VIRVATULI KIPINÄSTÄ LIEKKIIN PORVOOSSA

VIRVATULI KIPINÄSTÄ LIEKKIIN PORVOOSSA Jatkohanke Raportti 31.12.2014

Sisältö Sisällys 1 YLEISTÄ... 3 2 PERUSTIETOA VIRVATULI-ITSEARVIOINTIHANKKEESTA... 4 3 OHJAUSRYHMÄ KOORDINOI KOKONAISUUTTA... 6 4 ITSEARVIOINNIN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS OPPILAITOKSISSA... 7 4.1 PORVOONSEUDUN MUSIIKKIOPISTOSSA ARVIOITIIN VALMENTAVAA MUSIIKKIKASVATUSTA JA VALMENTAVAA SOITONOPETUSTA... 7 4.2 PORVOON TAIDEKOULUSSA UUTENA ARVIOITIKOHTEENA KUVISMUSKARITOIMINTA... 8 4.3 TEATTERITAITEEN PERUSOPETUSTA KANSALAISOPISTOSSA... 8 4.4 BORGÅBYGDENS UNGDOMSFÖRBUND ARVIOI RUOTSIN-KIELISTÄ TEATTERIOPETUSTAAN... 9 4.5 TAIDETEHTAAN TANSSIKOULU SELVITTI OPPILAIDEN... 9 VIIHTYVYYTTÄ... 9 4.6 PORVOON TANSSIOPISTOLLA PITKÄT PERINTEET TANSSIOPETUKSESSA... 10 4.7 SYDKUSTENS ORDKONSTSKOLA TUKEUTUI WEBROPOL-KYSELYYN ARVIONTITYÖSSÄÄN... 11

1 YLEISTÄ Porvoon kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut on vuoden 2014 aikana jatkanut taiteen perusopetusta tarjoavien oppilaitoksiensa itsearviointityötä Virvatulimallia hyväksikäyttäen. Arviointityöhön on otettu mukaan myös kaupungin ulkopuoliset taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset. Opetusja kulttuuriministeriöltä saatu tuki on mahdollistanut tämän arvioinnin kehittämistyön jatkamisen. Porvoolaisista taideopetusta antavista oppilaitoksista muodostuu Porvoon Taidetikas -kokonaisuus. Se tarjoaa monipuolisen tavan opiskella eri taideaineita ja suorittaa samalla taiteen yleisen oppimäärän mukaisia opintoja. Taidetikkaan kymmenestä taiteen perusopetuksen järjestäjästä kolme kuuluu Porvoon kaupungin organisaatioon; Porvoon kansalaisopisto, Porvoon taidekoulu ja Porvoonseudun musiikkiopisto. Loppu joukko muodostuu kolmesta suuresta toimijasta; Porvoon tanssiopisto, Tanssiva Porvoo ja Taidetehtaan Tanssikoulu sekä neljästä pienestä toimijasta; Sydkustens ordkonstskola, Borgåbygdens ungdomsförbund, Hantverksskolan Flink ja Taito-käsityökoulu Porvoon Helmi. Arviointityöhön ovat vuonna 2014 osallistuneet Porvoon kaupungin omista oppilaitoksista Porvoonseudun musiikkiopisto, Porvoon taidekoulu ja Porvoon kansalaisopisto - Borgå medborgarinstitut ja ulkopuolisista toimijoista Porvoon tanssiopisto, Taidetehtaan Tanssikoulu, Sydkustens ordkonstskola ja Borgåbygdens ungdomsförbund. Hantverksskolan Flink oli mukana 2012 2013 toteutetussa hankkeessa. Taito-Uusimaa sai oman hankerahoituksen käsityökoulujensa arviointityöhön, eivätkä tämän vuoksi osallistuneet Porvoon hankkeeseen. Hankkeen kautta tarjottiin jokaiselle kaupungin ulkopuolisille taholle mentori arviointihankkeen toteuttamisen tueksi. Lisäksi pidettiin yhteisiä kokouksia, joihin kaikkien toimijoiden edustajat kutsuttiin mukaan. Kokouksissa käytiin läpi ajankohtaisia asioita, tarkasteltiin hanketyön etenemistä, sovittiin yhteisistä toimintalinjoista ja etsittiin ratkaisut eteen tulleisiin käytännön ongelmiin. Eri toimijoiden hanketyön tilannetta seurattiin säännöllisesti ja syntynyt aineisto oli vapaasti kaikkien käytettävissä. Tässä yhteydessä on hyvä tilaisuus kiittää kaikkia oppilaitosten toimijoita innostuneesta ja kehitysmyönteisestä työotteesta hankkeen eteenpäin viennissä ja toteutuksessa. 3

2 PERUSTIETOA VIRVATULI-ITSEARVIOINTIHANK- KEESTA Virvatuli-arviointityön käynnistyessä Porvoossa asetettiin työlle yhteiset tavoitteet: Oppilaitoksissa käytössä olevat arviointikäytänteet mukautetaan Virvatuli-arviointimalliin soveltuviksi Virvatuli-malliin pohjautuva itsearviointi ja laadun kehittäminen saadaan systemaattiseksi sekä säännölliseksi oppilaitoksessa Muodostetaan oppilaitoskohtaiset arviointiryhmät, jotka ohjaavat oppilaitoksen arviointitoimintaa, suunnittelevat oppilaitoksen arviointitoiminnan, huolehtivat tiedotuksen etenemisestä koko oppilaitoksen henkilökunnalle ja päätöksen tekijöille Oppilaitokset sitoutuvat laatuarviointiin ja toiminnan kehittämiseen Itsearvioinnin tuloksellisuudesta raportoidaan ja sitä arvioidaan säännöllisesti Virvatuli-arviointihanke tukee Porvoon kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikaohjelman toteuttamista kuitenkin niin, että siinä voidaan huomioida oppilaitoskohtaiset kehittämistarpeet Oppilaitoksessa voidaan ja osataan huomioida kaikkien toimipisteiden opettajien, oppilaiden ja huoltajien näkökulmat, ylläpitäjän näkökulma ja yhteistyökumppaneiden näkökulmat Osataan keskustella oppilaitoksen ja sen toiminnan arvoista sekä toimintaa ohjaavista periaatteista Pystytään määrittämään oppilaitoksen vahvuudet ja kehittämiskohteet/-tarpeet Itsearviointi tukee oppilaitoksen toimintaa ja ylläpitäjän päätöksentekoa Oppilaitoskohtaisissa tavoitteissa otettiin lisäksi huomioon kunkin omat erityispiirteet. Virvatuli-arviointialueita on viisi: oppilaat, opettajat, oppimisympäristö, johtaminen ja yhteistyösuhteet. Oppilaitokset ovat valinneet näistä arviointialueista joko kaikki tai ne, jotka ovat olleet ajankohtaisimmat kehittämistyötä silmälläpitäen. Suoritetuista arvioinneista on tehty oppilaitoskohtaiset raportit sekä koottu tämä yhteinen arviointiraportti. Raportit toimivat oppilaitoskohtaisesti toiminnan kehittämisen välineinä. Arviointityötä jatketaan myös tämän hankejakson jälkeen. 4

Arviointityö on noudattanut Virvatuli-arviointikierrosmallia: Kuva: Taiteen perusopetusliitto/ http://www.artsedu.fi/fi/virvatuli/itsearviointiprosessi 5

3 OHJAUSRYHMÄ KOORDINOI KOKONAISUUTTA Arviointihankkeen seurantaa ja koordinointia varten vuonna 2012 perustettu ohjausryhmä on jatkanut työtään. Ryhmän puheenjohtajana on toiminut sivistystoimen kehittämispäällikkö Tuija Öberg ja jäseninä ovat olleet kulttuuripalveluiden päällikkö Susann Hartman, arviointiyössä mukana olevien Porvoon oppilaitosten rehtorit, Felix von Willebrand Porvoonseudun musiikkiopistosta, Leena Stolzmann Porvoon taidekoulusta ja Pertti Jääskä Porvoon kansalaisopistosta sekä musiikkiopiston ja taidekoulun projektikoordinaattorit Karipekka Eskelinen ja Irina Sorsa. Ohjausryhmä on kokoontunut vuoden aikana viisi kertaa. Kokouksissa on sovittu yhteiset linjat ja aikataulut työn toteutukselle, hankkeen taloudelle ja talousseurannalle, seurattu työn etenemistä ja arvioitu käytettyjä menetelmiä ja niiden toimivuutta sekä etsitty toimintamalleja ongelmatilanteissa eteenpäin pääsemiseen. Ohjausryhmän tehtävänä on myös tehdyn työn arviointi ja toimintamallien jatkokehittäminen. Kolme ohjausryhmän kokousta on pidetty yhteistyökokouksina Taidetikas-ohjausryhmän kanssa eli osallistujina ovat olleet myös ulkopuolisten toimijatahojen edustajat, pääasiassa oppilaitosten rehtorit. Joulukuussa pidetyssä kokouksessa hankkeessa mukana olleet tahot esittelivät oman hankkeensa toteutusta ja arvioinnin pohjalta laadittuja kehittämissuunnitelmia. Tähän kokoukseen osallistui myös kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden johtoryhmä. 6

4 ITSEARVIOINNIN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS OPPILAI- TOKSISSA 4.1 PORVOONSEUDUN MUSIIKKIOPISTOSSA ARVIOITIIN VAL- MENTAVAA MUSIIKKIKASVATUSTA JA VALMENTAVAA SOI- TONOPETUSTA Porvoonseudun musiikkiopistossa valittiin vuonna 2014 arvioinnin kohteiksi varhaisiän musiikkikasvatus (musiikkileikkikoulu) sekä valmentava soitonopetus. Musiikkiopiston arviointi toteutettiin muilta osin vuonna 2013. Arvioinnin tueksi tehtiin kysely musiikkileikkikoululaisten sekä valmentavassa soitonopetuksessa olevien oppilaiden huoltajille. Kyselyn pohjana käytettiin Virvatulikyselymalleja (ks. Virvatuli verkkosivut: www.artsedu. fi/fi/virvatuli), jotka oli muokattu Porvoonseudun musiikkiopiston tarpeita vastaaviksi. Pieni osa valmentavan soitonopetuksen oppilaista on täysi-ikäisiä. He vastasivat kyselyyn itse. Kyselyssä oli asenneväittämiä ja avokysymyksiä. Kysely toteutettiin sähköistä sovellusta käyttämällä (ArtseduZEF). Kyselyä varten kohderyhmälle lähetettiin sähköpostitse linkki, josta kyselyyn pääsi vastaamaan. Kysely lähetettiin yhteensä 1141 huoltajalle, joista vastasi 35 %. Kyselystä saadut tulokset olivat samassa linjassa vuotta aiemmin musiikkiopiston muille ryhmille tehdyn arvioinnin tulosten kanssa. Voitiin todeta, että päätehtävässään musiikkikasvatuksessa, musiikkiopisto on onnistunut erittäin hyvin. Kehitettävää löytyi lähinnä tiedottamisessa sekä vanhempien ja musiikkiopiston henkilökunnan välisessä vuorovaikutuksessa. Vanhemmilta tuli myös konkreettisia ehdotuksia ja ideoita toiminnan kehittämiseksi. Musiikkileikkikoululaisten ja valmentavan soitonopetuksen oppilaiden vanhemmilta tuli erittäin paljon vapaapalautetta, josta poimittiin arviointiraporttiin muutamia esimerkkejä. Musiikkiopiston henkilökunta sai tutustua kyselyn tuloksiin ja vapaapalautteeseen. Jos palautteessa oli mainittu joku nimeltä, editoitiin nimet pois ennen kuin materiaaliin pääsi tutustumaan, muuten vapaapalaute annettiin luettavaksi henkilökunnalle sellaisenaan. Henkilökohtaiset palautteet on käsitelty asianomaisten kanssa kehityskeskusteluissa. Elokuussa pidettiin henkilökunnan koulutuspäivä, jossa materiaali esiteltiin ja käsiteltiin. Tuolloin henkilökunta kiitti sitä, että vapaapalautteet oli annettu heille kokonaisuudessaan luettavaksi. Virvatuli-arviointi koettiin tarpeellisena ja hyödyllisenä välineenä opiston kehittämistyössä. Todettiin että Virvatuli-arviointi toimii musiikkiopistossa hyvin. Kehittämisen ilmapiiri koettiin tärkeäksi. Palautetta arvioidessa huomioitiin, että eri-ikäisten lasten vanhemmat reagoivat asioihin eri tavoin. Koulutuspäivän lisäksi kyselyn tuloksia on arvioitu aineryhmissä, aineryhmien puheenjohtajien sekä hallinnollisen johtoryhmän ja projektisihteerin kesken. Kyselyn pohjalta tehdään konkreettinen toimenpidesuunnitelma musiikkiopiston kehitystyötä varten: Toimenpidesuunnitelmaa tehtäessä otetaan huomioon myös vuonna 2013 tehty arviointi ja siinä esille tulleet kehittämiskohteet. Suunnitelmalle tehdään myös seurantajärjestelmä. Arviointiraportti ja kehittämissuunnitelma julkaistaan Porvoonseudun musiikkiopiston kotisivuilla www.porvoo.fi/psmo 7

4.2 PORVOON TAIDEKOULUSSA UUTENA ARVIOITIKOHTEENA KUVISMUSKARITOIMINTA Porvoon taidekoulussa suoritettiin Virvatuli- itsearviointi lukuvuonna 2012 2013. Virvatuliarviointityöskentelyä jatkettiin lukuvuonna 2013 2014 kysymällä oppilailta edellistä kyselyä vastaavat kysymykset. Kysely osoitettiin kaikille Porvoon taidekoulun oppilaille opetuspisteestä riippumatta. Kysely oli liitetty jatkoilmoittautumislomakkeen yhteyteen. Kysely piti sisällään kolme oppilaille suunnattua kysymystä. Tulokset jaoteltiin opetusryhmän mukaan ja raporttiin otettiin mukaan vertailuaineistoksi edellisen vuoden tulokset. Muutoksia edellisen vuoden tuloksiin oli nähtävissä sekä parempaan että heikompaan suuntaan. Tuloksien pohjalta kehitetään toimintaa edelleen. Uutena arviointialueena Virvatuliarviointityöskentelyssä oli lukuvuonna 2013 2014 kuvismuskari. Arviointikyselyllä kartoitettiin oppilaiden sekä oppilaiden vanhempien tyytyväisyyttä kuvismuskarin muskariopetusta kohtaan. Kysely osoitettiin kaikkien oppilaiden vanhemmille ja se oli liitetty jatkoilmoittautumislomakkeen yhteyteen. Valtaosa vastaajista (n. 90 %) oli tyytyväisiä muskariopetuksen sisältöön ja laajuuteen ja opettajan työskentelytapaan. Kuvismuskaritoimintaa toteutetaan taidekoulun ja Porvoonseudun musiikkiopiston yhteistyönä. Kumpikin arviointiraportti löytyy os. www.porvoo.fi/taidekoulu 4.3 TEATTERITAITEEN PERUSOPETUSTA KANSALAISOPIS- TOSSA Kansalaisopistossa jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua teatteritaiteen opetuksen arviointityötä. Edellisenä vuonna kysyttiin 9-12-vuotiaiden oppilaiden mielipiteitä, tällä kertaa kysely suunnattiin näiden oppilaiden vanhemmille. Puolet vanhemmista vastasi kyselyyn. Opettajat saivat myönteistä palautetta, jossa todettiin, että opetus vaikuttaa todella monipuoliselta ja ammattitaitoiselta. Opetuksessa huomioidaan ihanasti lapset ja heidän ominaisuutensa tai Ihana seurata miten oma ujo lapsi muuttuu lavalla. Kehitettäviä asioita tuli myös esiin. Keskeisintä oli tiedottamisen parantaminen sekä vanhemmille että Potkua kevääseen -tapahtuman osalta. Myös sijaisjärjestelmän toivottiin parannusta, jotta oppitunteja ei tarvitsisi peruuttaa opettajan sairastuessa. Yksi opetuspaikka koettiin olevan hankalien liikenneyhteyksien päässä, vaikka tila muuten oli sopiva teatteritaiteen opetukselle (TeatteriTalo). Palautteen pohjalta toimintaa on jo muutettu: Kurssipaikat ovat nyt keskustassa: Porvoon teatterissa, Grandissa ja Zentrassa. Tiedottamisen osalta mietitään, miten vanhemmille voisi nykyistä paremmin viestiä muutoksista (nyt käytössä tekstarit, huuto.net). Potkua kevääseen -tapahtuman mainostamista tehostetaan ensi keväänä, julisteet tulevat aiemmin jakoon ja paikalliselle medialle tarjotaan juttuja. Sijaisjärjestelmää ollaan luomassa, vaikka tämän alan ammattilaiset ovat suhteellisen harvassa. 8

4.4 BORGÅBYGDENS UNGDOMSFÖRBUND ARVIOI RUOTSIN- KIELISTÄ TEATTERIOPETUSTAAN Borgåbygdens ungdomsförbund rf. (BUF) järjestää ruotsinkielistä teatteritaiteen opetusta. Buf rf. on tehnyt arvioinnin toteutuksessa yhteistyötä Virvatuli-hankkeessa mukana olleiden porvoolaisten toimijoiden kanssa. Kaikilla on ollut yhteisenä tavoitteena saada oma toimintansa arvioitua ja saada sitä kautta tietoa mahdollisista kehittämiskohteista toiminnan toteutuksessa. Arvioinnin päätavoitteeksi asetettiin tiedon saanti siitä, miten toiminnan toteutuksessa on onnistuttu ja erityisesti kuinka tyytyväisiä osallistujat ovat opetukseen ja opettajiin. Koska Buf rf:n teatterikoulu on melko pieni koulu, päädyttiin tekemään yksinkertainen paperikysely. Kohderyhmäksi valittiin vanhin ikäryhmä (14 18-vuotiaat), jonka oppilaat ovat olleet teatterikoulussa jopa ennen vuotta 2011, jolloin Buf rf. aloitti taiteen perusopetuksen opettamisen. Kysely toteutettiin toukokuussa 2014, juuri ennen kevätlukukauden päättymistä. Kyselyyn osallistui 18 oppilasta. Kyselystä selvisi odotetusti ja toivomuksemme mukaisesti, että Buf rf:n teatterikoulu on oikeilla jäljillä toiminnassaan. Oppilaat viihtyvät hyvin ja ovat tyytyväisiä sekä opetukseen että opettajiin. Teatterikoululla ei ole resursseja laajaan kehittämistyöhön, vaan se haluaa jatkossakin olla pieni, intiimi teatterikoulu, jonka opetusryhmät ovat pienehköjä. Suurin haaste tällä hetkellä on saada vuosittain riittävästi oppilaita mukaan toimintaan ja siihen tullaankin panostamaan jatkossa. Oppilasryhmäkoon toivotaan säilyvän suunnilleen 15 oppilaassa. Kyselyn vastauksen on käyty läpi yhdessä opettajien kanssa. Tulokset vastasivat opettajien käsityksiä opetuksesta. 4.5 TAIDETEHTAAN TANSSIKOULU SELVITTI OPPILAIDEN VIIHTYVYYTTÄ Taidetehtaan Tanssikoulu perusti Virvatuli-arvioinnin toteutusta varten työryhmän. Ryhmä koostui rehtorista, toimistotyöntekijästä ja osasta koulun opettajia. Työryhmä kokoontui kolme kertaa kevään 2014 aikana. Kesällä kirjoitettiin raportti ja viimeinen työryhmän kokoontuminen tapahtui syksyllä 2014. Lähtökohtana hankkeessa oli tutkia miten oppilaat viihtyvät tanssikoulussa. Alateemat, jotka tutkittiin, ovat: viihtyvyys tunneilla sekä siihen vaikuttavat tekijät, onnistumisen kokemukset ja opettajan huomio, ystävyys, tunnin sisältö, tanssiharrastuksen aloittaminen ja jatkaminen, luovuus ja taidekiinnostus sekä uskallus ja rohkeus. Jokaiselle ikäryhmälle on laadittu omat kyselylomakkeet. Yhteensä 16 ryhmää ja 112 oppilasta ja 16 vanhempaa vastasivat kyselyyn. Taidetehtaan Tanssikoulun oppilaat viihtyvät tanssitunneilla. He pitävät tanssimisesta, viihtyvät ryhmänsä kanssa ja ovat tyytyväisiä opettajaansa. Nuorimmissa ikäryhmissä viihtyvyyteen vaikuttaa eniten opettaja, kun taas tanssiminen itsessään vaikuttaa viihtyvyyteen eniten vanhemmissa ikäluokissa. Arviointiraportti löytyy koulun kotisivuilla. Taidetehtaan Tanssikoulun opettajat lähtivät innokkaasti mukaan hankkeeseen ja koko projektin prosessi oli työntekijöille ja tanssikoulun toiminnalle hyödyllinen. Virvatuli-hanke mahdollisti opettaja- 9

kunnan yhteiset tapaamiset, joissa pohdittiin tanssikoulun yhteisiä linjoja ja jaettiin ideoita. Taidetehtaan Tanssikoulu toivoo pystyvänsä pitämään vastaavanlaisia kokoontumisia ja projekteja säännöllisesti, jotta Tanssikoulun kehittäminen ja yleisten linjojen laatiminen eri tanssilajien ja ikäryhmien opettamisessa mahdollistuisi. Tällä hetkellä Taidetehtaan Tanssikoulu pystyy tarjoamaan taiteen perusopetuksen yleistä oppimäärää. Virvatuli-hankkeen kautta nosti esiin tarve tulevaisuudessa tarjota myös taiteen perusopetuksen laajaa oppimäärää. Tätä kautta saataisiin ryhmien tasot, tavoitteet ja motivaatio tasaantumaan ja pysymään yllä. Taidetehtaan Tanssikoulu haluaa jatkaa arviointityötä. Jatkossa teemana olisi opetuksen laatu ja painopisteet tai miten tanssin kautta pystytään edistämään yksilön psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Jatkotyöhön tarvitaan ulkopuolilista rahoitusta. 4.6 PORVOON TANSSIOPISTOLLA PITKÄT PERINTEET TANS- SIOPETUKSESSA Porvoon Tanssistudio on jo 50 vuotta sitten perustettu taiteen yleisen oppimäärän mukaista perusopetusta antava tanssioppilaitos. Oppilaitoksen nimi muuttui syksyllä 2014 Porvoon Tanssiopistoksi. Arviointisuunnitelman laatimisen organisointi: Itsearvioinnin päämäriksi asetettiin seuraavat tavoitteet joiden tulee olla vahvasti mukana arviointisuunnitelmaa tehtäessä: - Löytää oppilaitoksen vahvuudet ja heikkoudet - Varmistaa oppilaitoksen opetuksen ajanmukaisuus niin henkilöstön kuin oppilaidenkin näkökulmasta - Päästä paneutumaan niihin kohtiin toiminnassa, jotka hidastavat oppilaitoksen kehitystä taideorganisaationa. - Kehittää henkilöstön työmotivaatiota tarjoamalla kouluttautumismahdollisuuksia alueilla, jotka koetaan tarpeellisiksi Arviointityön aikataulu ja toteutus: Kysely oli alun alkaen tarkoitus toteuttaa keväällä 2014, mutta tulossa olevan toimintakokonaisuuden muutoksen vuoksi siirrettiin kyselyiden toteutusta eteenpäin. Lisäsalin käyttöönotto syksystä toi tullessaan 100 uutta oppilasta. Oppilaskysely toteutettiin loka-marraskuussa ja opettajien/vanhempien osuus vuodenvaihteessa 2014 2015. Kyselyt toteutettiin ArtEduZef:llä jonka Virvatulikysymyspatteristo muokattiin Tanssiopistoon sopivaksi. Jatkossa on tarkoitus tehdä itsearviointikyselyt vuosittain eri ryhmille. Kysely lähetettiin täytettäväksi sadalle nuorelle oppilaalla, joista 64 palautti sen täytettynä. Valtaosa vastaajista viihtyy tanssikoulussa erinomaisesti ja kokee opettajan osaavan opettamansa asiat erinomaisesti ja selittävän asiat ymmärrettävästi. Jonkin verran enemmän vaikutusmahdollisuuksia omien opintojen sisältöön toivottiin. Kehittämistoiveet kohdistuivat pääosin tuntien ajankohtaan ja pieniin kunnostustarpeisiin kiinteistössä. Arviointityötä on valmisteltu yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Koska opettajien ja vanhempien kyselyn toteutus siirtyi, ei yhteistä arviointiraporttia ja kehittämissuunnitelmaa ole vielä saatu tehtyä, vaan ne valmistuvat huhtikuussa 2015. 10

4.7 SYDKUSTENS ORDKONSTSKOLA TUKEUTUI WEBROPOL- KYSELYYN ARVIONTITYÖSSÄÄN Sydkustens landskapsförbund on vuodesta 2008 antanut sanataiteen perusopetusta Porvoossa Sydkustens ordkonstskolassa. Sanataiteen opetusta annetaan 1-9-vuosikurssien oppilaille kolmessa eri ryhmässä. Keväällä 2015 juhlitaan ensimmäisiä sanataiteen perusopetuksesta valmistuvia, 500 oppituntia takana. Voidakseen kehittää ja parantaa toimintaansa ja saadakseen tietää mitä mieltä oppilaat, opettajat ja oppilaiden vanhemmat ovat opetuksesta, päätti koulu osallistua Virvatuli-arviointihankkeeseen. Jatkuva toiminnan kehittäminen ja taiteen perusopetuksen käyntiin saanti ovat Ordkonstskolalle tärkeitä asioita. Tästä arviointityöstä ja sen tuloksista on apua jatkotyölle. Arviointityö tehtiin Virvatuli-mallin mukaisesti. Viidestä arviointialueesta valittiin arvioinnin kohteiksi oppilaat, opettajat ja oppimisympäristö. Painopistealueena oli opetus ja sen sisältö. Tavoitteena on toiminnan kehittämisen lisäksi tehdä sanataiteesta entistä houkuttelevampi harrastus lapsille ja nuorille. Arviointikyselyt toteutettiin keväällä 2014. Oppilaat täyttivät paperisen kyselylomakkeen oppitunnilla, vanhemmille lähetettiin sähköpostitse Webropol-lomake täyttämistä varten. Myös opettajat täyttivät sähköisen lomakkeen. Oppilaat saivat tarvittaessa ohjaajalta tukea kyselyn täyttämisessä. Vanhemmista vain 33 % vastasi kyselyyn. Tämän vuoksi tullaan seuraavaa arviointia tehtäessä entistä tarkemmin miettimään kysymysasettelua ja varmistamaan, että kysymykset eivät ole liian vaikeita tai kysely liian pitkä. Tämä siksi, ettei vastaamatta jättäminen johtuisi ainakaan hankalaksi koetusta lomakkeesta. Myös oppilaiden kyselylomake tullaan tarkistamaan ja mahdollisesti lyhentämään ennen seuraavan arviointikyselyn toteutusta. Sekä oppilailla että huoltajilla oli opetuksen laadusta ja toteutuksesta myönteinen kuva. Opettajiin oltiin tyytyväisiä, eikä kiusausta oltu havaittu. Jatkokehittämiskohteiksi nostettiin taiteen perusopetuksen käyntiin saanti myös muilla paikkakunnilla kuin Porvoossa, arvioinnin toteuttaminen joka vuosi ainakin joltakin arviointialueelta, yhteistyön lisääminen eri taiteenalojen kesken ja uusien digitaalisten työmuotojen ja työkalujen käyttöönotto opetuksessa. Arviointiprosessin toteutus yhteistyössä muiden taiteen perusopetuksen toimijoiden kanssa koettiin erittäin hyväksi ja antoisaksi työtavaksi. Helposti saatavilla ollut asiantuntija- ja vertaistuki antoivat oman lisänsä työhön ja helpottivat asioiden eteenpäin viemistä. Sydkustens ordkonstskolan raportti löytyy osoitteesta http://issuu.com/sydkustensordkonstskola/docs/virvatuli_301214_mindre 11