LAUSUNTO Helsinki, 15.10.2019 EDUSKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Viite: VNS 2/2019 Asia: Lausuntpyyntö: Valtineuvstn selntek julkisen taluden suunnitelmasta vusille 2020 2023 SOSTE Sumen ssiaali ja terveys ry n valtakunnallisten ssiaali- ja terveysjärjestöjen kattjärjestö. SOSTE n ssiaali- ja terveyspliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö, jka rakentaa ssiaalisen hyvinvinnin ja terveyden edellytyksiä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa. SOSTE Sumen ssiaali ja terveys ry:n varsinaisina jäseninä n 233 valtakunnallista ssiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteistyöjäseninä 76 muuta ssiaali- ja terveysalan timijaa. Lisätietja: Edunvalvntapäällikkö Anne Perälahti, anne.peralahti@sste.fi, puhelin 050 411 1734 Pääeknmisti Jussi Ahkas, jussi.ahkas@sste.fi, puhelin 050 308 6870 SOSTE Sumen ssiaali ja terveys ry Vertti Kiukas pääsihteeri
LAUSUNNON KESKEINEN SISÄLTÖ SOSTE pitää julkisen taluden suunnitelmassa vusille 2020 2023 esitettyä finanssiplitiikan linjaa sekä julkisten varjen khdentamissuunnitelmaa pääsiltaan hyvänä. Taluden suhdanteen viilentyessä eteenpäin njaava finanssiplitiikan linja hallituskaudella n perusteltu. Julkisen taluden suunnitelmassa mnet hallitushjelmaan kirjatut SOSTEn kannattamat yhteiskuntapliittiset valinnat saavat niiden tteuttamiseen tarvittavat resurssit. Erityisesti SOSTE kiittää esityksessä perusturvan vahvistamista, panstuksia heikssa työmarkkinaasemassa levien työllistämiseen sekä panstuksia varhaiskasvatukseen ja kulutukseen. SOSTE tiv, että tulevissa julkisen taluden suunnitelman tarkistuksissa kiinnitetään humita siihen, että perusturvan tasn krttamista jatketaan asiakasmaksulainsäädännön timeenpann ja sairastamisen hinnan alentamiseen n käytössä riittävät resurssit terveysperusteisessa vertuksessa tetaan rhkeampia askeleita khti laajempaa verphjaa esimerkiksi skeri-, sula- ja rasvaverlla. SOSTE muistuttaa, että finanssiplitiikkaa tulee käyttää jatkssa yhä enemmän myös rakenneplitiikan välineenä n kiinnitettävä humi menjen ja verjen laadullisiin vaikutuksiin. Hyvinvintitaludellista näkökulmaa, jssa julkisen taluden hyvinvintivaikutuksia tarkastellaan yli sektrirajjen, n edelleen vahvistettava sumalaisessa päätöksentessa. Aivan aluksi SOSTE haluaa humauttaa, että lausuntaika sekä talusarviesityksestä että julkisen taluden suunnitelmasta li tdella lyhyt. Tämä lausuntaika ei mahdllistanut eri dkumenttien (hallitushjelma, julkisen taluden suunnitelma ja hallituksen timintasuunnitelma) syvällistä analysintia ja ristiintulkintaa. SOSTE tiv jatkssa pidempiä lausuntaikja asiiden perusteellisen ja laadukkaan käsittelyn mahdllistamiseksi. Finanssipliittinen linja julkisen taluden suunnitelmassa Vuden 2019 julkisen taluden suunnitelma annetaan eduskunnan käsiteltäväksi tilanteessa, jssa epävarmuus määrittelee tulevien vusien taludellisia näkymiä. Kansainvälinen talus n vuden 2019 aikana vähitellen ajautunut taantuman partaalle erityisesti tellisuustutannn kasvun hiipumisen seurauksena. Sumen taluteen hunt uutiset eivät näytä vieläkään kvin vahvasti yltäneen, sillä kasvu jatkunee kuluvana vunna suurin piirtein edellisen vuden tahtiin (BKT kasvanee nin 1,5 % vusitaslla). Kuitenkin esimerkiksi Sumen työmarkkinilla n j nähtävissä j aiempia vusia tasaisempaa kehitystä ja esimerkiksi työllisyyden kasvu n vuden 2019 aikana lähes tulkn pysähtynyt.
Näissä lsuhteissa Antti Rinteen hallituksen esitys, jnka mukaan hallitushjelmassa svittuja pysyviä menlisäyksiä tteutetaan etupantteisesti ja kertalunteisista tulevaisuusinvestinneistakin suurin sa tteutetaan j vunna 2020, n perusteltu. Mikäli kansainvälisen taluden riskit tdella realisituvat ensi vunna, negatiivinen shkki myös Sumen taluteen vi lla dttamattman suuri. Ilman sitäkin taluskasvun hiipuminen tulevina kuukausina avaa tilaa finanssipliittiselle elvytykselle. Vaikka julkisen taluden suunnitelmassa tulevina vusina tehdään nin 1,4 miljardin eurn edestä pysyväisluntisia mennlisäyksiä ja vertus kiristyy vain 0,7 miljardin eurn verran, hallitus tavittelee julkisen taluden tasapaina vunna 2023. Tämä tulema n riippuvainen niin mnesta ulkisesta tekijästä, että sen tteutumisen tdennäköisyyttä n tässä vaiheessa mahdtnta arviida. Mikäli rastava laskusuhdanne tai jpa taantuma kestää hallituskauden lpulle asti, tavitteesta vidaan jutua justamaan. Tisaalta dtettua parempi suhdanne vi vielä kääntää julkisen taluden jpa ylijäämäiseksi varsinkin sillin, js hallitus nnistuu tekemään samalla kasvua ja julkisen taluden tasapaina vahvistavia rakenteellisia uudistuksia palveluissa, työmarkkinilla, ssiaaliturvassa sekä vertuksessa. Oikeansuuntaisia panstuksia Julkisten varjen käytön ja suuntaamisen näkökulmasta julkisen taluden suunnitelma knkretisi mnia hallitushjelmassa esitettyjä plitiikkatavitteita ja plitiikkatimia. SOSTE pitää tärkeänä, että tulevan neljän vuden aikana hallitus vahvistaa perusturvaa, panstaa satyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen, tukee vimakkaammin lapsia, nuria ja lapsiperheitä sekä ssiaaliturvan että palveluiden kautta ennen kaikkea varhaiskasvatukseen ja tisen asteen kulutukseen panstamalla. Tämä näkyy myös krtuksina kuntien valtinsuuksissa. Kaikki edellä mainitut timenpiteet vat hyvinvinti-investinteja, jtka lisäämällä ihmisten hyvinvintia, terveyttä ja saamista vahvistavat myös kansantalutta ja julkista talutta pitkällä aikavälillä. Vertuksessa painpisteen siirtäminen työn vertuksesta ennen kaikkea haitallisen kulutuksen vähentämiseen tähtäävään vertukseen n SOSTEn näkökulmasta kannatettavaa. Terveysperusteisten verjen, kuten tupakka-, alkhli-, ja virvitusjumavern krtukset, vat tärkeitä kansanterveyttä j keskipitkällä aikavälillä vahvistavia timia. Kulutuksen vertuksen kiristämisen kmpensiminen pieni- ja keskitulisilla suunnatuilla tulvertuksen kevennyksillä n niin ikään perusteltua ja kannatettavaa. Verjärjestelmänkin uudistamisessa tulnjakvaikutukset tulee humiida kattavasti erityisesti sillin, kun suraa vertusta krvataan epäsuralla vertuksella. Jatkssa humiitavia julkiseen taluteen liittyviä valintja Viime vusien perusturvan leikkaukset vat jhtaneet siihen, että nykyisellä hallituksella n paljn kirittävää perusturvan tasn nstamisessa riittävälle taslle. Esimerkiksi työttömyyspäiväraha n vudelle 2020 esitetyn krtuksen jälkeen edelleen matalammalla taslla kuin se lisi ilman aiempina
vusina tehtyjä indeksileikkauksia ja -jäädytyksiä. Ensisijaisten etuuksien tasn nstamista tulee jatkaa pitkäjänteisesti niin, että päästään asteittain khti viitebudjettien määrittelemää khtuullisen minimin tasa. Krtuksia lapsiperheiden etuuksiin tulee jatkaa vuden 2020 jälkeenkin. SOSTE esittää, että lapsilisä sidtaan indeksiin, jtta sen tas ei jää jatkuvasti jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. SOSTE pitää tärkeänä, että ssiaali- ja terveysvalikunta määrätietisesti kiinnittää humita sairastamisen hintaan. Julkisen taluden näkökulmasta n tärkeää, että asiakasmaksulainsäädännön tteuttamiseen varataan riittävät resurssit tulevina vusina siten, että uudella mallilla pystytään aidsti vähentämään paljn sairastavien taludellista taakkaa. SOSTE pitää tärkeänä myös sitä, että terveyskeskusmaksut pistettaisiin ja valti kmpensisi tästä aiheutuvat kulut kunnille. Kun paljn sairastavien taludellista taakkaa vähennetään, n sillä pidemmän päälle psitiivisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvintiin. SOSTE vaatii, että terveysperustaisten verjen uudistamisen valmistelu käynnistetään välittömästi. Laaja-alaisempi kansanterveyttä edistävä ver tulee ttaa käyttöön j tämän hallituskauden aikana. Ravintn liittyvän veruudistuksen peruslähtökhtana tulee lla se, että jatkssa ver khdistetaan yhtä lailla sekä skeriin, sulaan että tyydyttyneeseen rasvaan. Terveyden kannalta tehkkain tapa lisi verttaa tutteissa levien skeri-, sula- ja rasvapitisuuksien mukaan sen sijaan, että vertettaisiin tiettyjä erikseen valittuja ja rajattuja tutteita. Laaja-alainen ver muuttaisi parhaassa tapauksessa sekä kuluttajien että tuttajien käyttäytymistä ja tekisi saatavilla levista elintarvikkeista terveellisimpiä. Kansanterveyttä edistävällä verlla vitaisiin kerätä valitusta vern tassta sekä verkannan laajuudesta riippuen keskipitkällä aikavälillä nin 500-1000 miljnan eurn lisätult. Speutumisvaiheessa verkertymät lisivat suurempia kuin pitkällä tähtäimellä, jllin vern hyödyt tulevat kasvaneen hyvinvinnin ja parantuneen terveyden kautta. Vaikuttavan vertasn määrittäminen edellyttää sellaisen hintatasn löytämistä, jhn kuluttajat alkavat reagida kulutustaan muuttamalla. Ylipäätään SOSTE muistuttaa ssiaali- ja terveysvalikuntaa siitä, että jatkssa julkisen taluden valintja tehtäessä kiinnitettäisiin entistä enemmän humita niiden vaikutuksiin ihmisten käyttäytymiseen, yksilöiden hyvinvintiin ja terveyteen sekä kllektiiviseen hyvinvintiin. On siis muistettava, että julkisen taluden valinnat vat niin ikään pitkän aikavälin rakenneplitiikkaa, jlla n mninaisia vaikutuksia yhteiskunnalliseen ja taludelliseen kehitykseen sekä julkisen taluden pitkän aikavälin tasapainn. Edellinen näkemys n keskeinen SOSTEn j pitkään edistämässä hyvinvintitaludessa. Merkittävä sa julkisen taluden valinnista liittyy hyvinvinti-investinteihin, niiden timeenpann sekä valintihin erilaisten hyvinvinti-investintien välillä. Jtta hyvinvintitaluden rakentaminen lisi
mahdllisimman tehkasta ja kk väestön hyvinvinnin mahdllisimman hyvin humiivaa, myös julkisen taluden suunnittelussa pitäisi katsa yli sektrirajjen siten, että timenpiteiden ja resurssienkäytön kknaisuudesta tulee sisäisesti kherentti. On keskeistä, että eri sektreilla tehtävät timenpiteet tukevat tisiaan eivätkä ainakaan le ristiriidassa tistensa kanssa. Järjestöjen asiantuntemuksen hyödyntäminen hallituskauden isissa refrmeissa Hallituksen timintasuunnitelmaan kirjatut strategiset tavitteet hyvinvinnin edistämisestä ja eriarvisuuden vähentämisestä, lapsi- ja perheystävällisyyden edistämisestä, ikäystävällisyyden edistämisestä sekä ssiaali- ja terveydenhulln palveluiden parantamisesta n tteutettava ihmisten ääntä kuullen ja siten, että niiden tteutukseen varataan tarvittavat resurssit. Hallitushjelmassa ja hallituksen timeenpansuunnitelmassa luvataan käynnistää ssiaaliturvauudistus. SOSTE pitää tärkeänä, että ssiaaliturvauudistus tehdään tutkimusperusteisesti parlamentaarisessa kmiteassa ja siinä hyödynnetään laaja-alaisesti eri aljen asiantuntemusta. Tässä työssä n tärkeä hyödyntää myös kansalaisjärjestöjen saamista ja tuntemusta heidän edustamiensa ihmisryhmien arjesta. Jtta näin suuren uudistuksen kanssa päästään eteenpäin, tulee se tteuttaa pienempinä palasina, määrätietisesti yli hallituskausien yhdessä svittuun visin njaten. Etuusjärjestelmän selkeiden epäkhtien krjaaminen tulee kuitenkin alittaa heti. Järjestöillä n merkittävä asema ja tehtävä kansalaisten hyvinvinnin ja terveyden edistämisessä sekä eriarvisuuden vähentämisessä, asukkaiden sallisuuden ja vaikuttamismahdllisuuksien vahvistamisessa sekä ssiaali- ja terveyspalveluiden tuttamisessa ja kehittämisessä. Järjestöt n tettava sallisiksi myös alueelliseen ja valtakunnalliseen ste-uudistustyöhön tämän asiantuntemuksen hyödyntämiseksi. Klmannen sektrin palkkatuen uudistaminen tulee tehdä yhteistyössä asiansaisten järjestöjen kanssa. Vain näin saadaan aikaan vaikuttava ja timiva uudistus, mikä humii erikkiset timijat.