Kirurgian toiminnan tuottavuuden arviointi Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaalak PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Käsitteitä Sairaaloiden tuottavuus 2009, THL PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Martti Kekomäki PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Kirurgisen toiminnan tuottavuus, vaikuttavuus ja kustannusutiliteetti tilit tti Tuottavuuden osia Poliklinikkatoiminta Vuodeosastotoiminta Leikkausosaston toiminta Leikkaustoiminnan laatu Riskivertailu esim Possum-score Vaikuttavuus Elämänlaatumittarit (15D, SF-36 yms.) Ovatko tuotokset suhteessa väestön tarpeeseen? Indikaatiot Kuolleisuus Vältettävissä oleva kuolleisuus Kustannusutiliteetti (terveydentilan arvon muutos) Elämänlaadun paraneminen suhteessa kuluihin PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Miten mylly pyörii? PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Poliklinikkatoiminta Tarve, indikaatiot Toiminnan määrä oikea suhteessa tarpeeseen? verrataan muihin ja maan keskiarvoon STM:n yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet Käypä hoito, EBM Jonojen hallinta Prosessiasiat Ensikäyntien määrä suhteessa tarpeeseen ja uusintakäynteihin Uudet tietojärjestelmät hämärtäneet käsitystä Asiantuntijahoitajat Esim. endoproteesihoitajat, suolisyöpähoitajat, uroterapeutit, PEG-hoitajat, haavahoitajat Odotusaika ensikäynnille / Hoitotakuun tavoittelu Seurantakäynnit, riittävän vähän ja ajallaan nämäkin Tuottavuusvertailua THL, NHG Aika rajallista vielä PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
NHG 2011 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Hoitotakuu, PHKS THL 31.8.2011 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Hoitotakuu, koko maa THL 31.8.2011 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Vuodeosastotoiminta Tarve Sairaansijamäärät/kuormitukset, hoitopäivät/jaksot, leikkaukset Väestön tarpeeseen verrattuna? Maan keskiarvoon? Hoitoaika Keskimäärin eri ryhmissä, ennen toimenpidettä ja sen jälkeen Hoitopäivien i määrä ä per jakso tai per episodi Leikon ja päikin osuus elektiivisestä toiminnasta Leiko-osasto? Työpanokset Mittailtu lähinnä hoitajia Lab. kokeet/ radiologia per jakso/episodi Teho-osaston/valvontaosaston käyttö Vaativuuden arviointia DRG painot, Possum-score Vertailutietoa tuottavat NHG, THL Vielä puutteellista PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Leikkausosaston toiminta Paljonkin selvitelty mm. aikaleimojen ja työpanoksen avulla Segmentoitu toiminta akuutti/elektiivinen simppeli/monimutkainen kuinka hyvin jaettu Leikon ja päikin osuus elektiivisestä toiminnasta Leiko-osasto, 24h yksikkö? Teho-osaston käyttö Vähentynyt elektiivisten leikkausten jälkeen- mini-invasiivisen invasiivisen kirurgian merkitys? Vaativuuden arviointi ainakin osin puutteellista DRG painot, Possum-score score Tuottavuustietoa ja vertailua Intensium (runsauden sarvi), NHG, THL, omaseuranta PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Aamun aloitukset PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Aamun ja illan tyhjät PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Käyttämättä jäänyt saliaika PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Hoitotakuu, PHKS THL 31.8.2011 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Hoitotakuu, koko maa THL 31.8.2011 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Tuottavuus, hoitohenkilökunnan työpanoksen mukaan PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Vaikuttavuus Suhteessa väestön (todelliseen) tarpeeseen Kuolleisuus Elämänlaadun paraneminen (15D) suhteessa kuluihin Vaativuusvertailu DRG painot Riskivertailu Esim possum-score PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Vaikuttavuutta? SLL 43/2009 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Syöpäkuolleisuus vaihtelee aikapaljon, syy? PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Henkilöstö Työpanokset Esim. hoitajatyötuntia per leikkaus tai leikkaustunti Paljonko tuotosta henkilötyöpanosta kohden Mikä on panos, hoitajatkin tekevät kovin erilaisia töitä Mikä oikea tuotoksen mittari? Vaihtuvuus, onko töisssä kivaa? Sairaspoissaolot Omat asiantuntijat vs. lähettäminen Ulkopuoliset konsultit PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Mitä se sitten maksoi? THL:n benchmarking antaa erään vastauksen Punnosen tilastot Kustannusutiliteettiin 15D:n avulla Omat tilastot PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
Lopuksi Tuottavuuden seuranta ja toiminnan tehostaminen tärkeää Keinoja seurata tuottavuutta on, mutta mittareissa on vielä kehittämissä i ä PHKS toisaalta paras toisaalta huonoin?? Tuottavakin tuotanto voi tuottaa vääriä asioita, väärällä tavalla tai väärän määrän Vaikuttavuus otettava arvioissa huomioon PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala
PHSOTEY:n somaattisen se ESH:n käytön ja yksikkökustannusten vertailu ja analyysi BM seminaari Lahti 19.10.2011 Martti Talja ja Miika Linna PHSOTEY ja THL 21.10.2011 Martti Talja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa
Minkälainen keskussairaala on tulevaisuudessa? a) Päijät-Hämeen keskussairaalan palveluprofiili oma toiminta, yhteinen palvelutuotanto muiden sairaanhoitopiirien kanssa sekä ostopalvelut yliopistosairaaloista ja muilta palveluiden tuottajilta (erikoisaloittain kustannukset ja suoritteet; arvio siitä, miten palveluiden l käyttö vastaa palveluiden l tarvetta) tt vertailu Satakunnan, Keski-Suomen ja Etelä- Pohjanmaan aa keskussairaalan aa a profiileihin analyysit ja johtopäätökset 21.10.2011 Martti Talja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa
Toteutus THL:n benchmarking 2009 aineistosta on tilattu (Miika Linna) selvitys: vertailushp:t Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Satakunta ja Päijät-Häme selvityksen sisältö: palveluprofiili tuottajittain ja pääerikoisaloittain (psykiatria selvitettävä erikseen) paljonko tuotetaan itse ja paljonko ostetaan ulkoa ja paljonko samoja erikoissairaanhoidon potilaita hoidetaan perusterveydenhuollon vuodeosastoilla (perusterveydenhuollon avohoitoa ei voida ottaa selvityksen piiriin, koska siitä ei ole valtakunnallista tietoa) 21.10.2011 Martti Talja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa
Vertailtavina suoritteina yllä olevassa erikoisalavertailussa kullakin porrastustasolla erikoisaloittain: eurot ja/tai euroa/1000 asukasta hoitojaksoa/drg suoritetta ja tämä suhteutettuna 1000 asukasta kohden hoitopäivää/1000 asukasta kohden avohoitokäyntiä/1000 asukasta tuottavuuden syyt erikoisaloittain sisäinen tuottavuus vai palvelun tarjonta/1000 asukasta palveluiden käyttö rinnastetaan tarveindekseihin (ikä, sairastavuus jne.) Tuloksesta voidaan arvioida: PH:n tapa hoitaa erikoissairaanhoitoa, mitä parannettavaa pitääkö kaikki tehdä itse, mikä on oston vaikutus kokonaishintaan? k Tuleeko esiin shp-kohtaisia eroja? eroja shp-kohtaisissa toimintaprofiileissa/strategioissa erojen vaikutusta kokonaiskustannuksiin 21.10.2011 Martti Talja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa
Sairaaloiden benchmarking-tiedot - taustaa Tiedot perustuivat perusjärjestelmien HILMO-tietoihin täydennettynä avokäyntitiedoilla ja standardisoidulla kustannustietojen keruupohjalla Kaksi näkökulmaa - tuottajakohtainen (sairaalat) - potilaan kotikunnan mukaan (SHP) Tavoitteena luoda sopivalla karkeustasolla osoittimia (indikaattoreita), joiden avulla voitaisiin tunnistaa johtuuko asukasta kohti lasketut kustannukset suuremmasta käytöstä vaiko suuremmista yksikkökustannuksista 21.10.2011 Miika Linna, THL PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa
Hoitoketjut erikoissairaanhoidossa - episodit A) Alueellinen lli episodi Sairaanhoitopiiri 1 Sairaanhoitopiiri 2 Potilaan hoitokokonaisuuteen liittyvät tapahtumat 3 eri sairaalassa O1 O2 DRG1 DRG3 O3 DRG2 Avokäyntejä Sairaala x Hoitojaksoja Sairaala y Sairaala z Potilaan hoitoon liittyvät tapahtumat yhdessä sairaalassa (z) B) Tuottajakohtainen episodi 21.10.2011 Miika Linna, THL PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa
ESH:n alueellisten kustannuserojen selitykset 2009 (benchmarking aluetietokanta, ikä- ja spvakioitu) 21.10.2011 Miika Linna, THL Kustannuks et/ as, Palvelut/ as, Kustannuks et / episodi, Muiden shpn Päijät-Hämeen shp indeksi koko maa=100 indeksi koko maa=100 indeksi koko maa=100 osuus kustannu ksista (%) 10 SISÄTAUDIT 78 82 95 8.0 20 KIRURGIA 85 97 88 12.5 25 NEUROKIRURGI 102 89 114 80.6 30 NAISTENTAUDIT 105 94 112 4.1 40 LASTENTAUDIT 98 92 106 17.0 50 SILMÄTAUDIT 87 105 83 4.1 55 KORVA-, NENÄ- 94 91 103 7.2 58 HAMMAS- JA SU 109 108 101 4.9 60 IHO- JA SUKUPU 60 71 85 2.5 65 SYÖPÄTAUDIT J 110 81 135 23.9 77 NEUROLOGIA 95 107 88 2.8 78 LASTENNEUROL 299 240 124 0.4 80 KEUHKOSAIR. JA 99 110 90 3.1 YY Kaikki yhteensä 88 93 95 11.7 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa
ESH:n alueellisten kustannuserojen selitykset 2009 (benchmarking aluetietokanta, ikä- ja spvakioitu) Kustannuks et/ as, indeksi Palvelut/ as, indeksi Kustannuks et / episodi, indeksi Muiden shpn osuus Satakunnan shp koko maa=100 koko maa=100 koko maa=100 kustannu ksista (%) 10 SISÄTAUDIT 107 105 102 7.4 20 KIRURGIA 98 105 93 15.0 25 NEUROKIRURGI 98 89 111 74.4 30 NAISTENTAUDIT 95 88 107 11.5 40 LASTENTAUDIT 86 99 87 29.1 50 SILMÄTAUDIT 84 94 89 7.3 55 KORVA-, NENÄ- 115 118 98 25.2 58 HAMMAS- JA SU 108 126 85 2.9 60 IHO- JA SUKUPU 54 41 131 4.8 65 SYÖPÄTAUDIT J 51 25 207 29.9 77 NEUROLOGIA 71 79 90 10.1 78 LASTENNEUROL 202 213 95 8.5 80 KEUHKOSAIR. JA 94 90 104 2.8 21.10.2011 Miika Linna, THL YY Kaikki yhteensä 98 100 98 14.2 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa
ESH:n alueellisten kustannuserojen selitykset 2009 (benchmarking aluetietokanta, t t ikä- ja spvakioitu) it Kustannuks et/ as, Palvelut/ as, Kustannuks et / episodi, Muiden shpn Keski-Suomen shp indeksi koko maa=100 indeksi koko maa=100 indeksi koko maa=100 osuus kustannu ksista (%) 10 SISÄTAUDIT 82 91 90 9.1 20 KIRURGIA 89 86 104 10.1 25 NEUROKIRURGI 107 96 111 71.4 30 NAISTENTAUDIT 85 92 93 2.9 40 LASTENTAUDIT 95 86 110 21.8 50 SILMÄTAUDIT 97 83 116 17.2 55 KORVA-, NENÄ- 85 94 90 8.3 58 HAMMAS- JA SU 133 153 87 1.6 60 IHO- JA SUKUPU 74 77 96 3.0 65 SYÖPÄTAUDIT J 115 125 92 1.4 77 NEUROLOGIA 107 125 85 3.7 78 LASTENNEUROL 2 3 82 88.1 80 KEUHKOSAIR. JA 126 121 104 2.5 21.10.2011 Miika Linna, THL YY Kaikki yhteensä 91 93 98 10.9 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa
ESH:n alueellisten kustannuserojen selitykset 2009 (benchmarking aluetietokanta, t t ikä- ja spvakioitu) it Kustannuks et/ as, Palvelut/ as, Kustannuks et / episodi, Muiden shpn Etelä-Pohjanmaa indeksi koko maa=100 indeksi koko maa=100 indeksi koko maa=100 osuus kustannu ksista (%) 10 SISÄTAUDIT 78 75 104 14.3 20 KIRURGIA 105 100 105 15.5 25 NEUROKIRURGI 66 52 126 76.8 30 NAISTENTAUDIT 117 111 105 6.7 40 LASTENTAUDIT 106 93 114 17.7 50 SILMÄTAUDIT 84 107 79 6.5 55 KORVA-, NENÄ- 94 82 116 16.1 58 HAMMAS- JA SU 172 183 94 13.4 60 IHO- JA SUKUPU 53 64 82 5.3 65 SYÖPÄTAUDIT J 54 44 124 53.7 77 NEUROLOGIA 102 106 96 4.0 78 LASTENNEUROL 3 7 48 94.4 80 KEUHKOSAIR. JA 134 139 96 6.4 21.10.2011 Miika Linna, THL YY Kaikki yhteensä 97 93 104 14.5 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa
PHKS:n vertailu omavaraisuuden suhteen % poikkeama omavaraisuuden keskiarvosta Kaikki Keuhko Lastenneur Neuro Syöpät Ihot KNK % poikkeama omavaraisuuden KAsta 21.10.2011 Silmät Lastent Naistent Kir Sis -10-5 0 % 5 10 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa 11
Yhteenvetoat PHSHP ja KSSHP alhaisimmat kustannukset per asukas johtuu palveluiden vähäisestä käytöstä (-7%) sekä alemmista yksikkökustannuksista (PHSHP -5%) SATSHP lähellä maan keskiarvoa, kun taas EPSHP vähäinen käyttö, mutta hieman korkeammat yksikkökustannukset 'Omavaraisin' palveluiden suhteen oli KSSHP, PHSPH melko lähellä (10.9% ja 11.7% ulkopuolelta) EPSHP ja SATSHP käytti jonkin verran enemmän muiden palveluita (SATSHP kuitenkin sisätaudeilla kaikkein omavaraisin) 21.10.2011 Miika Linna, THL PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa
Kirurgian fulldrg tuotantopainopisteet keskussairaaloittain k itt i 2009 asukassuhteutettuna t tt Sininen; vuodeosastoperusteinen Ruskea; päiväkirurgiaperustainen Vihreä; avohoitoperustainen 21.10.2011 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa
FullDRG pohjainen ortopedian tuotanto 2009 asukassuhteutettuna t tt Sininen; vuodeosastoperusteinen Ruskea; päiväkirurgiaperusteinen Vihreä; avohoitoperusteinen 21.10.2011 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa
FullDRG pohjainen gastrokirurgian tuotanto 2009 asukassuhteutettuna t tt Sininen; vuodeosastoperusteinen Ruskea; päiväkirurgiaperusteinen Vihreä; avohoitoperusteinen 21.10.2011 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa
Kirurgian tuotantopisteen hinta HUS painoilla ill keskussairaaloittain k itt i 2009 21.10.2011 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa
Yhteenvetoat Sairaanhoitopiirien välillä on merkittävää vaihtelua kirurgian erikoisalan toimintatavoissa Tuotantokustannuksissa on vaihtelua 14.11.2011 MTalja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa
Palveluiden ja PTH vos käyttö/as Tarvevakiokorjattu, 1000 eur/1000 asukasta Som esh Käyttö/as (eur) PTH vos käyttö/as Kaikki Satakunta 858 138 Kaikki Päijät_Häme 783 115 Kaikki Keski-Suomi 841 153 Kaikki Etelä-Pohjanmaa 720 83 Sisät Satakunta 217 38 Sisät Päijät_Häme 164 29 Sisät Keski-Suomi 187 44 Sisät Etelä-Pohjanmaa 145 22 Kir Satakunta 325 62 Kir Päijät_Häme 295 50 Kir Keski-Suomi 266 66 Kir Etelä-Pohjanmaa 276 38 21.10.2011 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa 18
Palveluiden käyttö/as, porrastuksen tarkempi tarkastelu (luvut ei vakioitu) koko somaattinen esh, PTH vos käyttö niiden potilaiden osalta, joilla esh:n käyttöä PALVELUT (Euroa)/1000as PALVELUT/1000as Väestöön suhteutettu käyttö Väestöön suhteutettu käyttö ALUE Sair vos avo yht Jaksot Käynnit Hoitopv --- -- Satakunta Keskussair 439 417 241 609 681 026 170.45 1 128.24 596.01 Satakunta YO-sair 73 104 12 775 85 879 14.44 55.16 59.85 Satakunta yksityis 17 277 515 17 792 9.08 2.32 16.00 Satakunta ELJ-terkes 16 535 12 366 28 901 10.21 58.03 56.67 Satakunta PTH vos 121 646 0 121 646 29.28 0.00 608.23 yht 667 979 267 265 935 243 233 1 244 1 337 Päijät-Häm Keskussair 408 939 211 552 620 491 154.65 921.84 521.71 Päijät-Häm YO-sair 52 328 15 207 67 535 8.77 76.80 38.19 Päijät-Häm yksityis 12 349 524 12 873 6.79 2.36 15.46 Päijät-Häm ELJ-terkes 14 771 6 545 21 315 7.06 26.38 30.50 Päijät-Häm PTH vos 100 229 0 100 229 20.81 0.00 501.15 yht 588 616 233 828 822 444 198 1 027 1 107 Keski-SuomKeskussair 381 643 264 550 646 193 151.55 1 120.30 469.95 Keski-SuomYO-sair 62 151 5 985 68 136 9.59 22.60 42.07 Keski-Suomyksityis 7 250 191 7 441 3.65 0.86 13.39 Keski-SuomELJ-terkes 29 024 11 935 40 960 10.32 52.48 53.27 Keski-SuomPTH vos 121 141 0 121 141 36.98 0.00 605.70 yht 601 209 282 662 883 871 212 1 196 1 184 21.10.2011 Etelä-PohjaKeskussair 425 626 225 559 651 185 151.37 1 015.01 512.26 Etelä-PohjaYO-sair 62 637 7 168 69 806 9.84 28.75 45.71 Etelä-Pohjayksityis 11 638 545 12 183 4.91 2.45 14.88 Etelä-PohjaELJ-terkes 157 86 243 0.11 0.42 0.20 Etelä-PohjaPTH vos 94 695 0 94 695 25.88 0.00 473.48 yht 594 753 233 359 828 112 192 1 047 1 047 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa 19
Palveluiden käyttö/as, porrastuksen tarkempi tarkastelu (luvut ei vakioitu) koko somaattinen esh, PTH vos käyttö koko väestön osalta pl. pitkäaikaispotilaat PALVELUT (Euroa)/1000as PALVELUT/1000as Väestöön suhteutettu käyttö Väestöön suhteutettu käyttö ALUE Sair vos avo yht Jaksot Käynnit Hoitopv --- -- Satakunta Keskussair 439 417 241 609 681 026 170.45 1 128.24 596.01 Satakunta YO-sair 73 104 12 775 85 879 14.44 55.16 59.85 Satakunta yksityis 17 277 515 17 792 9.08 2.32 16.00 Satakunta ELJ-terkes 16 535 12 366 28 901 10.21 58.03 56.67 Satakunta PTH vos 208 190 0 208 190 61.76 0.00 1 040.95 yht 754522 267265 1021787 266 1244 1769 Päijät-Häm Keskussair 408 939 211 552 620 491 154.65 921.84 521.71 Päijät-Häm YO-sair 52 328 15 207 67 535 8.77 76.80 38.19 Päijät-Häm yksityis 12 349 524 12 873 6.79 2.36 15.46 Päijät-Häm ELJ-terkes 14 771 6 545 21 315 7.06 26.38 30.50 Päijät-Häm PTH vos 148 967 0 148 967 40.72 0.00 744.83 yht 637354 233828 871181 218 1027 1351 Keski-SuomKeskussair 381 643 264 550 646 193 151.55 1 120.30 469.95 Keski-SuomYO-sair 62 151 5 985 68 136 9.59 22.60 42.07 Keski-Suomyksityis 7 250 191 7 441 3.65 0.86 13.39 Keski-SuomELJ-terkes 29 024 11 935 40 960 10.32 52.48 53.27 Keski-SuomPTH vos 162 751 0 162 751 73.71 0.00 813.76 yht 642820 282662 925482 249 1196 1392 21.10.2011 Etelä-PohjaKeskussair 425 626 225 559 651 185 151.37 1 015.01 512.26 Etelä-PohjaYO-sair 62 637 7 168 69 806 9.84 28.75 45.71 Etelä-Pohjayksityis 11 638 545 12 183 4.91 2.45 14.88 Etelä-PohjaELJ-terkes 157 86 243 0.11 0.42 0.20 Etelä-PohjaPTH vos 252 263 0 252 263 87.72 0.00 1 261.31 yht 752321 233359 985680 254 1047 1834 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa 20
Koko somaattisen esh:n ja pth:n vuodeosastohoidon kustannukset 2009 Somaattisen esh:n ja pth:n vuodeosaston kustannukset 2009 800 700 600 euroa/asukas 500 400 300 Somaattisen esh:n palvelut Pth:n vo palvelut (hoitosuhde esh:oon) Pth:n vo palvelut (kaikki) 200 100 0 SatSHP PHSOTEY KSSHP EPSHP 14.11.2011 MTalja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa
Nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2009 1200 Itä-Savo Erikoissairaa anhoito 1100 1000 Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Savo Länsi-Pohja Vaasa Etelä-Savo Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala l Keski-Pohjanmaa Satakunta KOKO MAA Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Lappi 900 Helsinki ja Uusimaa Keski-Suomi Päijät-Häme 800 450 500 550 600 650 700 750 Perusterveydenhuolto 16.3.2011 MTalja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa
Nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2009 2 200 2 000 Padasjoki Terveydenhuo olto 1 800 1 600 1 400 1 200 Lahti Ppk Oiva Hollola Pukkila Asikkala KOKO MAA Iitti PHSOTEY Nastola Kärkölä Hartola Sysmä Heinola Myrskylä Ppk Aava Hämeenkoski Orimattila Artjärvi 1 000 800 900 1 000 1 100 1 200 1 300 1 400 1 500 1 600 Sosiaalitoimi PL. lasten päivähoito 16.3.2011 MTalja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa
Keskussairaalan 'omavaraisuus' vs. alueellisten episodien yksikkökustannukset k t Erikoisaloittain vakioitu 160 ksi sodin nnusindek konaisepis sikkökusta Kok yks 140 120 100 80 60 40 20 y = -0.8885x + 186.35 R 2 = 0.1046 21.10.2011 0 70 75 80 85 90 95 100 105 110 115 Omavaraisuusindeksi PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa 24
PTH vos käyttö vs. episodin yksikkökustannukset k t si odin nnusindeks onaisepiso kkökustan Koko yksi 140 120 100 80 60 40 y = -0.5155x + 141.56 R 2 = 0.0504 20 0 50 60 70 80 90 100 110 120 21.10.2011 PTH VOS käytön indeksi PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa 25
PHKS:n vertailu PTH VOS-käytön suhteen (pth vos käyttö suhteutettu kaikkeen esh:n käyttöön) % poikkeama PTH vos-käytön keskiarvosta Kaikki Keuhko Lastenneur Neuro Syöpät Ihot KNK % poikkeama PTH vos- käytön KAsta Silmät Lastent Naistent Kir Sis -80-60 -40-20 0 20 21.10.2011 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa 26
Yhteenvetoa Korkeampi omavaraisuusaste näyttäisi vaikuttavan episodin kokonaiskustannuksia alentavasti Korkeampi PTH:n vuodeosaston käyttö näyttäisi alentavan (BM-hankkeen määrittelyillä lasketun) episodin kokonaiskustannuksia cost shifting? Tulokset jonkin melko herkkiä outliereiden poistoille tulkintojen kanssa oltava varovaisia 21.10.2011 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa 27
Yhteenvetoa PHKS:llä pääsääntöisesti korkea omavaraisuusaste, joka selittää osittain alhaisia yksikkökustannuksia naistentaudeilla, syöpätaudeilla ja lastenneurologiassa keskimääräistä alempi PTH vos käyttö taas oli keskimääräistä vähäisempää tässä kuitenkin voi vaikuttaa myös erilainen 'tarve' 21.10.2011 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa 27
Yhteenveto Tulevaisuudessa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyölle uusia vaatimuksia Hoitopolkujen toteutukseen ja seurantaan tarvitaan erikoisala (sairaus) kohtaisia palveluiden käyttö ja kustannustietoja HILMO tietosisältö Toimiva, pth avohoito puuttuu Kustannusten kohdentaminen Vaatii yhdenmukaistamista (ohjelmistoriippuvainen, kirjaaminen, ym.) 14.11.2011 MTalja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa
HUS:n oma ajantasainen tuottavuusseuranta Jorma Lauharanta HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja 19.10.2011
Tuottavuuden parantamisen edellytyksiä A. Tuottavuuden mittaus- ja seurantamenetelmä B. Tuottavuuden kehittämisohjelma: 1. prosessien sujuvuuden parantaminen 2. henkilötyön tuottavuuden lisäys 3. kapasiteetin ja tilankäytön tehostaminen 4. päällekkäisyyksien poistaminen, keskittäminen ja mittakaavaedut 5. uudet toimintatavat Jorma Lauharanta
DRG-pohjainen tuottavuuden mittaus HUS:ssa tuotantovolyymin kuvaaminen: DRG-paino x tapausten lukumäärä = DRG-pistemäärä - kustannuspainot määritetty kullekin FullNordDRG-tuotteelle sekä avo- että vuodeosastohoidossa - O-ryhmän lisääntyneistä tapauksista saatava DRG-paino sama kuin vastaavassa vuodeosastohoidossa - kyseessä kustannuspainotettu tuotantovolyymi keino yhteismitallistaa avohoito ja vuodeosastohoito tuottavuuden tarkastelu: a) kokonaistuottavuus = DRG-pisteen kustannus määritys: kokonaiskustannukset/drg-pistemäärä b) henkilötyön tuottavuus määritys: DRG-pisteet / henkilötyövuodet Jorma Lauharanta
Henkilötyön tuottavuus 1-9/2011 vs 2010 DRG- DRG- Htv ilman Htv ilman DRG- DRGpisteet/htv pisteet pisteet psykiatriaa psykiatriaa pisteet/htv Muutos- Tulosyksikkö 1-9/2010 1-9/2011 1-9/2010 1-9/2011 1-9/2010 1-9/2011 % HYKS Medisiininen 318 011 336 517 1 626 1 687 195,6 199,5 2,0 % Operatiivinen 466 782 495 198 2 455 2501 190,11 198,0 41% 4,1 Naisten- ja laste 222 359 232 721 1 398 1 432 159,1 162,5 2,2 % HYKS yht. 1 007 152 1 064 436 5 479 5 620 183,8 189,4 3,0 % Länsi-Uusimaa 33 704 33 400 179 173 188,3 193,1 2,5 % Lohja 59 343 62 892 295 314 201,2 200,3-0,4 % Hyvinkää 107 232 115 201 520 541 206,2 212,9 3,3 % Porvoooo 56 404 59 891 254 268 222,1 223,5 0,6% Tulosalueet yht. 1 263 835 1 335 820 6 727 6 916 187,9 193,1 2,8 % Kasvava arvo kuvaa paranevaa tuottavuutta
Kokonaistuottavuus 1-9/2011 vs 2010 (ei deflatoitu) DRG- DRG- Kirjanpidon Kirjanpidon Euroa Euroa pisteet pisteet kustann kustann DRG-piste DRG-piste Muutos- Tulosyksikkö 1-9/2010 1-9/2011 1-9/2010 1-9/2011 1-9/2010 1-9/2011 % HYKS Medisiininen 318 011 336 517 229 732 249 809 722,4 742,3 2,8 % Operatiivinen 466 782 495 198 319 199 339 483 683,8 685,6 0,3 % Naisten- ja lasten 222 359 232 721 160 958 171 433 723,9 736,6 1,8 % HYKS yht. 1 007 152 1 064 436 709 583 760 496 704,5 714,5 1,4 % Länsi-Uusimaa 33 704 33 400 20 591 20 582 610,9 616,2 0,9 % Lohja 59 343 62 892 36 937 39 901 622,4 634,4 1,9 % Hyvinkää 107 232 115 201 62 130 67 129 579,4 582,7 0,6 % Porvoo 56 404 59 891 31 889 34 230 565,4 571,55 11% 1,1 Tulosalueet yht. 1 263 835 1 335 820 861 130 922 338 681,4 690,5 1,3 % Laskeva arvo = paraneva tuottavuus
Medisiinisen ty:n DRG-pisteen kustannus 1-12/201012/2010 vs 2009 klinikkaryhmittäin (ei hyvityspisteitä, i t itä ei deflatoitu) Klinikkaryhmä Lkm 2009 Lkm 2010 Välisuoritekustann. yht 2009 Välisuoritekustann. yht 2010 DRGpaino keskim. 2009 DRGpaino DRG- DRGkeskim. pisteet pisteet 2010 yht 2009 yht 2010 EUR / DRGpiste 2009 EUR / DRGpiste 2010 TULEHDUS 146 918 146 691 52 694 017 58 012 759 0,57 0,61 83 379 89 646 632,0 647,1 VALTIMO 130 707 145 516 75 043 906 92 138 070 088 0,88 093 0,93 114 468 135 044 655,66 682,3 PÄIVYSTYS JA VALVO 33 579 33 016 29 019 482 30 879 239 1,13 1,11 38 092 36 711 761,8 841,1 SYÖPÄ 121 572 133 920 61 104 568 62 105 586 0,76 0,75 91 897 99 906 664,9 621,6 Yhteensä 448 520 459 723 240 038 471 243 756 844 0,81 0,79 361 139 362 259 664,7 672,9 Raportointi 1 x/kk: - vakioraportit - räätälöidyt t raportit Jorma Lauharanta
DRG-pisteen kustannus klinikoittain / 1-12/ 12/ 2010 vs 2009 (Tulehdus klinikkaryhmä, ei deflatoitu) Klinikka Lkm 2009 Lkm 2010 Välisuorite- Välisuorite- kustann. kustann. yht 2009 yht 2010 DRG- paino keskim. 2009 DRG- paino keskim. 2010 DRG- pisteet yht 2009 DRG- pisteet yht 2010 EUR / DRG- piste 2009 EUR / DRG- piste 2010 GASTROENTEROLOG 21 022 21 794 7 787 187 9 476 140 0,64 0,72 13 381 15 636 582,0 606,1 INFEKTIOSAIRAUKSIE 13 904 15 144 13 017 325 16 840 326 1,08 1,36 15 051 20 661 864,9 815,1 KEUHKOSAIRAUKSIEN 32 737 30 578 18 479 223 18 039 787 0,90 0,90 29 396 27 576 628,6 654,2 IHOTAUTIEN KLINIKKA 56 619 55 261 9 312 853 9 147 033 0,31 0,31 17 604 17 116 529,0 534,4 ALLERGOLOGIAN KLIN 22 636 23 914 4 097 429 4 509 473 0,35 0,36 7 947 8 657 515,6 520,9 Yhteensä: 146 918 146 691 52 694 017 58 012 759 0,57 0,61 83 379 89 646 632,0 647,1 Raportointi 1 x/kk: - vakioraportit - räätälöidyt raportit Jorma Lauharanta
DRG-pisteen kustannus tuotteittain 1-12/201012/2010 vs 2009 (ihotaudit, ei deflatoitu) DRG 2010 Lkm 2009 Lkm 2010 Välisuoritekustann. yht 2009 Välisuoritekustann. yht 2010 DRGpaino DRG- DRG- EUR / EUR / pisteet pisteet DRGpistpiste DRG- yht yht 2009 2010 2009 2010 272 Vaikea ihosairaus, kompliso 33 26 127 687 111 828 5,78 191 150 669,1 743,7 273 Vaikea ihosairaus, ei kompli 137 128 462 696 381 657 5,30 725 678 637,8 563,1 283 Ihon muu sairaus, komplisoi 53 25 218 143 107 082 5,71 302 143 721,2 750,5 284A Ihon muu sairaus, ei komplis 308 325 785 414 850 271 386 3,86 1 190 1255 660,3 677,4 Raportointi 1 x/kk: - räätälöidyt raportit Jorma Lauharanta
Tuottavuus: DRG209A, Lonkan, polven tai nilkan tekonivelleikkaus, ei uusintaleikkaus HUS:n sairaanhoitoalueilla, 1-9/2011 Sairaanhoitoalue Tammi - syyskuu Lkm 2010 Lkm 2011 Välisuoritekustannukset yht 2011 DRG-paino keskim. 2011 DRG-pisteet yhteensä 2011 EUR / DRGpiste 2011 *) Kaikki yhteensä: HYKS-SHA LUAS SHA LOHJAN SHA HYVINKÄÄN SHA PORVOON SHA 2 760 2 753 21 512 294 11,96 32 931 653 1 573 1 631 12 887 766 11,96 19 510 661 220 142 1 119 341 11,96 1 699 659 370 438 3 523 536 11,96 5 239 673 308 305 2 395 401 11,96 3 648 657 289 237 1 586 252 11,96 2 835 560 *) mitä pienempi arvo sitä parempi tuottavuus; tarkastelu kustannusten, ei hintojen perusteella Jorma Lauharanta
Kustannustiedot: DRG209A, Lonkan, polven tai nilkan tekonivelleikkaus, ei uusintaleikkaus HUS:n sairaanhoitoalueilla 1-9/2011 Hinta EUR Laskutus keskim EUR DRG 209A Tammi - syyskuu HJ lkm Hpv lkm Kesk hpv Välisuoritekustan- nukset yht. EUR Kustannuksetmp:t Leikkaus- Yli- tai Hpv alijääm keskim. keskim EUR kesk EUR EUR keskim. EUR Muut tmp:t kesk. EUR Rtg:t Lab Patol. kesk. kesk. kesk. EUR EUR EUR Kaikki yhteensä: 2 753 12 080 4,4 21 512 294 7 817 7 814 3 1 914 5 526 51 108 141 3 HYKS-SHA 1 631 7 224 4,4 12 887 766 7 490 7 971 7 902 69 1 907 5 636 17 103 155 4 LUAS SHA 142 698 4,9 1 119 341 7 760 7 529 7 883-354 2 721 4 268 535 115 125 2 LOHJAN SHA 438 1 951 4,5 3 523 536 7 610 7 939 8 045-106 2 003 5 696 60 107 134 2 HYVINKÄÄN SHA 305 1 365 4,5 2 395 401 7 460 7 793 7 854-60 1 527 5 944 12 149 145 1 PORVOON SHA 237 842 3,6 1 586 252 6 620 6 741 6 693 48 1 819 4 667 26 88 60 1 Jorma Lauharanta
Kustannuksen suhde kokonaistuottavuuteen alaraja esim. 2 000 Keski- kustannus esim. 3 500 yläraja esim. 5 000 NordDRG-ryhmän kustannushaarukka: keskiarvo + 2SD Hoitojakson kustannus/ Vaikutus kokonaistuottavuuteen nostava hieman laskeva laskeva = normaaliprosessi osess = outlier -> tuottaa yhden DRG-painon -> tuottaa yhden DRG-painon! Välisuoritteita hieman verrattuna vähän paljon enemmän keskim. prosessiin enemmän keskimäärin Jorma Lauharanta
Tuottavuusseurannan aikana todettua sekä henkilötyön tuottavuus että kokonaistuottavuus (kustannustasokorjattuna) parantumistrendillä Hyksissä/ HUS:ssa vuodesta 2007 alkaen tuottavuustieto tt ti t ajantasaista t ja käytössä ä 1-1,5 vuotta ennen THL:n julkaisemia tietoja vertailu erityisesti omaan toimintaan -> parempi uskottavuus seuranta tukenut tuottavuuden kehittämistä - pitkäjänteinen tuottavuuden kehittämisohjelma laadittu - tuottavuuden takana olevien tekijöiden seuranta aktivoitunut -> hoitokäytännöt, välisuoritteiden käyttö, outlierit ym. - klinikkajohdon kiinnostus tuotannon johtamiseen lisääntynyt Jorma Lauharanta
Tuottavuuden parannus* 2007-2010 2008 vs 2007 2009 vs 2008 2010 vs 2009 HYKS henkilötyön tuottavuus +2,9 % +3,5 % +1,3 % kokonaistuottavuus* +1,7 % +3,8 % +4,4 % HUS henkilötyön tuottavuus +2,1 % +3,1 % +2,5 % kokonaistuottavuus* +1,6 % +4,0 % +4,2 % *vuoden 2007 kulut deflatoitu 6,2%, vuoden 2008 1,6% ja vuoden 2009 3,1% vastaten sairaalakustannusindeksin muutosta (vuosi 2009 ennakkotieto) * oman seurantamenetelmän perusteella (Metodikuvaus Suomen Lääkärilehti 47/2009) Jorma Lauharanta
Episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa v. 2006-2010 / indeksi v. 2006 = 100 THL / 11.10.2011 tiedoin 106 104 102 101 103 104 HYKS 100 98 96 94 100 99 98 98 97 97 96 96 96 95 95 99 98 96 94 KYS OYS TAYS 92 92 TYKS 90 2006 2007 2008 2009 2010
Tavoite-/tulosjohtamisen perusperiaatteita Tavoitejohtamisen i päävaiheet: 1. tavoitteen asettaminen 2. seuranta/palaute-/vertailuinformaatio 3. ohjaus (vain) tarvittaessa Perusperiaate: yksiköillä on pitkälle viety autonomia operatiivisessa päätöksenteossa ja toiminnassa ja suuri vastuu saavuttaa tavoitteet; tavoitteellisuutta tuetaan kannustimilla Jorma Lauharanta
Hyvin johdetun klinikan piirteitä kirjaus kunnossa kliiniset tutkimus- ja hoito-ohjelmat käytössä, hallitut hoitokokonaisuudet seurataan -> laatu- ja vaikuttavuusindikaattoreita -> tuottavuutta tt tt -> prosessit hallinnassa -> hoidettujen eri potilaiden määrää ja kustannusta -> henkilöstön työhyvinvointia tarvittaessa käynnistetään korjaavat toimenpiteet käytetään harkiten / tarkkaillaan -> osastohoitoa, välisuoritteita, kontrollikäyntejä Jorma Lauharanta
Kiitos!
Ovatko kustannuspainot oikea tapa arvottaa tuotantoa? THL:n näkökulma tuottavuuden arvioinnin kehittämiseen Miika Linna 21.10.2011 Miika Linna 1
Palveluiden 'arvo' voidaan määrittää monin eri tavoin a) Yksilön kokeman k tai muuten 'arvotetun' t ' hyödyn mukaan terveystaloustieteen laatupainotetut elinvuodet (QALY) palvelun l aiheuttama (objektiivinen) i terveyshyöty M. Porterin (NEJM 2010) vaikuttavuuteen perustuva arvonmuodostus liiketaloustieteen/palvelututkimuksen/ markkinoinnin fenomenologinen tulkinta (~puhdas asiakasnäkökulma) b) Palveluiden hinnan tai keskiarvokustannusten mukaan kansallisen tilipidon (BKT) laskenta (ei julkinen osa) laajat tuottavuuden mittaamisen hankkeet ja sovellukset 21.10.2011 Miika Linna 2
Yhtäläisyyksiä ja eroja Tavat a) ja b) poikkeavat mm. siinä että laajempien systeemien kokonaistuotoksen arvottaminen on käytännössä erittäin vaikeaa a) -tyyppisillä lähestymistavoilla b):n hinta- tai kustannuspainotettu palvelusuorite ei ole hyödyn synonyymi Tavat a) ja b) voivat olla jossain määrin yhteydessä toisiinsa Kustannusvaikuttavuusanalyysin 'nettoterveyshyöty' käyttää muuntokerrointa hyödyn ja kustannusten saattamiseksi samaan valuuttaan g( K) K e c 21.10.2011 Miika Linna 3
Palveluiden kokonaisarvon määrittäminen (b) -metodi) Kustannuspainotettu palveluiden kokonaismäärä tuotoksen mittana (esim DRG-pisteiden summa) on edelleen vahva vaihdannan mittayksikkö realistisin vaihtoehto kokonaistuottavuuden arvioinnissa lähitulevaisuudessa Tuottavuustiedon rinnalle on saatava lisää tietoa toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta kustannusvaikuttavuus tt on kuitenkin ki tärkeimpiä iä tavoitteita b) -lähestymistapa ei myöskään ole täysin ongelmaton tuotoksen määritelmä eri tuotoslajien kustannuspainot ja niiden soveltaminen 21.10.2011 Miika Linna 4
THL:n näkökulma tuottavuuden arvioinnin kehittämiseen? Tarvitaanko tuotosmääritelmän viilausta? b) -menetelmien tapauksessa mielenkiinnon kohteina - 1) episodimääritelmä - 2) DRG:n kehittäminen - 3) kustannuspainojen käyttö Episodinmuodostusta arvioitiin asiantuntijaryhmässä nyk. menetelmä kuvaa episodit monissa tapauksissa liian yksinkertaisina ja voimavarojen kulutukseltaan kevyinä kokonaisuuksina mm. koronaaritautipotilaat, synnytykset nykyistä episodinmuodostusta on kuitenkin mahdollista parantaa merkittävästi raportissa ehdotetuilla, melko yleisluontoisilla muodostussääntöjen muutoksilla. keskeinen parannusehdotus oli väljentää potilaan hoitojakson tai avokäynnin yhdistämistä määrittävää sääntöä (vastaavuus pää- tai sivudiagnooseissa ICD- 10 -luokituksen kolmen ensimmäisen merkin tarkkuudella) THL on käynnistänyt hankkeen episodin muodostussäännön tarkentamiseksi 2012 aikana 21.10.2011 Miika Linna 5
Episodinmuodostus melko 'DRGmäinen' - vrt. pth:n episodinmuodostusalgoritmi (APR) Yhden potilaan palveluiden l käyttö aikavalillä t Potilas (diabeetikko - iskeeminen syd sair - nivelrikko) Käynti/j akso NordDRG Benchmarkingtietojen episodit e-apr - episodit nro ICD-10 DRGryhmä Episodiryhmä e-apr -ryhmä 1-esh I20.0 (UAP) 905O Sydän- ja verisuonisairaus, 905O Sydän- ja verisuonisairaus, E090K Diabetes ja elinkomplikaatiot lyh h lyh h 2-pth I25.0 (isk syd sair) 133 Ateroskleroosi,ei 112C Ateroskleroosi,ei E090K Diabetes ja elinkomplikaatiot komplisoitunut komplisoitun ut 3-esh I25.0 (PTCA) 112C Sepelvalt laaj, ei inf/kompl 112C Sepelvalt laaj, ei inf/kompl E090K Diabetes ja elinkomplikaatiot 4-esh M16.0 (lonkka) 908O Tuki- ja liikuntaelinten 908O Tuki- ja liikuntaelinten E120 Nivelrikko sairaus, lyh h sairaus, lyh h 5-pth E11.5 (DM2, ävk) 131 Perifeerisen verenkierron 131 Perifeerisen verenkierron E090K Diabetes ja elinkomplikaatiot häir,ei kompl häir,ei kompl 6-esh Z49.1 (hemodial) 317O Dialyysihoito, lyhyt hoito 317O Dialyysihoito, lyhyt hoito E090K Diabetes ja elinkomplikaatiot 21.10.2011 Miika Linna 6
THL:n näkökulma tuottavuuden arvioinnin kehittämiseen? NordDRG:n virittäminen laskutukseen sopivaksi on osoittautunut jonkin verran pulmalliseksi tuottavuuden laskennassa Samanlaisen potilaan hoito erilaisella i ll voimavarakulutuksella voi johtaa kahteen eri DRGryhmään, joilla eri kustannuspainot (ja tuottavuuspainot) esim. DRGn ja DRGn-O Tuottavuuden vertaaminen edellyttää, että samanlaisesta palvelusta l kreditoidaan id samalla tavalla, eli samalla 'pistemäärällä' 21.10.2011 Miika Linna 7
THL:n näkökulma tuottavuuden arvioinnin kehittämiseen? Edellä esitetty voi johtaa jonkin verran harhaan tuottavuuden poikkileikkausvertailuissa aikasarjatarkasteluissa heikentää kannustimia palveluiden tehostamiseen ESH:n palvelutuotannossa suuri osa kustannuksista on lyhyellä aikavälillä kiinteitä 21.10.2011 Miika Linna 8
Kuinka suuri vaikutus kustannuspainojen muuttamisella 'tuotospainoiksi'? Testaus 2010 aineistoilla sekä HUSin määrittämien DRG-ryhmien korjauskertoimilla kuinka suuri vaikutus on DRG-pisteiden korjaamisella näissä ryhmissä Vaikutus sairaala- ja erikoisalatasolla? testaus t DRG-tuottavuuden tt mukaan laskettuna, mutta efektin voidaan olettaa olevan hyvin samankaltainen episodituottavuudessakin 21.10.2011 Miika Linna 9
Vuoden 2010 poikkileikkaus, ei palkkaindeksikorjausta, FULL -ryhmittely. Avohoidon 'tuottavuuspistekorjaus' kaventaisi HYKSin ja TYKSin eroa ~1.7 % -yksikköä Korjattujen pisteiden aih lisäys DRGpisteissä % Vaikutus tuottavuuslukuun % 50200 HYKS 3.5 0.5 50230 TYKS 1.8-1.2 50250 KYS 31 3.1 02 0.2 50275 OYS 2.1-0.8 50290 TAYS 3.2 0.3 21.10.2011 Miika Linna 10
Keskussairaaloiden kirurgia, 2010 Korjattujen pisteiden aih lisäys DRGpisteissä % Vaikutus tuottavuuslukuun tt % 40301 ETELÄ-KARJALAN KESKUSS 4.1-0.4 40302 KESKI-SUOMEN KESKUSSA 4.3-0.2 40304 POHJOIS-KARJALAN KESKU 4.6 0.1 40305 SAVONLINNAN KESKUSSAI 4.2-0.3 40307 VAASAN KESKUSSAIRAALA 4.3-0.2 40309 KANTA-HÄMEEN KESKUSSA 4.2-0.3 40310 LÄNSI-POHJAN KESKUSSAI 3.9-0.6 40311 LAPIN KESKUSSAIRAALA 4.9 0.4 40312 MIKKELIN KESKUSSAIRAAL 4.9 0.4 40313 SATAKUNNAN KESKUSSAIR 4.5 0.0 40314 KYMENLAAKSON KESKUSS 5.0 0.5 40315 KESKI-POHJANMAAN KESK 6.7 2.22 40316 KAINUUN KESKUSSAIRAALA 4.1-0.4 40317 SEINÄJOEN KESKUSSAIRAA 4.1-0.4 40318 PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSA 4.7 0.2 21.10.2011 Miika Linna 11
Kuinka suuri vaikutus kustannuspainojen muuttamisella 'tuotospainoiksi'? Sairaalatasolla sekä erikoisalatasolla efektit melko maltillisia keskimäärin Yo-sairaaloiden tasolla tuottavuuslukujen muutosten ääriarvot -1,2 % ja +0,5 % Erikoisalatasolla (keskussairaaloiden kirurgia) vastaavat -0,6 % ja +2.2 % 21.10.2011 Miika Linna 12
DRG-tuottavuuden aikasarja 05-09 koko sairaala Miten pistekorjaus vaikuttaa? 102 100 Avohoidon 'tuottavuuspistekorjaus' lisää HYKS +0.5 %) 98 96 94 92 90 88 86 84 82 TAYS lisää +1.5 %) 2005 2006 2007 2008 2009 HYKS TYKS KYS OYS TAYS 21.10.2011 Miika Linna 13
Loppupäätelmät Episodinmuodostuksen sääntöä on mahdollista parantaa THL jatkaa tämän tuotoksen laskentatavan testaamista NordDRG:n kustannuspainojen virittäminen 'tuotospainoiksi' vaikuttaa jonkin verran tuloksiin THL jatkaa tämän korjaustavan testaamista ja mahdollisesti implementoi sen tulevaisuudessa osaksi rutiiniraportointia 21.10.2011 Miika Linna 14
SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS- JA VAIKUTTAVUUSSEMINAARI, 19.10.2011, Lahti Ecomed -tuotteiden käyttö erikoissairaanhoidon toiminnan suunnittelussa Effica tuotteiden tukena - ohjelmatalon näkökulma Tom Roos Avainasiakaspäällikkö, SHJ, MBA Datawell Oy
Ecomed PP on sairaanhoitopiirin omiin hoitokäytäntöihin ja kustannuksiin pohjautuva toiminnan ja talouden suunnittelujärjestelmä Ecomed tuotteet suunnittelee ja valmistaa Datawell Oy yhteistyössä terveydenhuollon toimijoiden kanssa
Ecomed PP:n tiedot 3 Ecomed PP ei vaadi erillistä tiedonkeruuta Lähtötiedot saadaan Ecomed KPP -tietokannasta Ecomed PP luo automaattisesti DRG- ja muille tuotteille ennusteet Hinnoille Lukumäärille Ennusteet lasketaan toteumatietojen perusteella Asiakkaittain (kuten kunnittain) Tuottajittain (kuten erikoisaloittain)
Ecomed PP:n lähtökohtia - Suunnitteluprosessi 4 Kohdat 2-4 voidaan toteuttaa käänteisessä järjestyksessä Suunnittelu: alhaalta ylös tai ylhäältä alas yksikkötasolta <-> shp tasolle <-> kuntatasolle 1. vaihe: Tuotesuunnittelu Sovitaan tuotteet jotka ovat käytössä seuraavana talousarviovuonna 2. Vaihe: Ennusteen laadinta Sovitaan millä ennustekaavoilla ja parametreilla ennusteet luodaan Potilas (hoitojakso ja käynti) lukumäärät Otetaan huomioon mahdolliset organisaatiomuutokset ja kuntaliitokset 3. vaihe: Tuotehinnoittelu Sovitaan tuotekohtaiset hinnoittelumallit (kiinteä hinta muu malli) Lasketaan/määritellään tuotteiden hinnat Ennusteiden tarkennukset 4. vaihe: Kuntakohtaisten palvelusuunnitelmien laadinta Ennusteiden sovittaminen esim. sopimusneuvottelun kuntaraamiin
Ecomed PP:n lähtökohtia - Tuotekohtainen suunnittelu 5 Tuotteen määrittäminen tuoteryhmään: DRG-tuote, hoitopäivätuote, käyntituote... Suunnittelu sallii shp:n oman tuotteistuksen esim. poliklinikkakohtaiset hintaryhmät Historiatiedon muuntaminen uudeksi tuotteeksi Onnistuu kun tuotteistus perustuu kirjattujen potilastietojen päättelyyn esim. siirrytään omista tuotteista DRG-tuotteisiin Muuntaminen on hankalaa mikäli uuden tulevan tuotteen päättely perustuu siihen, että lääkäri tulee tapauskohtaisesti päättämään tuotteen Esim. tuoterepertuaariin otetaan uusia omia tuotteita
Ecomed PP:n lähtökohtia - Tuotteiden hinnoittelu 6 Hinnoittelumallit: 1) Kiinteä hinta: indeksikorjattu hinnasto tai sovittu tuotekokohtainen kiinteä hinta (esim. käyntiryhmän hinta) 2) Välisuoritehintoihin: shp:n (kustannuslasketut) välisuoritehinnat Välisuoritehinnoittelu: Asiantuntija voi määritellä tuotekohtaisesti hinnoittelumallin 1) kiinteä hinta - esim. keskikustannuksen perusteella 2) Katkaisupisteen käyttö : Ääriarvoista puhdistettu keskihinta SD1 / SD2, variaatiokertoimen käyttö Yli/alle katkaisupisteen laskutetaan suoriteperusteisesti EPP laskee keskikustannuksen yli- ja alle menevälle osuudelle tuote ja asikaskohtaisesti 3) Suoriteperusteinen (laskutus perustuu hoitojaksokohtaiseen välisuoritetoteumaan eli välisuoritteiden yhteissumma) Asiantuntija voi tarvittaessa muokata Ennustettua välisuoritteiden käyttöä (= hoitokäytännön muutokset) Välisuoritehinnastoa
Ecomed PP:n lähtökohtia - Potilasmäärien ja kokonaiskustannusten suunnittelu 2/2 7 Asiantuntija voi suunnitella historiatietojen ja ennusteen pohjalta: potilasmäärät (palvelutuotannon) tulokertymäennusteen (laskutusennusteen) Tuotteiden hinta pidetään tällöin vakiona / sovittuna Suunnitelma (potilasmäärät ja tulokertymät) on muokattavissa : - Osasto-, klinikka-, erikoisala- tai shp-tasolta Alhaalta ylös tai ylhäältä alas tai sekä että - Tuoteryhmä- tai tuotekohtaisesti yksittäiset tuotteet tai tuoteryhmittäin Vos-tuotteet, Päiki-tuotteet, pkl-tuotteeet, ostopalvelutuotteet - Asiakkaittain Kunta, asiakasryhmä, neuvottelurengas, talousalue
Päänäyttö 1/2 8 - Valitaan tarkastelukulma ( yksi kolmesta) Tuottaja Tuote Tilaaja (vaaleansininen väri kertoo mikä on valittu)
Hakuja voidaan muokata suodatuksen avulla Valittu: Kirurgisen toiminnan (tuottajan) VOS-tuotteet shp:n kaikilla vuodeosastoilla 9
Kertauksena: Outlier-rajojen merkitys 10 Outlier-rajat (Katkaisupisteet) määräävät, mitkä yksittäisen DRG-ryhmän kalliit ja huokeat hoitojaksot laskutetaan välisuoritteina (täysi kustannusvastaavuus). Rajojen sisään jäävät tapaukset laskutetaan kiinteällä tuotehinnalla PP:ssä valitaan hinnoitellaanko DRG-tuote per erikoisala tai shp (tai muu taso) hinnoitellaanko tuote kapeampien tai leveämpien outlier-rajojen mukaan.
11 Suunnittelua helpottaa ns. evästetiedot Tuotekohtaisesti nähdään saapumistavat, diagnoosit, tehdyt toimenpiteet, yksiköt joissa hoidettu. Edellisenä vuonna hoidettiin yhteensä 182 hoitojaksoa tässä DRG-ryhmässä Päivystyksen kautta ei saapunut yhtään potilasta
12 Suunnittelua helpottaa ns. evästetiedot Toimenpiteet (DRG-) tuotekohtaisesti
13 Käyttäjät voivat hallitusti tehdä muutoksia tuottaja-tilaajatuotenäkökulmista Ecomed PP:ssä on helppo simuloida ja kokeille eri hinnoittelumallien ja valintojen vaikutuksia, myös kuntanäkökulmasta Ecomed PP:stä saadaan suoraan suunnitelmaluvut seurantaa varten 12 kk suunnittelujakso voidaan seurantaa varten purkaa kk-tasolle mahdollistaa analyysit määrä- ja hintaeroista johtuvien erojen kesken (eroanalyysiraportit) Ecomed PP tarjoaa paljon myös selittäviä tekijöitä poikkeamille kustannusjakaumat, taustatiedot diagnooseittain ja toimenpiteittäin, historia ja trendit,... Ecomed PP on luonnollinen jatke ja helppo ottaa teknisestikin käyttöön jos shp:ssa on Bench Marking -tyyppinen KPP-aineisto jo olemassa
Benchmarking päivät 19.10.2011 21.10.2011 Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Miten PHSOTEY (esh) hyödyntää PP:tä Suunnitellaan kuntalaskutettavat tuotteet Poliklinikoiden käyntiryhmien tuotteet Drg-jaksot Psykiatrian hoitopäivät + heng.halv.potilaat/hoitorinkihalv Tuottaja Organisaatio rakenteenmukainen Eurot (kirjanpidon organisaatio rakenne) ja suoritteet verrattavissa. Mahdollisuus tarkastella myös suppeaa erikoisalakohtaista tuotesuunnittelunäkökulmaa 21.10.2011 Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
PPn käyttöönotto Kaikki tieto siirretään PPlle KPPn kautta Ensimmäinen suunnittelukierros tehty nyt 12.10. Mahdollisuus suunnitella drg-tuotteita muutenkin kuin drg-jaksojen määrän arvioinnin kautta, drg-jaksojen alta löytyvät evästiedoissa, mitkä diagnoosit ja tmp:et liittyvät ko. drg:en Suuri työ tarkistaa, että Efficaan kirjattujen tietojen siirtyminen KPPlle Siirtyykö kaikki tarvittava aineisto Kohdentamissäännöt Mappaukset (org.rakenteen muutokset ja pkl.hintaryhmät) 21.10.2011 Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Rakenne kuntalaskutettavien tuotteiden tt suunnittelu 21.10.2011 Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Poliklinikkatuotteiden suunnittelu hintaryhmittäin h ittäi 21.10.2011 MT/MH/MN PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Poliklinikkatuotteiden suunnittelu suppeille erikoisaloille i ill Maksuosuusluvuissa huomioitu erityismaksuosuudet Kalliin hoidon tasausmaksu 26 072 euroa 21.10.2011 Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Drg-jaksojen suunnittelu 21.10.2011 MT/MH/MN PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Hoitopäivien suunnittelu 21.10.2011 Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
PPn hyödyntämistavoitteita Controller näkökulma 21.10.2011 Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Jäsenkunta suunnittelu - eurot 21.10.2011 Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Jäsenkuntakohtaiset suoritteet 21.10.2011 Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
PPn hyödyntämistavoitteita Ensikäyntien suunnittelu Myös ei kuntalaskutettavien tuotteiden suunnittelu Ei tulonsaavien yksiköiden suoritteiden suunnittelu (Kesle, Päiki) Auttaa henkilöresurssien suunnittelussa Yksiköt voivat suunnitella tulonsa (oma toiminta) Parantaa kirjaamisen tasoa 21.10.2011 Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
PPn hyödyntämistavoitteita Siirrämme kvartaali/kk-toteuman ja voimme verrata suunnitelmaan. Rullaava ennustaminen. Tulevaisuuden ennakoiminen. Välisuoritteiden suunnittelu (vaihe1 - rad. ja lab.). Tulevaisuudessa voimme myös suunnitella hintoja. Voimme hyödyntää jäsenkuntien palvelusopimusneuvotteluissa. Tavoitteena siirtyä 2013 jäsenkuntien käytönmukaiseen laskutukseen hinnastoon perustuen. Nyt käytössä tasaerälaskutus. 21.10.2011 Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Sairaaloiden tuottavuus 2010 ENNAKKOTIEDOT Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Lahti 19. 20.10.2011 10 2011 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL 21.10.2011 Sairaaloiden tuottavuus 2010/ Pirjo Häkkinen 1
Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 21.10.2011 Sairaaloiden tuottavuus 2010/ Pirjo Häkkinen 2
Tuotokset t Episodi = varsinainen tuotos, loppusuorite sisältää tietyn sairauden/ terveysongelman ratkaisemisen eri vaiheet eli koko hoitoprosessin yhden kalenterivuoden aikana DRG hoitojaksot = välisuoritetuotos tuottavuustiedoissa vertailun vuoksi myös DRG Full -hoitojaksotuotokset, jotka sisältävät sekä laitoshoitojaksot että avohoitokäynnit 21.10.2011 Sairaaloiden tuottavuus 2010/ Pirjo Häkkinen 3
Tuotosten laskeminen Tuotoksia laskettaessa episodien/ Drg hoito- jaksojen määrät painotetaan niille lasketuilla painokertoimilla. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos saadaan laskemalla yhteen painotettujen episodien/drg hoitojaksojen määrät. 21.10.2011 Sairaaloiden tuottavuus 2010/ Pirjo Häkkinen 4
Painotettujen episodien määrän kehitys yliopistosairaaloissa, vuosi 2006=100 Painotetut episodit 2006 2007 2008 2009 2010 HYKS 100 99 101 106 106 KYS 100 98 101 102 112 OYS 100 99 102 105 108 TAYS 100 96 103 104 107 TYKS 100 100 102 106 107 Sairaala yht. 100 98 102 105 108 21.10.2011 Sairaaloiden tuottavuus 2010/ Pirjo Häkkinen 5
Painotettujen episodien määrän kehitys keskussairaaloissa, vuosi 2006=100 Painotetut episodit 2006 2007 2008 2009 2010 Etelä-Karjalan keskussairaala 100 100 104 106 109 Hyvinkään sairaala 100 100 105 110 120 Kainuun keskussairaala 100 97 102 102 102 Kanta-Hämeen keskussairaala 100 99 105 105 103 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 100 103 115 111 105 Keski-Suomen keskussairaala 100 105 113 111 110 Kymenlaakson keskussairaala 100 105 117 122 119 Lapin keskussairaala 100 106 113 114 110 Länsi-Pohjan keskussairaala 100 99 102 108 110 Mikkelin keskussairaala 100 100 106 109 106 Pohjois-Karjalan keskussairaala 100 104 105 101 92 Päijät-Hämeen keskussairaala 100 102 103 101 107 Satakunnan keskussairaala 100 100 103 103 104 Savonlinnan keskussairaala 100 103 101 101 91 Seinäjoen keskussairaalak 100 102 106 104 104 Vaasan keskussairaala 100 97 102 102 99 Sairaalat yhteensä 100 101 106 107 106 21.10.2011 Sairaaloiden tuottavuus 2010/ Pirjo Häkkinen 6
Painotettujen episodien määrän kehitys muissa sairaaloissa, vuosi 2006=100 Painotetut episodit Muut sairaalat 2006 2007 2008 2009 2010 Forssan sairaala 100 99 104 103 102 Kuusankosken sairaala 100 98 101 98 102 Lohjan sairaala 100 95 98 116 120 Loimaan aluesairaala 100 96 97 91 89 Länsi-Uudenmaan sairaala 100 103 109 110 105 Mäntän sairaala 100 96 90 96 78 Oulaskankaan sairaala 100 94 101 102 96 Pietarsaaren sairaala 100 100 110 110 102 Porvoon sairaala 100 101 109 116 113 Raahen sairaala 100 94 106 108 102 Salon aluesairaala 100 103 105 106 101 Turunmaan sairaala 100 96 102 106 107 Vakka-Suomen sairaala 100 106 109 114 110 Valkeakosken sairaala 100 98 108 102 97 Vammalan aluesairaala 100 98 103 107 97 Ylä-savon terv.huollon ky 100 100 104 102 94 Sairaalat yhteensä 100 99 104 105 101 21.10.2011 Sairaaloiden tuottavuus 2010/ Pirjo Häkkinen 7
Painotettujen episodien määrän kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa, vuosi 2006=100 Painotetut episodit Terveyskeskussairaalat 2006 2007 2008 2009 2010 Heinolan terveyskeskus 100 92 100 94 81 Helsingin terveyskeskus 100 102 116 155 158 Nokian terveyskeskus 100 97 103 99 88 Oulun terveyskeskus 100 139 154 126 89 Pieksämäen terveyskeskus 100 90 94 97 93 Porin terveyskeskus 100 62 65 56 20 Tampereen terveyskeskus k 100 97 85 84 98 Sairaalat yhteensä 100 97 102 101 89 21.10.2011 Sairaaloiden tuottavuus 2010/ Pirjo Häkkinen 8
Panokset Tuottavuushankkeessa panoksina käytetään sairaalan tai erikoisalan kokonaiskustannuksia 21.10.2011 Sairaaloiden tuottavuus 2010/ Pirjo Häkkinen 9
Kustannustiedot 1. Shp-, sairaala- ja erikoisalakohtaiset kustannukset kaikkien sairaaloiden aa tietoja on yhdenmukaistettu vertailukelpoisuuden parantamiseksi suoritteiden ja kustannusten kohdattava 2. Potilasryhmittäiset ja alueelliset /kunnittaiset kustannukset perustuvat laskennallisiin kustannuksiin 3. Kustannustietojen ti t keruuohje Toimitetaan sairaaloille maaliskuussa Tiedot toimitetaan yhteisen lomakepohjan mukaisilla a tiedoilla ohjeistuksen mukaisesti 21.10.2011 Sairaaloiden tuottavuus 2010/ Pirjo Häkkinen 10