Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari

Transkriptio

1 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1

2 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti siirtyy yläkoulusta viidennelle luokalle, jolloin viidennellä luokalla on A1-kieltä kolme tuntia viikossa. Pohjoisella alueella yläkoulusta viidennelle luokalle siirtyvää A1- kielen tuntia pidettiin yleisesti hyvänä ehdotuksena. Kommentteja: -A1-kielen vuosiviikkotunnin lisääminen alakoulussa saattaa olla kuitenkin haasteellista heikon oppilasaineksen takia -A1-kielen lisääminen erityisesti viidennellä luokalla on perusteltua, koska kolmannella luokalla uutta oppilasainesta tulee muutenkin paljon ja kuudennella luokalla alkaa kaikille uutena B1-kieli. - Tuntimäärät ovat valtakunnallisesti jo ohjeistettu eikä vaikutusmahdollisuuksia tässä vaiheessa enää ole. Yläasteen näkökulmasta ei ole hyvä, että englannin kielestä 1 viikkotunti siirtyy ala-asteelle. Nyt 5. luokalle on osoitettu 3 englannin viikkotuntia, mitä ei pidetä kielen oppimisen kannalta parhaimpana ratkaisuna. Tunnin tulisi olla aiemmin tai myöhemmin. 2

3 B1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa kuudennella vuosiluokalla ruotsi Pohjoisen alueen kommentteja: -6.luokalla huomioitava opetuksen eteneminen tekemisen kautta sekä positiivisen asenteen luominen. - onko B1-kieli aloitettava jo kuudennella luokalla? Valtioneuvoston päätöksestä tuntijaosta käytiin keskustelua, muuttaneekohan seuraava hallitus taas B1- kielen aloituksen takaisin seitsemännelle luokalle? -valtakunnallinen ohjeistus määrittää tilanteen eli ruotsin kieli B1 aloitetaan jo 6. luokalta ja vastaavasti yläasteen tuntimäärä vähenee. Yläasteen tuntimäärä aiheuttaa sen, että jollakin vuosiluokalla ruotsia voidaan opettaa vain 1 tunti viikossa, mitä ei pidetä oppimisen kannalta onnistuneena ratkaisuna. 3

4 A2-kieli Koska ruotsin opiskelun aloittamista on varhennettu jo alakouluikäisiin, työryhmä ehdottaa, ettei ruotsia vastaisuudessa opeteta vapaaehtoisena kielenä. A2-kielinä voidaan tarjota venäjää, saksaa, ranskaa, espanjaa ja kieliluokkakouluissa englantia sekä B2-kielenä edellä mainittujen lisäksi italiaa, kiinaa, latinaa ja viroa. Pohjoisen alueen kommentteja: Muutama alueen koulu kannattaa ruotsin jättämistä pois A2- kielivalinnasta Suuri osa pohjoisen kouluista kannattaa A2-ruotsin tarjoamista. - Koetaan, että A2-ruotsilla ollut perinteisesti hyvin vankka asema Turun alakouluissa. - Ruotsin kielen poistuminen vapaaehtoisena A2-kielenä ei ole perusteltavissa sillä, että "ruotsia tarjottaisiin yläkoulun valinnaisaineena syventämään ja laajentamaan tavoitteita", koska runsas valinnaisainetarjonta saattaa vähentää ruotsin valitsemista. 6 vuosiviikkotuntia ruotsia B1-kielenä perusopetuksen aikana ei riitä takaamaan hyvää kielitaitoa esim. elinkeinoelämän kannalta. Onko esimerkiksi espanja A2-kielenä (12 vuosiviikkotuntia) Turussa tärkeämpi kuin ruotsi? 4

5 - Kuudennella vuosiluokalla kaikilla oppilailla alkava ruotsin kieli johtaa joka tapauksessa vapaaehtoisen A2-ruotsin katoamiseen. - Nykyiseen tilanteeseen verrattuna kielten opiskelun tasavertaisuuden pitää olla parempi näinkin isossa kaupungissa, tällä hetkellä kieliä voi opiskella vain tiettyjen koulujen erikoisluokilla, jonne on vaikeata päästä. - Kielipolkujen ja A2-kielten jatkumiseen on hyvät valmiudet alueen yläkouluissa (esim. ruotsi, saksa ja espanja) Kysymyksiä: - Miksi kieliä ei voi opiskella valinnaisaineina, jos se on mahdollista koulussa järjestää siten? - Tuleeko kehykseen lisätunteja A2- kielitunteihin? - Rajoittaako A2-kielen sijoittaminen valinnaisaineiden tuntikiintiöön monipuolista kielitarjontaa? - Onko yläkoulun kieltenopettajien mahdollista saada tunteja alakoulusta, kun tuntimäärät vähenevät? - Kuka päättää kielipoluista yhteistyöalueittain? 5

6 A2-kielen ryhmäkoon tulee olla neljännen luokan alussa vähintään 14 oppilasta. Opetus voidaan oppilasalueen yhteisellä päätöksellä käynnistää pienemmälläkin koulukohtaisella oppilasmäärällä, jos oppilasalueen A2- kielen opiskelijoiden yhteismäärä riittää turvaamaan ko. kielen opiskelun jatkumon perusopetuksen loppuun saakka. Oppilasalueen koulut tarkistavat aloittavien oppilaiden määrän vuosittain. Pohjoisen alueen kommentteja: - Ryhmäkoon vaatimus on muutaman pohjoisen alueen koulun mukaan (14 oppilasta) liian iso, pienillä kouluilla ei ole mahdollista perustaa ryhmää, joustavuutta ryhmäkokoon. - Ryhmäkokovaade toivottaisiin olevan kouluyksiköittäin, sillä useat koulutalot ovat sen verran etäällä toisistaan, että kuljetukset aiheuttavat suuria kustannuksia. Kävellen kulkeminen taas sitoo henkilökuntaresurssia, joka sekin kuormittaa budjettia. Tätä ei ole mahdollisuutta toteuttaa. Huoltajat kykenevät erittäin harvoin auttamaan kuljettamisessa -A2-kielen ryhmäkoko voisi kuitenkin olla koulukohtaisesti määriteltävissä siten, että ryhmän voisi perustaa tarvittaessa myös pienemmällä oppilasmäärällä esim Tämä erityisesti silloin, jos alueen kouluissa tarjotaan samoja A2-kieliä. 6

7 Muita pohjoisen alueen kommentteja: Hyvä asia, että kielipolun jatkumo alakoulusta yläkouluun turvataan. Kielitietoisuuden lisääminen jo varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa koetaan tärkeäksi kehittämissuunnaksi tulevaisuudessa. 7