ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Espoon kaupunki Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö JA VIHERKALLION KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa 27.1.2011 Viherkallion koulun opetussuunnitelma hyväksytty johtokunnan kokouksessa 11/2011 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Perusopetuksen arvopohja 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2.1 Espoon suomenkielisen opetuksen toiminta-ajatus 2.2 Espoon suomenkielisen perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 2.3 Perusopetuksen järjestäminen 2.4 Kieliohjelma 2.5 Opetuksen painotukset, kielikylpyopetus, kaksikielinen ja englanninkielinen opetus 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Valtakunnallinen perusopetuksen tuntijako 3.2 Espoon peruskoulujen tuntijako 3.3 Espoon kielikoulujen tuntijako vuosiluokille 1-6 3.4 Valinnaisaineiden opetus 3.5 Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat 3.6 Opinnoissa etenemisen periaatteet 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Espoon suomenkielisessä perusopetuksessa 4.2 Yksilölliset suunnitelmat 4.2.1 Oppimissuunnitelma 4.2.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Tukiopetus 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus 5.1.3 Maahanmuuttajien määräaikainen opetus (MMO) 5.1.4 Erityisopetus 5.1.5 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen 5.1.6 Pidennetty oppivelvollisuus 5.1.7 Toiminta-alueittain opiskelu 5.1.8 Ryhmämuotoinen yksityisopetus 5.1.9 Kuntouttava ja sairaalaopetus 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta 5.4 huolto ja turvallisuuden edistäminen Espoon suomenkielisessä perusopetuksessa 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 2
7. OPPIMIS JA OPETUKSEN SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA 7.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä 7.3 Toinen kotimainen kieli: Ruotsi vapaaehtoisena kielenä (a2) ja b-kielenä (b1) 7.3.1 Ruotsi vapaaehtoisena kielenä (A2) 7.3.2 Ruotsi B-kielenä (B1) 7.4 Vieraat kielet, englanti 7.4.1 Englanti A-kielenä (A1) 7.4.2 Englanti vapaaehtoisena kielenä (A2) 7.5 Vieraat kielet, ranska 7.5.1 Ranska A-kielenä (A1) 7.5.2 Ranska vapaaehtoisena kielenä (A2) 7.6 Vieraat kielet, saksa 7.6.1 Saksa A-kielenä (A1) 7.6.2 Saksa vapaaehtoisena kielenä (A2) 7.6.3 Saksa B-kielenä (B2) 7.7 Vieraat kielet, espanja ja venäjä 7.7.1 Espanja B-kielenä (B2) 7.7.2 Venäjä B-kielenä (B2) 7.8 Matematiikka 7.9 Ympäristö- ja luonnontieto 7.10 Biologia ja maantieto 7.11 Fysiikka ja kemia 7.12 Terveystieto 7.13 Uskonto 7.13.1 Evankelisluterilainen uskonto 7.13.2 Ortodoksinen uskonto 7.13.3 Katolinen uskonto 7.13.4 Juutalainen uskonto 7.13.5 Islamin uskonto 7.13.6 Krishna-liikkeen uskonto 7.13.7 Bahá'í-uskonto 7.14 Elämänkatsomustieto 7.15 Historia 7.16 Yhteiskuntaoppi 7.17 Musiikki 7.18 Kuvataide 7.19 Käsityö 7.20 Liikunta 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.2. Päättöarviointi 8.3. Todistukset 9. TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN 3
10. TIETOSTRATEGIA 10.1 Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet 10.2 Tiedonhallintataitojen ja kirjastonkäytön ohjaus LIITE 1 Lisäopetus 11. ESIOPETUS VIHERKALLION KOULUSSA 12. Esi-1 -luokka Viherkallion koulussa 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Suomenkielinen perusopetus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Perusopetus rakentuu valtakunnallisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Espoon opetustoimen linjauksille. Osa näistä linjauksista on laadittu yhteistyössä kaupungin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa, ja ne on hyväksytty asianomaisten lautakuntien lisäksi myös Espoon kaupunginhallituksessa. Espoon suomenkielinen opetuslautakunta on hyväksynyt kokouksessaan 22.10.2003 porrastetun aikataulun uuden tuntijaon ja uuden opetussuunnitelman käyttöön ottamiseksi. Sen mukaisesti viimeisetkin vuosiluokat ovat siirtyneet uuteen järjestelmään 1.8.2006. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on kokouksessaan 27.1.2011 hyväksynyt muutokset, jotka määräykset 41/011/2010 (18.6.2010) ja 50/011/2010 (29.10.2010) edellyttivät mm. tuen rakenteeseen ja sen muotoihin. Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osat ovat: - perusopetuslaki ja -asetus (21.8.1998/628 ja 20.11.1998/852) niihin tehtyine muutoksineen - laki perusopetuksen muuttamisesta 642/2010 - valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (20.12.2001/1435) - opetushallituksen hyväksymät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 (16.1.2004) - perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006 (22.5.2006) - opetushallituksen hyväksymät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (50/011/2010, 29.10.2010) - perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 täydentäminen (41/011/2010, 18.6.2010) - Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma (linjaukset hyväksytty v. 2003-2005) - kunnan opetussuunnitelmaan perustuvat koulukohtaiset opetussuunnitelmat 4
- perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma, jossa määritellään opetuksen järjestäminen vuositasolla, eli koulun lukuvuosisuunnitelma. 1.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Espoon kaupunginvaltuusto on edelleen määritellyt ja tarkentanut kaupungin strategisiksi päämääriksi: Asukas- ja asiakaslähtöisyys Oppilaiden ja heidän huoltajiensa erilaisia tarpeita ja tavoitteita arvostetaan koulun toiminnassa. Koulun toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon saatu palaute. Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo Hyvään kouluyhteisön ilmapiiriin kuuluu, että jokainen yhteisön jäsen on tärkeä ja että yhteisöllisyys ja yksilöllisyys kulkevat rinnakkain. Lähtökohtana on kaikille avoin koulu, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Koulutuksellisen tasa-arvon mukaisesti huolehditaan siitä, että jokainen espoolaislapsi ja - nuori saa perustietojen ja -taitojen, jatko-opintojen ja kansalaistoiminnan kannalta hyödyllisen opetuksen. Luovuus ja innovatiivisuus Oppilaita, opettajia ja koulun muuta henkilöstöä kannustetaan kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintamuotoja. Koko kouluyhteisölle on hyvin tärkeää oppimisen ilon säilyttäminen sekä jatkuvan itsensä kehittämisen halu. Koulutyön parhaita käytäntöjä ja innovaatioita jaetaan tietoverkossa ja muilla foorumeilla. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Koulua kehitetään yhteistyössä kotien ja muun lähiyhteisön kanssa. Yhteistyölle asetetaan opetussuunnitelmassa tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Uusia yhteistyökumppaneita ja mahdollisuuksia etsittäessä huomioidaan mm. monikulttuurisen yhteiskunnan, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen, kansainvälisyyden ja monipuolisen elinkeinorakenteen suomat mahdollisuudet. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Oppilaan kasvu ja omista lähtökohdista käsin tapahtuva tietojen ja taitojen opettelu, opiskelu ja omaksuminen sekä menneisyyden tunteminen ja tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen ovat opetustoiminnan keskiössä. Opetuksen tukirakenne perustuu kolmiportaiseen malliin yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Olennaista tukirakenteessa on koulun ennaltaehkäisevät toimintatavat sekä tuen tarpeen ilmetessä mahdollisimman nopea ja oikein suunnattu tuki. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa taataan tuen 5
jatkuvuus lapsen siirtyessä perusopetukseen. Opetuksen järjestämistä ja sen tuloksellisuutta arvioidaan suunnitelmallisesti. Kestävä kehitys Koulujen arkipäivässä toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon jo koulutilojen suunnittelussa. VIHERKALLION KOULUN PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA Arvo Mitä tämä arvo tarkoittaa? Kuinka arvo välittyy opetuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja päivittäiseen toimintaan? Vastuullisuus Yhteisöllisyys Jokainen on vastuussa omista tekemisistään sekä kantaa vastuuta myös ryhmänsä ja koulun jäsenenä esimerkiksi ympäristöstä sekä yhteisistä tehtävistä. Hyvät tavat toimivat välineenä sujuvaan kanssakäymiseen ja ryhmässä sosiaalistumiseen. opettajien esimerkki tehtävien säännöllinen tarkastaminen ryhmäyttäminen; pyritään tuomaan esille se, että jokaisen osallistuminen on välttämätöntä tehtävän suorittamisessa työyhteisössä tehtävien jakaminen yhteistyö kodin kanssa vastuun portaat; sovittelu ja rikkomus riitatilanteissa vastuu kasvaa oppilaiden iän ja kehitystason mukaisesti esim. opiskelu sääntöjen kertaaminen ja valvonta vaitiolovelvollisuus hyvien tapojen opetus yhteistyössä kotien kanssa yhteiset koko koulun tempaukset retket ryhmäyttäminen suora keskustelu, tiedottaminen, palaute yhteisissä tavoitteissa pysymisen apuna Arvo Mitä tämä arvo tarkoittaa? Kuinka arvo välittyy opetuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja päivittäiseen toimintaan? Henkinen ja fyysinen terveys ja turvallisuus Jokaisella on oikeus fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen; oikeus olla oma itsensä pelkäämättä fyysistä tai henkistä väkivaltaa. ennaltaehkäiseminen kriisitilanteisiin puuttuminen hyvän luokka- ja kouluhengen luominen koulun sääntöjen noudattaminen ja jokaisen sitoutuminen yhteisiin sääntöihin aktiivinen yhteistyö kotien kanssa 6
Ympäristön ja luonnon kunnioittaminen Suomalaisuus ja suvaitsevaisuus Jokainen kunnioittaa omaa ja yhteistä ympäristöämme. Kunnioittaminen näkyy selkeinä tekoina koulun arjessa. Tunne oma arvosi, anna arvo toisillekin. oman pulpetin siisteys siivouspäivä kierrättämisen opetteleminen luonnon kunnioittaminen esim. liikuntapäivät erilaiset ympäristö- ja siivousprojektit säästäminen järkevästi; ei suosita tuhlaavaisuutta suomalaisuuteen tutustuminen; historia, perinteet, vahvuudet, yritteliäisyys itsenäisyys- ja perinnejuhlat oman alueen tapahtumat viherlaaksolaisuus tutustuminen työelämään; vierailut ja vierailijat taide ja musiikki Espoon retket oman koulumme monikulttuurisuus esille juhlissa näyttelyt ruokajuhlat erilaisuuden hyväksyminen; esim. vasenkätisyys, kokoerot yms. 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2.1 ESPOON SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TOIMINTA- AJATUS Espoon suomenkielinen opetustoimi tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasaarvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet. Viherkallion koulun opetuksen toiminta-ajatus Viherkallion koulu vaalii monipuolisia tiedon etsintä- ja käsittelytapoja turvallisessa ja hyvin käyttäytyvässä oppimisympäristössä. Taito- ja taideaineopetuksella tuetaan monipuolisesti luovuutta ja itseilmaisua. Työtä tehdään lapsikeskeisessä ja avoimessa vuorovaikutuksessa ammattitaitoisen henkilökunnan, oppilaiden, perheiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. 7
2.2 ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN KASVATUKSEN JA OPETUKSEN Kasvatus- ja opetustyön päämääränä on oppilaan kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen ja kriittiseen jäsenyyteen. Yleisenä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on, että oppilas kasvaa yksilönä ja ryhmän jäsenenä ja oppii oppimaan. Kouluyhteisön tavoitteena on tukea koululaisen kasvua siten, että se edistää tasapainoisuutta ja tervettä itsetuntoa, vastuullisuutta, yhteistyökykyä, suvaitsevaisuutta, terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista, kasvua hyviin tapoihin sekä luottamusta itseen, toisiin ja tulevaisuuteen. Oppilaan kasvua elinikäiseksi oppijaksi edistävät oppimisen halu ja työnteon arvostaminen, hyvät työskentely- ja yhteistyötaidot, kehittyneet ajattelun, tiedonhallinnan ja viestinnän taidot, luovuus, vankka yleissivistys ja avara maailmankuva. Viherkallion koulun perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden perustana ovat koulumme yhteiset arvot. Alakoulussa kasvattaminen ja opettaminen ovat toimintoja, joita ei voi täysin erottaa toisistaan. Koulun tavoitteena on antaa oppilaille mahdollisuus hankkia yleissivistystä. Opetus valmentaa lasta toimimaan erilaisissa elämän tilanteissa. Tärkeä tavoite on oppimaan oppiminen, johon sisältyy vastuu omasta opiskelusta ja oppimisesta ikätason mukaan. Tavoitteena on myös jokaisen oppilaan yksilöllisen kasvun tukeminen ryhmän jäsenenä. Koulussamme pyritään mahdollisimman ehjään ja johdonmukaiseen oppimispolkuun, jossa huomioidaan esiopetuksen antamat valmiudet kouluun tullessa, luonteva luokalta toiselle siirtyminen sekä sujuva opiskelujen jatkaminen yläkoulussa. 2.3 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Perusopetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Koulut ovat yhteistyössä huoltajien kanssa, jotta sekä kasvun että opetuksen tavoitteet saavutettaisiin. Perusopetuslainsäädäntö, opetussuunnitelman perustetekstit ja Espoon kaupungin linjaukset huomioidaan opetusta järjestettäessä. Opetuksen, ohjauksen ja oppilashuollollisen tuen järjestämisen lähtökohtana on hyvän ja turvallisen koulupäivän varmistaminen jokaiselle oppilaalle. Hyvä perusopetus ja sen suunnittelu sekä arviointi yhdessä oppimisympäristön kanssa luovat suotuisat puitteet kasvulle ja oppimiselle espoolaisessa perusopetuksessa. 8
Koulujen toimintatapaa leimaa yhteisöllisyys ja yhteinen työ. Oppimisympäristön riskitekijöihin puututaan välittömästi ja koulun henkilöstön toiminta kannustaa oppilaiden ja aikuisten vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa kasvusta ja oppimisesta sekä kaikkien koulun ihmisten osallisuutta. Espoolainen peruskoulu arvostaa oppilaiden, opettajien ja muiden henkilökunnan jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Tämä näkyy oppilaiden osallistamisena, pedagogisena johtamisena, jolla lisätään opettajien ja henkilökunnan sisäistä ammatillista vuoropuhelua, yhteistyönä varhaiskasvatuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä erityisesti huoltajien kanssa tehtävänä yhteistyönä ja huoltajien osallistamisen lisäämisenä lastensa koulutyössä. Perusopetuksen järjestäminen Viherkallion koulussa Viherkallion koulussa perusopetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Koulu on yhteistyössä huoltajien kanssa, jotta sekä kasvun että opetuksen tavoitteet saavutettaisiin. Perusopetuslainsäädäntö, opetussuunnitelman perustetekstit ja Espoon kaupungin linjaukset huomioidaan opetusta järjestettäessä. Opetuksen, ohjauksen, oppilashuollollisen tuen järjestämisen lähtökohtana on hyvän ja turvallisen koulupäivän varmistaminen jokaiselle oppilaalle. Hyvä perusopetus, sen suunnittelu ja arviointi, yhdessä oppimisympäristön kanssa luovat suotuisat puitteet kasvulle ja oppimiselle Viherkallion koulussa. Koulun toimintatapaa leimaa yhteisöllisyys ja yhteinen työ. Oppimisympäristön riskitekijöihin puututaan välittömästi ja koulun henkilöstön toiminta kannustaa oppilaiden ja aikuisten vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa kasvusta ja oppimisesta sekä kaikkien koulun ihmisten osallisuutta. Viherkallion kulussa arvostetaan oppilaiden, opettajien, muiden henkilökunnan jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä kaikessa toiminnassa. Tämä näkyy oppilaiden osallistamisena ja pedagogisena johtamisena, jolla lisätään opettajien ja henkilökunnan sisäistä ammatillista vuoropuhelua. Lisäksi tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen, muiden yhteistyökumppaneiden sekä erityisesti huoltajien kanssa. Yhteistyön tavoitteena on huoltajien osallistamisen lisääminen lastensa koulutyössä. 2.4 KIELIOHJELMA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää koulujen kielitarjonnasta A-kielten osalta osana kaupungin koulujen kieliohjelmaa. 9
Espoon kaikilla palvelualueilla tarjotaan A-kielenä englantia, ranskaa, ruotsia ja saksaa. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A1-kielenä tai A2-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat A1-kieleksi jonkin muun kielen kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa A2-kielenä englanti. Samassa alakoulussa muu kieli kuin englanti ei voi olla sekä A1- että A2- kielenä. A2-kielen opetus aloitetaan kaikissa peruskouluissa neljänneltä vuosiluokalta. Kaikilla palvelualueilla tarjotaan joko varhennettua kieltenopetusta, kaksikielistä opetusta, kielikylpytai vieraskielistä opetusta. Jokainen ala-asteen koulu tarjoaa englannin kielen lisäksi yleensä yhden muun kielen. Alkavan A-kielen minimioppilasmäärä on 14 oppilasta. Pakankylän ja Nuuksion koulujen alkavien A2-kielien (ruotsi) ryhmäkoko on 10 oppilasta. Keski-Espoon koulun alkavan A2-ranskan ryhmäkoko on 10 oppilasta. Viherkallion koulun kieliohjelma Viherkallion koulussa A1-kielenä opiskellaan englantia. Englannin opiskelu aloitetaan toisella luokalla yhdellä viikkotunnilla. Kolmannelta luokalta alkaen englannin opetusta on kaksi viikkotuntia. Vapaaehtoinen A2-kieli on ruotsi. Sen opiskelu aloitetaan 4.luokalla. Opetus on oppilaalle ylimääräistä ja lisää hänen viikkotuntimääräänsä kahdella. Kielten opetus pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään niin, että tunnit ovat ryhmätunteja. 2.5 OPETUKSEN PAINOTUKSET, KIELIKYLPYOPETUS, KAKSIKIELINEN JA ENGLANNINKIELINEN OPETUS Painotetussa opetuksessa oppilas voi opiskella painotusainetta, aineryhmää tai muuta sisältöaluetta enemmän ja vaativammin tavoittein kuin ei-painotetussa opetuksessa olevat oppilaat. Tällaisia painotusalueita ovat mm. musiikki, kuvataide, matemaattisluonnontieteelliset aineet, liikunta, ilmaisutaito ja informaatioteknologia. Painotettu opetus voi perustua myös erityiseen pedagogiseen järjestelmään, periaatteeseen tai maailmankatsomukseen. Espoossa järjestetään montessoriopetusta vuosiluokilla 1-6 erikseen nimettyjen peruskoulujen yhteydessä. Steinerpedagogiikan mukaista opetusta antaa Espoon Steinerkoulu. Kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvaa opetusta annetaan Espoon kristillisessä koulussa. Sekä kielikylpy- että kaksikielisessä opetuksessa kieltä käytetään opetuksen välineenä ja tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyopetusta annetaan ruotsin kielellä ja kaksikielistä opetusta englannin kielellä. Englanninkielinen opetus toteutetaan kokonaan englanniksi. Tämän lisäksi oppilaat opiskelevat äidinkieltä ja kirjallisuutta joko suomi äidinkielenä tai suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää kouluissa annettavasta painotetusta opetuksesta, kielikylpyopetuksesta, kaksikielisestä ja englanninkielisestä opetuksesta sekä niihin liittyvistä oppilaaksioton periaatteista. Koulun johtokunta voi tarkentaa perusteita, joilla oppilaat 10
valitaan painotettuun opetukseen. Myös muut koulut voivat toteuttaa omaleimaisuuttaan käytettävissä olevan tuntivälyksen sekä valinnaisten aineiden tarjonnan puitteissa. 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 VALTAKUNNALLINEN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 14 14 14 42 A-kieli 8 8 16 B-kieli 6 6 Matematiikka 6 12 14 32 Ympäristöoppi Ympäristö- Biologia ja maantieto ja luonnontieto 3 7 Fysiikka ja kemia 9 2 7 31 Terveystieto 3 Uskonto/elämänkatsomustieto 6 5 11 Historia ja yhteiskuntaoppi 3 7 10 Musiikki Taide- ja 4-3- Kuvataide taitoaineet 4-4- Käsityö 26 4-30 7-56 Liikunta 8-10- Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet (13) 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Vapaaehtoinen A-kieli (6) (6) (12) Perusopetuksen oppiaineiden opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (vuosiviikkotunti = 38 oppituntia). 11
3.2 ESPOON PERUSKOULUJEN TUNTIJAKO Vuosiluokat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht. Äidinkieli ja kirjallisuus (VN) 14 14 14 42 Äidinkieli ja kirjallisuus Espoo 7 7 5 5 4 5 3 3 3 42 A-kieli (VN) 8 8 16 A-kieli Espoo 2 2 2 2 2 3 3 16 B-kieli (VN) 6 6 B-kieli Espoo 2 2 2 6 Matematiikka (VN) 6 12 14 32 Matematiikka Espoo 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 Ympäristö ja luonnontieto (VN) 9 9 Ympäristö- ja luonnontieto Espoo 2 2 3 2 9 Biologia ja maantieto (VN) 3 7 10 Biologia ja maantieto Espoo 2 1 2 3 2 10 Fysiikka ja kemia (VN) 2 7 9 Fysiikka ja kemia Espoo 1 1 2 3 2 9 Terveystieto (VN) 3 3 Terveystieto Espoo 0,5* 1,5* 1 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto (VN) 6 5 11 Uskonto/Elämänkatsomustieto Espoo 1 1 1 1 2 2 1 1 1 11 Historia ja yhteiskuntaoppi (VN) 3 7 10 Historia ja yhteiskuntaoppi Espoo 1 2 2 2 3 10 Musiikki (VN) 4 3 7 Musiikki Espoo 1 1 1 1 1 1 1 0 0 7 Kuvataide (VN) 4 4 8 Kuvataide Espoo 1 1 1 1 1 1 2 0 0 8 Käsityö (VN) 4 7 11 Käsityö Espoo 1 1 1 1 2 2 3 0 0 11 Liikunta (VN) 8 10 18 Liikunta Espoo 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18 Taito- ja taideaineiden välys (VN) 6 6 12 Taito- ja taideaineiden välys Espoo 1 1 2 2 3 3 0 0 0 12 Taito- ja taideain. yht. (VN) 26 30 56 Taito- ja taideain. yht. Espoo 12 14 18 12 56 Kotitalous (VN) 3 3 12
Kotitalous Espoo 3 0 0 3 Oppilaanohjaus (VN) 2 2 Oppilaanohjaus Espoo 0,5* 0,5* 1 2 Koulun välys Espoo 1 1 1 2 5 Valinnaiset aineet (VN) 13 13 Valinnaiset aineet Espoo 1 6 6 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä (VN) 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Oppilaan tuntimäärä 227-20 20 23 23/25 25/27 26/28 30/32 30 30 Espoossa 235 Vapaaehtoinen A-kieli (VN) 6 6 12 Vapaaehtoinen A-kieli Espoo 2 2 2 2 3 3 14 Valtakunnallinen tuntijako *välys 0,4-0,6 Kertymä Espoossa **välys 1,4-1,6 Ei opeteta ao. vuosiluokalla VN Valtioneuvoston päätös Vuosiluokilla 1-6 taito- ja taideaineiden valtakunnallisten välystuntien käytöstä päättää koulu osana tuntijakoa. Näitä vuosiviikkotunteja ei voi koulukohtaisesti nimetä muilla oppiainenimikkeillä kuin musiikki, kuvataide, käsityö tai liikunta. Koulujen tulee vuosiluokilla 1-2 sijoittaa nämä välystunnit musiikkiin, kuvataiteeseen tai käsityöhön. Espoon omaan välykseen kuuluvat 5 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 1-4 voidaan nimetä koulun päättämällä tavalla. Viherkallion koulun tuntijako Koulun saamaa tuntikehystä käytetään niin, että alkuopetuksen ryhmäkoko on mahdollisimman pieni. Pieni ryhmäkoko sekä joustavien opetusjärjestelmien käyttäminen mahdollistavat oppilaille yksilöllisen opetuksen. Tukiopetusta annetaan sitä tarvitseville. Ensimmäisellä sekä toisella luokalla yksi vapaavalintainen tunti on sijoitettu puoliksi käsitöihin ja kuvataiteeseen niin, että molemmissa oppiaineissa viikkotuntimäärä on 1½. Ensimmäisellä luokalla toinen vapaavalintainen tunti on sijoitettu matematiikkaan ja toisella luokalla englannin opiskeluun. Kolmannella luokalla vapaavalinnaiset tunnit on sijoitettu kuvataiteeseen, käsitöihin ja kurssimuotoiseen taide- ja taitoaineiden tuntiin. Neljännellä luokalla vapaavalintaiset tunnit on sijoitettu ympäristö- ja luonnontieteeseen, kuvataiteeseen, käsitöihin sekä kurssimuotoiseen taide- ja taitoaineiden tuntiin. Viidennellä ja kuudennella luokalla vapaavalintaiset tunnit on sijoitettu kuvataiteeseen, musiikkiin ja kurssimuotoiseen taide- ja taitoaineiden tuntiin. Opettajalla on mahdollisuus muunnella yksittäisten oppiaineiden tuntimääriä tarkoituksenmukaisiksi ja ottaa huomioon opetuskokonaisuuksien kulloinkin vaatima tuntitarve. 13
OPPIAINE 1. LK. 2. LK. 3. LK. 4. LK. 5. LK. 6. LK. YHT. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 5 33 A1-englanti 1 2 2 2 2 9 Matematiikka 4 3 4 4 4 4 23 Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 3 3 10 Biologia ja maantieto 2 1 3 Fysiikka ja kemia 1 1 2 Uskonto/elämänkatsomustie 1 1 1 1 2 2 8 to Historia 1 2 3 Musiikki 1 1 1 1 2 2 8 Kuvataide 1,5 1,5 2 2 2 2 11 Käsityö 1,5 1,5 2 2 2 2 11 Liikunta 2 2 2 2 2 2 12 A2-ruotsi 2 2 2 6 Kurssimuotoinen taide- ja 1 1 1 1 4 taitoaine YHTEENSÄ 20 20 23 23-25 25-27 26-28 134 3.3 ESPOON KIELIKOULUJEN TUNTIJAKO VUOSILUOKILLE 1-6 Kielikylpyopetus (ruotsi) 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus 3 3 4 4 3 3 A1-kieli RU 5 5 3 3 2 2 A2-kieli EN 2 2 2 2 A2(2.)-kieli SA 2 2 2 Koulukohtainen välys - - - - - - Oppilaan kokonaisviikkotunnit 20 20 24 23 26 26 (25) (28) (28) Kaksikielinen opetus (suomienglanti) 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus 4 4 5 5 5 5 A1-kieli EN 3 3 3 3 2 2 14
A2-kieli 2 2 2 A2(2.)-kieli - - - - - - Koulukohtainen välys 1 1 1 1 - - Oppilaan kokonaisviikkotunnit 20 20 24 23 26 26 (25) (28) (28) Englanninkielinen opetus 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus 4 5 5 5 4 4 A1-kieli EN 4 4 3 4 3 3 A2-kieli RA 2 2 2 A2(2.)-kieli Koulukohtainen välys - - - - - - Oppilaan kokonaisviikkotunnit 20 21 23 23 26 26 (25) (28) (28) 3.4 VALINNAISAINEIDEN OPETUS Vuosiluokilla 7-9 tarjottavista valinnaisista aineista päättää koulun johtokunta. Suositellaan, että valinnaisina tarjotaan mahdollisimman paljon taito- ja taideaineita sekä aineita, jotka ovat koulun painotuksen tai profiilin mukaisia. Koulujen tulisi pyrkiä tarjoamaan valinnaiset aineet nk. pitkinä valintoina, jolloin valinnaisainetta opetetaan yhteensä vähintään kaksi vuosiviikkotuntia yläkoulun aikana. Tällöin suoritettava kokonaisuus arvioidaan päättötodistukseen numerolla. 3.5 TOIMINTAKULTTUURI, OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT Koulujen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on yhteisöllinen toimintakulttuuri, jossa oppiminen perustuu siihen, että kaikilla on mahdollisuus yltää omaan parhaimpaansa. Koulujen toimintakulttuuri tukee pedagogista hyvinvointia ja pedagogista turvallisuutta. Koulu tukee ja ohjaa jokaisen ryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Koulu on turvallinen työskentelypaikka kaikille, ja siellä jokaisella on työrauha. Kouluyhteisöjen hyvinvointia ja johtamiskulttuuria edistetään. 15
Pedagogisesti hyvinvoivassa ja turvallisessa toimintakulttuurissa käytetään joustavia opetusjärjestelyjä ja oppilaita osallistavia, vuorovaikutteisia työtapoja. voi opiskella omalla yksilöllisellä oppimistyylillään ja saada sitä kautta onnistumisen kokemuksia ja iloa oppimisestaan. Opetusmenetelmiä valitessaan ja työtapoja suunnitellessaan opettaja on vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa heidän ikätasonsa mukaisesti. Vuorovaikutteisuuden lisäksi opettajan velvollisuus on valita työtavat opetussuunnitelman perusteiden määrittelemällä tavalla. Koulujen toimintakulttuuriin kuuluu vahva tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on säännöllistä ja tavoitteellista. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tuetaan sähköisillä järjestelmillä. Espoon kouluverkoston kehittämisen tavoitteena on tarjota oppilaille ajanmukainen, virikkeinen, viihtyisä ja turvallinen oppimisympäristö. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kasvun ja oppimisen haasteita sekä tukea, apua ja ohjausta. Oppimisympäristöjä kehitettäessä huomioidaan oppilaiden ikä ja kehitystarpeet. Nämä asettavat vaatimuksia fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle oppimisympäristölle. Koulut toimivat yhä enemmän avoimina oppimisympäristöinä, ja oppimisympäristöt opetusvälineineen tukevat oppilaan tiedollista ja taidollista oppimista. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden kehitystaso ja muut edellytykset huomioon ottaen. Uudet teknologiset ratkaisut yhdistävät erilaisia oppimisympäristöjä ja lisäävät vuorovaikutteisuutta. Sosiaaliset ohjelmistot ja verkkopohjaiset yhteiset tilat mahdollistavat vuorovaikutuksen vertaisryhmän kanssa ja tarjoavat tilat yhteiselle tiedon rakentamiselle, projektityöskentelylle, tutkimukselle ja tiedon jakamiselle. Monipuolinen oppimisympäristö huomioi oppikokonaisuuksissa mediakasvatuksen, joka sisältää kriittisen, sosiaalisen ja luovan mediaosaamisen osana kokonaisvaltaista opetusta. Yhdessä koulujen kehittyvien kirjasto- ja tietopalvelujen sekä ajanmukaisten ja monipuolisten oppimateriaalipalveluiden kanssa rakentuu vahva pohja tiedonhallinnan taidoille ja tutkivalle työotteelle, joilla on suuri merkitys elinikäisen oppimisen kannalta. Espoon monimuotoinen luonto, kulttuurimaisema, rakennettu ympäristö, vireä kulttuuri- ja elinkeinoelämä tarjoavat pohjan tutustua historiallisiin juuriin, nykypäivään ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Oppilaan edellytykset, eri ikäkaudet, erilaiset oppimistehtävät ja -tilanteet huomioiden Espoon perusopetuksessa käytetään monipuolisia ja kulloiseenkin oppimistilanteeseen soveltuvia työtapoja. Opetuksen työtavoilla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja oppilaan oppimista ja vuorovaikutuskulttuurin kehittymistä. Edellä mainitut periaatteet huomioiden opettaja valitsee opetusmenetelmät, rakentaa oppimisympäristön ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. 16
Viherkallion koulun toimintaperiaatteet Koulun organisaatiorakenne Koulussa on käytössä tiimiorganisaatio. Siinä rehtori ja apulaisrehtori johtavat koulua työparina. Rehtori on koulun pedagoginen, hallinnollinen ja taloudellinen johtaja. Hän on opetushenkilökunnan esimies. Rehtorille on annettu erikseen päätäntävalta erilaisissa oppilasta, henkilökuntaa, opetuksen järjestämistä ja koulun tiloja koskevissa asioissa. Rehtori on johtokunnan sihteeri, valmistelija, esittelijä ja päätösten täytäntöönpanija. Apulaisrehtorin tehtäviin kuuluvat välituntiasiat, kouluruokailu, kouluavustajia koskevat asiat, uusien opettajien perehdyttäminen, opettajien virkavapauslomakkeiden hoitaminen, alkuopetuksen koordinointi sekä OPS-työn johtaminen. Johtamis- ja suunnittelutyötä on jaettu myös suunnittelutiimille. Suunnittelutiimiin kuuluu rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi opettajajäseniä yksi kustakin luokkajakotiimistä. Suunnittelutiimi suunnittelee ja valmistelee asioita opettajankokouksia varten sekä käsittelee tiimeissä esiin nousseita kysymyksiä. Suunnittelutiimi myös koordinoi tiimeille tehtäviä. Tiimin jäsenet valitsevat joukostaan tiimin vetäjän, joka on jäsenenä suunnittelutiimissä. Tiimin vetäjän kausi kestää yhden lukuvuoden. Opettajankokouksissa käsitellään koulutyötä koskevia tärkeitä asioita. Vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa järjestetään koko henkilökuntaa koskevat kokoukset, joissa suunnitellaan lukuvuoden toimintaa. Näiden kokousten lisäksi ovat viikoittaiset opettajien yhteistoiminnalliset ja välituntipalaverit. Samalla luokkatasolla opettavat opettajat muodostavat työparin, jotka suunnittelevat opetusta yhdessä. Johtokunta Viherkallion koululla on oma johtokunta, jossa on seitsemän jäsentä ja sen lisäksi varajäsenet. Johtokunta on tärkeä koulun sisäisen, kodin- ja koulun sekä koulun ja ympäröivän yhteiskunnan yhteistyön ylläpitäjä ja kehittäjä. Johtokunnalla on tärkeä rooli koulun opetuksen ja kasvatuksen kehittämisessä sekä työrauhan ylläpitämisessä. Johtokunnat päättävät lukuvuosisuunnitelmasta, koulun määrärahojen käyttösuunnitelmasta ja koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta. Lisäksi johtokunta antaa lausunnon rehtorin viran vaalissa ja hyväksyy koulun järjestyssäännöt. Koulun säännöt ja oppilaan ojentaminen Viherkallion koulun järjestyssäännöt ovat seuraavat: Vastaan tekemisistäni. Annan työrauhan. Pysyn koulun alueella. Käyttäydyn kauniisti. Ilmoitan poissaoloistani. Liikun rauhallisesti ja otan toiset huomioon. Säilytän koulualueen siistinä, viihtyisänä ja turvallisena. 17
En tuo kouluun tarpeettomia tavaroita. Noudatan terveitä elämäntapoja. Niissä asioissa, joista järjestyssäännöissä ei erikseen määrätä, noudatetaan peruskoulua koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Koulun yhteisten järjestyssääntöjen lisäksi luokissa voi olla luokkakohtaisia sääntöjä, jotka täydentävät yhteisiä sääntöjä. Perusopetuslaissa säädetään, että oppilasta joka rikkoo järjestystä, menettelee vilpillisesti tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti, voidaan rangaista kurinpidollisesti. Kurinpitorangaistuksia ovat: Kirjallinen varoitus, jonka rehtori voi antaa. Erottaminen koulusta. Lisäksi opettaja voi ojentaa oppilasta seuraavasti: Opettaja voi poistaa opetusta häiritsevän oppilaan luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi. Opettaja voi määrätä oppilaan enintään kahden tunnin jälki-istuntoon. Opettaja voi määrätä kotitehtävänsä laiminlyöneen oppilaan työpäivän päätyttyä suorittamaan tehtäviään enintään tunniksi kerrallaan. Koululla on erikseen sovitut koulupihasäännöt, jotka koskevat sisääntuloa oppitunneille, välituntipihojen käyttöä sekä pallokentän käyttösääntöjä. Välitunnit ovat virkistymistä sekä luokan tuulettumista varten. Kaikki käyvät välitunneilla ulkona. Työrauhan ja turvallisuuden säilyminen Viherkallion koulussa Kasvatus on lapsen pitkäjänteitä ja kärsivällistä ohjaamista oikeana pidettyyn toimintaan. Ainakin seuraavista rikkomuksista on aiheellista keskustella myös kotona: luvaton poissaolo koulusta toistuva myöhästely toistuva kiroilu tai tilanteeseen sopimaton kielenkäyttö koulun työntekijän vastustelu tai haistattelu työrauhan häirintä kiusaaminen esineiden heittely toista kohti (kivet, kävyt, lumipallot) tappelu omaisuuden vahingoittaminen 18
teräaseiden ja tulentekovälineiden tuonti kouluun tulen sytyttäminen tupakointi päihteiden käyttö Koululla on jokaisessa luokkatilassa pelastussuunnitelmat ja toimintaohjeet näkyvissä katastrofitilanteiden varalle. Oppilaat ja koko henkilökunta harjoittelevat vuosittain poistumista hätätilanteissa. Viherkallion koulun kiusaamisenehkäisysuunnitelma liitteessä 1. Viherkallion koulun toimintamalli ja -ohjeet päihteidenkäyttöön puuttumiseksi liitteessä 2. Kummitoiminta Koulun aloittavat esi- sekä ensimmäisen luokan oppilaat saavat koulukummin. Esioppilaat saavat kummin neljännen luokan oppilaista ja ensimmäisen luokan oppilaat viidennen luokan oppilaista. Kummien tehtävänä on tutustuttaa pieni oppilas Viherkallion kouluun ja sen tapoihin sekä toimia hänen tukenaan. Kummien kanssa toteutetaan erilaisia projekteja, esimerkiksi retkiä, pikkujouluja yms. Toisaalta kummitoiminta kasvattaa neljäs -, viides - ja kuudesluokkalaisia vastuullisuuteen. Kun kuudesluokkalaiset päättävät alakoulun, kummilapset kukittavat heidät hyvästiksi ja kiitokseksi. Oppilaiden ääni kuuluu Viherkallion koulussa julkaistaan kerran vuodessa Viherhiukkanen-lehteä. Lehteen kootaan joka luokalta oppilaiden kirjoituksia, piirroksia ja valokuvia. Siellä on myös rehtorin, johtokunnan sekä Koti- ja kouluyhdistyksen palstat. Viherhiukkanen on koko yhteisölle tärkeä mielipidefoorumi. Koulussamme toimii oppilasparlamentti, jossa on edustaja jokaiselta luokalta. parlamentin toimintaa ohjaa kaksi koulumme opettajaa. parlamentissa käsitellään koulun yhteisiä asioita ja lukuvuoteen liittyviä teemoja, joihin oppilaita halutaan osallistaa. Edustaja toimii tiedonvälittäjänä oppilasparlamentin ja oman luokkansa välillä. Oppilaat voivat halutessaan tehdä omia ehdotuksia oppilasparlamentille. Edustaja- ja varajäsen vaihtuvat aina lukuvuoden alussa. Teemat Joka vuosi koulussamme toteutetaan erilaisia teemoja. Ne ovat koulun yhteisiä aihekokonaisuuksia, joiden toteuttaminen vaihtelee oppilaiden ikä- ja luokkatason mukaan. Yhden teeman käsittely kestää keskimäärin viikon. Teemojen aihealueet sovitaan aina tulevan lukuvuoden suunnittelukokouksessa. Juhlat Viherkallion koulussa on yksi suuri juhla vuosittain. Perinteisesti se on ollut joulujuhla. Itsenäisyysjuhla järjestetään myös joka vuosi. Muita juhlia järjestetään tilanteen mukaan, esimerkiksi kansainvälisyysjuhla, musiikki-inspiraatiotapahtumat, perinnejuhlat sekä lukuvuoden päättäjäiset. Tavoitteena on, että jokainen oppilas pääsisi esiintymään juhlassa vähintään kerran alakoulun aikana. 19
Opetusjärjestelyt ja työtavat Viherkallion koulussa Koulun opetusjärjestelyillä pyritään tukemaan uutta oppimiskäsitystä. Opetusjärjestelyissä pyritään huomioimaan mahdollisuuksien mukaan jakotuntien hyödyntäminen erityisesti 1 2-luokilla ja kielten opetuksessa. Koulussamme on käynnissä joustavien opetusjärjestelyiden kokeilu alkuopetuksen luokissa. Joustavia opetusjärjestelyitä kannustetaan käyttämään myös muilla luokkatasoilla. Joustavilla opetusjärjestelyillä tuetaan lapsikeskeistä ja -lähtöistä oppimista jokaisen yksilölliset tarpeet huomioiden. Opetusta eheytetään nivomalla opiskeltavat uudet asiat oppilaiden aiempiin tiedonrakenteisiin ja aiempaan ymmärrykseen. Oppisisällöt kytketään myös oppilaiden omaan elämänpiiriin ja ottaen mukaan hänen omat kokemuksensa. Koulussamme on vuosittain koko koulun yhteisiä teemaviikkoja. Niillä pyritään tukemaan koulun yhteisöllisyyttä, eheyttämistä ja sosio-konstruktivistista oppimiskäsitystä. Teemaviikkojen aiheet vaihtuvat vuosittain. Koulussamme tuetaan käyttämään monipuolisia työtapoja, jotka kehittävät oppilaan oppimista, ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja, työskentely- ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen valinnassa huomioidaan eri oppiaineiden tiedonrakenteet ja omat tavat tietoon pääsemiseksi, tiedon hankkimiseksi ja löytämiseksi. Tämä vaikuttaa siihen, että opetuksessa sovelletaan monia erilaisia tiedonhankinnan keinoja, opetuksen ja oppimisen menetelmiä. Koska opiskelu tapahtuu suurelta osin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa, johtaa se yhteistoiminnallisiin opetusjärjestelyihin. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Koulussamme käytetään tieto- ja viestintätekniikkaa yhtenä työskentelymuotona eri oppiaineissa. Tieto- ja viestintätekniikka ei ole erillinen oppiaine, vaan sitä käytetään työvälineenä erilaisten aihekokonaisuuksien opiskelussa. Näin oppilas saavuttaa TVT-strategian mukaiset taitotavoitteet tietoja viestintätekniikassa. Viherkallion koulussa suositellaan suoritettavaksi toisella luokalla lukudiplomi. Lukuvuoden aikana oppilas valitsee lukutarjottimilta erilaista kirjallisuutta ja tekee kuhunkin kirjaan liittyviä tehtäviä. Projektin lopuksi oppilas saa lukudiplomin. Kolmansilla ja neljänsillä luokilla on ympäristötiedossa kotiseutuprojektit, joissa oppilas työstää esim. Espoo-kirjan ja Helsinki-esitteen. Monipuoliset työtavat tukevat oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista. Lapsilähtöisyys Yhteistoiminnallisuus Opettajajohtoisuus roolileikit projektityöskentely esittävä opetus ja opettajan kerronta tekstistä oppimaan oppiminen näyttelyt havainnollistaminen harjoitustehtävät tutkimus ja kokeiden tekeminen demonstraatiot tietokonetyöskentely pysäkkityö videot ja TV demonstraatio roolileikit roolileikit draama tekstistä oppimaan oppiminen leikit, pelit vierailut rakentelu 20
esitelmät esitykset väittelyt ja kokoukset Viherkallion koulun oppimisympäristö Viherlaakso on kaupunkimaisesti rakennettu alue. Se koostuu keskustan kerrostalo- ja reuna-alueiden omakotitaloalueista. Pääosin kaupunkimaisesta rakennustavastaan huolimatta alue on vehreä; sitä rajaa kallioiset mäntymetsät ja Lippajärvi. Viherlaakso on rakennettu pääosin vuosikymmeniä sitten ja viihtyisyydestä kertoo se, että alueella asuu monia toisen tai useamman polven asukkaita. Viherlaakson keskustassa sijaitsee tyypillinen 1960-luvun ostoskeskus. Sen välittömässä läheisyydessä ovat Viherlaakson sivukirjasto, terveysasema, vanhusten palvelutalo, seurakuntatalo ja asukaspuisto. Viherlaakson alueella toimii kaksi kunnallista, kolme yksityistä ja yksi ostopalvelupäiväkoti, Viherkallion alakoulu sekä yläkoulu ja lukio. Hyvien liikenneyhteyksien päässä on Laaksolahden urheilukeskus, jota käytetään mahdollisuuksien mukaan liikuntatuntisin. Viherkallion koulu on toiminut samalla paikalla vuodesta 1922 alkaen. Monen nykyisen oppilaan vanhemmat ja jopa isovanhemmat ovat käyneet samaa koulua. Tämän vuoksi kouluumme on muodostunut perinteitä, joita pidetään suuressa arvossa vielä nykypäivänäkin. Esimerkiksi joulujuhliin ja marrasmarkkinoille kokoonnutaan lähes koko kylän voimin. Koulu on myös tärkeä harrastus- ja kokoontumispaikka monelle viherlaaksolaiselle. Koulun sydämenä toimii mediateekki, jossa ovat koulun hyvin varusteltu kirjasto, oppilaiden ATKtilat, draamaopetustila sekä opettajien työskentelytila. Mediateekki aukeaa ruokailutilaan, jota takka lämmittää tarvittaessa. Ruokailutiloissa on käytössä myös kabinettitilat sekä terassi minikeittiöineen. Yleisopetuksen luokkatilat sijoittuvat yläkertaan. Alakerrassa sijaitsevat esiopetuksen, erityisopetuksen sekä iltapäivätoiminnan tilat. Alakertaan sijoittuvat myös ympäristölaboratorio, musiikki- tekstiili- ja teknisen työn luokat, terveydenhoitajan, kuraattorin sekä psykologin tilat ja hyvin varusteltu liikuntasali kiipeilyseinineen. Koulun välituntipihat ovat hyvin varustellut ja viihtyisät. Piha-alueet toimivat väli- sekä liikuntatuntikäytössä päivisin ja iltaisin ne ovat viherlaaksolaisten aktiivisessa virkistyskäytössä. Koulumme toiminnassa pyritään siihen, että jokaisella on turvallinen ja kannustava työskentelyympäristö. Näin tuetaan oppilaiden henkistä kasvua ja annetaan mahdollisuuksia omien edellytystensä mukaiselle oppimiselle. Tämän vuoksi hyvään työrauhaan kiinnitetään koulussamme paljon huomiota. Myös koulun henkilökunnan henkistä ja fyysistä jaksamista tuetaan esimerkiksi työnohjauksella, opettajien jumpalla ja yhteisillä illanvietoilla. Viherkallion koulun yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Viherlaakson alueella pyrkimyksenä on oppilaiden mahdollisimman joustava siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen. Viherlaaksossa esiopetus järjestetään osittain päiväkodeissa ja osittain koulun omassa eskarissa. 21
Yhteistyö koulun ja esiopetuksen välillä on ollut aktiivista erityisesti viime vuosien aikana. Olemme työstäneet yhdessä alueen oman esiopetussuunnitelman. Yhteistyö alkoi tapaamisilla, joissa keskustelimme toistemme toimintatavoista ja sovimme yhteisistä linjauksista. Näin olemme poistaneet päällekkäisyyksiä ja lisänneet joustavuutta esi- ja alkuopetuksen välillä. Esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintaa ovat olleet käytännön tasolla jokakeväiset nivelpalaverit, joissa keskustellaan tulevista ekaluokkalaisista. Syyskauden loppupuolella pidetään palautepalaveri, jolloin keskustellaan oppilaiden kehittymisestä ja palautteesta saatua tietoa pyritään hyödyntämään esiopetuksen kehittämiseksi. Lukuvuoden alussa sekä esiopettajat että alkuopettajat sopivat vuoden aikana yhteisesti toteutettavista projekteista ja niiden aikatauluista. Yhteistyö koulun oman esiopetuksen kanssa Esioppilaat osallistuvat koulun yhteisiin tapahtumiin ja juhliin. Syksyllä koulun alkaessa, esioppilaat saavat koulukummit neljännen luokan oppilaista. Kummien kanssa tehdään yhteistyötä säännöllisesti koko lukuvuoden ajan. Lisäksi esi- ja alkuopetus tekevät yhteistyötä koulun sisällä. Esi- ja alkuopettajat suunnittelevat yhteisiä teemoja ja tapahtumia, joissa oppilaat työskentelevät erilaisissa ryhmäkokoonpanoissa. Lukukausien alussa opettajat suunnittelevat yhdessä koulun sisäisen yhteistyökalenterin, jossa sovitaan yhteistyön pääpiirteet. Ennalta suunnitellun toiminnan lisäksi, yhteistyötä tehdään sopivien tilanteiden mukaan. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelma AIHE AJANKOHT A Palautepalaveri lokamarraskuu oppilaiden kehittymisen palaveri esiopettajien kanssa PAIKKA Viherkallion koulu KOOLLE KUTSUJA 1. luokan opettaja Lukuvuoden Elo-syyskuu Viherkallion Päiväkotien ja koulun suunnittelupalaveri koulu/lähipäiväkoti henkilökunta yhdessä Nivelpalaverit Huhtikuu Lähipäiväkodit Tulevat 1.luokan opettajat Muun perusopetuksen kanssa yhteistyö on hyvin monitahoista. Kielten opetuksessa yhteistyötä on tehty erityisesti Karamalmen skolanin kanssa. Lähes joka Lucia-päivä tulee Karamalmenista Lucia esittäytymään joukkojensa kanssa. Keväisin on koulujemme välillä tehty myös oppilasvaihtoa. Kielten opetuksessa oppilaat ovat saaneet myös kirjeenvaihtotovereita ulkomailta. Resurssien mukaan saatetaan tehdä teatterivierailuja. Netlibris -kirjallisuuspiirissä mukana olevat oppilaat ja opettajat tekevät säännöllisesti yhteistyötä. He keskustelevat kirjoista tapaamisissa sekä sähköisesti verkossa. He tekevät tutustumiskäyntejä esimerkiksi espoolaisiin kirjastoihin toisten koulujen Netlibris- piiriläisten kanssa. Netlibris keskusteluympäristö on suojattu ulkopuolisilta. 22
Yhteistyö lähi- ja yläkouluun on satunnaista. Yläkoulun oppilaat esittävät vanhojentansseja sekä toimivat oppilaiden ja opettajien välisessä pesäpallo-ottelussa tuomareina. Niveltämisvaiheessa kuudennen luokan oppilaat käyvät tutustumassa yläkouluun yläkoulun opinto-ohjaajan johdolla. Kieltenopettajilla on myös konsultointia keskenään. Tulevaisuudessa yläkouluun niveltämisen kehittäminen on haaste. 3.6 OPINNOISSA ETENEMISEN PERIAATTEET Eteneminen vuosiluokittain siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Suoritustilaisuus tulee tällöin järjestää viimeistään kyseisen lukuvuoden heinäkuun loppuun mennessä. Päätöksessä mainitaan ne oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan tai vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa Kun oppilas opiskelee yhdysluokalla tai ryhmässä, jossa on useamman vuosiluokan oppilaita, hänen oppimistaan arvioidaan yleensä suhteessa hänen oman vuosiluokkansa opinto-ohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokilla ns. vuorokursseina tai yhtä lukuvuotta laajempina opintokokonaisuuksina, kuten esimerkiksi alkuopetusluokilla, suoritetaan arviointi opintokokonaisuuksittain. Oman oppimissuunnitelman laatiminen selkiyttää opinnoissa etenemistä ja edistymisen arviointia. Kun oppilas etenee oman opinto-ohjelman mukaan, opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden aloittamiselle. Jos oppilas etenee vuosiluokkiin 23
jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan, hänet voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Opinnoissa etenemisen periaatteet Viherkallion koulussa Viherkallion koulussa oppilaan väliarviointi suoritetaan joulu-tammikuun aikana, jolloin opettajan on viimeistään ilmaistava huoli mahdollisesta luokalle jättämisestä. Päätös luokalle jättämisestä tehdään viimeistään huhtikuussa yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhemmille varataan mahdollisuus tulla kuulluiksi ennen päätöksen tekemistä. Ennen lopullista luokalle jättämispäätöstä oppilaalle on tarjottu seuraavanlaisia tukitoimenpiteitä; tukiopetus ja laaja-alainen erityisopetus. Mahdollista on myös tehdä koulunkäyntisopimus, käyttää kouluavustajaa sekä konsultoida asiantuntijoiden kanssa. Mikäli päädytään luokalle jättämiseen, järjestetään oppilaalle jo keväällä tutustumiskäyntejä uuteen luokkaan sekä opettajaan. Tulevaa opettajaa konsultoidaan myös OHR:n ja entisen opettajan tahoilta. Luokalle jättämispäätökseen osallistuvat aina oppilashuoltoryhmä, luokanopettaja sekä mahdollisesti aineenopettajat. Jos luokalle jättämisestä tehdään ehdollinen päätös, suoritustilaisuus järjestetään kesäkuun aikana. Silloin luokan- tai aineenopettaja järjestää erillisen kokeen oppilaalle. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppimisen ja kasvun tuki perustuu kolmiportaiseen malliin yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodostaessa asteittain vahventuvan tukirakenteen. Tukirakenteen ydintehtävä on varmistaa opetussuunnitelmassa oppilaalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Tukirakenteen yleiset kuntakohtaiset periaatteet on kuvattu luvussa 4.1. Opetuksen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen lähtökohtana espoolaisessa perusopetuksessa on jokaisen oppilaan ja yksittäisen opetusryhmän vahvuudet sekä oppimisen tuen tarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki käsitteenä tarkoittaa oppimisen ja koulunkäynnin esteiden poistamista niin yksilökuin ryhmätasolla. Toimenpiteet voivat olla opetusmenetelmällisiä, opetusmateriaaliin kohdistuvia tai oppimisympäristöön, henkilökunnan määrään tai ryhmän koostumukseen kohdistuvia. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot määritellään opetussuunnitelmassa luvussa viisi. Heti tuen tarpeen ilmetessä kaikilla oppilailla tuen tasosta riippumatta on oikeus riittävään kasvun ja oppimisen tukeen. Tuen tarpeen arvioimiseksi oppilaiden tarpeiden arvioinnin sekä oppilaan tuntemuksen tuleekin olla luonteeltaan jatkuvaa, jotta tuki voidaan aloittaa ajoissa, etteivät oppilaan kasvun tai oppimisen vaikeudet kasaudu tai monimuotoistu. On huomioitava, että tuki voi olla tarpeen myös oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa ja tuen tarpeen mukaisesti muuttuvaa. Koulun rehtorilla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa sekä tuen toteutumiseksi tarvittavien toimintatapojen kehittymisestä. Koulun pedagogisen toimintakulttuurin tulee mahdollistaa annettavan tuen 24