Vastaanottaja Oulun kaupunki, Oulun Jätehuolto Päivämäärä 24.6.2013 HIUKKAVAARA, OULU JÄTEHUOLLON ESISELVITYS
Päivämäärä 24.6.2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Ramboll, Seela Sinisalo ja Sanna Pulkkinen Ramboll, Jenni Haapaniemi Ohjausryhmä Viite 1510005637
HIUKKAVAARA, OULU, JÄTEHUOLLON ESISELVITYS SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Korttelikohtaiset jätehuoltoratkaisut 2 2.1 Tampere, Vuores 2 2.2 Norja, Trondheim, Tiller 11 3. Korttelikohtaiset jätehuoltoratkaisut 18 3.1 Jätteen putkikuljetus 19 3.2 Mobiiliratkaisu 22 3.3 Kimppakeräys syväkeräyssäiliöillä 26 3.4 Perinteinen astiakeräys 29 4. Jätehuoltoratkaisujen vertailu 32 4.1 Kustannusvertailu 32 4.2 Päästöt 33 4.3 Kaupunkikuva ja viihtyvyys kortteleissa 36 5. Päätelmät ja jatkotoimenpiteet 37 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 P.O.Box 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi
1. JOHDANTO Hiukkavaara on uuden Oulun suurin lähivuosikymmenien aikana rakentuva kaupunginosa. Hiukkavaara sijaitsee Oulun keskustasta koilliseen. Vanhan kasarmialueen ympärille tulee asuntoja 20 000 uudelle asukkaalle. Lisäksi uusi Hiukkavaaran keskus palvelee 40 000 lähiseudulla asuvaa oululaista. Hiukkavaara on kestävä pohjoinen talvikaupunki kaupunginosa, joka on käyttäjälähtöinen, älykkään energiatehokas ja neljän vuodenajan kaupunkielämän keskus. Alueen rakentaminen on aloitettu vuonna 2012 ja se tulee valmistumaan kokonaisuudessaan vuoteen 2035 loppuun mennessä. Alueella tulee sijaitsemaan Oulun kaupungin kolmas aluekeskus, johon tulee monipuoliset ja hyvät palvelut sekä työpaikkoja. Selvitystyössä tarkasteltiin jätehuollon korttelikohtaisia ratkaisuvaihtoja eurooppalaisissa kaupungeissa. Lähemmän tarkastelun kohteeksi valittiin Suomesta Tampereen kaupunginosa Vuores sekä Norjasta Trondheimin kaupunginosa Tiller. Molemmissa kohteissa on toteutettu kortteliryhmäkohtainen jätehuolto putkikuljetusjärjestelmän sekä yhteiskeräyspisteiden avulla. Lisäksi molempien kohteiden kaupunkiympäristön katsotaan olevan verrattavissa Oulun talviolosuhteisiin. Malliesimerkkien jätehuoltoratkaisujen perusteella valittiin kolme jätehuoltoratkaisua, joiden soveltuvuutta Oulun Hiukkavaaran alueille A1-A2 ja A4-A5 tutkittiin tarkemmin. Tarkastelussa huomioitiin suunnittelualueella syntyvän jätteen määrä, tekninen soveltuvuus, kustannukset, kasvihuonekaasupäästöt, sähkönkulutus sekä kaupunkikuvalliset näkökohdat. Tarkasteltavina vaihtoehtoina olivat keskitetty jätteen putkikuljetusjärjestelmä koko Hiukkavaaran alueelle, jätteen putkikuljetuksen mobiiliratkaisu sekä syväkeräyssäiliöillä toteutettu kimppakeräys valitulla suunnittelualueella. Jätehuoltovaihtoehtoja verrattiin perinteiseen kiinteistökohtaiseen astiakeräykseen. Suunnittelutyö toteutettiin Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden sekä Oulun Jätehuollon ohjauksessa. Ohjausryhmän vetäjänä toimi Markku Illlikainen Oulun Jätehuollosta. Ohjausryhmän muina jäseninä toimivat Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista Matti Matinheikki, Erkki Martikainen, Ilona Suppanen, Ari Saine, Jere Klami ja Eini Vasu sekä Oulun Jätehuollosta Antero Kiljunen. Konsulttityöstä vastasi Ramboll Finland Oy:ssä projektipäällikkö Sanna Pulkkinen ja suunnittelija Seela Sinisalo. Lisäksi lähtötietojen hankinnassa käytettiin Ramboll Norjan jätehuoltoasiantuntija Frank Holmgaardin tietoja sekä jätehuollon laitetoimittajilta saatuja tietoja. Kaikille raportissa esitetyille kuville on saatu käyttöoikeudet lähtötietojen toimittajilta.
2. KORTTELIKOHTAISET JÄTEHUOLTORATKAISUT Muiden kaupunkien jätehuollon tarkastelun tavoitteena oli etsiä vaihtoehtoisia jätehuollon ratkaisumalleja, joiden soveltamista Hiukkavaarassa kannattaa tutkia tarkemmin. Tarkastelussa keskityttiin kohteisiin, joissa samaa korttelikohtaista jätehuoltoratkaisua hyödyntävät niin asuinkiinteistöt kuin palvelutkin. Esimerkkikohteiden jätehuollosta selvitettiin jätehuollon perusratkaisu, logistiikka, kustannukset, jätehuollon organisointi ja kaupungin rooli jätehuollon järjestämisessä sekä korttelikohtaisen jätehuollon vaikutukset kaupunkikuvaan ja korttelien tilankäyttöön. 2.1 Tampere, Vuores Tampereen kaupunki rakentaa uutta kaupunginosaa Vuorekseen. Alueen rakentaminen on aloitettu vuonna 2010. Valmistuessaan vuoden 2020 paikkeilla Vuoreksessa on yli 13 000 asukasta. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on ollut tavoitteena yhdistää laadukas arkkitehtuuri, ekologisuus, huipputekniikka ja luonnonläheisyys. Myös moderni jätehuoltotekniikka on merkittävä osa alueen ekologista ja laadukasta ilmettä ja toimivuutta. Vuoreksen alue sijaitsee noin 7 km etäisyydellä Tampereen keskustasta, Tampere Helsinki-moottoritien ja kaupunkiseudun kehäväylän tuntumassa. Vuoreksen jokaiselle asuinalueelle rakennetaan kerros-, rivi- ja omakotitaloja sekä kytkettyjä kaupunkipientaloja. Alueen keskellä on Vuoreskeskus, jossa sijaitsevat palvelut, kuten koulu- ja liikekeskus, ovat helposti saavutettavissa joka puolelta Vuoresta. Lisäksi myös asuinalueille sijoitetaan lähipalveluja ja harrastuspaikkoja. Alueella järjestettiin asuntomessut vuonna 2012. Kuva 1. Vuores sijaitsee Tampereen ja Lempäälän välissä. Lähde: http://www.tampere.fi/vuores/vuoreslyhyesti.html 2.1.1 Jätehuoltoratkaisu Vuoreksen kaupunginosan jätehuolto on suunniteltu kaupunginosan suunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä. Jätehuoltoratkaisu on korttelikohtainen, ja se perustuu koko kaupunginosan kattavaan jätteiden putkikuljetukseen sekä muutamien jätejakeiden keräykseen pinta-astioiden avulla. Putkikuljetuksella kerätään sekajäte, biojäte, paperi ja keräyskartonki. Lasi, metalli ja pahvi kerätään ekopisteen pinta-astioihin. Lisäksi alueella toimii Paku -palvelu, joka kerää alueelta esimerkiksi kookkaat jätteet. Koko Vuoreksessa on yksi jätteen koonta-asema, joka on sijoitettu Vuoreksen puistokadun varrelle. Ekopisteet sijaitsevat asukkaiden kulkureittien varrella koonta-aseman vieressä sekä päivittäistavarakaupan vieressä. Jätehuoltoratkaisun piiriin tulevat kaupunginosan valmistuessa kuulumaan alueen 8 000 8 500 asukasta sekä alueen palvelut. Lisäksi järjestelmässä on varauduttu Lempäälän alueiden liittämiseen järjestelmän piiriin, jolloin järjestelmä palvelisi yhteensä noin 13 000 asukasta. Putkijärjestelmän toimittaa MariMatic Oy. Kuvassa 2 on esitetty Vuoreksessa käytettävän putkikuljetusjärjestelmän yleinen toimintaperiaate.
1. Asukas vie jätepussit keräyspaikkaan, jossa kullekin jätelajille on oma syöttöpisteensä. 2. Syöttöpisteessä jäte putoaa noin 300 litran varastotilaan, joka täytyttyään tyhjenee automaattisesti putkijärjestelmän ohjelman mukaisesti. 3. Tyhjennyksen alkaessa formaattori muotoilee ja siirtää jätteen siirtoputkeen. 4. Jätelajit tyhjennetään vuorotellen syöttöpisteistä alipaineen ja ilmavirran avulla putkistoa pitkin koonta-asemalle. 5. Vuoreksessa on yksi koonta-asema, joka sijaitsee alueen keskellä Vuoreksen puistokadun laidalla. 6. Koonta-asemalla jäte putoaa jätepuristimeen, joka puristaa esim. sekajätteen tilavuuden noin neljäsosaan. Ilma jatkaa suodattimeen, jossa siitä poistetaan epäpuhtaudet. Jätepuristin siirtää kunkin jätelajin omaan konttiinsa. 7. Autot noutavat kontit kuljetettaviksi käsittelyyn. Vuoreksen tyyppisellä alueella noin 10 000 asukasta ja muut jätteentuottajat tuottavat sekajätettä noin kontillisen päivässä. Kuva 2. Vuorekseen suunnitellun MariMatic Oy:n putkikuljetusjärjestelmän toimintaperiaate. Lähde: http://www.tampere.fi/vuores/palvelut/jatehuolto.html Vuoreksessa putkikuljetusjärjestelmän syöttöaukot sijaitsevat katutasossa. Syöttöaukot on pyritty sijoittamaan siten, että ne ovat helposti asukkaiden saavutettavissa, niiden huolto on mahdollisimman yksinkertaista ja pisteiden etäisyys asunnoilta on optimaalinen. Syöttöpisteiden sijoittelussa on pyritty noudattamaan periaatetta, jonka mukaan sekajätteen ja biojätteen syöttöpisteet sijaitsevat noin 100 metrin etäisyydellä jätteen tuottajasta ja paperin ja keräyskartongin syöttöpisteet noin 250 metrin etäisyydellä.
Kuva 3. Vuoreksen eri alueet ja jätehuolto Vuoreksen kahdessa ekopisteessä jätteet kerätään pintasäiliöillä, joiden paikkoja voidaan tarvittaessa helposti vaihtaa. Ekopisteet on sijoitettu asukkaiden kulkureittien varrelle ja niissä kerättäväksi on valittu sellaiset jätejakeet, joita asukkaiden ei tarvitse viedä keräykseen päivittäin. Pintasäiliöiksi on Vuorekseen valittu Pafe boxit (kuva 4), joiden kansi on kevyttä ja kestävää polyeteeniä ja kannessa olevat täyttöaukot on suunniteltu noin 1400 mm:n korkeuteen, jolloin astioiden käyttäminen onnistuu helpommin myös lapsilta ja liikuntarajoitteisilta. Lisäksi säiliöiden muoto helpottaa talvikunnossapitoa. Kuva 4. Pintakeräyssäiliöt Vuoreksen ekopisteissä jätteiden koonta-aseman vieressä ja ruokakaupan vieressä. http://www.pafe.fi/sivu/3
Kuva 5. Vuorekseen valitut pintakeräyssäiliöt tyhjennetään kuten syväkeräyssäiliöt. Oikealla jätteen koonta-asema. Lähde: http://www.pafe.fi/sivu/2 2.1.2 Alueen ja jätehuollon rakentuminen Vuoreksen kaupunginosat rakentuvat useassa vaiheessa vuosina 2009 2018. Kaupunginosista on kesään 2013 mennessä kokonaan valmistunut noin 600 asukkaan Messualue. Myös Vuoreskeskuksen alueiden ja Koukunrannan alueen rakentuminen on pitkällä ja alueilla asutaan. Myös Mäyränmäen alue on valmistunut, mutta se ei etäisen sijaintinsa vuoksi kuulu jätteen putkikuljetusjärjestelmän piiriin. Kuva 6. Vuoreksen alueiden rakentuminen Jätteen putkikuljetusjärjestelmää on rakennettu Vuoreksen alueelle useassa vaiheessa. Rakentaminen on tehty kunkin alueen kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä siten, ettei valmiita rakenteita tarvitse putkikuljetusjärjestelmän rakentamisen vuoksi rikkoa missään vaiheessa. Tällä hetkellä putkistoa on valmiina noin kolme kilometriä. Järjestelmän arvioidaan kattavan koko Vuoreksen alue vuoteen 2019 2020 mennessä. Valmiissa putkikuljetusjärjestelmässä tulee olemaan yhteensä 124 keräyspistettä ja päivittäinen kapasiteetti yhteensä 25 000 kilolle jätettä. Järjestelmässä tulee olemaan kolme runkolenkkiä (Ø 300 mm), joista kahdesta on mahdollista imeä jätettä samaan aikaan. Yhteensä putkistoa on järjestelmän valmistuessa 13 km.
Putkikuljetusjärjestelmän rakentaminen aloitettiin vuoden 2011 alussa putkiston rakentamisella Messualueelle sekä Vuoreskeskuksen alueelle. Vuonna 2011 rakennettu putkisto on kuvattu punaisella kuvassa 7. Jätteen koonta-aseman rakentaminen Vuoreksen puistokadun varteen kesti noin vuoden ja se valmistui kesällä 2012. Putkikuljetusjärjestelmä otettiin virallisesti käyttöön vuoden 2012 Asuntomessujen päätyttyä elokuussa 2012. Vuoden 2013 aikana valmistuvat putkilinjat Vuoreskeskukselta koulukeskukselle ja Koukkurannan alueelle, joiden rakentuminen on muilta osin alkanut vuonna 2012. Myöhemmin putkikuljetusjärjestelmää tullaan laajentamaan ensin Rimmin alueelle (v. 2016 2017) ja pohjoiseen Isokuusen alueelle, jonka kaavoitus on vielä muutamilta osin kesken kesällä 2013. Isokuusen alue on laaja ja alue koostuu useista erillisillä kaavoilla kaavoitettavista alueista. Isokuusen alueen rakentumisen toivotaan kuitenkin alkavan alueen Vuoreskeskuksen puoleisista osista, jolloin putkikuljetusjärjestelmää laajentaminen Isokuusen suuntaan voidaan aloittaa jo vuonna 2014. Kuva 7. Vuoreksen putkikuljetusjärjestelmän rakentuminen eri alueille 2.1.3 Logistiikka Putkikuljetusjärjestelmän avulla Vuoreksessa kerätään kortteleista biojäte, paperi, kartonki ja sekajäte. Osalle kiinteistöjä paperin ja kartongin syöttöpisteet sijaitsevat usean korttelin yhteisessä yhteiskeräyspaikassa (ks. kuva 8 ja 9). Jätteen koonta-asemalla on tällä hetkellä käytössä neljä keräyskontin paikkaa. Lisäksi asemalla on varaus yhdelle lisäkontille. Biojäte kerätään kylmäkonttiin. Sekajäte, paperi ja pakkauskartonki kerätään puristimeen. Koonta-asema on sijoitettu Vuoreksen alueen pääkadun Vuoreksen puistokadun varteen, joten asuinalueet on saatu rauhoitettua jätehuollon raskaalta liikenteeltä. Ekopisteillä kerätään kontteihin (PAFE-säiliöt) metalli, lasi ja pahvi. Ekopisteet sijaitsevat koontaasemalla sekä ruokakaupan vieressä. Myös ekopisteiden jätehuoltoliikenne kulkee lähes täysin Vuoreksen puistokatua, joten ekopisteet eivät aiheuta raskasta liikennettä asuinalueille.
Asumisessa syntyvät jätteet, jotka eivät mahdu putkikuljetusjärjestelmään (jääkiekkopeli, pulkat, ym.) kerätään Vuoreksessa erikseen Paku palvelun keräysautolla, joka pysähtyy säännöllisin väliajoin keräämään jätteet tietyistä pisteistä. Vaaralliset jätteet, metalliromut sekä sähkölaitteet kerätään Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Repe&Romu palvelun avulla. 2.1.4 Kustannukset Jätteen putkikuljetusjärjestelmän rakentaminen Vuorekseen on voittoa tavoittelematon infrahanke. Järjestelmän rakentamisesta on vastannut järjestelmän omistaja Pirkan Putkikeräys Oy, joka on kunnallisen jätehuoltoyhtiön Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tytäryhtiö. Pirkan Putkikeräys Oy:n mukaan hanke tulee olemaan tappiollinen ensimmäisen 10 vuotta perustamisesta. Vasta kun koko järjestelmä on rakennettu ja kaikki käyttäjät ovat mukana järjestelmän piirissä, investointi alkaa tuottaa. Talouden hallintaan käytetään poistoja, veroja ym. keinoja. Yhtiön talousmalli on rakennettu yhdessä tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö KPMG:n kanssa. Jätehuoltoyhtiö saa jätemaksuista ja liityntämaksuista toimintatuloa. Erityisesti liityntämaksuista suuri osa menee investointien kattamiseen. Asuntoyhtiöt ja -säätiöt sekä muut kiinteistöyhtiöt tulevat Pirkan Putkikeräys Oy:n B-osakkaiksi ja maksavat osakkeiden lisäksi kertaluontoisen liitäntämaksun. Pientalot tulevat käyttäjiksi maksamalla kertaluontoisen liityntämaksun. Vuoreksen pientaloliittyjien liityntämaksun suuruus on 1.10.2012 alkaen 2 950 euroa huoneistoa kohden (alv 0%). Putkijärjestelmän jätetaksa 1.1.2013 alkaen pienkiinteistöjen osalta kiinteänä vuosimaksuna asiakasta kohden on 171,29 euroa vuodessa (alv 0 %). Suurkiinteistöasiakkaan jätetaksa kiinteänä vuosimaksuna on 2,27 euroa (alv 0 %) asemakaavan mukaista kerrosneliömetriä kohden vuodessa. Jätetaksa sisältää, samoin kuin muiden keräysvälineidenkin taksa, jätteiden nouto-, kuljetus- ja käsittelykustannusten ja jäteveron lisäksi myös palvelumaksuosuuden, jolla katetaan asukkaille maksuttomat palvelut. Kiinteistötyyppi Liittymismaksu Jätetaksa Pientalot 2 950 171,29 /v Suurkiinteistöt B-osakkeen arvo 2,27 /kerros-m 2 Koonta-asema ja runkolinjat on Vuoreksessa rakennettu etupainotteisesti. Kokonaisinvestointi putkikuljetusjärjestelmään on noin 18 miljoonaa euroa. Koonta-aseman kokonaiskustannukset ovat noin 3,7 miljoonaa euroa, mutta luku sisältää myös paljon aseman esteettisen ilmeen saavuttamisesta koituneita kustannuksia. Koonta-aseman tekniikan hinta on noin 1,7 miljoonaa euroa. Runkoputken hinta on noin 150 /m. Runkoputkeen tarvitaan perus putken lisäksi y-haaroja ja tarkastuskaivoja. Putkisto maksaa y-haaroineen ja tarkastuskaivoineen asennettuna noin 550-600 /m riippuen putkiston sijoittelusta ja rakenteesta sekä asennussyvyydestä ja massanvaihtotarpeista. Laitetoimittajan mukaan jätteen imuputkistoa ei ole välttämätöntä asentaa routarajan alapuolelle, koska jätteen jäätymistä putkistoon ei pidetä riskinä. 2.1.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan Korttelikohtaiseen jätehuoltoratkaisuun on Vuoreksessa paneuduttu huolellisesti. Putkikuljetusjärjestelmän rakentaminen ja suunnittelu on integroitu tiiviisti alueen muuhun suunnitteluun ja rakentamiseen. Putkikuljetus on huomioitu myös alueen asemakaavojen suunnittelussa. Myös järjestelmän teknisten laitteiden visuaaliseen ilmeeseen ja jätehuollon sijoittumiseen kortteleissa on panostettu. Suurkiinteistöjen käyttöön varatut jätteen syöttöpisteistä on sijoitettu taloyhtiöiden pihaan. Pienkiinteistöille tarkoitetut syöttöpisteet on sijoitettu asuinrakennusryhmien välisten viheralueiden reunoille ja yleisten kulkuväylien varrelle. Korttelikohtainen jätehuolto on mahdollistanut Vuoreksen alueella rakennusten sijoittelun melko tiiviiksi ryhmiksi, kun jokaisen kiinteistön välittömään läheisyyteen ei ole tarvinnut varata tilaa jäteastioille ja jätehuoltoliikenteelle. Rakennusryhmien väliin ja ympärille on jätetty melko runsaasti avointa tilaa ja viheralueita. Keskitetyn ratkaisun myötä kiinteistöjen piha-alueet on voitu suunnitella asuinviihtyvyyttä korostaen. Korttelikohtainen jätehuoltoratkaisu on myös mahdollistanut pihojen siisteyden ja yhtenäisyyden.
Korttelikohtaisella jätehuollolla on ollut vaikutuksia myös katutilan suunnitteluun, sillä jätehuoltoliikenteen tarvitsemia kääntö- pysähdys- ja lastauspaikkoja ei tarvita jokaisella kiinteistöllä. Näin putkikuljetus vapauttaa katutilaa muulle liikenteelle. Biojätteen ja sekajätteen putkikeräys on myös ennaltaehkäissyt jätehuollon hajuhaitat alueelta. Putkikuljetusjärjestelmän keräysterminaali on helpottanut jätehuollon työntekijöiden fyysisesti raskasta työtä astiakeräyksen vähentyessä. Kuva 8. Sisäpihalle asennetun MOVAC-säiliön syöttöaukot. Lähde: http://www.pirkanmaanjatehuolto.fi/palvelut/putkikerayskuvat Kuva 9. Vuoreksessa syöttöaukot eivät vie tilaa kadulta tai parkkipaikalta.
Kuva 10: Jätteen koonta-aseman yleisilme on siisti Kuva 11. Koonta-asemalla on tilaa logistiikalle.
2.1.6 Käyttäjätyytyväisyys Vuoreksen asukkaiden tyytyväisyyttä alueen jätehuoltoon on tutkittu käyttäjätyytyväisyyskyselyn avulla keväällä 2013. Kyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan jätehuollon toimivuuden eri osaalueita asteikolla yhdestä viiteen, jossa yksi on huonoin ja viisi on paras mahdollinen arvosana. Kyselyn tulosten perusteella jätteen putkikeräykseen ollaan keskimäärin tyytyväisempiä kuin perinteiseen jätehuoltoon alueella (kuva 12). Putkikuljetus koetaan siistimmäksi ja ulkonäöltään paremmaksi vaihtoehdoksi. Myös hajuhaittoja ja meluhaittoja koetaan aiheutuneen vähemmän. Jätehuollon käyttäjätyytyväisyys Vuoreksessa Jätteiden putkikeräys, N=100 Perinteinen jätteiden keräys, N=100 5 4,6 4,6 4,7 4,5 4,42 4 3,6 3,6 3 3 2,9 2,8 3 3,05 2 1 0 Keräyksen toimivuus Keräyspaikan ulkonäkö Keräyspaikan siisteys Kuva 12. Asukkaiden tyytyväisyys alueen jätehuoltoon Vuoreksessa. Hajuhaitat Meluhaitat Kaikkien kriteerien keskiarvo Kyselyssä kerätyn vapaamuotoisen palautteen mukaan pientaloasukkaat, kuten taloyhtiöiden asukkaatkin, pitävät putkijärjestelmää tehokkaana, siistinä ja hajuttomana. Järjestelmä on innostanut myös pientaloasukkaita lisäämään jätteiden lajittelua. Pientaloasukkaiden mielestä syöttöpisteiden pitäisi olla tien vierellä niin, että roskat on helppo jättää samalla, kun lähtee autolla liikkeelle. Alueella on avattu yksi uusi keräyspaikka kokeiluluontoisesti myös pientaloille kyselyvastausten perusteella. Kyselyn perusteella talviolosuhteiden koettiin vaikuttavan syöttöluukun toimintaan. Luukun kokoa kritisoitiin ja tottuminen sopivaan pussikokoon on vaatinut opettelua. Syöttöluukun muotoilua on kyselytulosten ja käyttökokemusten perusteella uudistettu alueella. Tulevaisuudessa rakentuvissa kohteissa käytetään uudistettua mallia. Myös jo asennettuihin syöttöpisteisiin tehdään alueella muutoksia. Kyselyn mukaan pientaloasukkaita askarruttivat jonkin verran myös putkeen sopimattomat jätteet, kuten pulkka tai iso matto. Näitä varten alueella on tarjolla Vuoreksen Paku - palvelu. 2.1.7 Hankkeesta opittua Edellytyksenä järjestelmän toteuttamiselle on ollut, että alue on uusi ja kokonaan kaupungin omistuksessa. Hankkeen aikana on karttunut paljon kokemusta putkikuljetusjärjestelmän teknisestä suunnittelusta ja toteutuksesta. Syöttöpisteiden suuaukon muotoa on hankkeen aikana kehitetty niin, että syöttöpisteiden talvikunnossapito on helpompaa (kuva 13). Nämä suuaukon muotoilun muutokset ovat myös mahdollistaneet jätteiden punnituksen ja tunnistuksen syöttöpisteellä, jolloin järjestelmän käytön kustannuksia on mahdollista kohdistaa jätteen tuottajille todellisen jätemäärän mukaan. Tunnistus on suunniteltu tehtävän käyttäjille jaettavan sähköisen avaimen avulla (tag). Punnituksen toteuttamisen tuotekehitys on edelleen käynnissä. Suunnitteluvaiheessa punnituksen toteutus on ajateltu toteutettavan syöttöpisteen suuaukon ja sen alapuolella olevan varastotilan välikanteen asennettavalla vaa'alla. Punnituksen jälkeen kansi aukeaa alaspäin ja jäte putoaa varastotilaan.
Kuva 13. Syöttöpisteiden uudelleen muotoilu. Lisäksi syöttöpisteiden kokoa voidaan suurentaa tarpeen mukaan. Vuoreksessa on suunnitteilla palvelualojen käyttöön syöttöaukot, joiden suuaukko on suurempi kuin asuinkiinteistöiden syöttöpisteiden suuaukot. Tämä mahdollistaa tavallisten jätesäkkien käytön liikekiinteistöjen siivoustyössä kuten tähänkin asti. Vuoreksen ensimmäisissä putkilinjoissa on sekä tarkastuskaivot että liitoskaivot putken y-haara kohdissa. Nykyisin erillisiä liitoskaivoja ei tarvita, vaan putkien tarkistuskaivot asennetaan y- haaroihin. Tarkastuskaivojen kautta putkistoa on mahdollista huoltaa ja tarvittaessa vaihtaa y- haaroja. Maanrakennustöiden kustannuksiin voidaan oleellisesti vaikuttaa putkiston asennussyvyydellä sekä kaivuteknisillä ratkaisuilla. Jätteen putkikuljetus putkistoa ei ole tarpeen asentaa routarajan alapuolelle. Lähemmäksi maanpintaa asentaminen vähentää putkikaivantojen suojaus- ja veden pumppaustarpeita. Mahdollisuuksien mukaan myös massanvaihtoja tai kallion louhintatöitä voidaan rajoittaa, koska putkisto on valmistettu komposiittimateriaalista, joka kestää jonkin verran taivuttamista toisin kuin esim. teräksiset jäteputkistot. Hankkeessa on opittu myös korttelikohtaisen jätehuollon järjestämiseen ja sen mahdollistavaan lainsäädäntöön liittyvistä asioista. Jätelain 40. mukaan jätteen tuottajan on järjestettävä jätteelle keräyspaikka ja MRL 40 on osoittautunut hyödylliseksi, sillä sen nojalla kimppapisteelle on mahdollista osoittaa paikka kaavassa. Yksityisten palveluntuottajien tulemisesta mukaan jätehuoltojärjestelmään puolestaan säädetään jätelain 32 1. momentin 5. kohdassa. Lisäksi Vuoreksen alueella tontinluovutusasiakirjoihin on lisätty jätehuoltoon liittyviä ehtoja. 2.2 Norja, Trondheim, Tiller Trondheimin kaupunki sijaitsee Norjan rannikolla Keski-Norjassa. Kaupungissa on noin 170 000 asukasta. Trondheimissa on asetettu tavoitteeksi, että 50 % kaupungin jätteistä kerätään maanalaisilla järjestelmillä. Maanalaiset järjestelmät voivat olla joko kontteja tai putkikuljetusjärjestelmiä. Kaikille uusille yli 300 asukkaan asuinalueille on asennettava jätteiden putkikuljetusjärjestelmä (stationary vacuum system). Norjassa yleisesti kunta vastaa kotitalouksien ja kivijalkayritysten jätehuollosta. Yksityiset yritykset voivat ostaa jätehuoltopalvelun joko kunnalliselta tai yksityiseltä yritykseltä. Norjassa, Bergenin kaupungissa ollaan kokeilemassa kunnan vastuulla olevan kotitalouksien jätehuollon ja liikeyritysten jätehuollon järjestämistä samalla putkikuljetusjärjestelmällä. Muualla Norjassa putkikuljetusjärjestelmät palvelevat yleensä vain kotitalouksia ja kivijalkakauppoja. Trondheimin, Tillerin kaupunginosa on uusi vähitellen rakentuva alue, joka sijaitsee noin 10 km Trondheimin keskustasta itään. Esimerkkikohteeksi valittu uusi rakenteilla oleva Sjnetnan Nedren kortteli rajautuu Tiller Ringenin ja Harald-Trops Vegin katuihin (kuva 14).
Kuva 14. Tillerin kaupunginosa ja uusi rakentuva kortteli Tronheimissa. Koko kaupunginnosassa on jätteen putkikuljetusjärjestelmä. 2.2.1 Jätehuoltoratkaisu Esimerkkikohteeksi valittua korttelia ei ole vielä rakennettu, mutta jätehuollon ja putkikuljetusjärjestelmän suunnittelu on jo valmistumassa. Korttelin jätehuolto perustuu putkikuljetusjärjestelmään ja muutamien jätejakeiden erilliskeräykseen. Valittua jätehuollon yhteisratkaisua käyttää alueella 13 kiinteistöä, joissa on yhteensä 162 asuntoa, joista 116 on kerrostalohuoneistoja ja 56 rivitalohuoneistoja. Putkikuljetusjärjestelmän avulla kerätään kaikissa kortteleissa sekajäte ja paperi, ja muovia sekä lasia ja metallia varten on syväkeräyssäiliöt (Taulukko 1). Taulukko 1. Tillerin korttelialueen kiinteistöt ja jätehuoltojärjestelmät. Kortteli Kiinteistöjä, Huoneistoja, Jätehuoltojärjestelmä kpl kpl Sekajäte Paperi Muovit Lasi/metalli B1 3 116 putkikuljetus putkikuljetus syväkeräys syväkeräys B2 1 8 putkikuljetus putkikuljetus syväkeräys syväkeräys B3 1 6 putkikuljetus putkikuljetus syväkeräys syväkeräys B4 1 5 putkikuljetus putkikuljetus syväkeräys syväkeräys B5 2 5 putkikuljetus putkikuljetus syväkeräys syväkeräys B6 2 9 putkikuljetus putkikuljetus syväkeräys syväkeräys B7 1 6 putkikuljetus putkikuljetus syväkeräys syväkeräys B8 2 7 putkikuljetus putkikuljetus syväkeräys syväkeräys Yhteensä 13 162 Putkikuljetusjärjestelmän syöttöaukot on suunniteltu sijoitettavaksi katujen varsille ja muovien sekä lasin ja metallin syväkeräyssäiliöt on sijoitettu alueen sisääntulokadun viereen (kuva 15). Jätehuolto on mitoitettu siten, että noin 30 taloutta käyttää samaa syöttöpistettä. Putkikuljetusjärjestelmän syöttöaukkojen sijainti ja määrä on mitoitettu siten, että etäisyys lähimmälle syöttöaukolle on aina enintään 50 metriä (kuva 15). Alueella on yhteensä neljä syöttöaukkoa.
Kuva 15. Uusi kortteli Tillerin kaupunginosassa, alueen putkikuljetusjärjestelmän suunnitelma. Jäteputkisto on merkitty kuvaan vaaleanpunaisella, paperin syöttöaukot vihreällä, sekajätteen syöttöaukot sinisellä ja muovin ja lasin sekä metallin syväkeräyssäiliöt vaaleansinisellä. Norjassa sekajäte päätyy jätteenpolttoon ja poltossa syntyvä lämpö hyödynnetään kaupungin kaukolänpöverkossa. Biojätettä ei erilliskerätä, vaan se päätyy sekajätteen joukossa polttoon. Muovi kerätään erillisenä jätejakeena, sillä muovijae myydään jatkokäyttöön. Keräyksestä muovit viedään puristimeen ja puristuksen jälkeen muovit lähetetään kierrätykseen Saksaan. Muovin erilliskeräys näin on kallista, mutta se on myös jätejae, josta saadaan melko hyvä kilohinta, kunhan kerätty materiaali on kohtuullisen puhdasta. Jätteen lajittelutehokkuus ei Norjassa ole kovin korkea, joten jätehuollossa on alettu tarkastella mahdollisuutta siirtyä sekajätteen automaattiseen lajitteluun. Mikäli automaattiseen lajitteluun siirrytään, on mahdollista, että muovin erilliskeräyksestä luovutaan ja muovi erotetaan sekajätteestä vasta automaattisessa lajittelussa. Lasi ja metalli kerätään samoihin jäteastioihin. Jäte kuljetetaan lajittelulaitokseen Etelä-Norjaan, jossa jätteestä erotellaan ensi metallijae ja epäpuhtaudet. Tämän jälkeen lasi lajitellaan värin mukaan omiksi jakeikseen Ongelmajätteet kerätään punaiseen muovilaatikkoon pakattuna korttelin jätepisteistä kahdesti vuodessa erikseen ilmoitettavina päivinä. Kiinteistö- ja korttelikohtaisen jätteenkeräyksen lisäksi kaupungilla on yleisiä keräyspisteitä, joihin voi viedä lasia, metallia, tekstiilejä ja vaatteita sekä keräyspaperia ja -kartonkia. Erityisjätteille on hyötyjätepisteet, joihin voi viedä esim. huonekaluja ja/tai ongelmajätteitä.
Kuva 16. Ongelmajätteet kerätään säännöllisesti erikseen. 2.2.2 Logistiikka Jätehuolto on helposti asukkaiden saavutettavissa, sillä putkikuljetusjärjestelmän syöttöaukot on suunniteltu sijoitettavaksi keskeiselle paikalle jalkakäytävän viereen (kuva 17). Putkikuljetusjärjestelmän syöttöaukkojen sijainti ja määrä on mitoitettu siten, että etäisyys lähimmälle syöttöaukolle on aina enintään 50 metriä (kuva 18). Putkikuljetusjärjestelmä tyhjennetään kuljettaa jätteet keräysasemalle, jossa ne pakkautuvat kontteihin ja kuljetetaan pois autolla. Kuva 17. Putkikuljetusjärjestelmän suuaukot on suunniteltu kulkureittien varteen jalkakäytävälle. Jäteputkisto on merkitty kuvaan vaaleanpunaisella, paperin syöttöaukot vihreällä, sekajätteen syöttöaukot sinisellä. Syväkeräyssäiliöt on sijoitettu alueen sisääntulokadun viereen (kuva 17) korttelin kulmaan alueelle, jolla pysäköinti ei muutenkaan olisi mahdollista. Syväkeräyssäiliöt on kuitenkin tyhjennettäessä nostettava jalkakäytävän yli. Tyhjennys tehdään normaalina työaikana ja tyhjennysliikenne voi häiritä muuta liikennettä.
Kuva 18. Syväkeräyssäiliöt ovat alueen sisäänajoväylän varrella. Putkikuljetusjärjestelmän suuaukot on suunniteltu kulkureittien varteen jalkakäytävälle. Jäteputkisto on merkitty kuvaan vaaleanpunaisella, paperin syöttöaukot vihreällä, sekajätteen syöttöaukot sinisellä. Muovin sekä lasin ja metallin syväkeräyssäiliöt on merkitty vaaleansinisellä. Myöhemmin alueelle rakennettavat korttelit tullaan aikanaan liittämään alueen putkikuljetusjärjestelmään. Myös omakotitalojen on mahdollista liittyä kaupunginosan putkikuljetusjärjestelmään. Kuva 19. Syväkeräyssäiliöt ovat alueen sisäänajoväylän varrella ja niiden tyhjentäminen voi ajoittain häiritä muuta liikennettä.
Kuva 20. Uuden korttelin (B5) putkikuljetusjärjestelmä on liitetty Tillerin koko kaupunginosan putkikeräysjärjestelmään. Keräysasema on kuvattu punaisella. 2.2.3 Vaikutukset Trondheimin alueella on siirrytty jätteen putkikuljetukseen osittain jätehuollon tavikunnossapidon helpottamiseksi (kuva 21). Runsaslumisessa meri-ilmastossa lumen luonti perinteisten pintaastioiden päältä ja ympäriltä on aikavievää, eikä valmiissa rakennetussa ympäristössä ole ollut pinta-astioiden vaatimaa tilaa. Uusissa alueilla kuten tässä esitellyssä Tillerin korttelissa on haluttu putkikuljetusjärjestelmän avulla pienentää talvikunnossapidon kustannuksia. Kuva 21. Trondheimissa siirtyminen putkikuljetukseen ja syväkeräyssäiliöihin on helpottanut mm. talvikunnossapitoa.
Putkikuljetusjärjestelmän ja syväkeräyssäiliöiden ansiosta alueelle jo rakentuneiden kiinteistöjen piha-alueet ovat siistejä ja viihtyisiä. Panostamalla keräysjärjestelmän visuaaliseen ilmeeseen putkikuljetusjärjestelmän ja syväkeräyssäiliöiden ilme halutaan saada yhtenäiseksi. Ennen putkikuljetusjärjestelmän valmistumista alueella käytetään syväkeräyssäiliöitä, jotka n sijoitettu samoille paikoille kuin putkikuljetusjärjestelmän syöttöaukot. Myös kerättävät jätejakeet ovat samat. Jätehuolto on pyritty aluesuunnittelussa sijoittamaan siten, ettei se vie tilaa viheralueilta, kadulta tai parkkipaikalta. Kuvassa 22 säiliöt on sijoitettu kadun laitaan rivitalon päätyyn. Kuvassa säiliöt vievät enemmän tilaa kuin putkikuljetusjärjestelmän suuaukot tulevat viemään, sillä suuremman kapasiteettitarpeen vuoksi säiliöitä on viisi, mutta järjestelmän suuaukkoja pisteeseen on suunniteltu kolme. Kuva 22. Alueella asutaan jo, joten syväkeräyssäiliöt rivitalon päädyssä korvaavat putkikuljetusjärjestelmän kunnes koko putkisto on saatu rakennettua. Kun putkikuljetusjärjestelmä valmistuu, terminaalin kapasiteetti tulee olemaan nykyistä tarvetta suurempi, sillä ympärille rakentuu myöhemmin lisää kortteleita, jotka liitetään järjestelmään. Jätehuoltoratkaisun vaikutusta kiinteistön arvonnousuun ei ole tutkittu. Korttelialueen yleisilme on kuitenkin siisti, moderni ja tekniset ratkaisut ovat edistyksellisiä ja hyvin organisoituja. Ulkona vapautunut tila on hyödynnetty esimerkiksi pysäköintipaikkoina.
3. KORTTELIKOHTAISET JÄTEHUOLTORATKAISUT Suunnittelualueeksi valittiin Oulun Hiukkavaaran alueelta Hiukkavaaran keskusta-alue (A1-A2 korttelialueet) sekä Hiukkavaaran keskusta-alueen eteläpuolella sijaitseva pientalovaltainen korttelialue (A4-A5 alueet). Suunnittelualueiden rajaus on esitetty kuvassa 23. Putkikuljetusjärjestelmän osalta on tarkasteltu laajempaa aluetta, johon kuuluu suunnittelualueiden lisäksi myös alueet A3, A6 ja A8. Kuva 23. Hiukkavaaran kaava-alueelta suunnittelualuiksi valittiin sinisellä rajatut A1-A2 ja A4-A5 alueet. Tarkasteltaviksi jätehuoltoratkaisuiksi valittiin keskitetty jätteen putkikuljetusjärjestelmä koko Hiukkavaaran alueelle, jätteen putkikuljetuksen mobiiliratkaisu sekä syväkeräyssäiliöillä toteutettu kimppakeräys. Jätehuollon mitoituksessa on käytetty Oulun Jätehuollon jätekertymätietoja. Taulukko 2. Oulun seudulla asuinkiinteistöillä syntyvän jätteen määrä asukasta kohden keskimäärin. Jätejae Polttokelpoinen jäte 288 Biojäte 35 Paperi 43 Kartonki 7 Lasi 11 Metalli 8 Pahvi 3 Yhteensä 395 kg/a
3.1 Jätteen putkikuljetus Jätteen putkikuljetusjärjestelmällä voitaisiin helposti kattaa Hiukkavaaran alueet A1-A8, pois lukien A7, joka sijaitsee Myllyojan pohjoispuolella. Koko aluetta palvellessaan putkikuljetusjärjestelmä kattaisi noin 9 500 asukkaan sekä alueen palveluiden jätehuollon. Jätteenkäsittelykapasiteetti järjestelmällä olisi noin 10 000 kg jätettä päivässä. Alustavassa suunnitelmassa jäteputkistoa on kokonaisuudessaan noin 16 km ja jätteen keräyspisteiden määrä yhteensä noin 90 kappaletta. Jätteen koonta-asema on sijoitettu Hiukkavaaran alueen keskelle, kokoojakadun varteen (kuva 24.) Kuva 24. Tässä putkikuljetusjärjestelmä kattaa alueet A1-A8, pois lukien alue A7 Putkikuljetusjärjestelmällä kerättäisiin poltettava jäte, biojäte, paperi ja kartonki. Jätehuoltomääräyksien mukainen lasin ja metallin erilliskeräys kerros- ja rivitaloyhtiöiltä hoidettaisiin syväkeräysastioiden avulla kimppakeräyksellä. Metallin ja lasin erilliskeräys sijoitettaisiin paperin ja kartongin syöttöpisteiden viereen. Alustavassa suunnitelmassa putkikuljetusjärjestelmän syöttöpisteiden verkosto on mitoitettu niin, että polttokelpoisen jätteen ja biojätteen syöttöpisteet sijaitsevat 100 metrin etäisyydellä ja kartongin ja paperin syöttöpisteet sijaitsevat 250 metrin etäisyydellä jätteen tuottajasta. Koonta-aseman laitteisto on mitoitettu viidelle konttipaikalle, joista kaksi on varattu poltettavalle jätteelle ja muut biojätteelle, paperille ja kartongille. Jätteen keräämiseen käytetään 20 m 3 kontteja. Arvioidun syntyvän jätemäärän perusteella on mitoitettu konttien tyhjennystarve (taulukko 3). Laskennassa on huomioitu, että biojätteelle käytetään jäähdytettyä biokonttia, jonka tyhjennysvälinä on käytetty kahta viikkoa Oulun seudun ympäristötoimen jätehuoltomääräysten poiketen. Jätehuoltomääräysten mukaan biojätteen tyhjennysvälin voi olla kaksi viikkoa talvikautena (syys-toukokuu) ja yksi viikko kesäaikana (kesä-elokuu). Alustavan suunnitelman mukaan Hiukkavaaran alueelle on mitoitettu noin 80 jätteen syöttöpistettä, jossa on syöttöluukut poltettavalle jätteelle ja biojätteelle sekä noin 15 syöttöpistettä, jossa on syöttöluukut poltettavalle jätteelle, biojätteelle sekä paperille ja kartongille.
Taulukko 3. Hiukkavaaran alueilla A1-A8 (pois lukien A7) syntyvän jätteen määrä, keräysväline ja viikoittainen tyhjennysrytmi. Jätejae kg/a kg/vk Puristinkontti Tyhjennys Polttokelpoinen jäte 2 732 455 52 547 4x20 m 3 2xvko Biojäte 334 100 6 425 1x20 m 3 joka 2. vko Paperi 407 153 7 830 1x20 m 3 joka vko Kartonki 66 433 1 278 1x20 m 3 joka 4. vko Lasi 104 569 2 011 15*3 m 3 joka 4. vko Metalli 78 440 1 508 15*3 m 3 joka 2. vko Yhteensä 3 723 149 71 599 Putkikuljetusjärjestelmän investointikustannukset on laskettu laitetoimittajilta saatujen hintojen perusteella sekä alustavan suunnitelman mukaisilla mitoitustiedoilla. Maarakennuskustannuksissa on käytetty Oulun seudun yleistä kustannustasoa. Putkikuljetusjärjestelmän kustannukset on laskettu sen mukaan, että järjestelmä kattaisi koko Hiukkavaaran alueen. Koko Hiukkavaaran alueen kattavan putkikuljetusjärjestelmän investointikustannukset ovat noin 16 miljoonaa euroa (taulukko 4). Mikäli järjestelmä toteutettaisiin vain suunnittelualueelle, olisi järjestelmän investointikustannukset noin 8,5 miljoonaa euroa (4.1 Kustannusvertailu). Taulukko 4. Putkikuljetusjärjestelmän investointikustannukset. Laitteisto Määrä Yhteensä Syöttöpiste 2 jakeelle 78 kpl 50 000 /kpl 3 900 000 Syöttöpiste 4 jakeelle 15 kpl 100 000 /kpl 1 500 000 Syöttöpisteiden maanrakennustyöt 93 kaivantoa 1 500 /kpl 139 500 Koonta-aseman laitteisto, asennettuna 1 kpl 1 700 000 Koonta-aseman rakennustyöt 1000 m 2 1 500 /m 2 1 500 000 Putkisto, kaivot, haarat 16100 m 350 /m 5 635 000 Putkiston maanrakennustyöt 16100 m 100 /m 1 610 000 Syväkeräyssäiliöt, 3 m 3 16 kpl 1 200 /kpl 19 200 Syväkeräyssäiliöiden asennus 16 kpl 500 /kpl 8 000 Yhteensä 16 011 700 Putkikuljetusjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset perustuvat laitetoimittajalta saatuihin tietoihin. Jätteen käsittelyhinnat perustuvat Oulun Jätehuollon vuoden 2013 hinnastoon. Lasin ja metallin syväkeräyssäiliöiden tyhjennyshinnat perustuvat JLY;n Tietoa kuntien jätehuollosta 2011 julkaisusta laskettuihin keskiarvohintoihin. Laskelman perusteella koko Hiukkavaaran alueen putkikuljetusjärjestelmän vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat noin 430 000 (taulukko 5). Taulukko 5. Putkikuljetusjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset vuodessa. Laitteisto Määrä Yhteensä Koonta-aseman ylläpito 1 000 m 2 20 /m 2 20 000 Syöttöpisteiden ylläpito 93 kpl 220 /kpl 20 460 Putkiston ylläpito 50 000 Sähkönkulutus 1 200 Poltettava ja paperi 50 kwh/t 0,0316 /kwh 4 961 Kartonki 90 kwh/t 0,0316 /kwh 189 Biojäte 120 kwh/t 0,0316 /kwh 1 267 Jätteen kuljetus 405 krt 120 /krt 48 600 Poltettavan jätteen käsittely 2 732 t 87,6 /t 239 390 Biojätteen käsittely 334 t 35,5 /t 11 861 Kartongin käsittely 66 t 40,0 /t 2 657 Lasin tyhjennys 13 krt 109,5 /krt 11 353 Metallin tyhjennys 26 krt 78,5 /krt 16 353 Paperin tyhjennys 407 t - Yhteensä 428 291 Eri jätehuoltojärjestelmien investointi- ja käyttökustannusten vertailua varten on laskettu putkikuljetusjärjestelmän investoinnin nykyarvo. Nykyarvomenetelmällä on arvioitu 20 vuoden toiminta-ajan kokonaiskustannukset muutettuna käytetyn korkokannan mukaiseen nykyarvoon. Las-
kennassa on käytetty 5 % korkokantaa ja jäännösarvoa 0. Putkiston käyttöikä on 50 vuotta, laitteiston 20 vuotta ja syväkeräyssäiliöiden 10 vuotta. Huomioitavaa on, että 20 vuoden toiminta-aikana syväkeräyssäiliöiden investointi joudutaan toteuttamaan kahdesti. Putkikuljetusjärjestelmän nykyarvoksi on saatu noin 21 miljoonaa euroa (taulukko 6). Taulukko 6. Putkikuljetusjärjestelmän nykyarvon laskenta, korkokanta 5%. Aika Investointi, Ylläpito- ja käyttökustannukset, Diskonttaustekijä Nykyarvo, 0 16 011 700 16 038 900 1 428 291 0,952 407 896 2 428 291 0,907 388 472 3 428 291 0,864 369 974 4 428 291 0,823 352 356 5 428 291 0,784 335 577 6 428 291 0,746 319 597 7 428 291 0,711 304 378 8 428 291 0,677 289 884 9 428 291 0,645 276 080 10 428 291 0,614 262 933 11 428 291 0,585 250 413 12 428 291 0,557 238 488 13 428 291 0,530 227 132 14 428 291 0,505 216 316 15 428 291 0,481 206 015 16 428 291 0,458 196 205 17 428 291 0,436 186 862 18 428 291 0,416 177 964 19 428 291 0,396 169 489 20 428 291 0,377 161 418 21 376 349 Annuiteettimenetelmällä on arvioitu investoinnin pitoajan ja korkokannan avulla vuotuiset pääomakustannukset. Vuotuiset kokonaiskustannukset on saatu laskemalla pääomakustannukset sekä ylläpito- ja käyttökustannukset yhteen. Putkikuljetusjärjestelmän vuotuisiksi pääomakustannuksiksi on saatu 1,5 miljoonaa euroa (taulukko 7). Taulukko 7. Putkikuljetusjärjestelmän kustannusten laskenta annuiteetilla. Kustannusten laskenta annuiteetilla Putkiston investointi, 7 245 000 Investoinnin laskenta-aika, v 50 v Korkokanta, % 5 % Annuiteettitekijä 0,05 Muun laitteiston investointi, 8 766 700 Investoinnin laskenta-aika, v 20 v Korkokanta, % 5 % Annuiteettitekijä 0,08 Pääomakulut, /v 1 100 320 /v Ylläpito- ja käyttökustannukset, /v 428 291 /v Yhteensä, /v 1 528 611 /v Yhteensä kerros-m 2 kohden, /v 3,0 /kerros-m 2 /v Yhteensä asukasta kohden, /v 161 /asukas/v Koko alueella syntyvää jätetonnia kohden, /t 411 /t Kustannusten vertailu muihin tarkasteltaviin jätehuoltoratkaisuihin on esitetty kappaleessa 4.1 Kustannusvertailu. Kustannusvertailussa on esitetty myös vain suunnittelualueelle toteutetun putkikuljetusjärjestelmän kustannukset, jotta eri jätehuoltoratkaisujen kustannuksia voitaisiin vertailla luontevasti keskenään. Putkikuljetusjärjestelmän rakentaminen vain suunnittelualueelle ei kuitenkaan olisi kustannusten kannalta järkevää, vaan järjestelmän tulisi kattaa koontaasemalta noin kilometrin säteelle levittyvä alue.
3.2 Mobiiliratkaisu Toisena jätehuoltoratkaisuna suunnittelualueella (A1-A2 ja A4-A5) on tarkasteltu jätteen putkikuljetusjärjestelmää, jossa koonta-asema on korvattu useammilla pienemmillä jätteen koontapisteillä. Koontapisteeseen tuodaan imu mobiilisti esimerkiksi auton lavalle rakennetun imulaitteiston avulla. Koontapisteen jätteenkeräyssäiliöinä voidaan käyttää syväkeräyssäiliöitä tai puristavia kontteja. Alustavassa suunnitelmassa jäteputkistoa on kokonaisuudessaan noin 10 km ja jätteen keräyspisteiden määrä yhteensä noin 50 kappaletta. Kuva 25. Jätteen putkikuljetusjärjestelmän mobiiliratkaisun jätteen koontapiste ja syöttöpisteet. Mobiilijärjestelmällä kerättäisiin poltettava jäte ja biojäte. Paperin, kartongin, lasin ja metallin erilliskeräys kerros- ja rivitaloyhtiöiltä hoidettaisiin syväkeräysastioiden avulla. Mobiilijärjestelmän syöttöpisteiden verkosto on mitoitettu kuten putkikuljetusjärjestelmässä. Polttokelpoisen jätteen ja biojätteen syöttöpisteet sijaitsevat 100 metrin etäisyydellä jätteet tuottajasta. Kartongin ja paperin syväkeräyssäiliöt 250 metrin etäisyydellä jätteen tuottajasta. Lasin ja metallin keräys on järjestetty koontapisteiden viereen. A1-A2 alueella mobiilijärjestelmään on alustavassa suunnitelmassa esitetty 28 jätteen syöttöpistettä sekä kuusi jätteen koontapistettä, joissa jokaisessa 10 m 3 puristinkontti poltettavalle jätteelle, 1,3 m 3 syväkeräyssäiliö biojätteelle sekä 5 m 3 syväkeräyssäiliöt paperille ja kartongille. Koontapisteen tilantarve on noin 30 m 2 ja jätteen syöttöpisteiden tilantarve noin 5 m 2 (kuva 26). Kuva 26. Suunnittelualueen A1-A2 mobiilijärjestelmän jätteiden syöttöpisteet ja koontapisteet.
A1-A2 alueen mobiilijärjestelmä palvelisi noin 3 400 asukasta ja sen päivittäinen jätteen käsittelykapasiteetti olisi noin 3 000 kg polttokelpoista ja biojätettä päivässä. Arvioidun syntyvän jätemäärän perusteella on mitoitettu koontapisteiden keräysastioiden tyhjennystarve. Jätejae kg/a kg/vk Puristinkontti/ syväkeräys Tyhjennys Polttokelpoinen jäte 973 192 18 715 6x10 m 3 kontti 1xvko Biojäte 118 993 2 288 6x1,3 m 3 syväkeräys 1xvko Paperi 145 012 2 789 6x5 m 3 syväkeräys joka 2. vko Kartonki 23 661 455 6x5 m 3 syväkeräys 1xvko Lasi 37 243 716 6x3 m 3 syväkeräys joka 4. vko Metalli 27 937 537 6x3 m 3 syväkeräys joka 2. vko Yhteensä 1 326 038 25 501 A4-A5 alueella mobiilijärjestelmään on alustavassa suunnitelmassa esitetty 23 jätteen syöttöpistettä sekä kymmenen jätteen koontapistettä (kuva 27). Kaikkiin syöttöpisteisiin on varattu syöttöluukku poltettavalle jätteelle ja biojätteelle. Kuva 27. Suunnittelualueen A4-A5 mobiilijärjestelmän jätteiden syöttöpisteet ja koontapisteet. A4-A5 alueen mobiilijärjestelmä palvelisi noin 1 700 asukasta ja sen päivittäinen jätteen käsittelykapasiteetti olisi noin 1 500 kg polttokelpoista ja biojätettä päivässä. Alueen rakenne ja arvioitu syntyvän jätteen määrä mahdollistaa koontapisteiden rakentamisen syväkeräyssäiliöiden avulla. Kuhunkin koontapisteeseen olisi varattu yksi 5 m 3 syväkeräyssäiliötä poltettavalle jätteelle ja yksi noin 1,3 m 3 syväkeräyssäiliö biojätteelle. Osassa koontapisteistä olisi syväkeräyssäiliöt myös paperille, kartongille, lasille ja metallille (kuva 27 ja alla oleva taulukko). Laskennassa on käytetty biojätteen tyhjennysvälinä koko vuoden ajan kahta viikkoa Oulun seudun ympäristötoimen jätehuoltomääräysten poiketen. Jätehuoltomääräysten mukaan biojätteen tyhjennysvälin voi olla kaksi viikkoa talvikautena (syys-toukokuu) ja yksi viikko kesäaikana (kesä-elokuu). Jätejae kg/a kg/vk Syväkeräyssäiliö Tyhjennys Polttokelpoinen jäte 474 906 9 133 20x5 m 3 syväkeräys 1xvko Biojäte 58 067 1 117 10x1,3 m 3 syväkeräys joka 2. vko Paperi 70 764 1 361 4x5 m 3 syväkeräys joka 2. vko Kartonki 11 546 222 4x5 m 3 syväkeräys joka 2. vko Lasi 18 174 350 2x3 m 3 syväkeräys joka 4. vko Metalli 13 633 262 2x3 m 3 syväkeräys joka 2. vko Yhteensä 647 091 12 444 Isojen koontapisteiden, joissa on lajittelumahdollisuudet kaikille erilliskerättäville jätejakeille, tilantarve on noin 50 m 2. Pienemmän koontapisteen, jossa on vain poltettavan jätteen ja biojätteen keräys, tilantarve on noin 20 m 2.
Mobiilijärjestelmän investointikustannukset on laskettu laitetoimittajilta saatujen hintojen perusteella sekä alustavan suunnitelman mukaisilla mitoitustiedoilla. Maarakennuskustannuksissa on käytetty Oulun seudun yleistä kustannustasoa. Alustavassa suunnitelmassa alueille A1-A2 ja A4- A5 mitoitetun mobiilijärjestelmän investointikustannuksiksi on saatu noin 11 miljoonaa euroa (taulukko 8). Taulukko 8. Mobiilijärjestelmän investointikustannukset. Laitteisto Määrä Yhteensä Syöttöpiste 2 jakeelle 51 kpl 50 000 /kpl 2 550 000 Syöttöpisteiden maanrakennustyöt 51 kaivantoa 1 500 /kpl 76 500 Koontapisteet asennettuna 16 kpl 200 000 /kpl 3 200 000 Puristinkontti, 10 m 3 6 kpl 30 000 /kpl 180 000 Syväkeräyssäiliö, 5 m 3 10 kpl 1 500 /kpl 15 000 Syväkeräyssäiliö, 3 m 3 16 kpl 1 200 /kpl 19 200 Syväkeräyssäiliö, 1,3 m 3 16 kpl 900 /kpl 14 400 Syväkeräyssäiliöiden asennus 42 kpl 500 /kpl 21 000 Putkisto, kaivot, haarat 10400 m 350 /m 3 640 000 Putkiston maanrakennustyöt 10400 m 100 /m 1 040 000 Yhteensä 10 756 100 Mobiilijärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset perustuvat laitetoimittajilta saatuihin tietoihin. Poltettavan jätteen käsittelyhinnat perustuvat Oulun Jätehuollon vuoden 2013 hinnastoon ja syväkeräyssäiliöiden tyhjennyshinnat JLY;n Tietoa kuntien jätehuollosta 2011 julkaisusta laskettuihin keskiarvohintoihin. Laskelman perusteella mobiilijärjestelmän vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat noin 290 000 (taulukko 9). Taulukko 9. Mobiilijärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset vuodessa. Laitteisto Määrä Yhteensä Koonta-pisteiden ylläpito 16 kpl 300 /kpl 4 800 Syöttöpisteiden ylläpito 51 kpl 220 /kpl 11 220 Putkiston ylläpito 25 000 Paperin tyhjennys 52 krt/v - A1-A2 Jätteen kuljetus (puristinkontin tyhjennys) 52 krt/v 120 /krt 37 440 Poltettavan jätteen käsittely 1 448 t/v 87,6 /t 126 868 Biojätteen tyhjennys 52 krt/v 45,4 /krt 80 258 Kartongin tyhjennys 52 krt/v 48,8 /krt 15 198 Lasin tyhjennys 13 krt/v 109,5 /krt 8 515 Metallin tyhjennys 26 krt/v 78,5 /krt 12 265 A4-A5 Poltettavan jätteen tyhjennys (syväkeräys) 52 krt/v 84,6 /krt 140 699 Biojäte tyhjennys 26 krt/v 45,4 /krt 37 856 Kartongin tyhjennys 26 krt/v 48,8 /krt 5 078 Lasin tyhjennys 13 krt/v 109,5 /krt 2 838 Metallin tyhjennys 26 krt/v 78,5 /krt 4 088 Yhteensä 512 124
Eri jätehuoltojärjestelmien investointi- ja käyttökustannusten vertailua varten on laskettu myös mobiilijärjestelmän investoinnin nykyarvo. Nykyarvomenetelmällä on arvioitu 20 vuoden toiminta-ajan kokonaiskustannukset muutettuna käytetyn korkokannan mukaiseen nykyarvoon. Laskennassa on käytetty 5 % korkokantaa ja jäännösarvoa 0. Putkiston käyttöikä on 50 vuotta, laitteiston 20 vuotta ja syväkeräyssäiliöiden 10 vuotta. Huomioitavaa on, että 20 vuoden toiminta-aikana syväkeräyssäiliöiden investointi joudutaan toteuttamaan kahdesti. Mobiilijärjestelmän nykyarvoksi on saatu noin 14 miljoonaa euroa (taulukko 10). Taulukko 10. Mobiilijärjestelmän nykyarvon laskenta, korkokanta 5%. Aika Investointi, Ylläpito- ja käyttökustannukset, Diskonttaustekijä Nykyarvo, 0 10 756 100 10 825 700 1 512 124 0,952 487 737 2 512 124 0,907 464 511 3 512 124 0,864 442 392 4 512 124 0,823 421 326 5 512 124 0,784 401 262 6 512 124 0,746 382 155 7 512 124 0,711 363 957 8 512 124 0,677 346 626 9 512 124 0,645 330 120 10 512 124 0,614 314 400 11 512 124 0,585 299 428 12 512 124 0,557 285 170 13 512 124 0,530 271 590 14 512 124 0,505 258 657 15 512 124 0,481 246 340 16 512 124 0,458 234 610 17 512 124 0,436 223 438 18 512 124 0,416 212 798 19 512 124 0,396 202 665 20 512 124 0,377 193 014 17 207 895 Annuiteettimenetelmällä on arvioitu investoinnin pitoajan ja korkokannan avulla vuotuiset pääomakustannukset. Vuotuiset kokonaiskustannukset on saatu laskemalla pääomakustannukset sekä ylläpito- ja käyttökustannukset yhteen. Mobiilijärjestelmän vuotuisiksi pääomakustannuksiksi on saatu noin 1,0 miljoonaa euroa (taulukko 11). Taulukko 11. Mobiilijärjestelmän kustannusten laskenta annuiteetilla. Kustannusten laskenta annuiteetilla Putkiston investointi, 4 680 000 Investoinnin laskenta-aika, v 50 v Korkokanta, % 5 % Annuiteettitekijä 0,05 Muun laitteiston investointi, 6 076 100 Investoinnin laskenta-aika, v 20 v Korkokanta, % 5 % Annuiteettitekijä 0,08 Pääomakulut, /v 743 917 /v Ylläpito- ja käyttökustannukset, /v 512 124 /v Yhteensä, /v 1 256 041 /v Yhteensä kerros-m 2 kohden, /v 4,7 /kerros-m 2 /v Yhteensä asukasta kohden, /v 249 /asukas/v Suunnittelualueella syntyvää jätetonnia kohden, /t 637 /t Kustannusten vertailu muihin tarkasteltaviin jätehuoltoratkaisuihin on esitetty kappaleessa 4.1 Kustannusvertailu.
3.3 Kimppakeräys syväkeräyssäiliöillä Kolmantena tarkasteltavana vaihtoehtona jätehuollon järjestämisessä Hiukkavaaran alueella on syväkeräyssäiliöillä toteutettu kimppakeräys. Kimppakeräyksessä kerättäisiin kaikki jätehuoltomääräysten mukaan erilliskerättävät jätejakeet (poltettava, bio, paperi, kartonki, lasi ja metalli) syväkeräyssäiliöiden avulla. Kimppakeräyksen keräyspisteverkosto on mitoitettu kuten putkikuljetusjärjestelmässä. Polttokelpoisen jätteen ja biojätteen syöttöpisteet sijaitsevat 100 metrin ja kartongin ja paperin syväkeräyssäiliöt 250 metrin etäisyydellä jätteen tuottajasta. Kerrostalo- ja rivitalovaltaisilla alueilla kimppapisteisiin on sijoitettu myös lasin ja metallin syväkeräyssäiliöt 250 metrin etäisyydelle jätteen tuottajasta. Keräyspisteiden sijoittelu A1-A2 sekä A4-A5 alueilla on sama kuin mobiiliratkaisuissa (kuvat 26 ja 27) ilman putkistoa ja jätteen koontapistelaitteistoja. Laskennassa on käytetty biojätteen tyhjennysvälinä koko vuoden ajan kahta viikkoa Oulun seudun ympäristötoimen jätehuoltomääräysten poiketen. Jätehuoltomääräysten mukaan biojätteen tyhjennysvälin voi olla kaksi viikkoa talvikautena (syys-toukokuu) ja yksi viikko kesäaikana (kesä-elokuu). A1-A2 alueen kimppakeräys palvelisi noin 3 400 asukasta ja sen päivittäinen jätteen käsittelykapasiteetti olisi noin 3 600 kg jätettä päivässä. Alueen rakenteen ja arvioidun syntyvän jätteen määrän perusteella alueella tarvittaisiin 34 kimppakeräyspistettä, joissa kaikissa olisi kaksi 5 m 3 syväkeräyssäiliötä poltettavalle jätteelle ja 1,3 m 3 syväkeräyssäiliö biojätteelle. Kuudessa kimppapisteessä olisi 5m 3 syväkeräyssäiliöt myös paperille ja kartongille sekä 3 m 3 syväkeräyssäiliö lasille ja metallille. Isojen koontapisteiden, joissa on lajittelumahdollisuudet kaikille erilliskerättäville jätejakeille, tilantarve on noin 55 m 2. Pienemmän koontapisteen, jossa on vain poltettavan jätteen ja biojätteen keräys, tilantarve on noin 20 m 2. Jätejae kg/a kg/vk Syväkeräyssäiliö Tyhjennys Polttokelpoinen jäte 973 192 18 715 68x5 m 3 1xvko Biojäte 118 993 2 288 22x1,3 m 3 joka 2. vko Paperi 145 012 2 789 6x5 m 3 joka 2. vko Kartonki 23 661 455 6x5 m 3 joka 2. vko Lasi 37 243 716 6x3 m 3 joka 4. vko Metalli 27 937 537 6x3 m 3 joka 2. vko Yhteensä 1 326 038 25 501 A4-A5 alueen kimppakeräys palvelisi noin 1 700 asukasta ja sen päivittäinen jätteen käsittelykapasiteetti olisi noin 1 800 kg jätettä päivässä. Alueen rakenteen ja arvioidun syntyvän jätteen määrän perusteella alueella tarvittaisiin 32 kimppakeräyspistettä, joissa kaikissa olisi yksi 5 m 3 syväkeräyssäiliötä poltettavalle jätteelle ja 1,3 m 3 syväkeräyssäiliö biojätteelle. Neljässä kimppapisteessä olisi 5 m 3 syväkeräyssäiliöt myös paperille, kartongille ja kahdessa keräyspisteessä 3 m 3 syväkeräyssäiliö lasille ja metallille. Jätejae kg/a kg/vk Syväkeräyssäiliö Tyhjennys Polttokelpoinen jäte 474 906 9 133 32x5 m 3 1xvko Biojäte 58 067 1 117 9x1,3 m 3 joka 2. vko Paperi 70 764 1 361 4x5 m 3 joka 2. vko Kartonki 11 546 222 4x5 m 3 joka 2. vko Lasi 18 174 350 2x5 m 3 joka 4. vko Metalli 13 633 262 2x5 m 3 joka 2. vko Yhteensä 647 091 12 444 Isojen kimppapisteiden, joissa on lajittelumahdollisuudet kaikille erilliskerättäville jätejakeille, tilantarve on noin 35 m 2. Pienemmän kimppapisteen, jossa on vain poltettavan jätteen ja biojätteen keräys, tilantarve on noin 10 m 2.