Kunnanvaltuusto 22.6.2015 11 1
1. TOIMINTAKERTOMUS... 5 1.1. OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 5 1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus... 5 1.1.2. Miehikkälän kuntastrategia 2017 - Vireä E18 -tien maaseutukunta... 7 1.1.3. Kunnan hallinto... 8 1.1.4. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 12 1.1.5. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa... 13 1.1.6. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 13 1.1.7. Kunnan henkilöstö... 14 1.1.8. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 14 1.1.9. Ympäristötekijät... 15 1.2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 15 1.3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 18 1.3.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 18 1.3.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 19 1.4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 20 1.4.1. Tase ja sen tunnusluvut... 20 1.5. KOKONAISTULOT JA -MENOT... 22 1.6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 23 1.6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 23 1.6.2. Konserniohjaus ja valvonta... 24 1.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 25 1.6.4. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 26 1.7. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 29 2. TALOUSARVIONT TOTEUTUMINEN... 30 2.1. YLEISHALLINTO (10)... 30 2.1.1. Keskusvaalilautakunta (10)... 30 2.1.2. Tarkastuslautakunta (12)... 31 2.1.3. Kunnanvaltuusto (14)... 33 2.1.4. Kunnanhallitus (16)... 36 Keskushallinto (130)... 36 Maaseutupalvelut (140)... 42 Elinkeino- ja matkailutoimi (160)... 43 Museotoimi (170)... 46 Tukipalvelut... 53 Taloushallinto (200)... 53 Henkilöstöhallinto (220)... 54 Ruokapalvelut (250)... 56 2.2. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI... 60 2.2.1. Sosiaali- ja terveyslautakunta (30)... 60 Sosiaalitoimi ja hallinto (300)... 61 Päivähoito ja esiopetus (320)... 65 Vanhustyö ja kotihoito (340)... 68 Terveydenhuolto (350)... 73 2.3. SIVISTYSTOIMI (40)... 82 2
2.3.1. Sivistyslautakunta... 82 Sivistystoimi ja hallinto (400)... 84 Peruskoulut (410)... 86 Lukio (420)... 89 Vapaa sivistys (430)... 90 Joukkoliikenne (440)... 91 Kirjasto (450)... 92 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi (460-480)... 94 2.4. TEKNINEN TOIMI (50)... 102 2.4.1. Tekninen lautakunta (50)... 102 Hallinto (500)... 102 Maankäyttö (510)... 104 Toimitilat (520)... 105 Yhdyskuntatekniikka (530)... 108 Jätehuolto (535)... 109 Liikelaitokset (540)... 111 Maa- ja metsätilat (565)... 113 Ympäristötoimi (570)... 114 Pelastustoimi (580)... 115 2.4.2. Rakennuslautakunta (59)... 117 Rakennusvalvonta (590)... 118 Maa-ainesten otto (592)... 121 Yksityistiet (594)... 122 2.5. TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN... 129 2.6. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 131 2.7. RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 136 2.8. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA... 137 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 140 3.1. TULOSLASKELMA... 140 3.2. RAHOITUSLASKELMA... 141 3.3. TASE... 142 3.4. KUNTAKONSERNI... 144 3.4.1. Tuloslaskelma... 144 3.4.2. Rahoituslaskelma... 145 3.4.3. Tase... 146 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEODOT... 147 4.1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 147 4.1.1. Arvostusperiaatteet ja -menetelmät... 147 4.2. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 148 4.2.1. Konsernitilinpäätöstä koskevat laatimisperiaatteet... 148 4.3. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 149 4.3.1. Toimintatuotot tehtäväalueittain... 149 4.3.2. Verotulot eriteltyinä... 149 4.3.3. Valtionosuudet eriteltyinä... 149 4.3.4. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista kunnan tilinpäätöksessä... 150 3
4.3.5. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen poistonalaisten investointien vastaavuudesta.. 150 4.3.6. Pakollisten varausten muutokset... 150 4.3.7. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot... 151 4.4. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 151 4.4.1. Arvonkorotukset... 151 4.4.2. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet... 152 4.4.3. Sijoitukset... 153 4.4.4. Lainasaamiset... 154 4.4.5. Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt... 154 4.4.6. Kunnan saamiset konserniyhteisöiltä... 155 4.4.7. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät... 155 4.4.8. Rahoitusarvopaperit... 155 4.4.9. Oman pääoman muutokset... 156 4.4.10. Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvät pitkäaikaiset velat... 156 4.4.11. Pakolliset varaukset... 156 4.4.12. Kunnan velat konserniyhteisöille... 157 4.4.13. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät... 157 4.4.14. Huollettavien varat... 157 4.5. VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 158 4.6. HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJIEN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 159 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 160 5.1. VESI- JA VIEMÄRILAITOS... 160 6. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 161 7. KÄYTETYT TILIKIRJAT... 162 4
1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus Taantumasta ja yleisestä taloudellisesta epävakaudesta huolimatta Miehikkälän kunnan vuosi 2014 oli poikkeuksellisen myönteinen. Ilahduttavaa on, että kunta kykeni tuottamaan ja järjestämään laadukkaat peruspalvelut toiminta-ajatuksensa mukaisesti asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Hyvinvointikeskus Kunila valmistui alkuperäisestä aikataulusta poiketen toukokuussa johtuen peruskorjauksen yhteydessä esiin tulleista kosteusongelmista. Kaikkiaan 4,6 miljoonan euron hankkeelle kunta sai valtionosuutta sisäilma- ja kosteusvauriokorjaukseen 252 000 euroa. Alkuperäisestä 3,2 m kustannusarviosta hankkeen kustannukset ylittyivät 1 392 072 euroa. Kunnan puurakenteinen yläkoulu (1,2 m ) valmistui elokuussa, mikä mahdollisti oppilaiden siirtymisen toimiviin ja ajanmukaisiin tiloihin. Kesäkuussa alkoi alakoulun, kirjaston ja liikuntasalin rakentaminen. Kustannusarvioltaan 6,3 m hanke valmistuu elokuussa 2015, jolloin kunnassa on hyvin suunniteltu oppimisympäristö ja toimivat tilat vapaa-ajan, liikunnan sekä kulttuurin harrastajille. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Miehikkälän kunnalle koulukeskuksen uudisrakennushankkeeseen valtionavustusta 500 000 euroa, joka maksetaan pääosin hankkeen toteutusaikana ja loppueränä. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi hankkeeseen valtionavustusta 150 000 euroa sisäilmaja kosteusvauriohankkeisiin suunnatusta määrärahasta ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto uuden koulukeskuksen liikuntatilahankkeeseen 175 000 euroa. Myönnetyt valtionosuudet ovat yhteensä 825 000 euroa. Kustannuksiltaan 345 864 euron Muurikkalan vesihuolto ja 520 303 euron siirtoviemäri valmistuivat vuonna 2014, mikä mahdollistaa nykyisten kiinteistöjen liittymisen kunnallistekniikkaan ja Muurikkalan tonttien ja vihreän logistiikka-alueen hyödyntämisen. Kaakon kaksikon kuntien kilpailuttamat perusterveydenhuollon palvelut ovat voimassa nykyisellä sopimuksella vuoden 2017 loppuun. Työterveyshuolto siirtyi vuoden 2014 alussa Kymijoen työterveydelle, mikä monipuolistaa terveyspalvelujen saatavuutta. Hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen vaikuttavat oleellisesti kunnan palvelut, mutta erityisesti jokaisen oma vastuu itsestään, läheisistään ja asuinkunnastaan. Yhteistyön ja tavoitteellisuuden ansiosta kunta on askelen lähempänä kunnan visiota, jonka mukaan Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 -tien maaseutukunta, joka tunnetaan laadukkaista palveluistaan, vetovoimaista asuinalueistaan ja innovatiivisista palveluyrityksistään. Vaikka kunnan palvelut paranivat vuonna 2014, tuotti kunta ne aiempaa pienemmillä kustannuksilla, mikä ilmenee kunnan nettomenojen vähenemisenä yleishallinnossa 29 000 (1,8 %), sosiaali- ja terveystoimessa 439 200 (6,1 %) ja teknisessä toimessa 140 300 (8,7 %). Sen sijaan sivistystoimessa ne kasvoivat 100 000 eli 5,1 %. Kokonaisuudessaan nettomenot pienenivät 508 500 (4,1 %). Myönteistä on lisäksi, että henkilöstömenot alenivat 67 760 euroa palkkojen ja palkkioiden osalta 7,217 m :sta 7,149 m :oon (0,93 %). Näin tuottavuuden voidaan sanoa lisääntyneen ja kuntalaisten saaneen paremmin verorahoilleen vastinetta. 5
Kunnan menojen kasvua on hillitty Kaakon kaksikon yhteistyöllä ja palvelujen uudelleen organisoinnilla. Palvelujen toimivuutta ja prosessien sujuvuutta lisättiin johtoryhmän, osastojen, kunnanhallituksen ja valtuuston työohjelmilla. Kuntastrategiaa jalkautettiin käytäntöön talousarviolla ja kehityskeskusteluilla. Vaikka kunnan 1,4 m vuosikate (669 e/asukas) kattaa poistot, tilikauden ylijäämä on 784 t ja kertynyt ylijäämä 4,3 m, on kunnan ylläpidettävä menokuria ja saatava lisätuloja, sillä verotulot hiipuvat väestön vähenemisen, mahdollisen työttömyyden kasvun ja ikärakenteen myötä. Kaikkiaan 4,6 m tuloverot vähenivät 1,59 prosenttia edellisvuoteen, kun 430 t kiinteistöverot lisääntyivät 29,25 ja 581 t yhteisöverot 15,88 prosenttia. Yhteensä verotulot lisääntyivät 1,8 prosenttia. Kertynyt ylijäämä on helpottanut kunnan tilannetta, mutta on huomioitava, että nykyisellä investointitasolla kunta velkaantuu nopeasti. Nettoinvestoinnit olivat 6,2 m ja vuonna 2016 investointiohjelmassa oleva paloaseman rakentaminen edellyttää lainamäärän lisäämistä. Kunnalla oli lainaa asukasta kohden 2 920,28 euroa, kun koko maassa sitä oli 2 733 euroa. Taantuman pitkittymisen, mahdollisen työttömyyden lisääntymisen, valtionosuusleikkauksien ja investointien vuoksi kunnan talous saattaa heikentyä nopeasti. Valtiovarainministeriön mukaan kuntien säästötarve on kaksi miljardia euroa. Kunta myi vuonna 2014 kunnan SEB:n varainhoidossa olleita voittoa tuottaneita osakkeita, jvk-lainoja, vaihtoehtoisia sijoituksia ja rahamarkkinoiden lyhyen koron rahastoja siten, että niistä saatiin kunnalle 179 986 euron voitto. Kuntaan perustettiin viime vuonna seitsemän ja vuonna 2013 kaikkiaan 15 uutta yritystä. Myönteistä on, että kunnanvaltuuston hyväksyttyä maaliskuussa 2015 Leirikeskuksen alueen rantayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen, on alueella alkamassa rakennusten kunnostaminen matkailupalvelujen aikaansaamiseksi. Kiitokset henkilöstölle ja luottamushenkilöille vuodesta 2014, joka paransi oleellisesti kuntalaisten palveluja ja toi kunnan toimintaan jatkuvuutta ja jäntevyyttä. Antti Jämsén kunnanjohtaja 6
1.1.2. Miehikkälän kuntastrategia 2017 - Vireä E18 -tien maaseutukunta Kunnan toimintaa ohjaa seuraava kunnanvaltuuston kesäkuussa 2012 hyväksymä visio: Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 -tien maaseutukunta, joka tunnetaan laadukkaista palveluistaan, vetovoimaisista asuinalueistaan ja innovatiivisista palveluyrityksistään. Kunnan toiminta-ajatus on Miehikkälän kunta tuottaa ja järjestää laadukkaat peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Päämäärät / Kriittiset menestystekijät: Asiakas joustava, nopea ja monipuolinen palvelujen saatavuus palveluhenki- ja osaaminen tehokas tiedottaminen Talous vakaa kuntatalous riittävä ulkopuolinen rahoitus kehittyvä elinkeinotoiminta / yritykset Toiminta / prosessit elinkeinotoimen tuloksellisuus vireä kulttuurielämä maapolitiikka ja kaavoitus peruspalveluiden tehokkuus ja vaikuttavuus kunta- ja seutuyhteistyö Henkilöstö / osaaminen oikein mitoitettu ja ammattitaitoa ylläpitävä henkilökunta työilmapiiri ja työssä jaksaminen johtaminen ja henkilöstön yhteistyö 7
1.1.3. Kunnan hallinto Kuntaorganisaatio Miehikkälän kunnan luottamushenkilöorganisaatio koostuu kunnanvaltuustosta, kunnanhallituksesta, tarkastuslautakunnasta ja keskusvaalilautakunnasta. Miehikkälän ja Virolahden kunnanvaltuustot ovat 18.6.2007 hyväksyneet sopimuksen kuntien palveluyhteistyön syventämisestä isäntäkuntamallilla, Kaakon kaksikkona. Miehikkälän vastaa (=isäntäkunta) sosiaali- ja terveystoimen palveluista molempien kuntien puolesta. Virolahden kunta vastaa teknisen- ja sivistystoimen palveluista sekä tukipalveluista (talous-, henkilöstö- ja tietohallinto sekä ruokapalvelut). Cursor Oy (elinkeinopalveluiden tuottaja) Miehikkälä KV KH Virolahti KV KH Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen ltk Rakennusltk Sivistysltk Tekninen toimi Sivistystoimi Tukipalvelut Yhteinen palveluiden käyttöalue Kuntien yhteinen palveluohjaustyöryhmä koordinoi palvelujen tuottamista ja järjestämistä Miehikkälän ja Virolahden kuntien alueella. Palveluohjaustyöryhmä - kokouksia 2 Osallistunut kokouksiin Lappi Jukka Puheenjohtaja 2 Heinonen Jari Varapuheenjohtaja 2 Alastalo Tarja Jäsen 2 Heino Sari Jäsen 2 Kiri Seppo Jäsen 1 Kuntsi Juhani Jäsen 2 Paavola Aira Jäsen 2 Suomalainen Tuula Jäsen 0 Astola Matti Varajäsen 2 Havuaho Osmo Kunnanjohtaja 2 Jämsén Antti Kunnanjohtaja 2 Vilen Olli Sihteeri 1 8
9
Tilastotietoja (lähde: Tilastokeskus) Väestön ikärakenne 31.12. Ikäjakauma Miehet Naiset Yhteensä 2013 2014 2013 2014 2013 2014 0-14 118 116 137 139 255 255 15-64 667 641 559 553 1226 1194 65-310 314 354 360 664 674 Yhteensä 1095 1071 1050 1052 2145 2123 Väestöjakauma kylittäin 31.12.2013 Kylä 0-14 15-64 65+ Yhteensä Hurttala - Hauhia - Kaitai 44 153 50 247 Muurikkala 54 189 88 331 Muurola 3 58 28 89 Pitkäkoski 13 86 43 142 Purho - Lapjärvi 26 105 47 178 Saivikkala 75 389 286 750 Salo-Miehikkälä 18 119 57 194 Suur-Miehikkälä 22 127 65 214 Yhteensä 255 1226 664 2145 Väestö iän, pääasiallisen toiminnan ja ammattiaseman mukaan 2013 Kylä Väestö Työvoiman ulkopuolella Opiskelijat Eläkeläiset Muut Yht. Työvoima Työlliset Työttömät Yht. 0-14 Yrittäjät Palkansaajat Hurttala 247 69 24 11 104 44 16 74 9 143 Muurola 89 21 7 4 32 3 4 46 4 57 Purho-Lapjärvi 178 53 18 6 77 26 16 58 1 101 Saivikkala 750 176 32 31 239 75 39 367 30 511 Muurikkala 331 90 33 14 137 54 18 105 17 194 Pitkäkoski 142 42 15 4 61 13 6 57 5 81 Salo-Miehikkälä 194 52 18 9 79 18 8 80 9 115 Suur-Miehikkälä 214 63 17 13 93 22 13 83 3 121 Yhteensä 2145 566 164 92 822 255 120 870 78 1323 10
Väestöennuste iän mukaan 2012 Ikä 2016 2018 2020 0-14 244 228 221 15-64 1076 1022 986 65-646 653 644 Yhteensä 1966 1903 1851 Väestöennuste 2012 väestömuutosten mukaan Kuntaan muuttaneet Kunnasta muuttaneet Väestön lisäys Väkiluku 2016 12 38-26 96 104-8 -34 1 966 2018 12 37-25 95 99-4 -29 1 903 2020 12 36-24 95 96-1 -25 1 851 Elinkeinorakenne Elinkeinorakenne 31.12.2012 % Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnolline n väestölisäys Kokonaisnettomuutto Henkilömäärä Alkutuotanto 23,5 179 Teollisuus 5,5 42 Rakentaminen 6,3 48 Kauppa, kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemisala 21,0 160 Liike-elämän palvelut 5,3 40 Kotitalouksien palvelut 37,1 282 Tuntematon 1,3 10 Yhteensä 100,0 761 11
1.1.4. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2014 Suomen bruttokansantuote supistui 0,1 %. Bruttokansantuote pieneni jo kolmantena vuotena peräkkäin (-1,3 % vuonna 2013 ja - 1,4 % vuonna 2012). Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi puolestaan väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,4 prosenttia. Palkansaajien ostovoiman arvioidaan supistuneen 0,6 % vuonna 2014, toista vuotta peräkkäin. Ostovoiman supistumiseen ovat vaikuttaneet työllisyystilanteen heikkeneminen, ansiokehityksen hidastuminen sekä veronkorotukset. Vuonna 2015 ostovoiman odotetaan pysyvän edellisen vuoden tasolla, sillä veronkorotuksista huolimatta ostovoimaa tukee hidastuva inflaatio. Vuonna 2016 ostovoiman odotetaan jälleen supistuvan. Työllisyyskehitys jatkui heikkona vuonna 2014. Valtionvarainministeriön kansantalousosaston arvio vuoden 2014 työttömyysasteeksi on 8,6 %. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli kuluneen vuoden lopussa kuitenkin 13,9 %. Kymenlaaksossa tilanne oli selvästi heikompi, työttömyysasteen ollessa 17,3 %. Miehikkälässä työttömyysaste oli 12,4 % (10,4 % vuonna 2013) ja Virolahdella 13,4 % (8,1 %), joten työllisyystilanne heikkeni molemmissa kunnissa vuoden 2014 aikana. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen, 7 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 5,1 miljardia euroa. Alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon, ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Valtionhallinnon alijäämä oli 8 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,4 miljardia euroa. Alijäämän kasvuun vaikutti eniten yhteisöveroprosentin alentaminen. Vuoden 2014 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen ilman liikelaitosten yhtiöittämisten kertaeriä (1,4 mrd. euroa). Kuntien ja kuntayhtymien tulos oli siten edellisvuoden tasolla. Vuosikate kattoi poistot hieman yli puolessa Suomen kunnista. Lainakanta kasvoi edelleen noin 7,9 %. Lainakanta on kasvanut joka vuosi tarkastelujaksolla vuodesta 2008 lähtien ja on Manner-Suomen kunnissa noin 2 733 euroa asukasta kohden. Ennätyksellisen matala korkotaso helpottaa hieman kuntien tilannetta. Toimintakate heikkeni 1,2 %, verotulot kasvoivat 2,5 % ja valtionosuudet pienenivät 1,3 %. Kuntataloudelle on viime vuosien heikkojen taloussuhdanteiden lisäksi aiheuttanut haasteita jatkuvat valtionosuuksien leikkaukset, joita eduskunnan aiemmalla päätöksellä leikattiin jälleen vuonna 2014 yhteensä 362 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan vuodesta 2012 alkaen peruspalvelun vuotuisia valtionosuuksia on leikattu vuositasolla jo 1 118 miljoonaa euroa ja vuoden 2017 loppuun mennessä valtionosuuksia leikataan edelleen jo tehdyillä päätöksillä 130 miljoonaa euroa. Kokonaistuotannon aleneminen kolmena peräkkäisenä vuotena on heikentänyt entisestään julkisen talouden rahoitusasemaa hallituksen mittavista sopeutustoimista huolimatta. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi viime vuonna lähes 59 prosenttiin ja tänä vuonna se ylittää 60 prosentin rajan. BKT:n kasvu on myös lähivuosina niin vaimeaa, ettei se yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Tulevaa kasvua hidastaa työikäisen väestön supistuminen ja talouden tuotantopotentiaalin hidas kasvu. Samanaikaisesti julkisen talouden ikäsidonnaiset menot jatkavat kasvuaan. Tästä syystä Suomen julkisen talouden rahoitus on kestämättömällä uralla pitkällä aikavälillä. Yleinen talouskehitys on todennäköisesti vaimeaa vuosina 2015 ja 2016. Epävarmuutta lisää Venäjän talouden näkymien heikentyminen. Lähivuosina Suomen talouspolitiikan yhtenä haasteena on se, miten tukea ostovoiman kehitystä samalla kun parannetaan suomalaisen tuotannon kilpailukykyä ja turvataan julkisen talouden kestävyys. 12
Miehikkälän väkiluku pieneni kertomusvuonna 21 asukkaalla ollen ennakkotiedon mukaan vuoden 2014 lopussa 2 124. Väkiluku pienenee Tilastokeskuksen pitkän ajan ennusteen mukaisesti. Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/2950036/ty%c3%b6llisyyskatsaus+14_12.pdf/b0903757-7c46-48f8-9f90- f72613920a4d Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017, http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/media/tiedotteet/2015/02/rahoitusfoorumi2015/liite%201_tpa2014.pdf Valtiovarainministeriö, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportti 13.1.2015, http://vm.fi/documents/10623/1106796/talousn%c3%a4kym%c3%a4t+ja+palkanmuodostus,+tammikuu+2015/610e4cb 9-cf4f-42b6-9f6b-31e073ec550e 1.1.5. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Päättynyt toimintavuosi oli Miehikkälän kunnalle varsin myönteinen talousarvioon alun perin budjetoidun tappiollisen tuloksen käännyttyä selkeästi ylijäämäiseksi. Vuosikate muodostui noin 1,4 m positiiviseksi. Suurin merkitys budjetoitua huomattavasti paremman tuloksen syntymiseen oli sillä, että sosiaali- ja terveystoimen käyttömenot alittivat selkeästi talousarviossa varatut määrärahat. Carean erikoissairaanhoidon toteutunut käyttö alitti budjetoidun ennakkolaskutuksen noin 324 000 eurolla. Muut sosiaali- ja terveystoimen ulkoiset menot alittuivat 209 000 eurolla. Sivistystoimesta vastaavana Virolahden kunnalle maksettava maksuosuus alitti talousarvion määrärahat noin 101 000 eurolla. Lisäksi valtionosuudet ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden yhteensä noin 126 000 eurolla. Kaiken kaikkiaan olennaista on se, että vuosikate ilman kertaeriä kattoi selvästi suunnitelman mukaiset poistot. Miehikkälän kunnassa investointiohjelma jatkui toimintavuonna haastavana. Uusi yläkoulu valmistui uuden lukuvuoden alkuun mennessä ja hyvinvointikeskus Kunila kesäkuussa. Saivikkalan uuden alakoulun rakennustyöt käynnistyivät kesällä ja koulun on määrä valmistua elokuun alkuun mennessä. Kunnan lainakanta kasvoi lähes 2,5-kertaiseksi toimintavuoden aikana. Investointien myötä edelleen kasvavien lainakannan ja käyttöomaisuuden poistojen kannalta vuosikatteen selkeä parantuminen edellisvuodesta on erityisen tärkeää. 1.1.6. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kuntaliiton ennusteet kuntatalouden yleisestä kehityksestä eivät näytä valoisilta. Talouden taantuman ja ennustetun erittäin heikon BKT:n kasvun seurauksena verotulojen kasvun ennustetaan lähivuosina jäävän toimintamenojen kasvua heikommaksi. Kun samanaikaisesti valtionosuuksia jatkuvasti leikataan ja kuntien tehtäviä on viime vuosina entisestään lisätty, on kuntataloudelle hallituksen toimesta asetettu merkittäviä lisähaasteita. Merkittävänä osana valtiontalouden sopeuttamista päätetyillä valtionosuuksien leikkauksilla on kunnille osaltaan ulkoistettu valtion talouden tasapainottamista ja veronkorotuksia. Kuntaliiton ennusteet kuntatalouden kehityksestä ja kuntasektorin velkaantumisesta ovatkin synkkiä. Miehikkälän kunnan osalta tulevaisuuden näkymiä synkentävät ennustettu tasainen väkiluvun pienentyminen. Tilastokeskuksen 31.12.2011 väkiluvun pohjalta tekemän ennusteen mukaan vuoden 2015 lopussa Miehikkälän väkiluku on tasan 2 000 ja ennusteen mukaan väkiluku pienentyisi tasaisesti ennustejakson loppuun vuoteen 2040 asti. Mikäli ennustettu väkiluvun 13
kehitys toteutuisi, olisi sillä merkittävä vaikutus pienentyvien verotulojen ja valtionosuuksien myötä. Myös uudet valtionosuuksien leikkaukset heikentäisivät rahoituspohjaa. Lisäksi väestön ikääntyminen lisää sosiaali- ja terveystoimen menoja. Jatkossa kunnalle sälyttyy entistä enemmän vastuita joukkoliikenteen järjestämisestä. Menopaineita aiheuttaa myös vieraskielisen väestön kasvu. Miehikkälässä matkailuinvestointien sekä vihreän logistiikka-alueen odotetaan lähivuosina tuovan uusia työpaikkoja. Lisäksi Vaalimaan alueen tulevien työpaikkojen odotetaan vaikuttavan positiivisesti myös Miehikkälän kunnan väkilukuun ja talouteen. Pääasiassa kaupanalan työpaikkoja ennustetaan syntyvän Vaalimaalle lähivuosina noin 700. Hankkeiden toteutumisen aikataulu on kuitenkin riippuvainen Venäjän tilanteen kehittymisestä. Miehikkälän kunnan taloudelle lisähaasteita tuo käynnissä oleva kunnan kokoon nähden erittäin raskas investointiohjelma. Vuosien 2015 2017 taloussuunnitelman mukaiset nettoinvestoinnit ovat noin 7,3 miljoonaa euroa. Investoinnit joudutaan rahoittamaan pääosin lainarahalla ja kunta tulee edelleen velkaantumaan. Yhtäältä niin kasvava lainamäärä kuin suunnitelman mukaiset poistot nostavat vuosikatteen tavoitetasoa. Päättyneen toimintavuoden tulos oli tässä mielessä erityisen myönteinen. Hyvän ja riittävän vuosikatteen ylläpitämiseksi on toimintaa edelleen tehostettava ja menojen kasvua hillittävä. 1.1.7. Kunnan henkilöstö Kunnassa on laadittu erillinen henkilöstöraportti vuodelta 2014. 1.1.8. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Toiminnalliset riskit: Toiminnallisista riskeistä merkittävimmät liittyvät henkilöstön saatavuuteen, tietojärjestelmien toimivuuteen ja suhdannevaihteluiden mahdollisesti aiheuttamaan tulorahoituksen heikkenemiseen. Lainsäädännölliset muutoksista merkittävimpiä toiminnallisia riskejä aiheuttavat mahdollinen kuntien tehtävien edelleen lisääminen ja kasvavien tehtävien ja palveluiden rahoittaminen. Henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat viime vuosina koskeneet erityisesti sosiaalija terveystoimea, jossa sijaisuuksiin on ollut vaikeuksia saada kelpoisuudet täyttäviä henkilöitä. Tietojärjestelmien toimivuutta on pyritty Kaakon kaksikossa varmistamaan asianmukaisen virustorjunnan lisäksi ohjelmistojen käytön yhteistyöllä Haminan kaupungin kanssa sekä ulkoistetuilla IT-tukipalveluilla. Rahoitusriskit: Rahoitusriskeistä merkittävimmät liittyvät korkoriskiin. Miehikkälän kunnalla on 31.12.2014 tilanteessa lainaa rahoituslaitoksilta noin 6,2 M, jotka ovat korkoherkkiä lainoja. Mikäli rahoituslaitokset eivät rahamarkkinoiden häiriöstä johtuen tarjoaisi lainaa, seuraisi siitä teoreettisesti likviditeettiriski. Tätä on kuitenkin lähivuosina pidettävä epätodennäköisinä. Erityisesti Kuntarahoituksen kunnille tarjoamat lainat ovat olleet houkutteleva sijoitus mm. ulkomaisille sijoittajille. Lyhytaikaiseen likviditeettiriskiin on varauduttu kasvattamalla kuntatodistuslimiittiä kertomusvuonna 5,0 miljoonaan euroon. Kunnalla ei ole valuuttamääräisiä lainoja, joten valuuttariskiä ei ole. Kunnan antamat suurimmat takaussitoumukset koskevat kunnan omistamien kiinteistöyhtiöiden lainojen takauksia, joten olennaista luottoriskiä ei ole. 14
Vahinkoriskit: Miehikkälän kunta on sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavana isäntäkuntana ottanut vastaavan vakuutuksen sosiaali- ja terveystoimen osalta 300 000 asti. Virolahden kunta on ottanut isäntäkuntana seuraaville toiminnoille lisäkulukeskeytysvakuutukset ylimääräisten kulujen vuoksi seuraavasti: Sivistystoimi 200 000 Tekninen toimi 50 000 Tukipalvelut / tekninen toimi 50 000 Tiedossa ei ole oikeudellisiin asioihin tai viranomaisten toimintaan liittyviä riskejä. 1.1.9. Ympäristötekijät Tiedossa ei ole ympäristökysymyksiä, joilla olisi olennaista vaikutusta kunnan taloudelliseen tulokseen tai asemaan tai toiminnan kehitykseen. Ainoa tiedossa oleva mahdollisesti pilaantunut maa-alue on lopetettu kaatopaikka, josta otetaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa vesistönäytteitä. Näytteissä ei ole havaittu poikkeamia, jotka aiheuttaisivat toimenpiteitä. Jäteveden puhdistus on hoidettu alueen yhteistyöllä Kotkan jäteveden puhdistamossa. Nykyinen jätehuolto on alueellistettu jätekeskukseen, joka toimii Anjalankoskella Kouvolassa. 1.2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuntalain 50 :n 7 luvussa säädetään hallintomenettelyistä ja mm. siitä, että hallintosäännössä on määrättävä hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta kunnassa. Hallintosäännön 17 :n mukaan kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Hallintosäännön 16 :n mukaan kunnanhallitus päättää riskien hallinnasta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Ulkoinen valvonta on toimivasta johdosta ja muusta organisaatiosta riippumatonta ja jakautuu kunnan järjestämään valvontaan, joka tapahtuu tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimesta sekä muuhun ulkoiseen valvontaan, joka toteutuu mm. kuntalaisten, valtion viranomaisten ja EU-tarkastajien toimesta. Sisäinen valvonta on johtamisen ja riskienhallinnan apuväline, jonka järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Sen toimivuudesta vastaa kunnanjohtaja ja avustaa talouspäällikkö. Toimialajohtajat, palvelu-/tulosalueen ja tulosyksikön esimiehet vastaavat oman toimialansa/tulos-alueensa/tulosyksikkönsä toiminnan/palvelun/tuotteensa sisäisestä valvonnasta. Seuranta on luottamushenkilöiden ja toimielinten suorittamaa sisäistä valvontaa (esim. sisäisten tarkastajien valitseminen). Seurannassa toimielin vertaa tehtyjä päätöksiä ja aikaansaatuja tuloksia. Lisäksi toimielin vaalii hyvää hallintotapaa ja seuraa, että esimiehet toteuttavat sisäistä tarkkailua. 15
Tilivelvollisten viranhaltijoiden on valvottava, että palvelualueen / tulosalueen ja tulosyksiköiden toiminnot toteutetaan hyväksyttyä talousarvioita ja käyttösuunnitelmaa sekä niihin liittyvä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita noudattaen. Taloushallintoon liittyvän aineiston, kuten laskut, oikeellisuudesta vastaa hyväksyjä. Lautakunta / kunnanhallitus määräävät laskujen tarkastajan (tiliöijän) ja hyväksyjän, joiden tulee olla eri henkilöitä. Kunnanhallitus on antanut 1.3.2010 yksityiskohtaisen ohjeen sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus on varmistaa kunnan ja kuntakonsernin tehtävien häiriötön toteutuminen ja lainmukaisuus (lakien, määräysten ja sopimusten noudattaminen), varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus sekä hyvän hallintotavan mukaiset menettelyt, varmistaa omaisuuden ja voimavarojen turvaaminen sekä varmistaa taloudellisen ja toiminnallisen tiedon oikeellisuus ja luotettavuus (tietojärjestelmät, raportointijärjestelmät). Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessaan tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Toteutuminen Sisäisen valvonnan ohjeessa edellytettyjä toimenpiteitä on hallintokunnissa noudatettu pääsääntöisesti. n toteutumista seurataan kolmannesvuosittain osavuosikatsauksilla. Henkilöstöraportoinnilla seurataan henkilöstön tilaa, osaamista ja toimenpiteitä työolosuhteiden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Toiminnan tehokkuuteen ja tuottavuuteen on pyritty kiinnittämään erityistä huomiota selvittämällä vaihtoehtoisia tapoja palvelujen tuottamiseksi. Sisäisen valvonnan kehittämiseksi ja tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi toimintavuonna otettiin käyttöön sisäisen valvonnan toimenpidelista, joka jakautuu seuraaviin osa-alueisiin: Päätöksenteko ja niiden seuranta Sopimukset ja niiden seuranta Henkilöstöasiat Talouden suunnittelu ja seuranta Kirjanpito ja maksuliikenne Hankinnat ja omaisuuden turvaaminen Tietojärjestelmät Toimialakohtaiset erityiset tarkastustoimenpiteet Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen: Säännösten ja määräysten noudattamista seurataan muun muassa pistokokein esimiesten tarkastaessa alaistensa viranhaltijapäätöksiä. Käytännössä valvontaa toteutetaan vaativissa päätöksentekotilanteissa jo ennen päätöksentekoa neuvottelemalla esimiehen kanssa tehtävästä ratkaisusta. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Näiltä osin sisäistä valvontaa tehdään kaksi kertaa vuodessa laadittavien osavuosikatsausten yhteydessä. Kuntastrategia päivitetään valtuustokausittain ja sen toteutumista arvioidaan osavuosikatsauksissa sekä toimintakertomuksessa. Kunnan käteiskassoihin tehdään ennalta ilmoittamattomia pistokoetarkastuksia. 16
Riskienhallinnan järjestäminen Kaakon kaksikon johtoryhmä laati riskikartoituksen kertomusvuonna, joka on hyväksytty molempien kuntien kunnanhallituksissa 23.2.2015. Yhteiseen riskikartoitukseen on kirjattu olennaisimmat, kuntastrategioiden toteutumiseen vaikuttavat riskit. Tämän lisäksi toimialat ovat valmistelleet yksityiskohtaisemmat toimintaa koskevat riskikartoitukset. Riskien vaikutukset ja todennäköisyys on arvioitu sekä määritetty seurannan vastuuhenkilöt. Jatkossa riskikartoitukset päivitetään talousarvion laadinnan yhteydessä. Olennaisia riskejä ei ole kertomusvuonna realisoitunut. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Taloudellisten hankintojen sekä asianmukaisten hankintaprosessien varmistamiseksi hankinnoissa hyödynnetään Etelä-Kymenlaaksoin yhteishankintayksikön Seutuhankintojen asiantuntemusta. Omaisuuden asianmukaisten vakuutusturvan takaamiseksi hyödynnetään ulkopuolisen vakuutusmeklarin palveluita. Omaisuuden riittävä vakuutusturva arvioidaan yhteistyössä meklarin kanssa sekä vuosittain läpikäymällä vakuutuskirjat ja omaisuuseräkohtaiset vakuutuserittelyt huolella lävitse. Omaisuuden hankinnan ja luovutuksen valtuudet on tarkoin määritelty hallintosäännössä. Sopimustoiminta Sopimusten osalta pyritään jatkuvasti arvioimaan sopimusten tarkoituksenmukaisuutta kustannustehokkaan palvelutuotannon kannalta. Sopimuksen seurantaa varten kunnan asianhallintajärjestelmässä on sopimuksen seurantajärjestelmä, johon voi määrittää sopimuksen vastuuhenkilöt sekä automaattiset muistutukset sopimusten tarkastuspisteitä varten. Tältä osin sopimusten seurannassa on edelleen kehitettävää, sillä kaikkia sopimuksia ei olla viety seurantajärjestelmään. Vuonna 2015 tavoitteena on viedä kaikki sopimukset sopimushallintajärjestelmään. Kunnanhallitus on kokouksessaan 11.2.2013 valinnut sisäisiksi tarkastajiksi toimikaudeksi 2013 2016 Riitta Rikkolan ja Eetu Kirpun. 17
1.3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 1.3.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset tilit) 2014 2013 (1000 ) (1000 ) Toimintatuotot 11 362 11 072 Toimintakulut - 23 190-23 409 Toimintakate - 11 828-12 337 Verotulot 5 634 5 532 Valtionosuudet 7 467 7 082 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 14 12 Muut rahoitustuotot 197 331 Korkokulut - 62-23 Muut rahoituskulut - 2 Vuosikate 1 422 595 Poistot ja arvonalentumiset - 638-615 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 784-20 Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 784-20 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot /Toimintakulut, % 48,99 47,30 Vuosikate/poistot, % 222,73 96,81 Vuosikate,euroa/asukas 669,32 277,55 Asukasmäärä 2 124 2 146 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*toimintatuotot / (toimintakulut - valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100*vuosikat / poistot ja arvonalentumiset 18
1.3.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta 2014 2013 1000 1000 Vuosikate 1 422 595 Satunnaiset erät,netto Tulorahahoituksen korjauserät -13-7 Investointien rahavirta Investointimenot -6 581-3 380 Rahoitusosuudet investointeihin 372 134 Pysyvien vastaavien höydykkeiden luovutustulot 41 32 Toiminnan ja investointien rahavirta -4 759-2 626 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -22-39 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaiseten lainojen lisäys 4 059 1 894 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -395-114 Lyhytaik. lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Saamisten muutos -167-44 Korottomien velkojen muutos 74-352 Rahoituksen rahavirta 3 549 1 345 Rahavarojen muutos -1 210-1 281 Rahavarat 31.12. 1 500 2 710 Rahavarat 01.01. 2 710 3 991 Rahoituksen tunnusluvut Tp 2014 Tp 2013 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, -8 692-4 132 Investointien tulorahoitus % 22,90 18,35 Lainanhoitokate 3,25 4,51 Kassan riittävyys (pv) 18 37 Asukasmäärä 31.12 2 124 2 146 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, = tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Investointien tulorahoitus, % = 100*vuosikate / investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella 19
1.4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 1.4.1. Tase ja sen tunnusluvut V A S T A A V A A 2014 (1000 ) 2013 (1000 ) Pysyvät vastaavat 20 860 15 296 Aineettomat hyödykkeet 961 1 017 Aineettomat oikeudet 533 566 Muut pitkävaikutteiseti menot 428 451 Aineelliset hyödykkeet 15 735 10 287 Maa-ja vesialueet 1 279 1 304 Rakennukset 8 281 3 084 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 929 2 417 Koneet ja kalusto 33 42 Ennakkomaksut ja 3 213 3 440 keskeneräiset hankinnat Sijoitukset 4 164 3 992 Osakkeet ja osuudet 3 764 3 614 Muut lainasaamiset 400 378 Toimeksiantojen varat 86 88 Valtion toimeksiannot Lahjoitusvarojen erityiskatteet 86 88 Vaihtuvat vastaavat 2 457 3 499 Saamiset 957 789 Pitkäaikaiset saamiset 325 325 Myyntisaamiset Lainasaamiset 325 325 Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset 632 464 Myyntisaamiset 123 86 Lainasaamiset 5 Muut saamiset 58 101 Siirtosaamiset 451 272 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainst. 195 1 699 Rahat ja pankkisaamiset 1 305 1 011 Vastaavaa yhteensä 23 403 18 883 20
V A S T A T T A V A A 2014 2013 Oma pääoma 14 095 13 311 Peruspääoma 8 100 8 100 Muut omat rahastot 1 690 1 690 Edell vuosien yli-/alijäämä 3 522 3 541 Tilikauden yli-/alijäämä 783-20 Toimeksiantojen pääomat 86 88 Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat 86 88 Vieras pääoma Pitkäaikainen 5 638 2 313 Lainat rahoitus- ja vak.lait. 5 638 2 313 Lainat julkisyhteisöiltä Siirtovelat Lyhytaikainen 3 584 3 171 Lainat rahoitus- ja vak.lait. 564 226 Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot 7 5 Ostovelat 1 511 1 468 Muut velat 149 150 Siirtovelat 1 353 1 322 Vastattavaa yhteensä 23 403 18 883 Taseen tunnusluvut 2 014 2 013 Kunnanomavaraisuus % 60,3 70,5 Suhteellinen velkaantuneisuus % 37,6 23,1 Kertynyt yli-/alijäämä, 4 305 3 522 Kertynyt yli-/alijäämä,, /asuk 2 027 1 641 Lainakanta 31.12., 1000 6 203 2 539 Lainakanta 31.12., /asuk 2 920 1 183 Lainasaamiset 31.12., 1000 337 337 Asukasmäärä 2 124 2 146 Omavaraisuusaste, % = 100 x (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / asukasmäärä Lainakanta 31.12. = vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Lainasaamiset 31.12. = sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 21
1.5. KOKONAISTULOT JA -MENOT (ulkoiset tilit) Tulot 2014 1 000 % 2013 1 000 % Toiminta Toimintatuotot 11 362 39,0 11 072 42,5 Verotulot 5 634 19,4 5 532 21,2 Valtionosuudet 7 467 25,6 7 082 27,2 Korkotulot 13 0,0 12 0,0 Muut rahoitustulot 197 0,7 331 1,3 Satunnaiset tulot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vast. hyödykk. myyntivoitot -31-0,1-7 0,0 Investoinnit Rahoitussouudet investointeihin 372 1,3 134 0,5 Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot 41 0,1 32 0,1 Rahoitustoiminta Antolainojen vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 059 13,9 1 894 7,30 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 29 114 100,0 26 082 100,0 Menot 1 000 % 1 000 % Toiminta Toimintakulut 23 191 76,7 23 409 86,8 - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut 61 0,2 23 0,1 Muut rahoituskulut 2 0,0 Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät - Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vast. hyödykk. myyntitappiot -18 0,00 Investoinnit Investointimenot 6 581 21,8 3 380 12,5 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 22 0,1 39 0,1 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 395 1,2 114 0,4 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 30 232 100,0 26 967 100,00 22
1.6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 1.6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 23