Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
Tausta Fosfori on kasveille välttämätön ravinne (mm. energiaaineenvaihdunta) Nurmien tiedetään ottavan fosforia tehokkaasti ja siten tutkimuksissa on harvoin saatu satovastetta fosforilannoitukselle. Valkaman ym. (2015) mukaan vuotuisella fosforilannoituksella ei saavuteta sadonlisää, kun maan viljavuusfosforin pitoisuus ylittää savimailla 6 mg/l, karkeilla kivennäismailla 10 mg/l ja orgaanisilla mailla 15 mg/l. Näiden rajojen alapuolellakaan sadonlisää ei aina saada. Valkama ym. 2015. Meta-analysis of grass ley response to phosphorus fertilization in Finland. Grass and Forage Science 71:36 53 2 25.4.2019
Tausta Vaikka Suomessa on toteutettu useita fosforilannoitustutkimuksia, tutkimustarve ei ole poistunut. Fosforin käytön muutokset ja maan P-tilan lasku Uudet satoisat lajikkeet ja satotasojen nousu Karjanlannan fosforia ei ole tutkittu, vaikka karjanlanta on merkittävä fosforin lähde. Aiemmissa kokeissa ei ole tutkittu kaikkia maalajeja. Maaningan ja Ruukin nurmen P-lannoituskokeet: Rahoitus vuosina 2015-2017 FOSA-hankkeessa (rahoitus MMM, Yara), jolloin toteutettu kokoviljavuosi + kaksi nurmivuotta Maaningalla ja Ruukissa. Ensimmäiset koevuodet raportoitu Maataloustieteen päivillä 2018 https://journal.fi/smst/issue/view/5193 Maaningan kokeen kolmas nurmivuosi tehty Ravinnerenkihankkeessa 3 25.4.2019
Nurmien P-lannoituksella ei satovastetta vihreissä P- luokissa milloin sitten? Tavoite 1: Selvittää satovaste heikon P-tilan maalla, liete mukana. Tavoite 2: Millä P-lannoitusmäärällä maan P-tilaa voidaan nostaa, jos se on painunut matalalle. Koepaikat: Maaninka ja Ruukki Koeasetelma välttävän viljavuusluokan mailla: - Maaninka rm HsS, viljavuus-p 4,6 mg/l, Ruukki Mm P 8,3 mg/l - Perustaminen 2015 kokoviljaan - Satovuodet Maaningalla 2016-2018 Timotei-nurminata seosnurmi ja Ruukissa timoteinurmi. Kolme korjuukertaa vuodessa. - Pääruutu: - Naudan lietelanta 30 tn/ha (16-22 Kg P/ha) toiselle sadolle vs. mineraalilannoitus - Osaruutu: - Mineraalilannoitus P-portaat ensimmäiselle sadolle 0-10-20-40 kg/ha 4
1. ja 2. sadon P-pitoisuus ei lietettä -pääruudulla Rehun P-pitoisuus erityisesti 1.sadossa alhainen (Maa 2,6 g/kg ka, Ruu 2,4 g/kg ka) kaikilla koejäsenillä. P-lannoitus nosti P-pitoisuutta, paitsi Ruukissa 2016. 2. Sadossa P-pitoisuus oli Maaningalla 3,5 g/kg ka ja Ruukissa 2,9 g/kg ka, P- lannoitus nosti Maaningalla 2017 ja Ruukissa 2016. Liete yleisesti hieman nosti P-pitoisuutta (n. 0,5 g/kg ka) 5 25.4.2019
Maaninka v. 2018: Liete sekä P-lannoitus yhdessä kasvattivat 2. sadon P- pitoisuutta 1. sato 2. Sato 3. sato Ei lietettä 0 P 2.0 2.3 2.9 10 P 2.0 2.3 2.8 20 P 2.0 2.2 2.9 40 P 2.1 2.2 3.0 Liete 0 P 1.9 2.4 2.9 10 P 2.0 2.4 3.0 20 P 2.1 2.4. 3.2 40 P 2.1 2.6 3.2 Keskiarvo 2.0 2.3 3.0 Keskiarvon keskivirhe 0.10 0.06 0.10 6 Ensimmäisen sadon P-pitoisuudet olivat kuivuuden vuoksi yleisesti matalia, vaikka P-lannoitus hieman kasvatti niitä.
Fosforilannoituksen satovaste on ollut hyvin heikko Fosforilannoitus nosti tilastollisesti merkitsevästi kokonaissatoa vain Ruukissa v. 2017 (ero 0 vs. 40 kg P 660 kg ka/ha). Kokoviljavuonna Ruukissa fosforilannoitus nosti lietepääruudulla satoa, mutta vain suuntaa antavasti (ero 0 vs. 40 kg P 1100 kg ka/ha) Vastaavaa ei todettu pelkällä mineraalilannoituksella. Tulokset poikkeavat siitä, mitä odotettiin meta-analyysien perusteella (Valkama ym. 2015. & Valkama ym. 2009). 7 25.4.2019
Maaningalla pieni vaste nurmen kokonaissatoon, mutta vain vuonna 2018 Kuiva-ainesato, kg ka/ha 10000 9000 8000 1610 1700 1680 1660 1670 1700 1750 1670 7000 6000 3230 3230 3260 3070 2580 2660 2720 2630 3. sato 5000 2. sato 4000 1. sato 3000 2000 4440 4650 4670 4670 4690 4730 4940 4790 1000 0 Ei lietettä 0 P Ei lietettä 10 P Ei lietettä 20 P Ei lietettä 40 P Liete 0 P Liete 10 P Liete 20 P Liete 40 P Satovaste ei kuitenkaan ylettynyt johdonmukaisesti ylimmälle P-portaalle asti 8
Fosforilannoituksen kannattavuus Maaningalla kun käytettiin 20 kg fosforia/v Satovuosi 20 kg P/ha, kustannus 1.1 /kg (* Lisäsato kg ka/ha Lisäsadon arvo 15 snt/kg ka 2015 22 0 0-22 2016 22 0 0-22 2017 22 0 0-22 Erotus 2018 22 400 60 +39 Voitto/tappio -27 (* Fosforin hinta moniravinteisissa lannoitteissa 11/2018 9
P-tase Maaningalla - Lietekoejäsenten P-taseet olivat pääsääntöisesti positiivisia P-tase kg/ha 160 P-tase 2015 2018 Annettu P 241 kg 110 60 Annettu P 160 kg Annettu P 141 kg Annettu P 161 kg 150 68 74 10-11 -2 38-40 -87-48 -90 Ei lietettä 0 P Ei lietettä 10 P Ei lietettä 20 P Ei lietettä 40 P Liete 0 P Liete 10 P Liete 20 P Liete 40 P 10
Ympäristökorvauksen P-määrä riitti Maaningalla pitämään maan P-luokan ennallaan, mutta ei parantamaan sitä Viljavuus-P mg/l Viljavuus-P maassa, ei lietettä Viljavuus-P maassa, liete 7 6 5 4 3 2 1 Ei lietettä 0 P Ei lietettä 10 P Ei lietettä 20 P Ei lietettä 40 P Liete 0 P Liete 10 P Liete 20 P Liete 40 P 0 K2015 2015 2016 2017 2018 K2015 2015 2016 2017 2018 11 Maan P-luku laski pelkällä lietelannoituksella ja fosforittomalla lannoituksella.
Johtopäätökset Kuivuus vaikuttaa selvästi kasvin fosforin saantiin myös korkealla fosforilannoituksella Toisin kuin vihreissä viljavuusluokissa, nurmen fosforilannoituksella saadaan ajoittain satovaste välttävän (punainen leima) fosforitilan maalla Satovasteen on toistaiseksi niin pieni ja satunnainen, että se ei kata väkilannoitefosforin kuluja Ympäristökorvauksen fosforilannoitusrajat riittivät tässä Maaningan koetilanteessa maan P-luokan pitämiseen ennallaan, mutta eivät sen nostamiseen. 12
Kiitos!