150 /tontti auraus Kunnossapito ja auraus 150 /v KERTAKUSTANNUKSET 9 150 5 200 VUOSIKUSTANNUKSET 1 950 /v 6 700 8 700 /v
Esimerkki: Limingan Tupos Tulot kunnalle Menot asukkaalle Tontin (1 300 m 2 ) hinta 26 000 26 000 Kustannukset rakentamisesta, kunnossapidosta ja aurauksesta 9 150 Kustannukset vesihuoltoon liittymisestä 5 200 YHTEENSÄ 16 850 31 200 Tontinmyyntitulot kunta käyttää puistojen ja palvelujen rakentamiseen.
Esimerkki: Limingan Lapinkangas haja-asutusalue palvelut ja koulut yli 5 km päässä keskustassa vesihuolto rakennuspaikkakohtaisesti Kunta Kotitalous Liikkumiskustannukset - 12 600 /v Koulukuljetukset ala- ja yläasteelle 1 814 /v - Vesihuolto ja viemäröinti, rakentaminen ja Kunnan osittain omistama liittyminen vesijohtoon sekä rakennuspaikkakohtainen käyttö Limingan Vesihuolto Oy jätevedenkäsittely 8 800 rakentaa vesijohtoverkoston. sakokaivon tyhjennys 200 /v Liittymismaksut kattavat rakentamiskustannukset. Yksityistiet, rakentaminen - 17 500 Runko-/yksityistiet, kunnossapito ja auraus kunnossapito + auraus kunnossapito 100 /v + auraus 50 /v 200 /v KERTAKUSTANNUKSET - 26 000 VUOSIKUSTANNUKSET 2 000 /v 13 000 /v
Esimerkki: Limingan Lapinkangas Tulot kunnalle Menot asukkaalle Tontin (5 000 m 2 ) - 20 000 30 000 hinta Kustannukset tien - 17 500 rakentamisesta Kustannukset - 8 000 vesihuoltoon liittymisestä YHTEENSÄ - 45 500 55 500 Asukas maksaa väljyydestään 15 000 25 000 lisähinnan kerralla verrattuna kaavatontin rakentajaan.
Esimerkki: Kiimingin Kolamäki asemakaava-alue palvelut, koulut ja bussit noin 1 2 km päässä Kunta Kotitalous Liikkumiskustannukset 570 /v (seutulipputuki) 9 100 Koulukuljetukset - - Vesihuolto ja viemäröinti, rakentaminen Kiimingin Vesi rakentaa alueelle verkoston. Liittymismaksut kattavat rakentamiskustannukset. liityntäjohdot ja liittymismaksut noin 5 100 Kadut, rakentaminen, kunnossapito 8 800 /tontti, kunnossapito 150 /v - ja auraus KERTAKUSTANNUKSET 8 800 5 100 VUOSIKUSTANNUKSET 720 /v 9 100 /v
Esimerkki: Kiimingin Lylykkäänjärvi haja-asutusalue alakoulu Huttukylässä (5 km), yläkoulu ja muut palvelut Kiimingissä (11,5 km) rakennukset liitetään siirtoviemäriin Kunta Asukas Liikkumiskustannukset - 12 200 /v Koulukuljetukset 1 400 /v - Vesihuolto- ja viemäröinti, rakentaminen Kiimingin Vesi rakentaa liitoksen siirtoviemäriin. Liittymismaksut kattavat rakentamiskustannukset. liityntäjohdot ja liittymismaksut noin 7 300 Yksityistiet, rakentaminen - 17 500 Yksityistiet, kunnossapito ja auraus auraus 40 /v kunnossapito 100 /v KERTAKUSTANNUKSET - 24 800 VUOSIKUSTANNUKSET 1 440 /v 12 300 /v
Omakotitalojen ohjaaminen kaava-alueille 1/2 Houkuttelevat asemakaava-alueet hyvät palvelut ja liikenneyhteydet tarjolla erikokoisia, myös isoja tontteja luonto lähellä ja sinne helppo pääsy vajaasti rakennettujen ak-alueiden parantaminen Riittävä kaava- ja tonttituotanto seudullinen maapolitiikka takaamaan raakamaavarannot seudun maankäytön toteuttamisohjelmalla riittävä kaavatuotanto kaavatonttien markkinointi kuntien yhteistyönä
Omakotitalojen ohjaaminen kaava-alueille 2/2 Yleis- ja asemakaavoituksen tehostaminen vanhentuneiden kaavojen uudistaminen rakentamiskehotukset vajaasti rakentuneilla ak-alueilla kiinteistöveroprosentin korottaminen rakentamattomilla asemakaavatonteilla rakennuskiellot, lunastusmenettely Lupaharkinnan periaatteiden muutokset ja uudet painotukset käsittelyperiaatteiden yhtenäistäminen poikkeamispäätösten perusteleminen Suunnittelutarveratkaisujen keskittäminen yhteinen tai yhtenäinen rakennusjärjestys Rakentajien neuvonnan kehittäminen tiedotusta ja koulutusta tonttien hakijoille