pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!
LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla. Monipuolisen liikkeen ja tekemisen avulla lapsi oppii näkemään, kuulemaan, tuntemaan ja kokemaan mitä hänen ympärillään tapahtuu. 3 6-vuotiaan lapsen liikkuminen on yleensä aktiivista ja luontaista. Lapsi oppii koko ajan uutta ja haluaa kokeilla taitojansa, ajoittain äärirajoilla toimien. Lapsi nauttii liikkumisesta ja hankkii sen avulla runsaasti monipuolisia kokemuksia, jotka taas auttavat uusien asioiden omaksumista. Liikunta on lapselle kokonaisvaltaista oppimisedellytysten hankkimista. Jotkut lapset ovat arkoja liikkumaan tai kömpelöitä liikkeissään. Joillakin lapsilla voi olla hankaluuksia uusien taitojen (esim. hyppy-yhdistelmien, kapealla pinnalla tasapainoilun, pyöräilyn, keinussa vauhdin ottamisen, luistelun) oppimisessa. Edellä mainitut seikat voivat vähentää lapsen kiinnostusta ja innostusta liikkumiseen, jolloin kavereiden jo hallitsemien asioiden opettelu alkaa tuntua työläältä. Tämän vihkosen esimerkit on tarkoitettu kannustamaan vanhempia liikkumaan lastensa kanssa ja ohjaamaan lasta löytämään liikkumisen ilo. 1
LAPSI TARVITSEE LIIKUNTAA Leikki ja liikunta on lapsen toiminnoissa rinnakkain. 3 6-vuotiailla on tänä päivänä tarjolla monta houkutinta, jotka vievät pois aktiivisesta leikistä ja liikkumisesta. Suhde liikuntaan syntyy jo varhaislapsuudessa ja malli arkiliikkumiseen sekä liikunnan harrastamiseen tulee omasta perhepiiristä. Enää ei voi tuudittautua siihen, että lapsi automaattisesti liikkuu riittävästi. Jokainen lapsi tarvitse liikuntaa pysyäkseen fyysisesti kunnossa ja oppiakseen uusia taitoja. Lapselle on hyvä järjestää kykyjensä mukaisia haasteita, joissa välillä joutuu ponnistelemaan myös taitojensa äärirajoilla. Taitotason kehittyminen ja haasteiden voittaminen tuo onnistumisen kokemuksia ja kohottaa lapsen itsetuntoa. Arka lapsi tarvitsee paljon aikuisen rohkaisua ja mallia uskaltaakseen kohdata liikunnallisia haasteita. Rohkeuden lisääntyessä myös muiden lasten esimerkki on tärkeää. Vähemmän taitava liikkuja tarvitsee taitojaan vastaavia haasteita ja mahdollisesti enemmän toistoa ja kannustusta kuin joku toinen samanikäinen. Lapsen motorisia kykyjä ja taitoja vahvistamalla vaikutetaan moniin tärkeisiin oppimisvalmiuksiin. Esim. liikkeiden oikea ajoitus, sopiva voiman käyttö, tilan ja ajan hahmotuskyky sekä silmän ja käden yhteistyö ovat monien tiedollisten taitojen omaksumisessa välttämättömiä. Keinussa vauhdin ottaminen istuen ja seisten tuovat liikettä koko kehoon. Isoon liukumäkeen kiipeäminen ja sieltä alas liukuminen on monen lapsen mielipuuhaa leikkija esikouluiässä. Pyörällä ajaminen apupyörien kanssa on yleensä esikouluikää 2
lähestyttäessä jo hyvin hallinnassa. Ennen kouluikää on hyvä opetella ajamaan ilman apupyöriä, koska usein kynnys harjoitteluun nousee ja pelko kaatumisesta lisääntyy iän myötä, kun tämän taidon oppimisen herkkyyskausi on mennyt ohi. Talvilajeista hiihto ja luistelu ovat joka lapselle suotavia, monipuolisesti kehoa harjaannuttavia lajeja. Polun tai tien vieressä olevalle kivelle tai kannolle voi ponnistaa ylös ja hypätä alas. Tässä tulee lihaksia vahvistavaa harjoitusta ja koko keho aktivoituu liikkeen voiman, nopeuden ja ajoituksen säätelyyn. ESIMERKKEJÄ 3 6-VUOTIAALLE SOPIVASTA LIIKUNNASTA Epätasaisessa maastossa liikkuminen lisää lapsen vartalon aktiivisuutta. Metsäretket, kalliolla kiipeily ja pienten ojien ylitys tuovat sopivia haasteita. Askelten sovittaminen kapealle polulle, kaatuneen puunrungon päällä pysymiseen, risukasasta selviämiseen ja puun juurien ylitykseen kehittävät tasapainoa, koordinaatiota ja ketteryyttä. Tasapainoilu ojan ylittävällä lankulla tai matalan kivimuurin / aidan päällä kasvattaa rohkeutta tasapainotaitojen karttumisen lisäksi ja onnistuneen suorituksen jälkeen itsetunto saa reilun annoksen vahvistusta. LIIKKUMAAN INNOSTAMISEN MERKITYS LAPSEN ELÄMÄSSÄ Tutkimuksissa on todettu, että n. puolet lapsista ottaa motorisessa kehityksessä alle kouluiässä todetun viiveen kiinni 10 vuoden kuluessa. Vajaalla puolella lapsista motoriikassa 5-6-vuotiaana esiintyneet pulmat ovat luonteeltaan pysyvämpiä ja säilyvät joissain muodossa läpi elämän. Kummallekin ryhmälle on tärkeää saada myönteisiä ja monipuolisia liikkumisen kokemuksia. Kun liikunta tukee lapsen yksilöllisiä tarpeita, hänen itsetuntonsa vahvistuu ja hänelle muodostuu oikea kuva omista taidoista sekä niihin sopivista haasteista. Vuodenaikojen mukaan vaihtuvat liikuntamahdollisuudet tarjoavat jokaiselle sopivia vaihtoehtoja. 3
Lähteet: Autio, Tuire. 1995. Liiku ja leiki. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy Cantell, Marja. 1998. Oppiminen, minäkuva ja koordinaatiohäiriöt. Liikunta ja tiede 3. Koljonen, Maija. 2000. Uskallan ja osaankin. Psykomotorinen harjaannuttaminen itsetunnon ja motoriikan tukemisessa, kun lapsilla on oppimisvaikeuksia. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 129. Jyväskylä: Likes. Miettinen, Pauli. 1999. Liikkuva lapsi ja nuori. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Pulli, Elina. 2001. Opi liikkuen, liiku leikkien. Liikuntaa esiopetuksessa. Tampere: Tammer-Paino Oy 4
opettele oivalla onnistu!
Tämän oppaan antoi: puh. Julkaisija Vantaan kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Teksti työryhmä Ulkoasu Kirsi Unhola Kuvat Sakari Manninen, Pirjo Kuula, Elina Kinnunen Paino Vantaan kaupungin paino, 2/2012