Vantaalaisia kehityssuuntia

Vantaalaisia kehityssuuntia 2/2009

Julkaisija - Utgivare Vantaan kaupunki Vanda stad Tiedustelut - Förfrågningar Hannu Kyttälä p. - tel. (09) 839 22716 etunimi.sukunimi@vantaa.fi Osoite - Adress Unikkotie 5a C 01300 Vantaa Luvut 1-4 ja 6: Tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä Kapitel 1-4 och 6: Chefen för statistik och forskning Hannu Kyttälä Luku 5: Taloussuunnittelupäällikkö Pauli Outila Kapitel 5: Ekonomiplaneringschef Pauli Outila Kuviot - Figurer: Tietopalvelupäällikkö/Chefen för statistik och forskning Hannu Kyttälä Väestökartat: Yleiskaavasuunnittelija Tomi Henriksson Befolkningskartor: Generalplaneplanerare Tomi Henriksson Rakentamiskartat - Bebyggelsekartor: Tilastosihteeri /Statistiksekreterare Sisko Salo Taitto - Ombrytning: Tilastosihteeri /Statistiksekreterare Sirpa Rönn Kannen kuva - Pärmbild: Vantaan kaupungin viestintä Vantaan kaupungin kuvapankki Paino - Tryckeri: Vantaan kaupungin paino 2009 ISBN: 978-952-443-297-9

Esipuhe Ensimmäinen Vantaalaisia kehityssuuntia -julkaisu (1/2009) ilmestyi maaliskuussa 2009. Tämän jälkeen on laadittu uusi väestöennuste. Maailmanlaajuinen talouden taantuma on syventynyt ja se on luonnollisesti vaikuttanut myös kaupungin talouden ja työllisyyden kehitykseen. Verotuloennusteet näyttävät nyt alkuvuotta synkemmiltä ja työttömyys - erityisesti nuorisotyöttömyys - on lisääntynyt. Vantaalaisia kehityssuuntia 2/2009 sisältää viimeisimmät tiedot kaupungin väestöstä, työllisyyskehityksestä, asumisesta ja rakentamisesta. Jonkin verran on myös suuralueittaista tietoa. Talouden kehitystä käsitellään omassa luvussaan. Viimeiseen lukuun on koottu lyhyet tiivistelmät ajankohtaisista Vantaata koskettavista tutkimuksista. Vantaalaisista kehityssuunnista tuotetaan tietoa suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi myös jatkossa sitä mukaa, kun tietoa kertyy. Vantaalla, elokuussa 2009 Talousjohtaja Kristiina Tikkala

Sisällys Esipuhe 1 Tiivistelmä 5 1. Väestö 7 1.1. Väestön ikärakenne 7 1.2. Muuttoliike 8 1.3. Tuleva väestökehitys: Väestöennuste 2009 8 2. Työpaikat, työssäkäynti ja työllisyys 14 2.1. Työpaikat 14 2.2. Työssäkäynti 15 2.3. Työttömyys 15 2.4. Avoimet työpaikat 17 3. Asuminen 18 3.1. Asuntokanta ja asukkaat 18 3.2. Asumiskustannukset 19 3.3. Asuntokunnat ja asuinolot 20 4. Rakentaminen 2000-luvulla 22 4.1. Asuntorakentaminen 22 4.2. Toimitilarakentaminen 23 5. Talous 25 5.1. Talouden kehitys 25 5.2. Kuntien verotulot 27 5.3. Ansiotulojen kehitys, Helsingin seutu ja suuret kaupungit 27 5.4. Vantaan verotulot ja valtionosuudet 28 6. Tutkittua 30

Tiivistelmä Vantaalla asui vuoden 2009 alussa 195 400 henkilöä. Heistä oli vieraskielisiä 16 700 eli 8,4 prosenttia. Viime vuosien korkeana pysynyt syntyvyys on kasvattanut kaupungin väestöä luonnollisen kasvun kautta. Neljännes kasvusta on tullut muuttovoitosta ja viime vuosina erityisesti muuttovoitto ulkomailta on ollut vilkasta. Uuden väestöennusteen mukaan Vantaan väestö kasvaa lähivuosina 2 500 henkilön vuositasoa. Vantaalla on uuden yleiskaavan, tulevan Kehäradan ja Marja-Vantaan myötä hyvät maankäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja väestönkasvulle. Vantaan väestön ikärakenne vanhenee ja väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa nykyisestä vajaasta 8 000 henkilöstä lähes 10 600 henkilöön vuoteen 2014 mennessä, osuuden noustessa 4,1 prosentista 5,2 prosenttiin. Myös muiden julkisia palveluita tarvitsevien ikäryhmien koko kasvaa. Päivähoitoikäisten määrä lisääntyy vuoteen 2014 mennessä nykyisestä noin 900 lapsella. Alakouluikäisten lasten määrä pysyy vuoteen 2011 likimain ennallaan, mutta on vuoden 2014 alussa 500 nykyistä isompi. Yläkouluikäisten määrä vähenee vuoteen 2014 mennessä noin 800:lla. Työvoimatutkimuksen perusteella Vantaan työpaikkamäärän arvioidaan ylittäneen 100 000 työpaikan rajan. Työpaikoista runsas neljännes on kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan aloilla ja viidennes yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Vantaalla viime vuosina. Vantaasta on kehittynyt lentotoiminnan ja Aviapoliksen myötä seudullinen työssäkäynnin keskittymä. Yhtä monen vantaalaisen työpaikka on kotikaupungissa kuin mitä heitä käy työssä Helsingissä. Vantaalaisten työllisyysaste on noin 73 prosenttia, korkeimpia koko maassa. Työttömyysaste kohosi 9 prosentin tuntumaan kesällä 2009. Vantaalla työikään tulevien määrä on samansuuruinen työelämästä poistuvien ikäryhmien kanssa seuraavat kymmenen vuotta. Vantaalaisista asunnoista 57 prosenttia on omistusasuntoja ja 34 prosenttia vuokra-asuntoja. Vantaalaisista asuntokunnista omistusasunnoissa asuvia on kolme viidestä. Asumisoikeusasunnoissa asuvien määrä ja osuus on vähentynyt Vantaalla. Aravavuokra-asunnoissa vuokrataso on pääkaupunkiseudun kunnissa lähes yhtä suuri. Asunnon hankintahinnat ovat Helsingissä ja Espoossa selvästi Vantaan hintoja korkeammat. Vantaalaisista asuntokunnista ahtaasti asuvia on 10 prosenttia; erityisesti vieraskieliset perheet asuvat ahtaasti. Uusia asuntoja on Vantaalle valmistunut 1 400 vuosina 2007 ja 2008 ja tänä vuonna valmistuu runsas tuhat uutta asuntoa. Asuntorakentamisen painopiste on 2000-luvulla ollut Aviapoliksen ja Korson suuralueilla; Aviapoliksessa on rakennettu kerrostaloja ja Korsossa pientaloja. Rakentamisennusteen mukaan tulevina vuosina uusia asuntoja rakennetaan eniten Tikkurilan suuralueella ja Kivistössä. Toimitilarakentamisen painopiste Vantaalla tulevinakin vuosina on Aviapoliksessa, Kehä III:n ja lentoaseman tuntumassa. Vientiin suuntautuvan tuotannon syvä pudotus ja rahoitusmarkkinoiden kriisi ovat heijastuneet nopeasti myös muille toimialoille, kuten rakentamiseen ja muihin investointeihin sekä liikenteeseen, Vantaalla erityisesti lentoliikenteeseen. Viiveellä vaikutukset näkyvät kaikessa palvelutoiminnassa ja verorahoituksen pohjan heikentyessä myös julkisissa palveluissa. VM:n ennusteen mukaan koko julkinen talous kääntyy alijäämäiseksi tänä vuonna; valtio velkaantuu lisää 10 miljardia euroa ja kunnat miljardin. Kuntien verotulot ovat tänä vuonna 2,8 prosenttia viimevuotista pienemmät; kunnallisveron tuotto alenee prosentilla ja yhteisöveron neljänneksellä. Yhteisöveron jako-osuuden pienentymisen johdosta yhteisöverot jäävät

jopa kolmanneksen viime vuotta alhaisemmiksi. Ansiotulojen kasvu hidastuu tällä seudulla muuta maata loivemmin elinkeino- ja ammattirakenteista johtuen. Kunnallisverojen arvioidaan Vantaalla koko maasta poiketen kasvavan hieman mutta jäävän kuitenkin selvästi alle talousarvion. Kaupungin arvioidaan saavan verotuloja yhteensä 748 miljoonaa euroa, vajaan prosentin vuotta 2008 vähemmän ja 38,5 miljoonaa euroa vuoden 2009 talousarviota vähemmän. Vantaan valtionosuudet kasvavat väestönkasvun mukaisesti, kun 2,7 prosentin indeksitarkistus otetaan huomioon vuonna 2010. Verotulotasauksen lähes 5 miljoonan euron kasvu pienentää kaupungin saamia valtionosuuksia, samoin saaristo- ja harvaanasutuille kunnille kerättävä tuki. Valtionosuusuudistus 2010 yhden putken malleineen ei muuta valtion ja kuntien välistä rahoitussuhdetta eikä kuntien keskinäisiä suhteita.

1. Väestö Vantaan väestö on 2000-luvulla kasvanut vuosittain keskimäärin runsaan prosentin eli noin 2 350 asukkaan vuosivauhdilla. Väestönkasvusta yli kolme neljännestä on kertynyt syntyneiden enemmyydestä kuolleisiin nähden ja vain vajaa neljännes muuttoliikkeen seurauksena. Viime vuosien aikana ulkomailta tulevan muuttoliikkeen osuus vuosittaisesta nettomuutosta on kasvanut. Vuonna 2008 sen osuus oli 90 prosenttia koko nettomuutosta. Alkuvuodesta 2009 ulkomaisen nettomuuton osuus on alentunut noin puoleen Vantaan keräämästä muuttovoitosta. Kun koko pääkaupunkiseudun nettomuuttoa tarkastellaan lähemmin nähdään, että seudun muuttovirrat mallintuvat vyöhykkeittäin. Seudun ydinalue saa muuttovoittoa seudun ulkopuolelta (ulkomaat ja muu Suomi) ja menettää väestöään ympäröiville uloimmille alueille: Helsinki Vantaalle, Espooseen, kehyskuntiin ja muualle Uuttamaata, Espoo ja Vantaa kehyskuntiin ja muualle Uuttamaata, kehyskunnat muualle Uuttamatta ja muualle Suomeen. Muuton rakenne on lisäksi sellainen, että Helsinki saa muuttovoittonsa lähinnä pienistä, nuorista asuntokunnista, Espoo, Vantaa ja kehyskunnat lapsiperheistä. Kuvio 1. Vieraskielisten määrän kehitys Vantaalla vuosina 1999-2008 K0, lähde: www.aluesarjat.fi Vantaa on vieläkin väestöltään suhteellisen nuorta: yli 22 prosenttia kaupungin väestöstä on alle 18-vuotiaita, kun koko maassa heidän osuutensa on parisen prosenttiyksikköä alempi. Muissa suurissa kaupungeissa Espoota lukuun ottamatta alaikäisten osuus on pienempi kuin Vantaalla, mutta Vantaata pienemmissä naapurikunnissa se on vähintään yhtä suuri. 1.1. Väestön ikärakenne Vantaalla asui vuoden 2009 alussa 195 400 henkilöä. Heistä oli vieraskielisiä 16 700 eli 8,4 prosenttia. Vieraskielisten määrä on kasvanut 2000-luvulla melko nopeasti. Suurinta kasvu oli vuoden 2008 aikana, jolloin vieraskielisten joukko kasvoi lähes kahdella tuhannella. Yleisimmät Vantaalla puhutut vieraat kielet olivat venäjä, viro, somali ja albania. Vierasta kieltä äidinkielenään puhuvia oli kaupungin suuralueista eniten Hakunilassa ja Koivukylässä, vähiten Kivistössä. Kuvio 2. Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä Vantaalla, muissa suurissa kaupungeissa, Helsingin seudun kunnissa ja koko maassa 1.1.2009 K1, lähde: Tilastokeskus 7

Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden määrä sen sijaan on Vantaalla selvästi pienempi kuin koko maassa, Espoota lukuun ottamatta muissa suurissa kaupungeissa ja joissakin naapurikunnissa. Viron- ja venäjänkielisten ikärakenne on hyvin samankaltainen kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien kanssa. Sen sijaan esim. Vantaalla asuvien somalien ikärakenne poikkeaa selvästi edellä mainituista. Kuvio 5. Kotimaisia kieliä, viron, venäjän ja somalin kieltä puhuvien ikärakenne Vantaalla 1.1.2009 K4, lähde:tilastokeskus Kuvio 3. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä Vantaalla, muissa suurissa kaupungeissa, Helsingin seudun kunnissa ja koko maassa 1.1.2009 K2, lähde:tilastokeskus Vieraskielisten osuus koko kaupungin väestöstä oli vuoden 2009 alussa 8,4 prosenttia. Vieraskielinen väestö on kantaväestöä selvästi nuorempaa. 1.2. Muuttoliike Muuttoliike hidastaa Vantaan ikärakenteen vanhenemista: suurimman muuttovoittonsa kaupunki saa 16-29 -vuotiaista, kun taas muuttoliikkeen seurauksena jonkin verran muuttotappiota kertyy vuosittain alle kouluikäisistä ja toisaalta 45-vuotiaista ja sitä vanhemmista. Ulkomailta Vantaalle muuttavat ovat ikärakenteeltaan maan sisältä muuttavia nuorempia. 1.3. Tuleva väestökehitys: Väestöennuste 2009 Kuvio 4. Kotimaisia kieliä puhuvien ja vieraskielisten ikärakenne Vantaalla 1.1.2009 K3, lähde: www.aluesarjat.fi Kesäkuussa 2009 tehdyn väestöennusteen mukaan Vantaan väestön arvioidaan kasvavan 206 600 henkilöön vuoden 2014 alkuun mennessä. Vuosittainen väestönkasvu on aluksi 2 500 henkilöä ja tasaantuu sen jälkeen keskimäärin 2 200 henkilön vuositasolle. Oletus Vantaan väestönkasvusta perustuu sekä kunnan asemaan osana kasvavaa Helsingin seutua että Vantaan yleiskaavan tarjoamiin jatkuviin rakentamismahdollisuuksiin. Vantaan asema seudun ydin- ja reuna-alueiden välissä sijaitsevana taloudellisesti kehittyvänä, monipuolisia 8

asuntorakentamismahdollisuuksia tarjoavana, mutta Helsinkiä ja Espoota edullisempien asumiskustannusten kuntana, on tuonut sen väestönkasvuun vakautta, jonka jatkumiseen voidaan tämäkin ennuste perustaa. Vantaan väestön ikärakenne vanhenee vähitellen, ja varsinkin kunnan vanhuuseläkeikäisen väestön osuus ja määrä kasvavat nopeasti, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Esimerkiksi 75 vuotta täyttäneiden määrä kohoaa nykyisestä vajaasta 8 000 henkilöstä lähes 10 600 henkilöön vuoteen 2014 mennessä, mikä asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle suuria määrällisiä ja laadullisia haasteita. Vanhustenhuoltosuhde (eläkeiän saavuttaneiden määrä suhteutettuna työikäisten määrään) on Vantaalla edullisempi kuin koko maassa ja Helsingissä. Ennusteen mukaan huoltosuhde muuttuu hieman kiihtyvällä vauhdilla epäedullisempaan suuntaan, mutta pysyy seuraavan kymmenen vuoden aikana kuitenkin parempana kuin Helsingissä ja oleellisesti parempana kuin koko maassa. Kuvio 6. Vanhustenhuoltosuhde vuosina 1980-2009 Vantaalla sekä ennuste vuoteen 2019 K5, lähde: www.aluesarjat.fi Myös muiden julkisia palveluja tarvitsevien ikäryhmien koko kasvaa. Päivähoitoikäisten määrä lisääntyy vuoteen 2014 mennessä nykyisestä noin 900 lapsella. Alakouluikäisten lasten määrä pysyy vuoteen 2011 likimain ennallaan, mutta on vuoden 2014 alussa 500 nykyistä isompi. Yläkouluikäisten määrä sen sijaan vähenee vuoteen 2014 mennessä noin 800:lla. Taulukko 1. Vantaan väestön ikärakenne 1.1.2009-1.1.2014 Ikäryhmä 2009 2010 2012 2014 Muutos 09-14 lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % 0-6 17 651 9,0 17 948 9,1 18 319 9,1 18 572 9,0 921 5,2 7-12 13 533 6,9 13 538 6,8 13 718 6,8 14 100 6,8 567 4,2 13-15 7 462 3,8 7 218 3,6 6 802 3,4 6 692 3,2-770 -10,3 16-24 22 543 11,5 23 011 11,6 23 701 11,8 23 694 11,5 1 151 5,1 25-34 29 208 14,9 29 420 14,9 29 519 14,6 30 070 14,6 862 3,0 35-44 29 551 15,1 29 283 14,8 29 185 14,4 29 136 14,1-415 -1,4 45-54 27 807 14,2 28 341 14,3 29 086 14,4 29 963 14,5 2 156 7,8 55-64 26 020 13,3 26 329 13,3 25 845 12,8 24 790 12,0-1 230-4,7 65-74 13 668 7,0 14 352 7,3 16 682 8,2 19 035 9,2 5 367 39,3 75+ 7 954 4,1 8 423 4,3 9 414 4,6 10 588 5,2 2 634 33,1 Yhteensä 195 397 100,0 197 863 100,0 202 271 100,0 206 644 100,0 11 247 5,8 lähde: tilasto ja tutkimus: Vantaan väestöennuste 2009 Yksi merkittävä muutostekijä on Vantaan vieraskielisen väestön määrän ja osuuden nopea kasvu, jota on ennustettu PKS-kuntien vuonna 2007 julkaisemassa seudun vieraskielisen väestön väestöprojektiossa. Siinä on arvioitu Vantaan vieraskielisen väestön osuuden kohoavan nykyisestä noin 8 prosentista runsaaseen 10 prosenttiin vuonna 2015 ja vajaaseen 14 prosenttiin vuonna 2025. Vuoden 2009 alussa Vantaalla asui sataa eri äidinkieltä puhuvia asukkaita. Puhutuimmat kielet kotimaisten kielien jälkeen olivat venäjä, viro ja somali. 9

Alueellisesti Vantaan väestö kasvaa lähimmän viiden vuoden aikana kaikilla suuralueilla, määrällisesti eniten Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla, suhteellisesti eniten Kivistön suuralueella. Kaupungin kummallakin laidalla, Hakunilassa ja Myyrmäessä väestönmuutos on varsin pieni. Vuoteen 2019 alkuun mennessä Myyrmäen ja Hakunilan väestön ennustetaan hieman vähenevän nykyisestä. Eniten kasvavat Kivistön ja Korson väkimäärät, Kivistön väkimäärän ennustetaan yli kaksinkertaistuvan tulevan kymmenen vuoden aikana. Taulukko 2. Vantaan väestömäärän muutos suuralueilla 1.1.2009-1.1.2014 2009 2010 2012 2014 Muutos 09-14 lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Myyrmäki 50 607 25,9 50 860 25,7 50 815 25,1 50 757 24,6 150 0,3 Kivistö 7 628 3,9 7 915 4,0 8 430 4,2 9 337 4,5 1 709 22,4 Aviapolis 15 042 7,7 15 668 7,9 16 756 8,3 17 760 8,6 2 718 18,1 Tikkurila 36 892 18,9 37 167 18,8 38 357 19,0 39 493 19,1 2 601 7,1 Koivukylä 24 587 12,6 25 012 12,6 26 185 12,9 26 943 13,0 2 356 9,6 Korso 28 575 14,6 29 048 14,7 29 565 14,6 30 125 14,6 1 550 5,4 Hakunila 28 748 14,7 28 865 14,6 28 852 14,3 28 962 14,0 214 0,7 Vantaa 195 397 100,0 197 863 100,0 202 271 100,0 206 644 100,0 11 247 5,8 lähde: tilasto ja tutkimus: Vantaan väestöennuste 2009 Kartta 1. Päiväkoti-ikäisten määrä Vantaalla 2009, 2014 ja 2019 Lähde: tilasto ja tutkimus: Vantaan väestöennuste 2009 10

Kartta 2. Alakouluikäisten määrä Vantaalla 2009, 2014 ja 2019 Lähde: tilasto ja tutkimus: Vantaan väestöennuste 2009 Kartta 3. Yläkouluikäisten määrä Vantaalla 2009, 2014 ja 2019 Lähde: tilasto ja tutkimus: Vantaan väestöennuste 2009 11

Kartta 4. Lukioikäisten määrä Vantaalla 2009, 2014 ja 2019 Lähde: tilasto ja tutkimus: Vantaan väestöennuste 2009 Kartta 5. Työikäisten määrä Vantaalla 2009, 2014 ja 2019 Lähde: tilasto ja tutkimus: Vantaan väestöennuste 2009 12

Kartta 6. Ikääntyvien (65- v.) määrä Vantaalla 2009, 2014 ja 2019 Lähde: tilasto ja tutkimus: Vantaan väestöennuste 2009 Kartta 7. Vantaan väestö kaupunginosittain 2009, 2014 ja 2019 Lähde: tilasto ja tutkimus: Vantaan väestöennuste 2009 13

2. Työpaikat, työssäkäynti ja työllisyys 2.1. Työpaikat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2006 lopussa 97 000 työpaikkaa. Työssäkäyntitilaston tiedot saadaan käyttöön noin kahden vuoden viiveellä. Tuoreempaa tietoa työpaikkakehityksestä saadaan Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisesta otospohjaisesta työvoimatutkimuksesta, jonka luvut kuitenkin eroavat virallisista työssäkäyntitilaston tilastoluvuista. Työvoimatutkimuksen mukaan Vantaalla työssäkäyvien määrä on kasvanut tasaisesti lähes koko 2000-luvun ajan muutamia yksittäisiä vuosineljänneksiä lukuun ottamatta Työpaikkakasvussa oli pieni notkahdus viimeksi ennen vuotta 2009 vuoden 2004 loppupuoliskolla ja vuoden 2007 alkupuoliskolla. Kuluvan vuoden toisen neljänneksen aikana alueella työssäkäyvien määrä oli sama kuin edellisellä neljänneksellä. Työvoimatutkimuksen perusteella Vantaan työpaikkamäärän arvioidaan kasvaneen vuoden 2007 lopun 97 000 työpaikasta noin 101 000 työpaikkaan. Vantaalla sijaitsevista työpaikoista enemmän kuin neljännes on kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla. Runsas viidennes on yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelujen toimialalla ja kuudennes kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla. Vuodesta 2001 vuoteen 2006 työpaikkamäärä lisääntyi Vantaalla 5 800:lla. Eniten, yli 2 600: lla, kasvoi liikenteen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla työskentelevien määrä. Yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelujen parissa Vantaalla työskenteleviä oli vuoden 2006 lopussa lähes 2 200 enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Rahoitus-, vakuutusym. toiminnan parissa työskentelevien määrä kasvoi yli 1 600:lla ja kaupan, majoituksen ja tietoliikenteen toimialalla työskentelevien Kuvio 7. Työpaikkojen määrän muutos Vantaalla neljännesvuosittain vuodesta 1996 K6, lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Kuvio 8. Työpaikkamäärä päätoimialoittain Vantaalla 31.12.2006 K7, lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Kuvio 9. Työpaikkamäärän muutos päätoimialoilla Vantaalla vuodesta 2001 vuoteen 2006 K8, lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 14

määrä liki 900:llä. Teollisuuden työpaikat vähenivät eniten, 900:llä. Teollisuus on menettänyt 2000-luvun aikana asemansa Vantaan kolmanneksi eniten työllistävänä toimialana ja on nyt viidennellä sijalla. 2.2. Työssäkäynti Hieman useampi kuin kaksi viidestä Vantaalla sijaitsevassa työpaikassa työssäkäyvä myös asuu Vantaalla. Vantaalla työssä käyvistä noin joka neljäs asuu Helsingissä ja joka kuudes jossain Helsingin seudun kehyskunnassa. Kehyskunnista Vantaalla työssäkäyvien osuus on ollut kasvussa. Vantaalaisista lähes yhtä moni käy työssä Helsingissä kuin omassa kotikunnassaan. Suhde on pysynyt samana jo pitkään. Vantaalaisten kehyskunnissa työssäkäynti sen sijaan on lisääntynyt. Työllisyysaste on Vantaalla 2000-luvulla vaihdellut 73 ja 79 prosentin välillä. Korkeimmillaan se oli vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä ja alimmillaan vuoden 2004 lopulla. Vuoden toisella neljänneksellä se oli 73 prosenttia. Vantaan työllisyyskehitys on seuraillut koko Helsingin seudun työllisyyskehitystä, mutta koko maassa työllisyysaste on ollut keskimäärin kuusi prosenttiyksikköä alempi kuin Helsingin seudulla. 2.3. Työttömyys Vuoden 2000 alussa työttömyysaste oli Vantaalla runsas 9 prosenttia. Sen jälkeen työttömyys alkoi aleta ja laski vuosien 2001 ja 2002 kesällä alle 7 prosenttiin. Vuosien 2004 ja 2005 kesällä työttömyysaste ylitti jälleen hetkellisesti 9 prosenttia kääntyen sen jälkeen pitempiaikaiseen laskuun. Alimmillaan työttömyysaste oli vuoden 2008 syksyllä, jolloin se alitti Vantaalla 6 prosentin rajan. Loppuvuodesta 2008 työttömyysaste jälleen kääntyi melko nopeaan nousuun niin, että kesäkuussa 2009 työttömyysaste lähenteli jo 9 prosenttia. Vantaalla työttömyysaste on ja on ollut parin viime vuoden ajan pääkaupunkiseudun ja koko Helsingin seudun kunnista korkeinta. Kuvio 11. Työttömyysaste Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä kuukausittain vuodesta 2000 K10, lähde: Uudenmaan TE-keskus Työttömien työnhakijoiden määrä oli Vantaalla kesäkuun lopussa 8 800. Tämän lisäksi vajaa 700 henkilöä oli tuolloin lomautettuna. Taloudellinen laskusuhdanne näkyy selkeästi lomautettujen määrän muutoksessa: lomautettujen määrä alkoi kasvaa nopeasti viime vuodenvaihteessa. Yhtä suuri määrä lomautettuja oli viimeksi vuoden 1994 kesällä, jolloin maa oli jo toipumassa 1990-luvun alun lamasta. Kuvio 10. Työllisyysaste Vantaalla, Helsingin seudulla ja koko maassa neljännesvuosittain vuodesta 2000 K9, lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 15

Lomautettujen määrän kasvu kuitenkin pysähtyi ainakin tilapäisesti loppukeväästä. (tarkemmin ks. Tilastokatsaus 6/2009, www. vantaa.fi/tilastot -> tilastot ja julkaisut ->tilastokatsaukset). Alkuvuodesta 2009 työttömien määrä on kasvanut melko nopeasti. Työttömyys on kohdannut ensimmäiseksi ja useimmin nuoria alle 30- vuotiaita, harvemmin vanhimpia ikäryhmiä. Kuvio 12. Lomautettujen määrä Vantaalla kuukausittain vuodesta 2000 K11, lähde: Vantaan TE-toimisto Miehillä työttömyys on suurinta kaikkein nuorimmissa ja toisaalta kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä. Alimmillaan se on 30-34- vuotiailla. Naisilla työttömänä olevien osuus ikäryhmän työvoimasta kasvaa vasta 50 ikävuoden jälkeen. Alimmillaan se on 20-24-vuotiailla. Kuvio 14. Työttömien määrä ikäryhmittäin Vantaalla vuoden 2008 kesä- ja joulukuussa sekä vuoden 2009 kesäkuussa, K13 lähde: Vantaan TE-toimisto Vantaan suuralueista työttömyyttä on eniten kaupungin itäisissä osissa, jossa työttömyysaste on lähes kaksi kertaa suurempaa kuin läntisillä suuralueilla. Vuoden 2008 kesäkuuhun verrattuna työttömyysaste on lisääntynyt selvästi kaikilla suuralueilla, eniten Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen suuralueilla. Kuvio 13. Työttömänä olleiden osuus työvoimasta ikäryhmittäin Vantaalla 31.12.2008 K12, lähde: Vantaan TE-toimisto Ulkomaalaistaustaisella, vieraita kieliä puhuvalla väestöllä työnsaantimahdollisuudet ovat selvästi heikommat kuin kotimaisella: työttömyysaste vaihtelee 15-40 prosentin välillä henkilön syntymämaan ja kielen mukaan Kuvio 15. Työttömyysaste Vantaan suuralueilla vuosien 2007, 2008 ja 2009 kesäkuun lopussa K14, lähde: Vantaan TE-toimisto 16

Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita oli vuoden 2000 alussa yli 2 500 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä alkoi nopeasti laskea ja heitä oli jo vuoden 2001 syksyllä alle 2 000. Vuoden 2003 alussa heidän määränsä alkoi jälleen kasvaa ja lähenteli vuoden 2005 kesällä 2 500 rajaa siihen kuitenkaan pääsemättä. Vuodesta 2006 pitkäaikaistyöttömien joukko on pienentynyt melko nopeasti ja oli pienimmillään alle 1 600 työttömässä vuoden 2008 syksyllä. Sen jälkeen pitkäaikaistyöttömien määrä on pysytellyt aika lailla paikallaan, runsaassa 1 600 henkilössä. pidempään kuin vuoden työttömänä olleiden määrä on vähentynyt alle 40-vuotiaissa ja toisaalta 55-60 -vuotiaissa, jossa vähennys on lukumääräisesti suurin. Vanhimmassa ikäluokassa, vähintään 60-vuotiaissa, pitkäaikaistyöttömien joukko onkin nyt lähes kaksinkertainen verrattuna tilanteeseen vuonna 2000. 2.4. Avoimet työpaikat Avointen työpaikkojen määrää seuraamalla voidaan arvioida lähiaikojen työllisyyskehityksen suuntaa. Vuoden 2009 kesäkuussa Vantaalla oli avoinna 980 työpaikkaa, mikä on kuutisen sataa työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta enemmän kuin kuukautta aiemmin. Kuvio 16. Pidempään kuin vuoden työttömänä olleiden määrä Vantaalla kuukausittain vuodesta 2000 K15, lähde: Vantaan TE-toimisto Pitkäaikaistyöttömien ikärakenne on muuttunut määrän vähetessä. Suhteellisesti eniten Kuvio 18. Työttömät ja avoimet työpaikat Vantaalla kuukausittain vuodesta 2000 K17, lähde: Uudenmaan TE-keskus 2000-luvun alussa avointen työpaikkojen määrä pysytteli pitkään 500 tienoilla. Vuoden 2004 lopulla työpaikkatarjonta alkoi parantua niin, että vuoden 2008 alussa Vantaalla oli avoinna jo lähes 2 800 työpaikkaa. Sen jälkeen tilanne alkoi heiketä. Kuvio 17. Pitkäaikaistyöttömien määrä Vantaalla ikäryhmittäin vuosien 2000 ja 2008 lopussa K16, lähde: Tilastokeskus Paraneva työpaikkakehitys oli lähes yksinomaan peräisin teollisuuden toimialan tarjoamista työpaikoista. Parhaimmillaan, vuoden 2007 alkukuukausina, Vantaalla teollisuuden toimialalla oli yli tuhat avointa työpaikkaa. 17

Sen jälkeen tilanne muuttui huonommaksi. Terveydenhuolto- ja sosiaalialan työn toimiala on ollut vähiten suhdanneherkkää: avoimia työpaikkoja on ollut kuukausittain tarjolla tasaisesti keskimäärin parisen sataa. 3. Asuminen 3.1. Asuntokanta ja asukkaat Vantaan asuntokanta ei hallintamuodoltaan eroa naapureista Espoon eikä koko maankaan asuntokannasta: asunnoista enemmistö (57 %) on omistusasuntoja ja kolmannes (34 %) vuokra-asuntoja. Helsingissä vuokra-asuntojen osuus on muita korkeampi, 45 prosenttia ja koko maassa pienempi, 30 prosenttia. Kuvio 19. Kuukausittain avoimien työpaikkojen määrä Vantaalla ja muutos verrattuna edelliseen vuoteen vuodesta 2000 K18, lähde: Uudenmaan TE-keskus Väestön ikärakenne on viimeisien vuosikymmenien aikana muuttunut Vantaalla siten, että työelämästä pois siirtyvien ikäluokat ovat viitisen viime vuoden ajan olleet suurempia kuin työikään tulevien ikäluokat. Ennusteen mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana em. ikäluokat ovat kuta kuinkin samansuuruiset eli työvoiman määrä pysynee tästä eteenpäin nykyisellä tasollaan. Kuvio 21. Asuntokanta hallintamuodon mukaan Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja koko maassa vuonna 2008 K20, lähde: www.aluesarjat.fi Suuralueittain vuokra-asuntojen määrä ei juurikaan vaihtele Kivistön suuraluetta lukuun ottamatta. Vuokra-asuntojen osuus alueen asuntokannasta vaihtelee 31-38 prosenttien välillä. Kivistössä vuokra-asuntoja on selvästi muita vähemmän. Kuvio 20. Nuorimpien ja vanhimpien ikäluokkien määrä Vantaalla 1980-2009 sekä ennuste vuoteen 2019 K19, lähde: tilasto ja tutkimus: Vantaan väestöennuste 2009 Kuvio 22. Asuntokanta hallintamuodon mukaan Vantaan suuralueilla 2008 K20a, lähde: www. aluesarjat.fi 18

Vantaalaisista asuntokunnista omistusasunnoissa asuvia on kolme viidestä. Omistusasunnoissa asuminen on lisääntynyt vuosi vuodelta. Vain kaikkein suurimmissa asuntokunnissa (vähintään 7 henkilöä) tilanne on säilynyt ennallaan. Yleisintä omistusasunnossa asuminen on neljän henkilön asuntokunnilla, joista lähes kolme neljästä asuu omistusasunnossa. Vuokra-asunnossa asuvia sen sijaan on eniten toisaalta kaikkein suurimmissa, toisaalta kaikkein pienimmissä asuntokunnissa. oli oleellisesti muita korkeampi, Espoossa hieman Vantaan tasoa korkeampi, kehyskunnissa lähes puolitoista euroa Vantaan vuokratasoa alempi ja muualla maassa lähes kolme euroa alempi. Kuvio 24. Keskimääräiset neliövuokrat vuonna 2008 Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja kehyskunnissa, kaikki vuokra-asunnot K22, lähde: Tilastokeskus Kuvio 23. Eri suuruisten asuntokuntien asunnon hallintaperuste vuonna 2008 K21, lähde: Tilastokeskus Kaikista vantaalaisista omistusasunnoissa asuvia on lähes kaksi kolmesta. Vuokra-asunnoissa asuvia on kolme kymmenestä. Asumisoikeusasunnoissa asuvien vantaalaisten määrä on hieman vähentynyt. 3.2. Asumiskustannukset Aravavuokra-asunnoissa vuokrataso oli vuonna 2008 pääkaupunkiseudun kunnissa lähes saman suuruinen, Espoossa kuitenkin naapureitaan hieman korkeampi. Muualla Helsingin seudun kehysalueella maksettiin neliötä kohden noin 40 senttiä pienempää aravavuokraa ja muualla maassa liki puolitoista euroa alempaa neliövuokraa. Vapaarahoitteisissa vuokraasunnoissa erot olivat selvästi suuremmat niin pääkaupunkiseudulla kuin muuhunkin maahan verrattuna. Helsingissä maksettu neliövuokra Viimeksi kuluneen vuoden aikana aravavuokrat kohosivat Helsingissä ja Vantaalla 3,6 prosentilla. Espoossa kasvu oli 6 prosenttia. Vapaarahoitteisissa asunnoissa muutokset olivat 3-5 prosentin suuruisia, Helsingissä ja kehysalueella hieman muita suurempia. Vantaalla maksettiin vuonna 2008 kerrostaloneliöstä keskimäärin 2 130 euroa ja pientaloneliöstä 2 540 euroa. Espoossa ja Helsingissä pientaloasunnosta maksettiin 440 euroa neliöltä enemmän, mutta kehyskunnissa noin 40 euroa vähemmän. Kerrostaloasunnoissa ero Helsinkiin oli peräti 1 150 euroa ja Espooseenkin 380 euroa. Kehyskunnista sen sijaan kerrostaloneliön sai 370 euroa edullisemmin kuin Vantaalta. Vantaalla, kuten myös muualla, asuntojen neliöhinnat ovat alkuvuodesta 2009 hieman alentuneet. Edullisimmat kerrostaloneliöt Vantaalla ovat Koivukylän suuralueella, kalleimmat 19

Aviapoliksen suuralueella. Pientaloasunnoistakin joutuu maksamaan Aviapoliksen suuralueella keskimäärin Vantaan korkeimmat neliöhinnat, kun taas Hakunilasta ne saa keskimäärin edullisimmin. Aviapoliksen asuntojen, samoin kuin Kivistön pientaloasuntojen muita korkeampaa tasoa selittää suurelta osin uusi asuntokanta eli iso osa myydyistä asunnoista on vasta valmistuneita. 3.3. Asuntokunnat ja asuinolot Vantaalla joka toinen kerrostaloissa asuvasta asuntokunnasta oli vuoden 2009 alussa vain yhden henkilön asuntokunta, kolme kymmenestä kahden henkilön asuntokunta ja joka kymmenes kolmen henkilön asuntokunta. Vain joka kahdennessatoista kerrostalossa asuvassa asuntokunnassa oli enemmän kuin kolme henkilöä. Kerrostaloissa asuvien asuntokuntien keskikoko on vuosi vuodelta pienentynyt. Useampi kuin neljä viidestä yhden henkilön asuntokunnasta asuukin kerrostalossa ja vain joka yhdestoista yhden henkilön asuntokunta asuu omakoti- tai paritalossa. Kuvio 25. Asuntojen neliöhinnat vuonna 2008 Vantaalla, Espoossa, Helsingissä, kehyskunnissa ja koko maassa K23, lähde: Tilastokeskus Kuvio 27. Eri talotyypeissä asuvien asuntokuntien koko Vantaalla vuonna 2008 K25, lähde: Tilastokeskus Kuvio 26. Asuntojen neliöhinnat Vantaan suuralueilla vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä K24, lähde: Tilastokeskus Asuntokunnat, joissa vanhimman ikä on vähintään 65 vuotta asuvat hyvin samalla tavalla kuin koko Vantaan väestö: neljännes asuu omakoti- tai paritalossa, joka kymmenes rivitaloasunnossa ja kolme viidestä kerrostaloasunnossa. Sen sijaan yksinasuvista 65 vuotta täyttäneistä asuntokunnista vain joka seitsemäs asuu omakoti- tai paritalossa ja useampi kuin kolme neljästä kerrostaloasunnossa. Iän kasvaessa asuntotyyppi ei kuitenkaan juuri muutu: 75 vuotta täyttäneistä yhden henkilön asuntokunnista joka kuudes asuu omakoti- tai paritaloasunnossa, joka kahdeskymmenes rivitaloasunnossa ja kolme neljästä kerrostaloasunnossa. Mitä enemmän asuntokunnissa, 20

joissa vanhin on 65 vuotta täyttänyt, on jäseniä sitä useammin asumismuotona on omakoti- tai paritalo. Kuvio 28. Asuntokuntien, joissa vanhin jäsen on 65 vuotta täyttänyt, asumismuoto Vantaalla vuonna 2008 K26, lähde: Tilastokeskus Kaiken kaikkiaan siirtyminen kerrostalosta pientaloasumiseen kasvaa asuntokuntakoon suuretessa. Jo vähintään kolmen henkilön asuntokunnista enemmistö asuu pientalossa. Kaksi kolmesta viiden henkilön asuntokunnasta asuu Vantaalla pientalossa. Kerrostaloissa asuvien asuntokuntien osuus kasvaa hieman tätä suuremmissa asuntokunnissa. Kaikista Vantaalla asuvista asuntokunnista asui ahtaasti (kutakin asuntokunnan jäsentä kohden on vähemmän kuin yksi huone) 10 prosenttia. Asukkaita näissä ahtaasti asuvissa asuntokunnissa oli yli 19 prosenttia kaikista Vantaan asukkaista. Kuten olettaa sopii, ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kasvaa asuntokunnan koon suuretessa niin, että jo enemmistö viiden henkilön asuntokunnista asuu ahtaasti. Vantaalla jatkuvasti kasvussa oleva vieraskielisten asuntokuntien joukko on keskikooltaan selvästi kotimaisia asuntokuntia suurempaa. Heistä vain yksi neljästä asuu omistusasunnossa. Vieraskieliset asuntokunnat asuvat myös selvästi ahtaammin kuin kotimaisia kieliä puhuvat asuntokunnat: 28 prosenttia vieraskielisistä asuntokunnista asui vuoden 2006 lopulla ahtaasti, kotimaisia kieliä puhuvista ahtaasti asuvia oli 9 prosenttia (ks. tarkemmin Tilastokatsaus 7/2009). Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus väestöstä on vähentynyt varsin hitaasti, vaikka lukumääräisesti ahtaasti asuvia on vuosi vuodelta hieman enemmän. Erityisesti kahden ja kolmen henkilön asuntokunnissa ahtaasti asuvien osuus on lisääntynyt viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana. Kuvio 29. Eri suuruisten asuntokuntien asumismuoto Vantaalla vuonna 2008 K27, lähde: Tilastokeskus Kuvio 30. Ahtaasti asuvat asuntokunnat asuntokunnan koon mukaan Vantaalla vuonna 2008 K28, lähde: Tilastokeskus 21

2000-luvulla valmistuneista asunnoista kaksi kolmannesta on ollut omistusasuntoja, viidennes vuokra-asuntoja ja vajaa kymmenesosa asumisoikeusasuntoja. Lähes kaikki vuokraasunnot on tehty kerrostaloihin, asumisoikeusasunnoista noin puolet ja omistusasunnoista kaksi viidestä. Kuvio 31. Ahtaasti asuvissa asuntokunnissa asuvat henkilöt asuntokunnan koon mukaan vuonna 2008 K29, lähde: Tilastokeskus 4. Rakentaminen 2000-luvulla 4.1. Asuntorakentaminen Vantaalle on viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana rakennettu 16 462 asuntoa. Vuosittain valmistuneiden asuntojen määrä oli suurimmillaan ajanjakson puolivälissä ja on vähentynyt sen jälkeen selvästi: parin viime vuoden aikana on jääty 1 400 asunnon vuosituotantoon. Kuluvana vuonna päästään vain reiluun tuhanteen valmistuvaan asuntoon. Valmistuneista asunnoista hieman yli puolet on tehty kerrostaloihin, keskimäärin 880 asuntoa vuosittain. Omakotitaloja on valmistunut vuosittain keskimäärin 350, paritaloasuntoja noin 170 ja rivitaloasuntoja noin 240 asuntoa. Kuvio 33. Vantaan suuralueille vuosina 2000-2008 valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan K32, lähde: www.aluesarjat.fi Aviapolis on tällä vuosituhannella ollut Vantaan suuralueista se, jonne on valmistunut eniten uusia asuntoja, lähes joka kolmas vuosina 2000-2008 valmistuneista asunnoista. Kaksi kolmasosaa Aviapolikseen tehdyistä asunnoista on kerrostaloissa ja loput puoliksi rivitaloissa ja erillisissä pientaloissa. Vuokra-asuntojen osuus uusista asunnoista on Aviapoliksessa kolmannes. Kaksi kolmannesta Korson suuralueelle valmistuneista asunnoista on tehty pientaloihin ja vain kolmannes kerrostaloasuntoihin. Runsas neljännes Vantaalle 2000-luvulla tehdyistä pientaloista onkin pystytetty Korson suuralueelle. Aiemmin valmistunut runsas vuokraasuntokanta on vahvistunut 2000-luvulla vain runsaalla 320 uudella asunnolla. Kuvio 32. Vantaalle vuosina 1999-2008 valmistuneet asunnot talotyypin mukaan K30, lähde: www.aluesarjat.fi Myyrmäen suuralueelle valmistuneista asunnoista useampi kuin kaksi kolmesta on ollut kerrostaloissa ja vain runsas kymmenesosa omakotitaloissa. Vuokra-asuntoja Myyrmäkeen on rakennettu saman verran kuin Korson suuralueelle. 22

Tikkurilan suuralueelle vuokra-asuntoja on valmistunut 2000-luvulla vajaa 250. Kolme viidestä asunnosta on tehty kerrostaloihin. Koivukylän suuralueelle vuokra-asuntoja on tehty Aviapoliksen jälkeen eniten, yli 500. Pientaloasuntojen osuus uusista asunnoista on ollut lähes kolme viidesosaa. Hakunilan suuralueelle on viime vuosina asuntoja valmistunut suhteellisen vähän. Uusista asunnoista vain runsas neljännes on kerrostaloissa. Alueen suhteellisen suuri vuokra-asuntokanta on täydentynyt 230 uudella asunnolla. Kivistön suuralueen rakentaminen on vielä edessäpäin. 2000-luvulla uusia asuntoja on valmistunut vain vajaa 600. Ne ovat lähes kaikki olleet omistusasuntoja ja ne on rakennettu pientaloihin. Kuvio 35. Vuosina 2009-2018 Vantaan suuralueille rakennettavat asunnot talotyypin mukaan K33, lähde: tilasto ja tutkimus, Vantaan väestöennuste 2009 4.2. Toimitilarakentaminen Vuosien 2000-2008 aikana Vantaalle on valmistunut yli 1,66 miljoonaa kerrosneliömetriä muuta kuin asuinkerrosalaa. Asuinkerrosalaa on valmistunut hieman vähemmän, 1,58 miljoonaa kerrosneliömetriä. Rakennetusta kerrosalasta vajaa neljännes tehtiin varastorakennuksiin, viidennes myymälä-, majoitus- ja ravitsemisalan rakennuksiin ja kuudesosa toimisto- ja hallintorakennuksiin. Kuvio 34. Vantaan suuralueille vuosina 2000-2008 valmistuneet asunnot talotyypin mukaan K31, lähde: www.aluesarjat.fi Rakentamisennusteen mukaan tulevan kymmenen vuoden aikana uusia asuntoja rakennetaan suuralueista eniten Tikkurilaan ja Kivistöön ja vähiten Hakunilaan. Korsossa ja Hakunilassa enemmistö asunnoista rakennetaan pientaloihin. Lähimmän viiden vuoden aikana asuntorakentamisen ennustetaan olevan aluksi varsin vähäistä, mutta lisääntyvän kohti jakson loppua. Kuvio 36. Vantaalle vuosina 2000-2008 valmistunut kerrosala käyttötarkoituksen mukaan K34, lähde: www.aluesarjat.fi 23

kerrosalasta on ollut peräti 58 prosenttia. Tikkurilan osuus on 17 prosenttia ja Myyrmäen 10 prosenttia. Kuvio 37. Vuosina 2000-2008 Vantaalle valmistunut muu kuin asuinkerrosala käyttötarkoituksen mukaan K35 lähde: www.aluesarjat.fi Toimitiloja on 2000-luvulla rakennettu Vantaalla pääosin Aviapoliksen suuralueelle, kehä III:n ja lentoaseman tuntumaan: Aviapoliksen suuralueen osuus kaikesta Vantaalle vuosina 2000-2008 rakennetusta muusta kuin asuin- Kuvio 38. Vuosina 2000-2008 Vantaan suuralueille valmistunut muu kuin asuinkerrosala K36 lähde: www.aluesarjat.fi Kartta 8. Vantaalle vuosina 2000-2008 valmistunut muu kuin asuinkerrosala 24 Lähde: www.aluesarjat.fi

Kartta 9. Vantaalle vuosina 2000-2008 valmistuneet asunnot (lkm) Lähde: www.aluesarjat.fi 5. Talous 5.1 Talouden kehitys Kuvio 39. Bruttokansantuote Suomessa, euroalueella ja Yhdysvalloissa, määrän muutos vuodessa, lähde: VM:n suhdannekatsaus Maailmantalouden taantuman pohja lienee saavutettu, arvioi Valtiovarainministeriö kesäkuisessa suhdannekatsauksessaan. Tiedot eri maiden talousodotuksista ja kehitysnäkymistä ovat vielä ristiriitaisia. Voimakkain tuotannon supistus - 4 prosenttia viime vuodesta - tänä vuonna tapahtuu teollisuusmaissa. Maailmantalouden elpymisen taantumasta arvioidaan olevan tänä ja ensi vuonna hidasta ja euroalueen arvioidaan pääsevän taantumasta viimeisimpänä talousalueista. 25

Taulukko 3. Keskeisiä ennustelukuja 2006 2007 2008 2009 2010 Työllisyysaste 68,9 69,9 70,6 67,6 66,7 Kuluttajahintaindeksin muutos, % 1,6 2,5 4,1 0,2 1,0 Ansiotasoindeksin muutos, % 3,0 3,4 5,6 4,2 3,0 Pitkät korot (valtion obligaatit 10v), % 3,8 4,3 4,3 4,0 4,0 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 48,7 47,3 48,4 54,0 55,2 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 39,2 35,1 33,4 40,8 47,4 Lähde: VM:n suhdannekatsaus Suomen tuotannon arvioidaan supistuvan tänä vuonna 6 prosenttia viime vuodesta. Vuonna 2010 kasvu arvioidaan hyvin pieneksi. Viennin suuri osuus ja sen romahtaminen yhdessä rahoituskriisin kanssa tekevät Suomen taloudesta haavoittuvan. Työttömyyden arvioidaan kasvavan tänä vuonna yli 9 prosentin ja viimeisimmän VM:n arvion mukaan ensi vuonna 10,5 prosenttiin. Työttömyyden kasvu leikkaa kotitalouksien kysyntää ja yritysten investoinnit vähenevät. Hintojen odotetaan jopa hieman laskevan vuoden 2009 loppupuolella. Kuvio 41. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, prosenttia, lähde: VM:n suhdannekatsaus Kuvio 40. Työttömyysaste Suomessa ja euroalueella 1998-2008, ennuste vuoteen 2010, lähde: VM:n suhdannekatsaus Valtion ja kuntien rahoitusasema heikkenee voimakkaasti verotulojen jäädessä selvästi alle viime vuoden tason. Valtion verotulot heikkenevät taantuman ja verohelpotusten johdosta, menot kasvavat ja alijäämä voi kasvaa jopa 10 miljardiin euroon tänä vuonna. Vuonna 2010 valtion arvioidaan velkaantuvan edelleen 13 miljardia euroa. 26

5.2 Kuntien verotulot Kuvio 42. Kuntien verotulot 2000-2012, lähde: Kuntaliiton kuntien verotulojen ennustekehikko 16.6.2009 5.3 Ansiotulojen kehitys, Helsingin seutu ja suuret kaupungit Vantaalaisten ansiotuloista palkkatulot kattavat 80 prosenttia, lähes 15 prosenttia kertyy eläketuloista ja muu osa työttömyysturvasta ja muusta sosiaaliturvasta sekä elinkeinotuloista. Näin palkkatulojen myönteinen kehitys on elintärkeää myös kunnallisverotulojen kertymiselle. Erilaiset vähennykset ovat yli 16 prosenttia veronalaisista ansiotuloista ja efektiivinen veroaste Vantaalla noin 15,30 vuonna 2008. Kuvio 43. Ansiotulojen kasvu suurissa kaupungeissa vuonna 2008, lähde: Tilastokeskus Kuntien verotuloarvioita tälle vuodelle heikennettiin edelleen kesäkuussa VM:n ja Kuntaliiton yhteisessä arviossa. Kuntien tämän vuoden verotulot jäävät puoli miljardia edellisvuotisesta; lähes 3 prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Kunnallisveron tuotto alenee prosentilla ja yhteisöverot neljänneksellä viimevuotisesta. Yhteisöverot laskevat huolimatta kuntien korotetusta (32,03 %) jako-osuudesta vuosille 2009-2011. Ensi vuoden verotulot pysyvät tämän vuoden toteutuma-arvion tasolla. Kunnallisveroon liittyy epävarmuutta ensi vuoden vähennysten osalta. Paineet kunnallisveroprosenttien nostamiseen ovat suuret. Kuvio 44. Ansiotulojen kasvu Helsingin seudulla vuonna 2008, lähde: Tilastokeskus Vuonna 2010 kiinteistöverojen koko maassa arvioidaan kasvavan 8,5 prosenttia lähinnä kiinteistöveroprosenttien alarajojen noston ansiosta. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajat 2010 alkaen: alaraja yläraja - yleinen kiinteistövero 0,60 1,35 - vakituinen asuinrakennus 0,32 0,75 - muu kuin vak. asuinrak. 0,60 1,35 (enintään 0,60 %-yks. yli vakituisen asuinrakennuksen) - voimalaitokset 1,40 2,85 - rakentamaton rak. paikka 1,00 3,00 Ansiotulot kasvoivat Vantaalla 8,0 prosenttia vuonna 2008, suurista kaupungeista eniten. Koko maassa ja suurissa kaupungeissa keskimäärin ansiotulot kasvoivat 6,6 prosenttia. 27

Helsingin seudun (14 kuntaa) kunnista ansiotulojen kasvu Vantaalla oli keskitasoa nopeampaa, PKS-naapurien kasvun jäädessä selvästi pienemmäksi. Ansiotuloissa tulonsaajaa kohden vantaalaiset jäävät PKS-naapurikunnista selvästi jälkeen; ero helsinkiläisiin on vuosi vuodelta supistunut. Helsingin seudun muut kunnat, Vihtiä, Pornaista, Hyvinkäätä ja Mäntsälää lukuun ottamatta ovat kirineet Vantaan ohi. 5.4 Vantaan verotulot ja valtionosuudet Kuvio 47. Verotulot ja valtionosuudet yhteensä asukasta kohden (Helsinki, Espoo, Vantaa ja koko maa=100) 2001-2007, lähde: Tilastokeskus Kuvio 45. Ansiotulot tulonsaajaa kohden suurissa kaupungeissa vuonna 2008, lähde Tilastokeskus Kuvio 48. Nettokäyttökustannukset yhteensä asukasta kohden (Helsinki, Espoo, Vantaa ja koko maa=100) 2001-2007, lähde: Tilastokeskus Kuvio 46. Ansiotulot tulonsaajaa kohden Helsingin seudulla vuonna 2008, lähde: Tilastokeskus Palkkatulot kasvoivat Vantaalla 8,4 prosenttia vuonna 2008, kun 10 suurimman kaupungin keskimääräinen kasvu oli 7,1 prosenttia ja koko maassa palkkatulot kasvoivat 6,8 prosenttia. Helsingin seudun kunnista palkkatulojen kasvu oli Vantaata nopeampaa Pornaisissa, Mäntsälässä, Sipoossa ja Tuusulassa. Viime vuosina verorahoitus asukasta kohden on vakiintunut sellaiseksi, että Espoon rahoitustilanne on selvästi Helsinkiä ja Vantaata parempi. Käyttökustannuksissa asukasta kohden Helsinki on selvästi korkein ja vuonna 2007 Vantaan menotaso oli alhaisin. Vantaan kehityssuuntia 1/2009 -julkaisussa esiteltiin vertailuja suurten kaupunkien palvelukustannuksista asukasta kohden vuonna 2007. Tiedot vuoden 2008 palvelukustannuksista valmistuvat loppuvuodesta 2009. 28

Kuvio 49. Kunnallisveron ja yhteisöveron tilitykset 2006-2009 vähenevän neljänneksellä edellisestä vuodesta eikä kasvua vuonna 2010 ole näköpiirissä. Vantaan yhteisöveron jako-osuus pieneni tälle vuodelle 3,33 prosenttiin (se oli 3,8 prosenttia vuonna 2008) ja näin Vantaan yhteisöveron tiputus on koko maata suurempi. Yhteisöveroja arvioidaan kertyvän tänä vuonna noin 40 miljoonaa euroa. Kiinteistöverojen arvioidaan kertyvän talousarvion mukaisena tänä vuonna ja ensi vuonna vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti kohoaa 0,32:een. Tämä alarajan muutos tuo kaupungille noin 0,7 miljoonan euron lisätulon. Talousarviossa 2009 kaupungin verotuloiksi arvioitiin yhteensä 786,5 miljoonaa euroa; kasvua vuoden 2008 toteutumaan olisi ollut 4,2 prosenttia. Vuoden 2010 kehysvalmisteluissa vuoden 2009 arviota alennettiin 748 miljoonaan euroon, 38,5 miljoonaa euroa alle talousarvion. Verotulot alenisivat tällä arviolla lähes prosentilla vuodesta 2008. Koko maan kuntien verotulojen arvioidaan jäävän tänä vuonna 2,8 prosenttia alle vuoden 2008 tason. Kaupunki on saanut kunnallisverotilityksiä tammi-heinäkuussa yhteensä 427,9 miljoonaa euroa, kasvua 2,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2009 ennakoita on kertynyt yhteensä 324,3 miljoonaa euroa, kasvua 2,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kuntaryhmän jako-osuutta korotettiin 60,39 prosenttiin, kun se oli 57,11 prosenttia heinäkuussa 2008. Koko vuoden kunnallisverojen kertymän ratkaisee Vantaallakin työssä olevien ansioiden kehitys ja työttömyyden kasvu. Vuodelle 2010 on tiedossa perusvähennyksen korotus, joka pienentää kunnallisveron tuottoa. Myös työttömyyden arvioidaan kasvavan vielä vuoden 2010 aikana. Kunnallisveroprosentin tuotto on noin 36 miljoonaa euroa vuonna 2010. Valtionosuuden yhden putken malliin - ei lisärahaa kunnille Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 lähtien ns. yhden putken mallin mukaisena. Esi- ja perusopetus maksetaan jatkossa kotikunnalle ikäluokkapohjaisesti ja tämän johdosta toisessa kunnassa koulua käyvien osalta otetaan käyttöön kotikuntalaskutus. Käytännön toteutuksen valmistelu on tältä osin kesken. Tavoitteena on keskitetysti hoidettu clearing-järjestelmä. Lukion, ammatillisen opetuksen ja ammattikorkeakoulujen osalta valtionosuudet menevät edelleen ylläpitäjille. Uudistus ei tuo lisärahaa kunnille. Harvaanasutuille ja saaristokunnille osoitettu 30 miljoonaa euroa kerättäneen muiden kuntien osuudesta. Vuoden 2010 valtionosuuksiin tulee 2,7 prosentin indeksitarkistus, lakisääteiset muutokset ja kunnan väestön muutoksista tulevat muutokset. Kaupungille maksettavia valtionosuuksia vuonna 2010 vähentää noin 64 miljoonan euron verotulotasaus, kasvua lähes 5 miljoonaa euroa vuodesta 2009. Yhteisöveroja kaupunki on saanut tammi-heinäkuussa yhteensä 25,6 miljoonaa euroa, kolmanneksen viimevuotista vähemmän. Koko maassa kuntien yhteisöverojen arvioidaan 29

6. Tutkittua Riihelä Juhani: Päiväkodista pulpettiin. Vantaan palvelututkimus 2008: päivähoitoja koulupalvelut (tilasto ja tutkimus, selvityksiä 54, C7:2009, www.vantaa.fi/tilastot -> tilastot ja julkaisut ->selvitykset) Päivähoitopalvelujen käyttö on muuttunut vuodesta 2001 vain vähän: vajaa kaksi kolmasosaa alle 3-vuotiaista hoidetaan kotona ja kolmasosa kokopäivähoidossa. Noin neljä viidesosaa 3-6-vuotiaista on kokopäivähoidossa, kymmenesosa osapäivähoidossa ja toinen kymmenesosa hoidetaan kotona. Kunnallisen päivähoidon osuus on kasvanut. Päivähoito oli järjestetty vanhempien toivomalla tavalla 87 prosentissa tapauksista. Loput 13 prosenttia olivat halunneet hoitopaikan lähempää kotia tai toisesta päiväkodista. 1-2- vuotiaiden lasten vanhemmat olivat tyytymättömimpiä. Noin joka toinen arvioi lapsensa hoitopaikan erittäin hyväksi ja kaksi viidestä melko hyväksi. Huolestuneita oltiin henkilökunnan riittävyydestä ja päivähoitoryhmien koosta. Vantaa menestyi suurten kaupunkien vertailussa sikäli hyvin, etteivät sen tulokset olleet muita heikompia yhdelläkään päivähoidon laatutekijällä mitattuna, parin tekijän kohdalla jopa muita parempia. Koululaisten iltapäivähoidon tarve ei ollut muuttunut: sitä, toivottiin edelleen noin puolelle 7-vuotiaita ja joka viidennelle 8-vuotiaalle. Hoitopaikan saanti oli parantunut vuodesta 2001: noin 90 prosenttia tarpeesta oli tyydytetty. Peruskoulun tyypillisin arvosana oli melko hyvä yli kahden kolmasosan vastaajan mielestä. Neljäsosa vastaajista piti koulua erittäin hyvänä ja vain muutama vastaaja huonona. Arvio peruskoulusta parani vuoteen 2001 verrattuna. Yleisarvosanaa paremman arvion saivat koulujen opetus, henkilökunta, turvallisuus, koulun asioista tiedottaminen sekä koulumatkat ja kulkuyhteydet. Koulutilojen kuntoa, varusteita ja kouluruokaa arvioitiin kriittisimmin. Moni asia oli muuttunut parempaan suuntaan, vain kouluterveydenhuollon arvioitiin heikentyneen vuoteen 2001 nähden. Suurten kaupunkien vertailussa eroja oli päivähoitoa enemmän, suurimmillaan erot olivat arvioitaessa kouluterveydenhuoltoa ja luokkakokoa. Lahti ja Vantaa sijoittuivat arvioissa yleensä parhaiten. Myös arviot lukioista paranivat vuoteen 2001 verrattuna. Kouluterveydenhuollon kuitenkin arvioitiin lukioissakin heikentyneen. Parviainen Elina: Nämä työntekijät ovat loistavia! Lapsiperheiden kotipalvelun ja neuvolan perhetyön asiakaskyselyn tulokset 2008 (tilasto ja tutkimus, selvityksiä 55, C9:2009, www.vantaa.fi/tilastot -> tilastot ja julkaisut ->selvitykset) Kotipalvelussa ja perhetyössä pidetään tärkeänä toiminnan arviointia, jotta palveluja voidaan kehittää. Asiakaspalautteen saamiseksi kotipalvelun ja perhetyön palveluja tammisyyskuussa 2008 käyttäneitä lähestyttiin kyselylomakkeella. Kyselyn tuloksia hyödynnetään kotipalvelun ja perhetyön toiminnan arvioinnissa ja palveluiden kehittämisessä. Avun hakemisen syyt olivat moninaiset, mutta usein taustalla oli vanhemman väsymystä, uupumusta tai sairautta sekä asioiden hoitamisen tarvetta kodin ulkopuolella. Asiakkaat olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Työntekijöihin luotettiin ja heidän ammattitaitoa arvostettiin. Asiakkaat kokivat, että heille oli varattu tarpeeksi aikaa, heidän mielipiteitään oli kuunneltu ja lasten tarpeet oli otettu hyvin huomioon. Työntekijöille annettiin runsaasti positiivista palautetta. Tyytymättömimpiä asiakkaat olivat palveluista tiedottamiseen. Lisäksi vastaajilta saatiin useita ehdotuksia työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseksi. 30

Kaikkinensa lapsiperheiden kotipalvelu ja neuvolan perhetyö olivat vastanneet hyvin asiakkaiden tarpeisiin ja useimmilla vastaajilla elämän tilanne oli parantunut asiakkuusaikana. Puolet vastaajista antoikin saamalleen palvelulle arvosanaksi kiitettävän. Henriksson Riikka: Kaunista luontoa, hyviä polkuja. Päiväkummun asukaskysely 2008 (tilasto ja tutkimus, selvityksiä 56, C11:2009, www.vantaa.fi/tilastot -> tilastot ja julkaisut ->selvitykset) Kaupunginhallitus hyväksyi Vantaan arkkitehtuuristrategian vuoden 2006 alussa. Siinä korostetaan tietoa ympäristöstä ja muutosten vaikutuksista perustana kaupungin hyvän ympäristön suunnittelulle ja rakentamiselle. Yhtenä käytännön palautteena on asukaspalautteen kerääminen ja analysointi. Strategiaa lähdettiin vuonna 2007 toteuttamaan kysymällä Variston asuntomessualueen asukkailta mielipiteitä asuinalueensa onnistumisesta, hyvistä ja huonoista puolista sekä toiveita parannettavista epäkohdista (Ahlgren-Leinvuo Hanna ja Henriksson Riikka: Miltä tuntuu asua Varistossa 30 vuotta asuntomessujen jälkeen? tilasto ja tutkimus, selvityksiä 47, C24:2007, www.vantaa.fi/tilastot -> tilastot ja julkaisut - >selvitykset). Vuoden 2008 kohdealueeksi kaupunkisuunnittelussa valittiin Päiväkumpu, jossa on selkeästi vanha, vuosien saatossa täydentynyt pohjoinen osa sekä eteläinen lähes kokonaan uudista taloista muodostunut osa. Tavoitteena oli saada asukkaiden mielipide vanhan alueen täydennysrakentamisen onnistumisesta ja toisaalta mielipide siitä miten uudisalueen toteuttaminen on onnistunut. Päiväkummun rauhallisuus, luonnonläheisyys ja hyvät ulkoilumahdollisuudet ovat tärkeitä päiväkumpulaisille. Erityisen tärkeitä paikkoja ovat Kuusijärvi ja jokialue. Ulkoilumahdollisuuksien koettiin pysyneen ennallaan tai parantuneen. Viheralueiden kunnossapitoa pidettiin tärkeänä, lisäksi tulisi kiinnittää huomiota valaistuksen, penkkien ja istutusten riittävään määrään. Roskaaminen koettiin tälläkin alueella ongelmaksi. Vastaajat olivat huolissaan aluetta koskevista suunnitelmista, joita ovat bussivarikko, logistiikkakeskus ja kivimurskaamo. Niiden vaikutus muun muassa ilmanlaatuun ja viheralueen viihtyvyyteen huolettaa Päiväkummun asukkaita. Päiväkummun yleisilme ja rakennusten ulkonäköä enemmistö piti onnistuneena. Tyytymättömyyttä oli eniten ajoteiden ja kevyen liikenteen väylien talvikunnossapitoon. Erityisesti vanhalla alueella asuvat kokivat tiet ja kadut huonokuntoisiksi ja toivoivat asiaan parannusta. Asukkaat olivat lisäksi huolissaan ylinopeuksista, liikenneturvallisuuden koettiinkin heikentyneen Päiväkummun huonoimmiksi puoliksi niin vanhan kuin uudenkin puolen vastaajat nostivat joukkoliikenteen. Bussiyhteyksiä pidettiin huonoina, etenkin Tikkurilaan ja Helsinkiin. Todettiin, ettei alueella pärjää ilman omaa autoa. Kytö Hannu ja Tuorila Helena: Pääkaupunkiseudun muuttoliiketutkimus 2008, osat 1-2 (käsikirjoitus, Kuluttajatutkimuskeskus 2009) Pääkaupunkiseudun kunnat, Uudenmaan liitto ja YTV teettivät vuonna 2008 Kuluttajatutkimuskeskuksella tutkimuksen, joka kohdistui pääkaupunkiseudulle, pääkaupunkiseudun sisällä ja pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin muuttaneisiin kotitalouksiin. Tutkimus koostuu toisiaan täydentävistä, erikseen raportoitavista kyselytutkimuksesta ja laadullisesta (haastattelu-)tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun sisäistä lähtömuuttoa kuvaavat asuinympäristöön, palveluihin, työmatkoihin ja perhetilanteen muutoksiin liittyvät seikat. Asunnon vaihdon yhteydessä etsitäänkin viihtyisämpää ja palveluiltaan sopivampaa asuinympäristöä. Noin puolet kehyskuntiin muuttaneista mainitsi asunnon pienuuden ja asumisen kalleuden vaikutuksen muuttoon olleen melko tai erittäin suuren. Kolmannes kehyskuntiin 31