Arviointikertomus 2007 Nokian kaupunki Tarkastuslautakunta 9.6.2008
1. Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely Nokian kaupungin tarkastuslautakunta on suorittanut sille lain ja valtuuston hyväksymän tarkastussäännön mukaan kuuluvat tehtävät ja esittää kuntalain 71 :n tarkoittamana arviointikertomuksenaan toimintavuodelta 2007 seuraavaa: Nokian kaupungin kaupunginvaltuusto valitsi 10.1.2005 pitämässään kokouksessa tarkastuslautakunnan toimikaudeksi 2005 2008. Tarkastuslautakuntaan valittiin seuraavat henkilöt: - Jarmo Kork, puheenjohtaja (henkilökohtainen varajäsen Tauno Miettinen) - Rauli Virolainen, varapuheenjohtaja (Seija Sorsa) - Kirsti Kivipuro (Anu Järvensivu-Koski) - Markku Niskanen (Jorma Välimäki) - Eero Siukola (Eero Seppänen) - Jenni Valtakari (Marjatta Ainasoja) ja - Tuula Ylinen (Maria Nieminen). Maria Nieminen (varajäseneksi Veera Honka-Nissi) valittiin Tuula Ylisen tilalle tarkastuslautakunnan jäseneksi kaupunginvaltuuston kokouksessa 28.11.2005. Jyrki Käkönen valittiin Marjatta Ainasojan tilalle tarkastuslautakunnan varajäseneksi kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.6.2007. Jäsen Jenni Valtakari ei ole osallistunut tarkastuslautakunnan arviointitoimintaan kalenterivuoden 2007 aikana. Tarkastuslautakunta on toiminut hyväksymänsä työohjelman mukaisesti. Lautakunta piti vuoden 2007 aikana 12 ja lisäksi vuoden 2008 alussa neljä kokousta, jotka kohdistuivat tarkasteluvuoteen 2007. Tarkastuslautakunta käsitteli järjestäytymiskokouksessaan (tammikuussa 2005) mm. kaupungin tilintarkastusyhteisön valintaa. Tarkastuslautakunta esitti tilintarkastusyhteisöksi Oy Audiator Ab:tä, jonka kaupunginvaltuusto valitsi toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastajaksi kokouksessaan 7.2.2005. Tarkasteluvuonna 2007 tilintarkastajina ovat toimineet JHTT Jorma Kesä (vastuullinen tilintarkastaja), JHTT Sami Salonen ja KTM Hanna Kuhanen. Tarkastuslautakunnan kokouksissa on kuultu eri palveluyksiköiden viranhaltijoita toiminnan organisoinnista, tavoitteiden asettelusta ja niiden toteutumisesta sekä sisäisen valvonnan järjestelyistä. Vuoden 2007 ja alkuvuoden 2008 kokouksissa on ollut kuultavina seuraavien toimielinten/palvelukeskusten edustajia: - kaupunginhallitus (kaupunginjohtaja) - hallintokeskus (talousjohtaja, henkilöstöpäällikkö ja elinkeinopäällikkö) - kasvatus- ja opetuskeskus (koulutoimenjohtaja ja varhaiskasvatuksen päällikkö) - tekninen toimi (teknisen lautakunnan puheenjohtaja, teknisen keskuksen johtaja, liikelaitospäällikkö, tilapalvelupäällikkö ja rakennuttajainsinööri) Lisäksi kuultavana on ollut Tampereen kehyskuntien yhteisen hankintatoimiston hankintapäällikkö. Tutustumiskäyntejä tehtiin tarkasteluvuoden aikana Myllyhaan päiväkodin, Tervasuon koulun, Emäkosken koulun ja varikon tiloihin. 2
Tilintarkastajat ovat antaneet lautakunnalle kokouksissa suullisia ja kirjallisia raportteja sekä kirjallisena vuodelta 2007 tilintarkastajan toimintakertomuksen. Lautakunnan jäsenet ovat seuranneet työnjakonsa mukaisesti lautakuntien toimintaa lukemalla järjestelmällisesti niiden pöytäkirjat. Kaupunginhallitus on antanut valtuustolle kahdesti tarkasteluvuoden 2007 aikana osavuosikatsauksen asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Osavuosikatsaukset ovat kohdistuneet tammi kesäkuulle ja tammi lokakuulle. Kaupunginhallitus on osavuosikatsausten käsittelyn yhteydessä mm. päättänyt, että se esittää osavuosikatsauksen edelleen tiedoksi tarkastuslautakunnalle ja kaupunginvaltuustolle. Osavuosikatsauksia ei ole käsitelty tarkastuslautakunnan kokouksissa, koska niitä ei ole tarkastuslautakunnalle toimitettu. Tässä yhteydessä tarkastuslautakunta tuokin esiin tiedon saannin merkittävät puutteet, joita tarkastuslautakuntaa on arviointivuoden 2007 ja myös aikaisempina vuosina kohdannut. Tarkastuslautakunnalla on ollut tiedonsaantiongelmia mm. osavuosikatsausten, kaupunginhallituksen pöytäkirjojen liitteiden, johtoryhmän, laajennetun johtoryhmän ja sisäisen valvonnan muistioiden saamisessa ajantasaisesti välittömästi ao. toimielimen kokouksen tai asian käsittelyn jälkeen. Asioihin on saatu alkuvuoden 2008 aikana parannusta (mm. johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän muistiot on toimitettu toimielimen kokoontumisen jälkeen), mutta tarkastuslautakunta toivoo, että esim. hyvää yhteistyötä käyttäen varmistuttaisiin siitä, että em. asiakirjat sekä muut tarkastuslautakunnalle tarkoitetut asiakirjat päätyisivät tarkastuslautakunnan käyttöön ajantasaisina. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan asiasta voitaisiin parhaiten varmistua siten, että ao. toimielin sopii asiakirjojen toimittamiseen liittyvistä menettelytavoista tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja/tai sihteerin kanssa. Tarkastuslautakunta käsitteli 9.8.2005 ( 23) lautakunnan jäsenten esteellisyydet. Tämän seurauksena tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Jarmo Kork ei ole osallistunut teknisen lautakunnan alaisen toiminnan arviointiin ja jäsen Kirsti Kivipuro ei ole osallistunut kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisen toiminnan arviointiin arviointivuoden aikana. Tarkastuslautakunnan esittelijänä on toiminut puheenjohtaja Jarmo Kork. Tarkastuslautakunnan sihteerinä ja asiain valmistelijana on toiminut avustava tilintarkastaja, JHTT Sami Salonen. 2. Edellisten vuosien arviointikertomusten johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi Tarkastuslautakunta on useampana vuotena kiinnittänyt huomiota puutteisiin, joita eri palvelukeskusten tavoitteiden ja niiden toteutumisen esittämisessä on ollut. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tavoitteiden ja niiden toteutumisen esittäminen on selkeästi vuosien saatossa parantunut. Tästä esimerkkinä voidaan todeta, että mm. tavoitteiden toteutuminen/eitoteutuminen kuvaillaan vuosi vuodelta perusteellisemmin eikä tyydytä informaatioarvoltaan vähäisiin sanontoihin kuten Tavoite toteutui tai Tavoite ei toteutunut. Palvelukeskukset antavat vuosittain vastineensa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havainnoista. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan jotkut vastineet ovat olleet ylimalkaisia eikä niissä ole haluttukaan ottaa kantaa tarkastuslautakunnan tekemän havainnon sisältöön. 3
Tarkastuslautakunta toivoo palvelukeskuksilta asiallisia vastineita, joissa selkeästi perusteltaisiin tehtyyn havaintoon liittyviä asioita. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota useita vuosia arviointikertomuksissaan siihen, että päivähoidon maksujen määrittäminen toteutetaan päiväkodeissa eikä keskitetysti päivähoitotoimistossa. Tarkastuslautakunta pitää edelleen suositeltavana, että päivähoidon maksujen määrittäminen keskitettäisiin päivähoitotoimistoon, jotta kuntalaisten tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu maksujen määrittämisessä toteutuisi mahdollisimman hyvin. Tarkastuslautakunta on edelleen sitä mieltä, että maksujen määrittämisen keskittämisellä varmistetaan paremmin mm. - kuntalaisten tasapuolinen kohtelu - salassa pidettävien asiakirjojen asianmukainen käsittely (asiakirjojen säilytystilat ja arkistointikäytännöt päivähoidon toimipisteissä eivät ole välttämättä yhtä helposti toteutettavissa kuin päivähoitotoimistossa) - päivähoitohenkilöstön ajankäytön suuntaaminen hallinnollisen byrokratian sijasta päivittäisen hoitotoiminnan hyväksi. 3. Arvio asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta 3.1. Toimintakertomuksessa raportoitujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta Suositusten mukaisesti laadittu tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot kaupungin taloudellisesta asemasta ja sen kehittymisestä sekä selvitykset asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Henkilöstöraporttia vuodelta 2007 ei ollut tarkastuslautakunnan käytettävissä arviointikertomusta laadittaessa Populus-ohjelmaan liittyvistä ongelmista johtuen. Kaupunginvaltuuston asettamat talouden kokonaistavoitteet saavutettiin tilivuoden aikana. Tämä selviää seuraavasta taulukosta, jonka tiedot perustuvat Tilinpäätös 2007 -asiakirjan talousarvion tuloslaskelman toteutumisvertailuun. Taulukko 1. Tietoja talousarvion tuloslaskelman toteutumisvertailusta (Nokian kaupungin tilinpäätös 2007) TILINPÄÄTÖS 2007 TA 2007 TA-muutokset TA muutosten Toteutuma Poikkeama jälkeen Toimintatuotot 50 730 711 50 730 711 53 486 226 2 755 515 Toimintamenot -157 577 932-159 817 932-160 971 474-1 153 542 Toimintakate -106 847 221-2 240 000-109 087 221-107 485 248 1 601 973 Verotulot 90 300 000 2 000 000 92 300 000 92 201 310-98 690 Vuosikate 6 864 349-240 000 6 624 349 8 169 677 1 545 328 Tilikauden tulos -1 789 698-240 000-2 029 698-328 225 1 701 473 Tilikauden ali-/ylijäämä -1 789 698-240 000-2 029 698-241 676 1 788 022 Vuosikatteelle oli alkuperäisessä talousarviossa asetettu tavoitteeksi 6,9 miljoonaa euroa. Talousarviomuutosten jälkeen vuosikatteelle asetettu tavoite putosi 6,6 miljoonaan euroon. Vuosikate toteutui 8,2 miljoonana eurona eli yli 1,5 miljoonaa euroa suurempana kuin mitä oli budjetoitu. 4
Merkittävimpänä syynä tähän ylitykseen oli muiden toimintatuottojen ylittyminen lähes 3,9 miljoonalla eurolla arvioidusta. Myös palveluiden ostoja kirjattiin yli 2,1 miljoonaa arvioitua vähemmän. Tilikauden tulokseksi muodostui 0,33 miljoonaa euroa ja se ylitti arvion lähes 1,8 miljoonalla eurolla. Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui 0,24 miljoonaa euroa. Tarkastuslautakunta kiinnittää kuitenkin edelleen huomiota myös toimintamenojen merkittävään kasvuun. Toimintamenot ylittyivät arvioidusta lähes 1,2 milj. euroa ja ovat kahdessa vuodessa kasvaneet yli 25 miljoonaa euroa (2005: 135,9 milj. euroa; 2006: 147,6 milj. euroa). vuoteen 2006 verrattuna toimintamenot kasvoivat siis yli 13 miljoonaa euroa (9,1 %). Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen palvelukeskuksittain esitetään yksityiskohtaisesti tilinpäätösasiakirjassa. Näiden palvelukeskuskohtaisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan myöhemmin kappaleessa 3.2. Tunnuslukuja esitetään tilinpäätösasiakirjassa vuodesta 2004 lähtien ja ne koskevat sekä suoritetavoitteita että tehokkuutta, laajuutta ja voimavaroja. Niissä toiminnoissa, joista tunnuslukuja on esitetty, lukija saa riittävästi tietoja toiminnan laajuudesta ja tehokkuudesta sekä niiden muutoksista. 3.2. Muiden toimintakertomuksessa raportoitujen tavoitteiden toteutuminen Yleisiä havaintoja Kaupunkia kohtasi ikävä tapahtuma loppuvuodesta 2007, kun vesikriisi toteutui marraskuun lopussa. Tarkastuslautakunta pitäytyy lausumista koskien vesikriisiä niin kauan kuin viranomaisraportit ovat keskeneräisiä. Tapsan Tahtien edustajat ovat olleet tarkastuslautakunnassa arviointivuoteen 2007 liittyen kuultavana. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan Tapsan Tahtien -tyylinen taiteellinen tapahtuma ei kuulu kaupungin ydintoimintaan. Tämän seurauksena tarkastuslautakunta tuo esiin mahdollisuuden, että tapahtuma irrotettaisiin kaupungista ja kaupungin taloudesta. Kaupunki kuitenkin tukisi tapahtumaa vuosittain erillisellä avustuksella. Tarkastuslautakunta kuitenkin haluaa korostaa myönteistä suhtautumistaan itse tapahtumaan. Mikäli tapahtuma jatkaa kaupungin järjestelyvastuussa, niin tarkastuslautakunta haluaa korostaa sitä, että tapahtuman tulee noudattaa julkiseen toimintaan liittyvää lainsäädäntöä. Tarkastuslautakunta haluaa korostaa erilaisten hankkeiden ja investointien huolellisen suunnittelun merkitystä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty on varmasti periaate, joka johtaa parhaaseen lopputulokseen sekä hankkeen kokonaistoteutumisen että kustannusten näkökulmasta. Emäkosken koulun laajennus ja peruskorjaus toimii huonona esimerkkinä hyvästä suunnittelusta ja toteutuksesta. Loppuraportin perusteella suunnittelulle varattu aika oli aivan liian lyhyt suhteessa hankkeen kokoon. Lisäksi kustannusten arviointi tapahtui vähäisiin tietoihin perustuen. Lisäksi hankkeessa on ollut todettavissa lipsumista (mm. kuntosalin rakentaminen kohteeseen vastoin suunnittelukokouksessa tehtyä yhteistä päätöstä) yhdessä sovituista asioista, mikä myös on johtanut osaltaan lisätöihin ja sitä kautta merkittäviin lisäkustannuksiin. Vastaavanlaisena puutteellisena menettelynä tarkastuslautakunta tuo palloiluhallin vuokraamiseen liittyvät vastoinkäymiset. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan asiassa lähdettiin 5
liikkeelle puutteellisin tiedoin, mikä oli johtaa merkittäviin taloudellisiin rasitteisiin tuleviksi vuosiksi. Kaupunginhallituksen alainen toiminta Hallintokeskus Erilliset hallintopalvelut ylittivät menoille asetetun tavoitteensa n. 95 000 eurolla. Tämä johtui siitä, että leasing-kulut olivat olleet arvioitua suuremmat. Kanslia- ja henkilöstöpalveluissa on positiivisena asiana huomioitava, että kaupungin henkilöstön sairauspäivien määrä on pudonnut jo kolmena vuonna peräkkäin ja oli vuonna 2007 jälleen alle 20 päivää (19,91) vuodessa. Kehittämis- ja talouspalveluiden menoille annettu budjetti ylitettiin n. 85 000 eurolla. Ylityksen syystä ei ollut tilinpäätösasiakirjassa annettu erillistä selvitystä. Elinkeinopalveluissa hyvänä asiana on havaittavissa elinkeinoelämän vireys. Vuonna 2007 Nokialle perustettiin 146 uutta yritystä ja niiden lukumäärä (toimipaikat) kasvoi edellisestä vuodesta 89:llä. Työttömyysastekin putosi jo neljättä vuotta peräkkäin ja oli vuoden 2007 lopussa 7,3 %. Ruokapalveluissa budjettiin tehtiin muutos siten, että menoille myönnettiin kesken tilikautta 145 000 euron lisämääräraha. Lisämäärärahasta huolimatta menobudjetti ylitettiin n. 166 000 eurolla. Tämän ylityksen syytä ei ole erikseen perusteltu tilinpäätösasiakirjassa. Perusturvakeskus Perusturvakeskuksen toiminta alkoi 1.1.2007. Vesikriisi aiheutti lisätyötä ja -kustannuksia lähipalveluihin. Tämä oli keskeisenä syynä siihen, että lähipalvelut ylittivät budjettinsa, lisätalousarvioista huolimatta, n. 600 000 eurolla. Ensiavun lääkärikäynnit ovat jälleen kääntyneet nousuun tehostetusta ohjauksesta huolimatta. Kiireettömän hammashoidon jonotusaika on lyhentynyt tavoitteen mukaisesti 6 kuukauteen. Perhepalveluiden tulot jäivät n. 113 000 euroa sille asetetusta tavoitteesta. Tulotavoitteen alittumista ei ole eritelty kohdassa Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta. Kokonaisuudessaan perusturvakeskus pysyi varsin hyvin talousarvion puitteissa. Kasvatus- ja opetuskeskus Kasvatus- ja opetuskeskus on ollut toimintavuoden aikana suurten muutosten kohteena. Keskuksen päällikkö on vaihtunut loppuvuodesta ja samoin on vaihtunut varhaiskasvatuspäällikkö. Päivähoito on ollut nyt myös ensimmäisen vuoden keskuksen alaisuudessa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tullut toimintavuoden alusta myös keskuksen alaisuuteen. Ammattioppilaitos siirtyi Pirkon (Pirkanmaan koulutuskonserni) alaisuuteen ja aikuislukio siirtyi osaksi Tampereen aikuislukiota. Koto-Kavolin ja kuvataidekoulu Sutinan toiminta siirtyi niin ikään keskuksen alaisuuteen. Keskuksen organisaation ja toiminnan uudistustyö on ollut keskeisenä koko toimintavuoden niin opetustoimen kuin varhaiskasvatuksenkin osalta. Kaupunkimme voimakkaan väestökasvun vuoksi päivähoidon tarve kasvaa voimakkaasti. 6
Tarkastuslautakunta on useana vuonna todennut, että päivähoitolaskutus tulisi hoitaa keskitetysti nykyisen toimipisteistä tapahtuvan laskutuksen sijaan. Henkilöstöresurssit vapautuvat näin päiväkodissa lastenhoitotyöhön ja yksikön johtamiseen sekä tasapuolisuus ja oikeussuoja toteutuvat paremmin. Yksikön keskushallinnon henkilöstövajaus tulisi tämän uudistuksen myötä myös korjata. Odotamme organisaation uudistustyön ja toimintamallin ja -tavan uudistuksen tuovan tehokkuutta ja avoimuutta sekä parempaa henkilöstön osaamisen hyödyntämistä tulevaisuudessa. Liikunta- ja nuorisokeskus Tarkastuslautakunta esittää seuraavassa taulukossa selvityksen liikunta- ja nuorisotoimen toteutuneista toimintatuotoista, toimintakuluista ja toimintakatteesta vuosilta 2003 2007. Taulukosta ilmenee se, että liikunta- ja nuorisotoimi on vuosittain toimintakatteella mitattuna ylittänyt talousarvionsa. Näiden tietojen perusteella tarkastuslautakunta on esittänyt, että vastuuvapautta ei myönnettäisi liikunta- ja nuorisotoimenjohtajalle. Taulukko 2. Liikunta- ja nuorisotoimen toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate vuosina 2003 2007 (luvut tuhansina euroina) Liikuntatoimi TA2003 TA03muutos TP2003 Ylitys Toteutuma-% (tkulut/tkate) Alitus/ttuotot Toimintatuotot 633 633 618-15 97,6 Toimintakulut -2469-2469 -2591-122 104,9 Toimintakate -1836-1836 -1973-137 107,5 Nuorisotoimi Toimintatuotot 121 121 156 35 128,9 Toimintakulut -801-802 -963-161 120,1 Toimintakate -680-681 -807-126 118,5 Liikunta- ja nuorisoltk yht. Toimintatuotot 754 754 774 20 102,7 Toimintakulut -3270-3271 -3554-283 108,7 Toimintakate -2516-2517 -2780-263 110,4 Liikuntatoimi TA2004 TA04muutos TP2004 Ylitys/alitus Toteutuma-% Toimintatuotot 669 669 672 3 100,4 Toimintakulut -2 541-2 541-2 825-284 111,2 Toimintakate -1 872-1 872-2 153-281 115,0 Nuorisotoimi Toimintatuotot 158 218 242 24 111,0 Toimintakulut -889-1 123-1 295-172 115,3 Toimintakate -731-905 -1 053-148 116,4 Liikunta- ja nuorisotoimi yht. Toimintatuotot 827 887 914 27 103,0 Toimintakulut -3 430-3 664-4 120-456 112,4 Toimintakate -2 603-2 777-3 206-429 115,4 7
TA2005 TA05muutos TP2005 Ylitys/alitus Toteutuma-% Liikuntatoimi Toimintatuotot 687 687 657-30 95,6 Toimintakulut -2 473-2 593-2 764-171 106,6 Toimintakate -1 786-1 906-2 107-201 110,5 Nuorisotoimi Toimintatuotot 254 254 377 123 148,4 Toimintakulut -1 333-1 333-1 587-254 119,1 Toimintakate -1 079-1 079-1 210-131 112,1 Liikunta- ja nuorisotoimi yht. Toimintatuotot 941 941 1 034 93 109,9 Toimintakulut -3 806-3 926-4 351-425 110,8 Toimintakate -2 865-2 985-3 317-332 111,1 TA2006 TA06muutos TP2006 Ylitys/alitus Toteutuma-% Liikuntatoimi Toimintatuotot 712 712 712 0 100,0 Toimintakulut -2 513-2 513-2 645-132 105,3 Toimintakate -1 802-1 802-1 933-131 107,3 Nuorisotoimi Toimintatuotot 300 300 250-50 83,3 Toimintakulut -1 340-1 340-1 540-200 114,9 Toimintakate -1 040-1 040-1 289-249 123,9 Liikunta- ja nuorisotoimi yht. Toimintatuotot 1 012 1 012 962-50 95,1 Toimintakulut -3 853-3 853-4 185-332 108,6 Toimintakate -2 841-2 841-3 223-380 113,4 TA2007 TA07muutos TP2007 Ylitys/alitus Toteutuma-% Liikuntatoimi Toimintatuotot 805 805 749-56 93,0 Toimintakulut -2849-2849 -2823 26 99,1 Toimintakate -2044-2044 -2074-30 101,5 Nuorisotoimi Toimintatuotot 146 146 132-15 90,0 Toimintakulut -923-923 -945-22 102,4 Toimintakate -776-776 -813-37 104,8 Liikunta- ja nuorisotoimi yht. Toimintatuotot 951 951 880-71 92,5 Toimintakulut -3771-3771 -3768 4 99,9 Toimintakate -2820-2820 -2887-67 102,4 8
Tekninen keskus Tilintarkastajien vuoteen 2007 kohdistuneissa tarkastuksissa on tullut esiin, että teknisen puolen tuntipalkoissa on tapahtunut tietojärjestelmän uusimisen myötä toimintatapamuutoksia. Uuden järjestelmän myötä nykykäytäntö on, että palkanlaskennan tiedot tallennetaan esimiesten toimesta tuntilistoilta. Tämä johtaa siihen, että vastuu tietojen oikeellisuudesta siirtyy esimiehille eikä palkanlaskijoilla ole edes mahdollisuutta tarkistaa laskennan oikeellisuutta. Muutoksesta johtuen tulee erityisesti kiinnittää huomiota palkkatietoja tallentavien henkilöiden riittävään palkanlaskennan tuntemukseen ja varmistua sisäisen valvonnan keinoin palkanmaksun oikeellisuudesta. Uudistetun organisaation prosessikuvauksia ei ole uudistettu. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulee tarkoin harkita, että esim. paketti- ja henkilöautojen osalta, että tulisiko auto ostaa vai vuokrata. Vuonna 2006 on ollut yksi leasing-auto ja vuonna 2007 niitä on ollut 13 kpl. Tilatekniikka: Panostettava hankesuunnitteluun. Esim. Koskenmäen koulun peruskorjauksen ja laajennuksen lisämäärärahatarve on hyvin merkittävä. Tilojen käytön selvittely, niiden optimaalinen käyttö olisi hyvä saada pikaisesti lopullisesti tehtyä. Kunnallistekniikka: Positiivista kustannusten säästöä on tullut toiminnallisesta uudelleen järjestelystä. Investointihankkeiden hankekohtaisten määrärahojen käyttökohteiden muutoksiin olisi anottava luottamuselimeltä muutosoikeus. Tilatuotanto on huolehtinut hyvin henkilöstön ammatillisesta osaamisesta ja työssä jaksamisesta. 9
3.3. Strategian toimeenpano ja toteutuminen Kaupungin strategisten tavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 28.11.2005 pidetyssä kokouksessa Strategia Nokia 2016 -asiakirjan. Vuoden 2007 talousarvioasiakirjan mukaan strategian tarkastelunäkökulmat olivat: - talous - prosessit ja rakenteet - palveluiden asiakasvaikuttavuus sekä - henkilöstö ja osaaminen Jokaiselle tarkastelunäkökulmalle määriteltiin menestystekijät, joissa tulisi onnistua, jos kaupunki aikoisi kehittyä strategian mukaisesti. Seurantajärjestelmänä käytetään nk. tasapainoisen onnistumisen (balance scorecard) menetelmää, jolla varmistetaan tarkastelunäkökulmien monipuolisuus. Tarkastelunäkökulmien menestystekijät olivat vuotta 2007 koskien seuraavat: Talous 1. Palveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti 2. Yritysten toimintaedellytykset Prosessit ja rakenteet 3. Kaupungin oman palvelurakenteen uudistaminen 4. Prosessien suorituskyky Palveluiden asiakasvaikuttavuus 5. Toimivat lähipalvelut 6. Asukkaiden elinympäristö Henkilöstö ja osaaminen 7. Uudistuminen ja työkyky 8. Osaamisvaateisiin vastaaminen Menestystekijöitä on asetettu siis yhteensä kahdeksan kappaletta ja kullekin niille määriteltiin johtamisen kohteet, jotka toimivat menestystekijän saavuttamisen mittareina. Näiden mittareiden kuvaamalle toiminnalle määriteltiin tavoitetasot talousarviovuodelle sekä vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat vuositavoitteen toteutumisesta. Menestystekijät ja niiden mittarit sekä tavoitetasot olivat valtuustoon nähden sitovia. Niiden toteutumisesta on tehty selkoa vuoden 2007 tilinpäätöksessä. 10
4. Muut toiminnan ja talouden arvioinnit 4.1. Kokonaistalouden arviointi Kokonaistalouden arviointi on perustunut kuntatalouden keskeisten taloudellisuusmittareiden analyysiin ja vertailuun Tampereen ympäristökuntiin. Arviointikertomuksessa tuodaan esiin joitakin keskeisiä tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman tunnuslukuja. Tunnuslukujen tulkinnassa on käytetty lähteenä julkaisua Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätösmalli, Suomen Kuntaliitto 2001 Vertailtaessa vuoden 2006 tietoja vuoden 2007 tietoihin, tulee huomioida, että Viljakkalan kunta liitettiin Ylöjärven kaupunkiin vuoden 2007 alusta. Kuntien valtuustot hyväksyivät liitoksen 23.2.2006. Valtioneuvosto päätti kuntajaon muutoksesta 31.5.2006. TULOSLASKELMAN TUNNUSLUKUJA: Kaavio 1. Vuosikate/poistot, % ja vuosikate /asukas. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2006 2007 Tuloslaskelman tunnusluvut 350,0 319 330,0 300,0 287 266 268 250,0 236 224 200,0 183 Vuosikate/Poistot, % 150,0 156 150,7 138 145,6 145,4 Vuosikate, /asukas 100,0 102,3 107,2 96,1 89,7 109,6 65,2 68,5 50,0 0,0 2006 2007 2006 2007 2006 2007 2006 2007 2006 2007 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * vuosikate/poistot Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Kunnan tulorahoituksen oletetaan olevan riittävä, mikäli tunnusluvun arvo on 100 %. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankin- 11
tamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. Mikäli vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Nokian kaupungin vuosikate heikkeni vuodesta 2006 (8,6 milj. euroa) vuoteen 2007 (8,2 milj. euroa) verrattuna n 0,4 miljoonalla eurolla, mikä on johtanut siihen, että tunnusluku on heikentynyt. Poistot käyttöomaisuudesta olivat vuonna 2007 8,5 milj. euroa (2005: 8,0 milj. euroa) Tunnusluvun myönteinen kehitys katkesi siis viime vuosiin verrattuna (2004: 69,7; 2005: 89,6; 2006: 107,2) ja oli 96,1. Tampereen ympäristökunnista Ylöjärvellä ja Pirkkalalla ovat tällä tunnusluvulla mitattuna vahvimmat arvot (kummallakin hivenen päälle 145 %). Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajamaaste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Asukaskohtainen vuosikate oli Nokialla 268 /asukas. Tunnusluku on heikentynyt vuoteen 2006 verrattuna (2006: 287 /asukas). Tampereen ympäristökunnista parhaat tunnusluvut olivat Ylöjärvellä (2007: 330) ja Pirkkalassa (2007: 319). Kaavio 2. Tilikauden tulos, milj.. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2006 2007 Tilikauden tulos, milj. 3,0 2,7 2,0 1,7 1,5 1,0 0,7 0,0 0,5 0,1 2006 2007 2006 2007 2006 2007 2006 2007 2006 2007 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi -0,3-0,5 Tilikauden tulos, milj. -1,0-1,1-2,0-2,3-3,0 Tilikauden tulos oli 0,33 miljoonaa euroa. Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden alijäämä oli 0,24 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 ylijäämää kertyi 0,73 miljoonaa euroa ja vuoden 2005 alijäämä oli 0,61 miljoonaa euroa. 12
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUKUJA: Kaavio 3. Investointien tulorahoitus, % ja kassan riittävyys, pv. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2006 2007 Rahoituslaskelman tunnusluvut 60,0 50,0 49,3 48,8 49,8 45,9 43,1 43,6 40,0 41 40,3 38 34,8 30,0 32,1 32 25 27,9 30 Investointien tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv 20,0 16 17 10,0 11 6 2 0,0 2006 2007 2006 2007 2006 2007 2006 2007 2006 2007 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Investointien tulorahoitus, % -tunnusluku oli vuonna 2007 Tampereen ympäristökunnista paras Ylöjärvellä (2007: 49,8; Kangasala 2007: 49,3). Nokian tunnusluku (2007 47,2) heikentyi vuoteen 2006 (48,8) verrattuna. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * kassavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, että monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Tässä yhteydessä toteutetun esitystavan informaatioarvoon tulee suhtautua varauksella, koska tunnusluku ilmaisee yhden yksittäisen hetken (31.12.) tilanteen. Informaatioarvoa voitaisiin parantaa esim. esittämällä tunnuslukua kuukausittaisena lukusarjana. 13
Kaavio 4. Lainanhoitokate. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2006 2007 Rahoituslaskelman tunnusluvut 3,0 2,5 2,4 2,0 1,8 2,0 1,6 1,5 1,5 1,4 Lainanhoitokate 1,2 1,0 1,0 1,0 0,8 0,5 0,0 2006 2007 2006 2007 2006 2007 2006 2007 2006 2007 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. TASEEN TUNNUSLUKUJA: Kaavio 5. Omavaraisuusaste, %, suhteellinen velkaantuneisuus, % ja lainakanta 31.12.2006, milj.. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2006 2007 Taseen tunnusluvut 80,0 70,0 68,0 66,9 64,5 64,9 71,0 67,1 63,0 62,1 60,0 59,0 59,6 50,0 53,0 49,0 52,2 51,3 44,7 40,0 32,2 34,7 36,8 37,2 33,6 34,7 37,5 Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus-% Lainakanta 31.12., milj. 30,0 29,4 28,2 29,1 25,0 20,0 20,7 19,7 22,0 20,3 10,0 0,0 2006 2007 2006 2007 2006 2007 2006 2007 2006 2007 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi 14
Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kuntien vakavaraisuusastetta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä pienempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävää velkarasitetta. Samana havaintona kuin vuotta 2006 koskevassa arviointikertomuksessakin voidaan todeta, että omavaraisuusaste jatkaa edelleen putoamistaan kaikissa Tampereen ympäristökunnissa. Nokian kaupungin omavaraisuusaste oli vuoden 2007 tilinpäätöksen tietojen perusteella 67,1 (2006: 71,0; 2005: 75,1 ja 2004: 81,1). Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin noin 30 %. Suhteellisen velkaantuneisuuden määräkin on pääsääntöisesti kasvanut Tampereen ympäristökunnissa. Ainoastaan Ylöjärvellä tunnuslukua on pystytty parantamaan. Nokialla suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku oli vuoden 2006 tilinpäätöksessä 33,6 % (2006: 29,4 %). Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Kaikissa Tampereen ympäristökunnissa on lainakannan määrä lisääntynyt vuoteen 2006 verrattuna. Nokialla korollisen vieraan pääoman määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta lähes kahdeksan miljoonan euron verran ja oli vuoden 2006 tilinpäätöksessä 28,2 miljoonaa euroa. 15
Kaavio 6. Rahoitusvarallisuus, /asukas ja lainat, /asukas. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2006 2007 Taseen tunnusluvut 2 500,0 2197,0 2 000,0 1908,0 1 500,0 1597,0 1692,0 1053,0 1140,0 1 000,0 760,0 902,0 682,0 925,0 500,0 0,0-500,0 2006 2007 2006 2007 2006 2007 2006 2007 2006 2007 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Rahoitusvarallisuus /as. Lainat /as. -1 000,0-770,8-625,4-929,0-698,8-936,6-1 500,0-1194,0-1275,8-1573,5-2 000,0-2147,0-2 500,0-2456,0 Rahoitusvarallisuus, euroa/asukas = ((Saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) (vieras pääoma saadut ennakot)) / asukasmäärä Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Rahoitusomaisuuden ja vieraan pääoman positiivinen erotus osoittaa määrän, mikä rahoitusomaisuudesta jää jäljelle, kun vieras pääoma on maksettu. Asukaskohtainen rahoitusvarallisuus on kaikissa Tampereen ympäristökunnissa selkeästi negatiivinen. Nokialla tunnusluku oli vuoden 2007 tilinpäätöksessä 936,60 /asukas (2006: 698,80 /asukas). Lainat, euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Myös asukaskohtainen lainamäärä kasvaa kaikissa Tampereen ympäristökunnissa. Nokialla lainamäärän kasvu oli n. 243 euroa asukasta kohden. Asukaskohtainen lainamäärä on kasvanut vuodessa yli 35 prosenttia (lainakannan määrä oli vuoden 2007 tilinpäätöksessä n. 925 /as.)!!! 5. Yhteenvetoarvio tavoitteiden toteutumisesta ja kunnan palveluiden tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä Talouden tunnusluvut eli talousnäkymät ovat yleisesti heikentyneet. Kaupunki kasvaa voimakkaasti, minkä seurauksena kaupungin velkaantumisaste nousee huolestuttavasti. 16