LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 1 AIKA 21.2.2018 klo 17:00 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 2 Pöytäkirjan tarkastajat 3 3 Urban Infra revolution hankkeen tuki- ja 4 hankekumppanuussopimusten hyväksyntä 4 Vastinrahatuen osoittaminen alueellisen kokeellisen 6 kehittämistoiminnan kaupunkirakentamisen toimintatavat uudistavaan Urban infra revolution -hankkeeseen osallistuvalle FIMATEC Finnish Intelligent Module Apartments Oy:lle 5 Omarahoitustuen osoittaminen alueellisen kokeellisen 9 kehittämistoiminnan kaupunkirakentamisen toimintatavat uudistavaan Urban infra revolution -hankkeeseen osallistuvalle Design Reform Oy:lle 6 Omarahoitustuen osoittaminen alueellisen kokeellisen 11 kehittämistoiminnan kaupunkirakentamisen toimintatavat uudistavaan Urban infra revolution -hankkeeseen osallistuvalle Totaldesign Oy:lle 7 Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan laskujen 13 hyväksyjät 8 Yksityishenkilöille 410 Hartikkalan kylän tilalle Mäkelä RN:o 15 1:111 myönnetyn maisematyöluvan poistaminen aiheettomana (asiavirheen korjaaminen hallintolain 50 ja 52 :ien mukaisesti) 9 Poikkeamislupa 23 Kariniemen kaupunginosan korttelin 25 21 tontille 1 10 Poikkeamislupa 444 Lensulan kylän tilasta Surmamäki RN:o 25 4:67 muodostettavalle määräalalle 11 Imatrantien katusuunnitelman muutoksen välillä Mäkikatu - 30 Ainonkatu hyväksyminen (7 Kimpinen) 12 Jäätelökioskipaikkojen hinnoittelu ja vuokraaminen 32 13 Greenreality-kodit ja yritykset hanke 34 14 Lausunto monitoimijäähallin sijoituspaikkavaihtoehdoista 37 15 Tiedoksi merkittävät asiat 41
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 2 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Päätös Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 3 2 Pöytäkirjan tarkastajat Puheenjohtajan ehdotus Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Miia Asikainen ja Johanna Thomander-Tiainen.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 4 3 Urban Infra revolution hankkeen tuki- ja hankekumppanuussopimusten hyväksyntä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/640/00.01.05.02/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Johtaja Ojapelto Mikko 050 512 1853 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. UIR Hankkeen kumppanuussopimus 2. UIR hankkeen Tukisopimus Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 3.4.2017 kaupungin osallistumisesta Euroopan Unionin UIA-hankehakuun. Urban Innovative Actions (UIA) -haku on tarkoitettu eurooppalaisille kaupungeille. Huhtikuun 14. päivä päättyneellä hakukierroksella yhtenä teemana oli kiertotalous. Tähän teemaan Lappeenrannan kaupunki ja Wirma Lappeenranta Oy valmistelivat yhdessä alueen teollisuusyritysten ja korkeakoulujen kanssa n. 4,2 M hankeesityksen. Esitys hyväksyttiin ja hankkeelle myönnettiin EUrahoitusta 3 386 638, päätös 21.11.2017. Hanke on alkanut 1.11.2017 ja Lappeenrannan kaupungin hankkeen hallinnoijana toimii elinvoima- ja kaupunkikehitystoimialan yrityspalvelut (Wirma). Wirman vastuulla on ollut valmistella hankkeen tuki- ja hankekumppanuussopimukset. Tukisopimukseen rahoittaja ei hyväksy muutoksia, mutta hankekumppanuussopimus on valmisteltu sisällöllisesti yhteistyössä hankekumppanien kanssa ja lopullinen sopimus on viimeistelty yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin lakiosaston kanssa (Eero Immonen ja Johanna Alatalo). Tukisopimus on rahoittajan ja Lappeenrannan kaupungin välinen sopimus, jossa sovitaan oikeuksista, vastuista ja velvoitteista. Tukisopimus tehdään englannin kielisenä. Hankekumppanuussopimus on Lappeenrannan kaupungin ja muiden hankepartnereiden välinen sopimus, jossa sovitaan kaikkien hankepartnereiden välisistä oikeuksista, vastuista ja
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 5 Esittelijän ehdotus Päätös velvoitteista. Hankekumppanuussopimus tehdään suomenkielisenä. Tuki- ja hankekumppanussopimuksissa sovitaan projektin hankerahoituksen järjestelyistä. Koko EU-tuki tulee Lappeenrannan kaupungille, joka edelleen jakaa tukirahoituksen hankekumppaneille sovitun mukaisesti. Kaikille hankekumppaneille on määritetty tuen käyttötarkoitus ja tavoitteet. Jos joku hankekumppaneista ei täytä tuelle asetettuja vaatimuksia, vastaa tämä hankekumppani tuen palautuksesta rahoittajalle. Lisäksi Lappeenrannan kaupunki tukee kolmen hankekumppanin hankkeen omarahoitusta yhteensä 152 455,40. Tämä tuki katetaan pääosin yrityspalveluille osoitetusta 125 000 talousarvion elinkeinopoliittisten määrärahojen investointiosasta (KH päätös 3.4.2017) sekä Lappeenrannan kaupungin oman henkilökunnan työllä. Jotta voidaan varmistaa, että edellä mainittu omarahoitustuki tulee käytettyä oikein, on tuki jaksotettu tavoitteisiin ja esim. FIMATEC Oy:n osalta tukimaksatus jakautuu kolmelle vuodelle. hyväksyy UIR hankkeen tuki- ja hankekumppanussopimukset. Täytäntöönpano Mikko Ojapelto
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 6 4 Vastinrahatuen osoittaminen alueellisen kokeellisen kehittämistoiminnan kaupunkirakentamisen toimintatavat uudistavaan Urban infra revolution - hankkeeseen osallistuvalle FIMATEC Finnish Intelligent Module Apartments Oy:lle Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/640/00.01.05.02/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Johtaja Ojapelto Mikko 050 512 1853 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 3.4.2017 kaupungin osallistumisesta Euroopan Unionin UIA-hankehakuun. Urban Innovative Actions (UIA) -haku on tarkoitettu eurooppalaisille kaupungeille. Huhtikuun 14. päivä päättyneellä hakukierroksella yhtenä teemana oli kiertotalous. Tähän teemaan Lappeenrannan kaupunki ja Wirma Lappeenranta Oy valmistelivat yhdessä alueen teollisuusyritysten ja korkeakoulujen kanssa n. 4,2 M hankeesityksen. Esitys hyväksyttiin ja hankkeelle myönnettiin EUrahoitusta 3 386 638, päätös 21.11.2017. Hankkeen tavoitteena on uudistaa kaupunkirakentamisen työmenetelmiä, luoda uusia rakennusteollisuuden vientituotteita, käynnistää rikastushiekan käsittelylaitoksen investoinnin esisuunnittelu sekä edistää kaupunkirakentamisen ympäristöystävällisyyttä, esteettisyyttä sekä työllisyyttä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 4,2 M, josta EUrahoituksella katetaan 80 %. Etelä-Karjalasta koottavan yritys- ja kuntarahoituksen määrä on 860 000. Omarahoitukseen osallistuvat mm. maakunnassa toimivat metsäteollisuusyritykset (UPM-kymmene Oyj, MetsäGroup ja Stora Enso International Oy), Outotec (Finland) Oy, Nordkalk Oy sekä Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu tuottavat eri työpaketeissa tarvittavaa asiantuntijatietoa. Hankkeen pääkoordinaattorina toimii Lappeenrannan kaupunki.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 7 FIMATEC Finnish Intelligent Module Apartments Oy, jäljempänä FIMATEC Oy, kehittää 3D-tulostusteknologiaa. Hankkeeseen sisältyy myös pilottikohteiden 3D-tulostaminen, joka voi olla esim. esteettisten meluaitojen ja keskustojen viihtyvyyttä lisäävien rakenteiden tulostaminen tai myöhemmin täsmennettävän kohteen rakentaminen. Tulostettavat pilottikohteet ovat Lappeenrannan kaupungin omaisuutta. Kaupungin omarahoitusosuus kolmelle vuodelle on yhteensä 275 000. Tästä 150 000 rahoitetaan kaupungin ja sen yrityspalvelutiimin henkilöstöpanoksina sekä Wirma yrityspalveluille osoitetusta 125 000 talousarvion elinkeinopoliittisten määrärahojen investointiosasta. Lappeenrannan kaupunki tukee FIMATEC Oy:n omarahoitusosuutta hankkeessa yhteensä 119 624,40. Tämä tuki katetaan pääosin yrityspalveluille osoitetusta 125 000 talousarvion elinkeinopoliittisten määrärahojen investointiosasta (KH päätös 3.4.2017) tai Lappeenrannan kaupungin oman henkilökunnan työllä. Lappeenrannan kaupungin FIMATEC Oy:lle osoittamaa omarahoitustukea on pidettävä Euroopan unionin perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisena valtiontukena. Tuki myönnetään komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) 25 artiklan mukaisena Tutkimusja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävänä kokeellisen kehittämisen tukena. Tuensaajaa FIMATEC Oy -nimistä osakeyhtiötä kohtaan ei ole annettu sellaista komission aikaisempaan päätökseen perustuvaa maksamatonta perintäpäätöstä, jossa tuki olisi julistettu sääntöjen vastaiseksi tai sisämarkkinoille soveltumattomaksi eikä yritys ole ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti vaikeuksissa oleva yritys. Tuki täyttää myös muut ryhmäpoikkeusasetuksen I luvun mukaiset yhteisten sääntöjen edellytykset. Tuen myöntävän toimielimen päätöksestä tehdään komissiolle yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen liitteen II mukainen jälki-ilmoitus työ- ja elinkeinoministeriön välityksellä sähköisesti. FIMATEC Oy:n arvioidut toimintakustannukset hankkeessa ovat vuosille 2017-2020 yhteensä 1 123 122 euroa, josta yrityksen omarahoitusosuus on 224 624,40 euroa. Omarahoitustuki on 119 624,40 euroa eli 11,53 % tukikelpoisista kustannuksista.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 8 Esittelijän ehdotus Päätös Tukikelpoiset kustannukset sisältävät muun muassa henkilöstökustannuksia, matkakustannuksia, välineiden ja laitteiden kustannuksia, asiantuntijapalveluita sekä muita yleis- ja toimintakustannuksia, mutta ei sisällä flat rate (15 %) kustannuksia. Myös Imatran kaupunki osallistuu UIR hankkeeseen sekä hankekumppanina että rahoittajana ja myöntää samassa hankkeessa omarahoitustukea yhteensä 105 000 euroa FIMATEC Oy:lle. Omarahoitustuki on 9,35 % tukikelpoisista kustannuksista. Omarahoitustukea maksetaan osissa vuosittain ehdollisena edellyttäen, että koko hanke etenee hankesuunnitelman mukaisesti. Imatran kaupungin päätökset perustuvat samaan edellä esitettyyn komission asetukseen. Hankkeen rahoittamiseen sitoutuminen vuoteen 2020 asti on perusteltua, sillä uuden menetelmän ja materiaalin kokeellinen kehittäminen ja yhteistyö muun tutkimus- ja kasvuyritysekosysteemin kanssa on tehtävä pitkäjänteisesti. Omarahoitustukea maksetaan osissa vuosittain ehdollisena edellyttäen, että koko hanke etenee hankesuunnitelman mukaisesti (vuonna 2018 40 000, 2019 40 000 ja 2020 39 624,40 ). hyväksyy FIMATEC Oy:lle osoitettavan omarahoitustuen 119 624,40 hankkeessa tehtävän alueellisen kokeellisen kehittämistoiminnan edistämiseen. Omarahoitustukea maksetaan osissa vuosittain ehdollisena edellyttäen, että koko hanke etenee hankesuunnitelman mukaisesti (vuonna 2018 40 000, 2019 40 000 ja 2020 39 624,40 ). Täytäntöönpano Mikko Ojapelto
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 9 5 Omarahoitustuen osoittaminen alueellisen kokeellisen kehittämistoiminnan kaupunkirakentamisen toimintatavat uudistavaan Urban infra revolution - hankkeeseen osallistuvalle Design Reform Oy:lle Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/640/00.01.05.02/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Johtaja Ojapelto Mikko 050 512 1853 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 3.4.2017 kaupungin osallistumisesta Euroopan Unionin UIA-hankehakuun. Urban Innovative Actions (UIA) -haku on tarkoitettu eurooppalaisille kaupungeille. Huhtikuun 14. päivä päättyneellä hakukierroksella yhtenä teemana oli kiertotalous. Tähän teemaan Lappeenrannan kaupunki ja Wirma Lappeenranta Oy valmistelivat yhdessä alueen teollisuusyritysten ja korkeakoulujen kanssa n. 4,2 M hankeesityksen. Esitys hyväksyttiin ja hankkeelle myönnettiin EUrahoitusta 3 386 638, päätös 21.11.2017. Hankkeen tavoitteena on uudistaa kaupunkirakentamisen työmenetelmiä, luoda uusia rakennusteollisuuden vientituotteita, käynnistää rikastushiekan käsittelylaitoksen investoinnin esisuunnittelu sekä edistää kaupunkirakentamisen ympäristöystävällisyyttä, esteettisyyttä sekä työllisyyttä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 4,2 M, josta EUrahoituksella katetaan 80 %. Etelä-Karjalasta koottavan yritys- ja kuntarahoituksen määrä on 860 000. Omarahoitukseen osallistuvat mm. maakunnassa toimivat metsäteollisuusyritykset (UPM-kymmene Oyj, MetsäGroup ja Stora Enso International Oy), Outotec (Finland) Oy, Nordkalk Oy sekä Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu tuottavat eri työpaketeissa tarvittavaa asiantuntijatietoa. Hankkeen pääkoordinaattorina toimii Lappeenrannan kaupunki.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 10 Esittelijän ehdotus Päätös Design Reform Oy on muotoiluun, tuotteistukseen ja 3D virtuaalituotantoon keskittynyt yritys. Hankkeessa yrityksen rooli on pilottikohteiden muotoilussa, piirtämisessä ja tallentamisessa muotoon, jota 3D tulostin voi lukea. Lisäksi yritys tuottaa yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa virtuaalitodellisuuteen perustuvan 3D mallinnuksen erikseen päätettävästä kaupunkialueesta. Kaupungin omarahoitusosuus kolmelle vuodelle on yhteensä 275 000. Tästä 150 000 rahoitetaan kaupungin ja sen yrityspalvelutiimin henkilöstöpanoksina sekä Wirma yrityspalveluille osoitetusta 125 000 talousarvion elinkeinopoliittisten määrärahojen investointiosasta. Lappeenrannan kaupunki tukee Design Reform Oy:n omarahoitusosuutta hankkeessa yhteensä 17 461,40. Tämä tuki katetaan pääosin yrityspalveluille osoitetusta 125 000 talousarvion elinkeinopoliittisten määrärahojen investointiosasta (KH päätös 3.4.2017) tai Lappeenrannan kaupungin oman henkilökunnan työllä. Tukitoimenpiteen ei katsota täyttävän kaikkia Euroopan unionin perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan perusteita eikä niihin sen vuoksi sovelleta perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusvelvollisuutta. Tuki on merkitykseltään vähäistä ja se myönnetään De minimis asetuksen mukaisena tukena (komission asetus (EU) N:o 1407/2013). Design Reform Oy on ilmoittanut tuen maksajalle, että yritykselle ei ole myönnetty kuluvan ja viimeisen kahden vuoden aikana De minimis asetuksen mukaista tukea niin, että 200 000 euroa ylittyisi laskenta-ajalta. hyväksyy Design Reform Oy:lle osoitettavan omarahoitustuen 17 461,40 UIR hankkeessa tehtävän alueellisen kokeellisen kehittämistoiminnan edistämiseen. Tuki myönnetään De minimis asetuksen mukaisena tukena. Täytäntöönpano Mikko Ojapelto
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 11 6 Omarahoitustuen osoittaminen alueellisen kokeellisen kehittämistoiminnan kaupunkirakentamisen toimintatavat uudistavaan Urban infra revolution - hankkeeseen osallistuvalle Totaldesign Oy:lle Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/640/00.01.05.02/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Johtaja Ojapelto Mikko 050 512 1853 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 3.4.2017 kaupungin osallistumisesta Euroopan Unionin UIA-hankehakuun. Urban Innovative Actions (UIA) -haku on tarkoitettu eurooppalaisille kaupungeille. Huhtikuun 14. päivä päättyneellä hakukierroksella yhtenä teemana oli kiertotalous. Tähän teemaan Lappeenrannan kaupunki ja Wirma Lappeenranta Oy valmistelivat yhdessä alueen teollisuusyritysten ja korkeakoulujen kanssa n. 4,2 M hankeesityksen. Esitys hyväksyttiin ja hankkeelle myönnettiin EUrahoitusta 3 386 638, päätös 21.11.2017. Hankkeen tavoitteena on uudistaa kaupunkirakentamisen työmenetelmiä, luoda uusia rakennusteollisuuden vientituotteita, käynnistää rikastushiekan käsittelylaitoksen investoinnin esisuunnittelu sekä edistää kaupunkirakentamisen ympäristöystävällisyyttä, esteettisyyttä sekä työllisyyttä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 4,2 M, josta EUrahoituksella katetaan 80 %. Etelä-Karjalasta koottavan yritys- ja kuntarahoituksen määrä on 860 000. Omarahoitukseen osallistuvat mm. maakunnassa toimivat metsäteollisuusyritykset (UPM-kymmene Oyj, MetsäGroup ja Stora Enso International Oy), Outotec (Finland) Oy, Nordkalk Oy sekä Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu tuottavat eri työpaketeissa tarvittavaa asiantuntijatietoa. Hankkeen pääkoordinaattorina toimii Lappeenrannan kaupunki.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 12 Esittelijän ehdotus Päätös Totaldesign Oy on muotoilun ja tuotteistukseen keskittynyt yritys. Yrityksellä on osaamista hankkeessa tehtävään lopputuotteen materiaalikehitykseen ja lopputuotteiden muotoiluun. Kaupungin omarahoitusosuus kolmelle vuodelle on yhteensä 275 000. Tästä 150 000 rahoitetaan kaupungin ja sen yrityspalvelutiimin henkilöstöpanoksina sekä Wirma yrityspalveluille osoitetusta 125 000 talousarvion elinkeinopoliittisten määrärahojen investointiosasta. Lappeenrannan kaupunki tukee Totaldesign Oy omarahoitusosuutta hankkeessa yhteensä 15 370,00. Tämä tuki katetaan pääosin yrityspalveluille osoitetusta 125 000 talousarvion elinkeinopoliittisten määrärahojen investointiosasta (KH päätös 3.4.2017) tai Lappeenrannan kaupungin oman henkilökunnan työllä. Tukitoimenpiteen ei katsota täyttävän kaikkia Euroopan unionin perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan perusteita eikä niihin sen vuoksi sovelleta perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusvelvollisuutta. Tuki on merkitykseltään vähäistä ja se myönnetään De minimis asetuksen mukaisena tukena (komission asetus (EU) N:o 1407/2013). Totaldesign Oy on ilmoittanut tuen maksajalle, että yritykselle ei ole myönnetty kuluvan ja viimeisen kahden vuoden aikana De minimis asetuksen mukaista tukea niin, että 200 000 euroa ylittyisi laskenta-ajalta. hyväksyy Totaldesign Oy:lle osoitettavan omarahoitustuen 15 370,00 UIR hankkeessa tehtävän alueellisen kokeellisen kehittämistoiminnan edistämiseen. Tuki myönnetään De minimis asetuksen mukaisena tukena. Täytäntöönpano Mikko Ojapelto
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 13 7 Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan laskujen hyväksyjät Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/622/02.06.01.01/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi Valmistelija/lisätiedot: Talous- ja kehittämispäällikkö Huovila Krista etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi 040 740 1643 040 717 9818 Esittelijän ehdotus Liitteet 1. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen laskujen hyväksyjät Lautakunnat määrittelevät laskujen hyväksymisrajat. Rajat ovat arvonlisäverollisia. Konsernihallinnon suositus hyväksymisrajoiksi on seuraava: Toimialajohtaja yli 60 000 euroa Vastuualuejohtaja 60 000 euroa Palveluyksikön/alueen päällikkö 30 000 euroa Toimintayksikön päällikkö 10 000 euroa Lautakunta voi antaa perustellusta syystä yksittäiselle päällikölle korkeamman hyväksymisrajan. Perustelu syy voi olla se, että yksikön toiminnan luonteesta johtuen sillä on jatkuvien sopimusten mukaisia, kuukausittain toistuvia tätä rajaa isompia laskuja, joita ei toimialan johdon harkinnan mukaan ole tarpeen sisäisen valvonnan toteuttamiseksi alistaa ylemmän esimiestason hyväksyttäväksi. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtajalla on hyväksymisoikeus kaikkiin toimialan laskuihin. Vastuualueiden johtajat voivat hyväksyä kaikki oman vastuualueensa laskut hyväksymisvaltuutensa puitteissa. Muut laskujen hyväksyjät ja hyväksymisvaltuudet on esitetty liitteessä kustannuspaikoittain. vahvistaa Kaupunkikehitys vastuualueen ja Etelä-Karjalan maaseututoimen kustannuspaikkojen laskujen hyväksymisoikeudet liitteen mukaisesti.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 14 Päätös Täytäntöönpano Kaupunkikehityksen vastuualueen johtajat Etelä-Karjalan maaseututoimen johtaja
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 15 8 Yksityishenkilöille 410 Hartikkalan kylän tilalle Mäkelä RN:o 1:111 myönnetyn maisematyöluvan poistaminen aiheettomana (asiavirheen korjaaminen hallintolain 50 ja 52 :ien mukaisesti) Liittyy asiahallinnan asiaan: 959/10.03.00.12/2017 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit 040 653 0745 Kaavasuunnittelija Luukkonen Tarja 040 650 3340 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Sijaintikartta 405-410-1-111 2. Lisäkirje 16.1.2018 3. Kaupunkikehityslautakunnan päätös 27.12.2017 165 405-410-1-111 4. Asianosaisen vaatimus 8.1.2018 Asiakirjat Maisematyöluvan hakemusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Maisematyöluvan myöntäminen on päätöksellään 27.12.2017 165 myöntänyt yksityishenkilöille MRL 128 :n mukaisen maisematyöluvan puiden kaatamiseen 410 Hartikkalan kylän tilalle Mäkelä RN:o 1:111 (405-410-1-111) oheisena liitteenä olevasta pöytäkirjan otteesta tarkemmin ilmenevillä ehdoilla ja suosituksilla. Kaupunkikehityslautakunnan päätös on annettu julkipanon jälkeen. Lupa on voimassa 3 vuotta päätöksen antamisesta lukien. Alue sijaitsee Jyrkilänkankaalla Lepoharjun hautausmaan ja rautatiealueen välissä. Asianosaisen vaatimuskirje 8.1.2018 ja lisäkirje 16.1.2018
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 16 Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys on maisematyöluvan saaneiden yksityishenkilöiden asiamiehenä vaatimuskirjeellä 8.1.2018 pyytänyt Hartikkalan kylän tilan Mäkelä RN:o 1:111 maisematyöluvan mitätöintiä, lupamaksun mitätöintiä sekä korvausta naapureiden kuulemisesta aiheutuneista kuluista (6x 56 euroa = 336 euroa). Vaatimuskirjettä on täydennetty lisäkirjeellä 16.1.2018. Vaatimuksen tekijät ovat perustelleet vaatimuksiaan kirjeestä ja lisäkirjeestä tarkemmin ilmenevin tavoin seuraavasti: - Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton keskustaajaman yleiskaava, jolloin maisematyölupaa ei lainsäädännön mukaan tarvita. - Toimenpide on vaikutuksiltaan vähäinen, eikä sillä ole mitään, tai ainakaan kielteisiä maisemavaikutuksia. Vähäisiin toimenpiteisiin ei tarvita maisematyölupaa (MRL 128 2 mom.). Vähäisyys tulee arvioida maisemavaikutusten perusteella. - Hakkuusta on tehty metsänkäyttöilmoitus ja siitä ilmenee hakkuulupa. Tätä toimintaa valvoo Suomen metsäkeskus, koska alueella on voimassa metsälaki. - Yleiskaavan toteuttamiseksi tarpeellisiin tai ratalain mukaiseen ratasuunnitelmaan perustuviin töihin ei tarvita maisematyölupaa. Rautatien suoja-alueen osalta kyse lienee em. töistä, joten lupaa ei tarvita. - Asetetut lupaehdot ja -suositukset ovat perusteettomia, ne eivät perustu lakiin eikä niitä sen vuoksi ole oikeutta tai mahdollisuutta määrätä. Vain MRL 19 luvun säännökset rakennuslupamenettelystä koskevat maisematyölupaa. Asia on sanottu MRL 130 :ssä. Aloittamisilmoituksesta on säädetty MRL 20 luvussa ja vastaavasta työnjohtajasta MRL 17 luvussa, jotka eivät koske maisematyölupia. - Lupaa on haettu kaupunkisuunnittelun neuvonnan perusteella. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan viranhaltijat ovat ylittäneet lailliset toimivaltansa ja menettely on ollut hallintolain vastaista. Vaatimuskirje ja lisäkirje ovat tämän lista-asian liitteinä. Kaupunkisuunnittelun lausunto Kaavallinen tilanne
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 17 Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton keskustaajaman yleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 25.10.1999. Yleiskaavassa toimenpidealue on virkistysaluetta (merkintä V). Kaavamääräys: Virkistysalue. Alue varataan yleiseen virkistystoimintaan, liikuntapalveluille ja ulkoilukäyttöön. Alueella sallitaan: 1. ulkoilua, liikuntaa ja muuta yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen ja 2. rakentaminen alueella harjoitettavan maa- ja metsätaloustoiminnan tarpeisiin siten, että rakentaminen soveltuu hyvin maisemaan eikä merkittävästi vaikeuta alueen pääasiallista käyttöä. Rakennuslain 124 a :ään perustuva kaavamääräys: 1. Alueella ei sallita virkistyskäyttöä vaikeuttavaa tai maisemakuvaa tai biologian opetuskohteita turmelevaa puiden kaatamista, kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- tai täyttämistyötä tai muuten näihin verrattavaa toimenpidettä. 2. Vesistöä tai peltoaukeaa rajaavan puuston avohakkuuta ei sallita 50 metrin reunavyöhykkeellä. Suositukset: 1. Alueen metsät on hoidettava puistometsinä. 2. Alueen pellot on hoidettava viljeltyinä tai niittyinä. Maakuntakaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 21.11.2011, alue on taajamatoimintojen alueella (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Keskustaajaman osayleiskaava 2030, itäinen osa-alue on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.11.2017. Osayleiskaavassa toimenpidealue on asuntoaluetta/reservialuetta (merkintä A/res), toimenpidealuetta ei koske maisematyölupamääräys. Kaupunginhallitus on 15.1.2018 päättänyt, että kaava julistetaan voimaan muilta, kuin valituksen alaisilta osilta. Osayleiskaava tulee kyseisellä alueella lainvoimaiseksi 30 päivän kuluttua päätöksen julkipanosta. Toimenpidealueella ei ole asemakaavaa. Maisematyöluvan tarpeen arviointia Maisematyöluvan tarpeesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä seuraavasti:
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 18 Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus): 1) asemakaava-alueella; 2) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään; 3) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, lukuun ottamatta puiden kaatamista yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella; eikä 4) alueella, jolla on voimassa 53 :ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle rakennuskielto on yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten määrätty. (21.4.2017/230) Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Lupa ei ole myöskään tarpeen, jos toimenpide perustuu maantielain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan. (2.2.2007/112) --- Maisematyöluvan hakijoita ohjeistettaessa ja lupa-asiaa lautakunnan käsittelyyn valmisteltaessa on tämän asian aiemmassa vaiheessa nähty, että edellä mainitun säännöksen kohta 3) edellyttäisi tässä tapauksessa maisematyöluvan hakemista. Vaatimuskirjeen tekijät ovat vaatineet maisematyöluvan mitätöintiä vedoten muun muassa siihen, että alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jonka perusteella maisematyölupaa tarvittaisiin. Vaatimuskirjeen tekijöiden vaatimus on oikeutettu. Oikeusvaikutukseton yleiskaava ei velvoita kaavassa olevasta kaavamääräyksestä huolimatta maanomistajaa hakemaan maisematyölupaa.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 19 Myöskään uuden, pian voimaan tulevan keskustaajaman osayleiskaavan 2030, itäinen alue mukaan nyt kysymyksessä olevalle toimenpidealueelle ei olisi tarvetta hakea maisematyölupaa. Kaupunkikehityslautakunnan päätöksellä 27.12.2017 165 myönnetty lupa tulisi vaatimuskirjeen perusteella poistaa aiheettomana ja vaatimuksen tekijöille tulisi palauttaa luvan hakemisesta aiheutuneet kulut kokonaisuudessaan: Lupamaksu 250 ja naapurien kuulemiskulut 6 x 56 = 336, yhteensä 586. Vaatimuskirjeen tekijöiden esittämiin muihin luvantarpeen puuttumista koskeviin perusteluihin ei edellä mainittu huomioiden (lupa ei ole tarpeen yleiskaavatilanteesta johtuen) ole tarvetta enemmälti ottaa kantaa. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä-Suomen hallintooikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Asiavirheen korjaamista koskevasta sääntelystä Hallintolain 50 :ssä säännellään asiavirheen korjaamisesta. Säännöksen mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, muun muassa jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai jos päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen. Hallintolain 52 :ssä säädetään korjaamisasian vireilletulosta ja käsittelystä. Viranomainen käsittelee korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Aloite on tehtävä tai vaatimus virheen korjaamiseksi on esitettävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Säännöksen mukaan asiavirheen korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään uudelleen ja asiassa annetaan uusi päätös. Asiavirheen korjaamisesta on tehtävä merkintä alkuperäisen päätöksen taltiokappaleeseen tai viranomaisen käytössä olevaan tietojärjestelmään. Uusi tai korjattu toimituskirja on annettava asianosaiselle maksutta.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 20 Esittelijän ehdotus Päätös päättää asiavirheen korjaamista koskevien hallintolain 50 ja 52 :ien perusteella käsitellä 410 Hartikkalan kylän tilaa Mäkelä RN:o 1:111 (405-410-1-111) koskevan maisematyölupa-asian uudelleen. Edellä esittelytekstissä ilmenevin perustein lautakunta päättää - aiheettomana poistaa vaatimuksen tekijöille 410 Hartikkalan kylän tilalle Mäkelä RN:o 1:111 (405-410-1-111) 27.12.2017 165 myönnetyn MRL 128 :n mukaisen maisematyöluvan ja - todeta, että vaatimuksen tekijöiden ilmoittama toimenpide ei edellytä maisematyölupaa. Vaatimuksen tekijöille palautetaan maisematyöluvan hakemisesta aiheutuneet kulut, yhteensä 586 euroa. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Täytäntöönpano hakija naapurit ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 21 9 Poikkeamislupa 23 Kariniemen kaupunginosan korttelin 25 tontille 1 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1376/10.03.00.02/2017 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit 040 653 0745 Kaavasuunnittelija Luukkonen Tarja 040 650 3340 Kaavasuunnittelija Kettunen Matti 040 484 9745 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Asemakaavaote 405-23-25-1 2. Asemapiirros 405-23-25-1 3. Julkisivut 405-23-25-1 4. Pohjapiirros 405-23-25-1 5. Poikkeamistilannekartta 405-23-25-1 6. Sijaintikartta 405-23-25-1 7. Valokuvia 405-23-25-1 Hakemus liitteineen on nähtävänä kokouksessa. Kiinteistönvälitys Kotikulma Oy hakee Joona Hytin ja Noora Tykkyläisen valtakirjalla MRL 171-174 :n mukaista lupaa omakotitalon jo rakennettuun laajennukseen 23 Kariniemen kaupunginosan korttelin 25 tontille 1 (405-23-25-1). Rakennusluvan mukainen talon kerrosala on 170 k-m 2. Laajennuksen koko on 53,5 k-m 2. Tontin pinta-ala on 931 m 2. Rakennuspaikan osoite on Maininkikatu 46. Hakemus ja perustelut Alkuperäinen omistaja on laajentanut rakennusta ilman laajennukseen vaadittua rakennuslupaa/ poikkeamislupaa. Kiinteistö on vaihtanut omistajaa kahteen kertaan. Nykyinen omistaja on asunut talossa vuodesta 2016. Rakennus ja sen laajennus ovat olleet rakennettuna yli 20 vuotta. Viimeisimmässä omistajanvaihdoksessa on huomattu lupien puute, joten nyt halutaan luvat kuntoon. Rakennusoikeutta on ylitetty 37,3 k-m 2 eli 20 %, joten rakennusvalvonta on vaatinut poikkeamiskäsittelyä. Kaavallinen tilanne
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 22 Alueella on voimassa ympäristöministeriön 19.5.1989 hyväksymä asemakaava, jossa tontti kuuluu erillispientalojen korttelialueeseen (merkintä AO). Tontin tehokkuusluku on e=0,20. Merkintä 1/2 I: Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kaavassa lukumäärältään mainittujen kerrosten alapuolella olevasta tilasta kerrosluvun estämättä käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Merkintä I 2/3: Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kaavassa lukumäärältään mainittujen kerrosten yläpuolella olevasta tilasta kerrosluvun estämättä käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Alueelle ei ole suunnitteilla asemakaavamuutoksia. Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Kaupunki on kuullut poikkeamislupahakemuksen vireille tulon johdosta naapureita korttelin 24 tontilta 4, korttelin 26 tonteilta 1 ja 1 sekä korttelin 27 tontilta 1. Lappeenrannan kaupungin maaomaisuuden hallintaa on kuultu kaupungin omistamien kortteli 24 tontti 4 ja puistoalueiden osalta. Naapureilta ei määräaikana saapunut huomautuksia. Hankkeen vireille tulosta on kuulutettu kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla 16. 29.1.2018. Kuulutusaikana ei saapunut huomautuksia. Viranomaislausunnot Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ei jättänyt lausuntoa. Poikkeaminen Poikkeamislupaa haetaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 58 :n tarkoittamasta rakentamisesta vastoin asemakaavaa; hakemuksessa ylitetään asemakaavan määräämä enimmäisrakennusoikeus. MRL 171 : n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisluvan mm. nyt kyseessä olevassa tapauksessa. Poikkeamisluvan myöntämisen edellytyksenä on MRL 171 :n mukaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 23 Esittelijän ehdotus rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan johtosäännön perusteella kaupunkikehityslautakunta ratkaisee kaupungin toimivallassa olevat poikkeamisluvat. Kaupunkisuunnittelun lausunto Asemakaavan määräyksen mukainen rakennusoikeus on tehokkuusluvun e = 0,20 mukaan 186,2 k-m 2. Käytettyä rakennusoikeutta on 170 k-m 2, johon haetaan lisäystä 53,5 k-m 2. Kerrosalan ylitys on täten 20 %. Rakennukseen on tehty takkahuoneen ja olohuoneen laajennukset sekä lisämakuuhuone, ruokailutila ja tuulikaappi. Yksi makuuhuone on muutettu halliksi ja vanha tuulikaappi liitetty eteishalliin. Lisäksi on rakennettu osittain katettu terassi. Tontin kerrosalan ylitys on kohtuullinen. Laajennuksilla ei ole merkittävää vaikutusta katunäkymään ja kaupunkikuvaan. Naapurit eivät ole antaneet huomautuksia. Poikkeamisluvan myöntäminen ei nyt kyseessä olevassa tapauksessa aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei johda myöskään vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Lupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Tätä poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava kahden vuoden kuluessa. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä-Suomen hallintooikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. myöntää MRL 171-174 :n mukaisesti Kiinteistönvälitys Kotikulma Oy:lle Joona Hytin ja Noora Tykkyläisen valtakirjalla luvan omakotitalon rakennettuun laajennukseen 23 Kariniemen kaupunginosan korttelin 25 tontille 1 (405-23-25-1) hakemuksen mukaisesti. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Tätä poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava kahden vuoden kuluessa.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 24 Päätös Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 25 10 Poikkeamislupa 444 Lensulan kylän tilasta Surmamäki RN:o 4:67 muodostettavalle määräalalle Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1224/10.03.00.02/2017 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit 040 653 0745 Kaavasuunnittelija Kettunen Matti 040 484 9745 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Asemapiirros 405-444-4-67 2. Maakuntakaavaote 405-444-4-67 3. Poikkeamistilannekartta 405-444-4-67 4. Sijaintikartta 405-444-4-67 Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Erkki Kosonen hakee MRL 171-174 :n mukaista lupaa uuden rantarakennuspaikan muodostamiseen 444 Lensulan kylän tilasta Surmamäki RN:o 4:67 (405-444-4-67) muodostettavalle määräalalle. Määräalan alueella on aitta ja sauna olemassa olevina rakennuksina. Aitan koko on 9,0 k-m 2 ja saunan 23 k-m 2. Tilasta erotettava määräala on n. 3060 m 2 ja tilan pinta-ala on 6,165 hehtaaria. Rakennuspaikan osoite on Suoheikintie 67. Hakemus ja perustelut Hakijalla on vuokrattuna tilasta noin 2000 m 2 laajuinen määräala, jolla aitta ja sauna sijaitsevat. Vuonna 2000 myönnetyn rakennusluvan ehtona on, että aittaa ja saunarakennusta ei saa erottaa omaksi rakennuspaikaksi kantatilasta. Nyt haetaan uuden rantarakennuspaikan muodostamista, koska halutaan turvata rakennusten tuleva käyttö ostamalla tilasta määräala. Kaavallinen tilanne Määräala sijoittuu Humaljärven rannalle rantavyöhykkeelle. Rakentamista ohjaa Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys (kv. hyv. 29.8.2016). Keskeisimmät määräykset lupahakemusta koskien: - Loma-asunnon rakennuspaikan pinta-alan vähintään 3000 m².
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 26 - Rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 60 metriä (ns. muunnettu rantaviiva). - Rakennuksen etäisyyden keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulisi olla vähintään 30 metriä. Saunarakennus, jonka kerrosala on enintään 25 m², taikka alle 10 m² suuruinen vaja tai grillikatos on mahdollista rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin 10 metriä. - Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä. - Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden 1-asuntoisen rakennuksen sekä kolme talousrakennusta. - Ranta-alueella sijaitsevan rakennuspaikan rakennusoikeus enintään 150 k-m²; erillisen saunarakennuksen enimmäiskerrosala on 25 m². Alueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 21.12.2011. Suunnittelualue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla ei ole hankkeen kannalta erityisiä merkintöjä. Kaupunkisuunnittelu on aloittanut Lappeenrannan pienvesien ranta-alueille maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan laadinnan. Tulevan kaavan tavoitteena on pienvesistöjen rantojen käytön suunnittelu huomioiden alueiden erityispiirteet ja arvot. Rantaosayleiskaavatyön yhteydessä tullaan tekemään emätilatarkastelu ja rantamitoitus maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi. Rantaosayleiskaavassa tullaan osoittamaan rantarakennuspaikat, jolloin rakennusluvat voidaan myöntää suoraan rantaosayleiskaavan perusteella, (MRL 44 ). Lisäksi osayleiskaavassa tutkitaan ranta-aluille sijoittuvat kyläalueet kyläkaavaperiaattein. Aikataulullisesti tavoitteena on, että Lappeenrannan pienvesien rantaosayleiskaava olisi kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä vuonna 2021. Alueella ei ole asemakaavaa. Kiinteistönmuodostushistoria ja rantamitoitus Tila Surmamäki RN:o 4:67 on rekisteröity vuonna 1980. Tila on muodostunut emätilasta Surmamäki RN:o 4:45, joka on rekisteröity 3.2.1969 ja lakkautettu 1980. Emätilaselvityksen tarkasteluajankohta on 15.10.1969, jolloin vanhan rakennuslain rantakaavasäännökset tulivat voimaan. Emätilasta on muodostunut kaksi tilaa, josta toinen on kuivan maan tila ja toinen kyseessä oleva tila RN:o 4:67, joka on jo siis
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 27 rakennettu rantarakennuspaikka. Emätilalla on muunnettua rantaviivaa 150 metriä, jolloin mitoitukseksi saadaan yksi rantarakennuspaikka. Sama tulos saadaan mitoitusluvuilla neljä tai viisi paikkaa per mitoitettu rantaviivakilometri. Täten emätila on jo käyttänyt rakennusoikeutensa. Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Hakija on kuullut omistajia tilalta RN:o 4:50. Omistajilla ei ole hankkeeseen huomautettavaa. Hakemuksesta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla 15. 29.1.2018. Hakemukseen ei kuulutusaikana saapunut huomautuksia. Viranomaislausunnot Ympäristötoimen lausunto: Alueella on pilaantumiselle herkän alueen puhdistusvaatimukset jätevesille. Jätevesisuunnitelma tulee liittää rakennuslupahakemukseen. ELY-keskuksen lausunnon johtopäätökset: Kiinteistö 405-444-4-67 sijaitsee Humaljärven rannalla. Humaljärvellä ei ole voimassa olevaa mitoittavaa rantaosayleistai asemakaavaa, jossa määriteltäisiin kantatilakohtaiset rakennuspaikkojen lukumäärät ja rakennuspaikkakohtaiset rakennusoikeudet. Peruskarttatarkastelun perusteella kiinteistön rantaviivan pituus on noin 150 metriä ja sen rantavyöhykkeellä sijaitsee useita rakennuksia. Hakemuksessa mainitut sauna ja aitta lukeutuvat rakennusluvan ehtojen perusteella olemassa olevan rakennuspaikan talousrakennuksiksi. Vuoden 2000 rakennusluvan ehtona on kielto uuden rakennuspaikan muodostamisesta, mitä ELY-keskus pitää perusteltuna ratkaisuna. Emätilan rakentamisen mitoitus muunnetun rantaviivan kilometriä kohden mitä ilmeisimmin muodostuisi liian suureksi, joten ko. määräalaa ei voitaisi kaavassakaan osoittaa rakennuspaikaksi. ELY-keskus ei puolla poikkeamista ranta-alueen suunnittelutarpeesta, koska poikkeusluvan myöntäminen rantarakennuspaikaksi vaikeuttaisi tulevaa kaavoitusta ja vaarantaisi maanomistajien tasapuolisen kohtelun. Kaupunkisuunnittelu on aloittanut Lappeenrannan pienvesien ranta-alueille maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 28 oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan laadinnan. Tulevan kaavan tavoitteena on pienvesistöjen rantojen käytön suunnittelu huomioiden alueiden erityispiirteet ja arvot. Rantaosayleiskaavatyön yhteydessä tullaan tekemään emätilatarkastelu ja rantamitoitus maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi. ELY-keskus pitää rantarakentamisen kannalta erittäin hyvänä asiana oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan laatimista, jonka avulla voidaan ratkaista maanomistajakohtaiset rakennusoikeudet ja rakennuspaikat kokonaisuutena yksittäisten poikkeamislupakäsittelyjen sijaan. Poikkeaminen - Poikkeamista haetaan uuden rantarakennuspaikan muodostamiseen rantavyöhykkeelle. - MRL 171 :n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisluvan mm. nyt kyseessä olevassa tapauksessa. - Poikkeamisluvan myöntämisen edellytyksenä on MRL 171 :n mukaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. - Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan johtosäännön perusteella kaupunkikehityslautakunta ratkaisee kaupungin toimivallassa olevat poikkeamisluvat. Kaupunkisuunnittelun lausunto ja perustelut Hakijalla on hakemuksen perusteena säilyttää määräalan alueen ja sen rakennusten käyttömahdollisuus myös tilan mahdollisen omistajanvaihdoksen varalle, ja muodostaa vuokratusta alueesta uusi rantarakennuspaikka. Rakennusluvassa vuodelta 2000 on ollut ehtona, että vuokra-alueesta ei saa muodostaa uutta rantarakennuspaikkaa. Tilaa koskevan emätilaselvityksen ja rantaviivan mitoituksen mukaan emätila on jo käyttänyt rakennusoikeutensa: mitoituksen mukainen yksi rantarakennuspaikka on jo rakennettu ja uutta paikkaa ei mitoituksen mukaan voi sallia. Kaupunkisuunnittelu yhtyy ELY-keskuksen lausuntoon, jossa poikkeamista ranta-alueen suunnittelutarpeesta ei puolleta. Maanomistajien yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan muillekin vastaavassa asemassa oleville maanomistajille tulee sallia uuden rantarakennuspaikan muodostaminen. Sallimalla hakemuksen
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 29 Esittelijän ehdotus Päätös mukaisia rantarakennuspaikkoja poikkeamiskäsittelyllä ilman yleiskaavaa, voidaan tällöin joutua tilanteeseen, joka aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja hankaloittaa tulevan yleiskaavan valmistelua. Tekeillä olevan pienvesien rantaosayleiskaavatyön yhteydessä tullaan osoittamaan rantarakennuspaikat, jolloin rakennusluvat voidaan myöntää suoraan rantaosayleiskaavan perusteella, MRL 44. MRL 171 :n mukaan poikkeamista ei saa myöntää, jos se aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Edellä olevin perustein, lupaa ei voida myöntää. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä-Suomen hallintooikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. hylkää Erkki Kososen poikkeamislupahakemuksen MRL 171-174 :n mukaisesti 444 Lensulan kylän tilasta Surmamäki RN:o 4:67 (405-444-4-67) muodostettavalle määräalalle. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Täytäntöönpano Hakija Lpr seudun ympäristötoimi Rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 30 11 Imatrantien katusuunnitelman muutoksen välillä Mäkikatu - Ainonkatu hyväksyminen (7 Kimpinen) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/517/10.03.01.02/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Kalevirta Timo 040 637 4400 Suunnitteluinsinööri Simut Alexandru 040 568 4091 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Mielipide, Imatrantien katusuunnitelma plv 0-494 Imatrantien katusuunnitelman muutos välillä Mäkikatu - Ainonkatu on ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan kadut ja ympäristö -vastuualueella 5.2. - 19.2.2017. Katusuunnitelma on nähtävänä seuraavasta linkistä avautuvalta sivulta: http://www.lappeenranta.fi/fi/palvelut/rakentaminen-jamaankaytto/kadut-ja-tieverkosto/katusuunnitelmia-nahtavilla Nähtävillä oloaikana on jätetty yksi 7.2.2018 päivätty mielipide. Kadut ja ympäristö -vastuualueen vastine mielipiteessä esitettyihin kohtiin 1-4: 1) Yleistä suunnitelmasta ja kulkumuotojen erottelusta Vastine: Jalankulku- ja pyörätie erotellaan upotetulla massamerkinnällä. Merkintä on samantyyppinen kuin sairaalan kohdalla. 2) Pyörätien havaittavuus ja jatkuvuus tonttiliittymien sekä Mäkikadun risteyksen yli Vastine: Pyörätie tehdään punaisella kiviaineella, myös risteysten/tonttiliittymien yli. Mäkikadulta tultaessa tulee olemaan väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki ja
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 31 kaksisuuntainen pyörätie liikennemerkki. 3) Pajakujan risteys Vastine: Korjataan suojatiemerkintä pyörätien jatke -merkinnäksi. Keskisaareketta ei voi toteuttaa tilanahtauden vuoksi. Esittelijän ehdotus Päätös 4) Puistokaistale Imatrantie 4-12 kohdalla Vastine: Siirretään polku bussipysäkin jalankulkualueelle. Tarkistetaan mahdollisuus laittaa pollareita tai portti estämään ajoneuvoliikenne esitetyssä kohdassa. hyväksyy Imatrantien katusuunnitelman muutoksen nrot 1-54 ja 1-55 välillä Mäkikatu - Ainonkatu (7 Kimpinen). Täytäntöönpano Mielipiteen esittäjä
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 32 12 Jäätelökioskipaikkojen hinnoittelu ja vuokraaminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/620/02.05.00.00/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Puurtinen Riitta 040 718 0954 Tontti-insinööri Kivistö Esko 040 740 0376 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Lehti-ilmoitus jäätelökioskipaikoista 2018 2. Kartta jäätelökioskipaikoista 2018, korjattu 20.2.2018 Keskustan jäätelökioskipaikat on vuokrattu neljän vuoden sopimuksin. Vain vilkkaimmille paikoille on ollut kysyntää. Hinnoittelusta on tekninen lautakunta päättänyt 26.1.2000 50. Paikan hinta on määräytynyt ensisijaisesti tarjouskilpailun perusteella. Useimmilla paikoilla ei ole ollut toimintaa, joten tarvetta hintojen korottamiselle ei siltä osin ole. Paikkaehdotuksissa on huomioitu muuttunut keskustan puisto/toritilanne sekä kuntalaisten ja turistien suosimat kulkureitit. Maaomaisuuden hallinta esittää, että kaupunkikehityslautakunta päättää seuraaville jäätelökioskipaikoille ja niistä tehtäville tarjouksille pohjahinnoiksi hallintosäännön 7 luvun 5 :n mukaisesti: Paikka Lähtöhinta/vuosi Kirkkopuiston lounaiskulma 600 Kaupungintalon edustatori 600 Paasikivenpuisto 600 Pusupuisto 600 Linnoitus 600 Oleksi 2000 Marianaukio 2000 Lappeenrannan Kaupunkikeskusta LAKES rylle on kävelykatu Oleksin käyttöoikeussopimuksen mukaan annettu kaksi jäätelökioskipaikkaa. Nämä eivät ole muille haettavissa käyttöoikeussopimuksen voimassaoloaikana.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 33 Esittelijän ehdotus Päätös Vapaita paikkoja voidaan vuokrata tarjouksen perusteella neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vuokraamispäätöksen tekee kaupungingeodeetti kaupunkikehityslautakunnan päättämin perustein ja lähtöhinnoin. Jäätelökioskien sijainnit tarkentuvat rakennusvalvonnan toimenpideilmoitusprosessissa. Kaupungintalon edustatorille ja Linnoitukseen tulevien jäätelökioskien ulkonäkö on hyväksytettävä kaupunkikuvatyöryhmässä. Mikäli samaa paikka hakee useampi, saa paikan eniten tarjonnut hakija. Jäätelökioskipaikan vuokraajan tulee varmistaa sähkön saanti, mahdollinen liittäminen kunnallistekniikkaan sekä suunnitellun kioskityypin sopivuus paikalle rakennusvalvonnasta ennen tarjouksen jättämistä. Nämä eivät sisälly vuokrasopimukseen. päättää asettaa vapaat jäätelökioskipaikat haettavaksi edellä esitetyllä tavalla. Täytäntöönpano Maaomaisuuden hallinta
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2018 34 13 Greenreality-kodit ja yritykset hanke Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/621/00.01.05.02/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Asiantuntija Laukkanen Sanna 050 532 6187 Kehityspäällikkö Mäki-Hokkonen 040 569 5515 Markku etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Hankkeen kuvaus: Greenreality-kodit ja yritykset -hankkeessa Greenreality-ajatteluja toimintamalli viedään kouluihin ja kouluista oppilaiden avulla oppilaiden koteihin sekä keskustan kivijalkayrityksiin. Ekologinen ajattelu ja vihreät valinnat saadaan osaksi kotien ja yritysten arkea. Samalla Lappeenrannan alueen vihreät teot sekä energiaja ympäristöalan yritykset tuodaan tutuiksi koululaisille, heidän vanhemmilleen ja muille asukkaille. Greenreality-kodit ja yritykset -kokonaisuus on osa LUT Junior University -oppimiskokonaisuuden kehittämistä. Junior Universityn pilotointivaiheessa ovat mukana Sammonlahden sekä Kesämäen yläkoulujen kahdeksasluokkalaiset sekä Lyseon ja Kimpisen lukiot. Teemana kahdeksasluokkalaisilla on kestävä/ympäristövastuullinen asuminen ja lukiolaisilla kestävä/ympäristövastuullinen yritystoiminta. Hankkeen ensimmäisessä osassa luodaan kestävä asuminen ja - yritystoiminta -oppimiskokonaisuudet peruskouluun ja lukioon. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien sisällä oppilaat tutustuvat kouluissaan sekä LUT:n työpajoissa ja kursseilla energiansäästömahdollisuuksiin, kierrätykseen jne., ja tekevät projektitöitä liittyen kestävään asumiseen ja yritystoimintaan. Hankkeen toisessa osassa käynnistetään Greenreality-kodit - toimintamalli. Toimintamallin avulla kestävä asuminen viedään asukkaiden arkeen. Toimintamallin pilotointivaiheessa haetaan vapaaehtoisia koteja mukaan julkisen haun sekä opetusyhteistyön kautta. Tavoitteena Greenreality-kodeissa on energian ja veden kulutuksen väheneminen, jätteiden määrän väheneminen,