LAPIN LIITTO KANNANOTTO 2.5.2013 292/00.04.00.02/2013 Jakelu: Liikenneministeri Merja Kyllönen Kansallisen lentoliikennestrategian seurantaryhmä ja projektiryhmä LAPLAND AIRPORTS LENTOASEMAT TUKEVAT KOKO SUOMEN KILPAILUKYVYN KEHITYSTÄ: Lentoasemat tulee säilyttää ja niiden kannattavuutta parantaa palvelutasoa kehittämällä Tausta Liikenne ja viestintäministeriön toimesta laaditaan kansallinen lentoliikennestrategia vuoden 2014 loppuun mennessä. Strategiatyössä on tähän mennessä todettu, että Finavia ylläpitää Helsinki Vantaan lentoaseman tuotoilla 23 maakuntien lentoasemaa, joilla toiminta ei ole kannattavaa. Maakuntien lentoasemien muodostama ns. verkostoalijäämä oli vuonna 2011 noin 22 miljoonaa euroa. Kustannusten kattamiseksi lentoasemaverkoston ylläpitoon on tehtävä muutoksia. Tähän mennessä toimenpiteiksi on esitetty mm. 1) verkoston supistamista ja matkaketjujen kehittämistä ja 2) lentoasemien yksityistämistä siten, että kunnat ja alueen elinkeinoelämä osallistuisivat kustannuksiin (ns. Ruotsin malli). Strategiatyöhön liittyen on laadittu selvitys Finavian lentoasemaverkoston kulurakenteesta ja hinnoittelusta. Sen mukaan suhteellisesti (sisäisen tulos % suhteen) heikoimmin kannattavat lentoasemat ovat Savonlinna, Varkaus, Kemi Tornio, Pori, Kajaani sekä Enontekiö. Toiminnassaan tappiota tuottavat lentoasemat ovat Jyväskylä, Pori, Kuopio, Tampere, Lappeenranta ja Helsinki Malmi. Tässä muistiossa esitetään Barentsin ja Pohjois Suomen kehitysnäkymiin pohjautuvat perustelut sille, miksi Lapland Airports konseptiin kuuluvia lentoasemia ei ole järkevää lakkauttaa. Lisäksi otetaan kantaa lentoasemien yksityistämiseen ja esitetään ehdotuksia kustannustehokkuuden lisäämiseksi maakuntakentillä. Suomi kehittyy Barentsin imussa Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden, sekä Murmanskin ja Arkangelin alueiden investointisuunnitelmien arvo on 162 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Todennäköisimpien, ns. AAA luokitukseen kuuluvien, investointien arvo on 120 miljardia euroa (Kuva 1 ja 2). (Lähde: Lapin kauppakamari)
LAPIN LIITTO KANNANOTTO 2 (9) Öljy ja kaasu 36,865 Miljardia Kuva. 1. Todennäköisimpien AAA-luokitukseen kuuluvien investointien määrä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden sekä Murmanskin ja Arkangelin alueella vuoteen 2020 mennessä. (Lapin kauppakamari) Liikenneinfrastruktuuri 25,752 Miljardia Tuulivoima 21,400 Miljardia Kaivosteollisuus 13,549 Miljardia Vesivoima 4,601 Miljardia Ydinvoima 4,000 Miljardia Sähköverkko 3,346 Miljardia Matkailu 2,982 Miljardia Julkiset 2,9526 Miljardia Pertinteinen 2,418 Miljardia teollisuus Kauppa 1,308 Miljardia Bioenergia 0,508 Miljardia Yhteensä 119,655 Miljardia Kuva 2. Pohjoisen Euroopan investoinnit vuosina 2012-2020. (Lapin kauppakamari) Barentsin alueen kaasuvarojen arvioidaan olevan maailman suurimmat (Kuva 3). Erityisesti vähäpäästöisen nesteytetyn maakaasun (LNG) merkitys energialähteenä Euroopan energiamarkkinoilla tulee kasvamaan. Hyödyntämättömiä öljyvaroja esim. Venäjän Timan Pechoran alueella on noin 4800 miljoonaa tonnia. Öljy ja kaasuinvestointien lisäksi Barentsin alueen suurimpia, kehittyviä sektoreita ovat liikenneinfrastruktuuri ja tuulivoima.
LAPIN LIITTO KANNANOTTO 3 (9) Kuva 3. Öljy- ja kaasuvarannot Barentsin alueella ja siihen liittyvä infrastuktuuri Sherpa consultant
LAPIN LIITTO KANNANOTTO 4 (9) Pohjois Norjan alueella öljyä ja kaasua on todennäköisesti aiemmin arvioitua enemmän. Helmikuussa 2013 Statoil teki tärkeän päätöksen valitessaan öljyterminaalin paikaksi Veidnesin Nordkappin kunnassa (n. 80 km Suomen rajasta). Vuonna 2018 valmistuvan terminaalin investoinnit tulevat olemaan 12 15 miljardia euroa. Suomalaisia osaajia ja alihankkijoita odotetaan osallistumaan hankkeeseen. Pohjois Norjan talouden kasvu kärsii selkeästi maa ja lentoliikenteen pullonkauloista, mikä tulisi ottaa huomioon myös lentoliikennestrategiatyössä. Jo tällä hetkellä pohjoisnorjalaiset käyttävät mm. Ivalon lentokenttää. Seuraavien vuosien aikana Pohjois Norjassa panostetaan liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen n. 4 miljardia euroa. Lapissa suurimmat investoinnit kohdistuvat kaivosteollisuuteen, n. 4 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Kevitsan kaivos ja Kemin kaivoksen laajennus ovat valmistuneet ja tulevat lähikuukausina täyteen tuotantovauhtiin. Kittilän kaivos on ilmoittanut yhteensä 200 miljoonan euron laajennuksesta lähivuosina. Soklin kaivoksesta odotetaan päätöstä tämän kevään aikana. Northland Resourcesin talousvaikeudet saattavat viivästyttää Kolarin Hannukaisen kaivoshanketta vuoteen 2017, mutta hanke todennäköisesti toteutuu. Suhangon kaivoksesta tehdään päätös vuoden 2014 lopussa. Kaivosalalle tarvitaan vuoteen 2022 mennessä 5 600 uutta työntekijää. Yhden kaivostyöpaikan on arvioitu tuovan muille aloille 2,5 3,5 työpaikkaa. (Lähde: Kaivosalan toimialaraportti) Vaikka materiaalivirrat tulevat liikkumaan pääosin maantie, rautatie ja laivakuljetuksina, alueen kokonaiskehityksen myötä myös lentoliikenteen merkitys tulee kasvamaan. Vaikka lentoliikenne kasvaa pääosin vapaa ajan matkustamisen varassa, seuraavan kymmenen vuoden sisällä myös työhön liittyvä matkustaminen tulee lisääntymään huomattavasti. Lisäksi edellä mainittujen toimialojen kasvu tuo mukanaan merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille, mikä osaltaan lisää lentoliikennettä. Matkailun todelliset mahdollisuudet vasta avautumassa Lapin matkailutuote on kansainvälisesti erittäin vetovoimainen, mikä näkyy nopeana kasvuna sekä toimialan liikevaihdossa että yöpymismäärissä. Vuonna 2012 Lapin rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,9 %. Vastaava kasvu koko Suomessa oli 1,6 %. Lapin matkailu kasvaa erityisesti kansainvälisten matkailijoiden vetämänä (Kuva 4). Vuonna 2012 kansainväliset yöpymiset lisääntyivät 13,6 %. Nopeimmin kasvava markkina alue on Venäjä; venäläisyöpymisissä kirjattiin peräti 37 % kasvu. Kuva 4. Lapin matkailu kasvaa kansainvälisten matkailijoiden vetämänä.
LAPIN LIITTO KANNANOTTO 5 (9) Venäjän kysynnän odotetaan jatkossakin kasvavan voimakkaasti. Mahdollisen viisumivapauden on arvioitu moninkertaistavan rajanylitysliikenteen määrät. Rajavartiolaitoksen arvioiden mukaan henkilöliikenteen kasvu jatkuu noin 20 % vuosivauhdilla sekä Sallan että Raja Joosepin rajanylityspaikoilla. Ennusteen mukaan vuosikymmenen loppupuolella henkilöliikenne olisi Sallan rajanylityspaikalla noin 1,2 miljoonaa ja Raja Joosepissa noin 700 000 rajanylitystä vuodessa (Kuva 5). Edellä mainitut arviot sisältävät mahdollisen EU Venäjä viisumivapauden vaikutukset henkilöliikenteen kasvulle. Vaikka rajanylitysten määrät näillä raja asemilla ovat tällä hetkellä pieniä verrattuna suurempiin ylityspaikkoihin, kasvuodotukset ovat merkittäviä Lapin liikennejärjestelmän ja yleisen itälänsisuuntaisen liikenteen kehityksen kannalta. Kuva 5. Vuoteen 2020 mennessä rajanylitysten määrän ennustetaan olevan Sallassa n. 1,2 miljoonaa ja Raja-Joosepissa n. 700 000 ylitystä vuodessa. (Rajavartiolaitos) Euroopasta on pyritty luomaan suoria lentoyhteyksiä Lappiin. Tällä talvikaudella lentoyhteyksiä on esimerkiksi väleillä Pariisi Kittilä, Kööpenhamina Kittilä ja Kööpenhamina Ivalo. Jo nyt venäläiset (erityisesti Murmanskin alueelta) ja norjalaiset matkailijat hyödyntävät näitä yhteyksiä matkustaessaan Eurooppaan tai Helsinki Vantaan kautta Aasiaan. Kasvava kysyntä Venäjältä tulee tulevaisuudessa lisäämään lentoliikennettä ja auttamaan uusien suorien yhteyksien avaamisessa. Merkittävä uusi kasvumarkkina Lapin matkailussa on Japani. Revontulet, Finnairin hyvät Kauko Aasian yhteydet ja hyvät markkinointikampanjat houkuttelivat viime vuonna ennätysmäärän japanilaisia matkailijoita ja rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 56 %. Helsinki Vantaa on tärkeä Aasian liikenteen gateway myös Lappiin. Samalla aasialaisten matkailijoiden kiinnostus Lappia kohtaan vahvistaa Finnairin Aasian strategiaa ja Helsinki Vantaan hub asemaa pohjoisessa Euroopassa. Lapissa panostetaan vahvasti matkailun kehittämiseen. Viime vuosikymmenen aikana matkailuun on investoitu satoja miljoonia euroja ja uusia investointeja on suunnitteilla. Matkailun tulovaikutus on noin 600 miljoonaa vuodessa. Lisäksi matkailuala on merkittävä työllistäjä. Matkailun työllistävä vaikutus on noin 5 000 henkilötyövuotta (ei sisällä vuokratyövoimaa). Lapin matkailustrategiassa 2011 2014 tavoitteeksi on asetettu rekisteröityjen yöpymisten kasvattaminen 2,6 miljoonaan strategiakauden loppuun mennessä. Vain kolmasosa yöpymisistä on rekisteröinnin piirissä. Nykyisellä kehitysvauhdilla yöpymistavoite on mahdollista saavuttaa.
LAPIN LIITTO KANNANOTTO 6 (9) Lapin matkailun kehityksessä on nähty vasta pintaraapaisu siihen nähden, mikä on alueen potentiaali. Kasvaneet panostukset matkailumarkkinointiin alkavat todella vaikuttaa vasta tulevina vuosina. Myös kesän ja hiljaisten kausien elävöittämiseksi tehtyjen ponnistelujen odotetaan näkyvän lähivuosien tuloksessa. Lapland Airports lentoasemien merkitys ja liikenteen kehitys Lentoliikenne Lapin lentoasemille (Lapland Airports) kasvoi viime vuonna 2,2 % ja edeltävänä vuonna 16 % (Kuva 6). Kehitys oli positiivista kaikilla kentillä lukuun ottamatta Kemi Torniota ja Kuusamoa. Näiden kenttien liikenteen väheneminen johtuu Flybe:n ja Finnairin lentoaikatauluissa tapahtuneista muutoksista viimeisten parin vuoden aikana. Lapland Airports lentoasemien matkustajamäärät (Lähteneet ja saapuneet matkustajat) 2009 2010 2011 2012 Muutos - % edellisvuoteen Enontekiö 17 683 16 023 18 238 21 282 16,7 Ivalo 130 592 111 785 125 518 145 438 15,9 Kemi-Tornio 95 609 96 544 93 741 65 749-29,9 Kuusamo 94 045 82 426 91 695 86 428-5,7 Kittilä 245 292 213 619 238 231 262 705 10,3 Rovaniemi 309 731 309 280 396 809 403 872 1,8 Yhteensä 892 952 829 677 964 232 985 474 2,2 Lähde: Finavia Kuva 6. Lapin lentokenttien matkustajamäärät. (Finavia) Flybe aloitti lentämisen Kemi Tornion lentokentälle marraskuussa 2011. Kemi Tornion lentoaseman matkustajamäärät romahtivat lähes 30% vuoden 2012 aikana. Uuden operaattorin kompastelevasta alusta johtuva lentoaseman matkustajamäärien vähentyminen johti negatiivisen noidankehän syntymiseen. Matkustajat siirtyivät käyttämään muita lentoasemia ja operaattori puolestaan laski palvelutarjontaa (Lähde: Kemi Tornio alueen kehittämiskeskuksen tekemä tutkimus). Yhteistyön ja kehittämistyön avulla lentovarmuus on parantunut vuoden 2012 aikana. Kemi Tornion alue tuottaa n. 8% Suomen vientitulosta ja alueella on yli 3000 yritystä. Alueen kolmen suuren toimijan (Outokumpu, Stora Enso ja Metsä Group) työntekijät lentävät n. 5000 ja heidän asiakkaansa n. 5000 10 000 lentomatkaa vuodessa. Erityisesti kansainvälisten jatkoyhteyksien kehittäminen, pääsiassa Keski Eurooppaan, on oleellista. Oulun kentän käyttäminen lisää matkaaikaa lähes 4 tuntia ja tekee kansainvälisistä matkoista saman vuorokauden aikana mahdottomia.
LAPIN LIITTO KANNANOTTO 7 (9) Jo tällä hetkellä lentokenttä on palvellut myös Ruotsin puolen asiakkaita, mutta jatkossa Tornio Haaparanta aluetta ollaan kehittämässä Barentsin alueen liikenteelliseksi solmukohdaksi (Kuva 7). Rautatieyhteys Boden Haaparanta avattiin tammikuussa 2013, Kemin satama tulee kasvamaan kaivosteollisuuden tarpeiden mukana ja LNG terminaalia suunnitellaan avattavaksi Tornioon 2016. Haaparannan radan avaaminen sitoo Haaparannan Boden Narvik malmirataan, jolla kuljetetaan 90% Euroopan rautamalmista. Lisäksi Pohjalahden ympäri kulkeva Botnian käytävä ollaan esittämässä osaksi Euroopan laajuista TEN T ydinverkkoa, jonka tulisi olla valmis vuoden 2030 loppuun mennessä. EU:n komissio on asettanut TEN T verkolle merkittäviä laatuvaatimuksia, jotka liittyvät liikennejärjestelmän palvelutasoon, turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin sekä verkon eri osien liittymiin. Kuva 7. Kemi Tornion aluetta ollaan kehittämässä Barentsin alueen liikenteelliseksi solmukohdaksi. Enontekiön kentän suhteellisesti heikon kannattavuuden selittää alueen matkailun voimakas kausiluonteisuus. Kokonaisuutena Enontekiö on kuitenkin pystynyt kasvattamaan matkailijaliikennettä 16,7 %. Kasvu perustuu paljolti kansainvälisiin charter lentoihin, mutta myös reittiliikenteen matkustajamäärät ovat vuonna 2013 noin 10 % kasvussa. Matkailu on Enontekiön kunnan tärkein ja suurin elinkeino. Matkailu painottuu tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälisille markkinoille ja ilman toimivaa lentoliikennettä toimialan kehittyminen on mahdotonta. Matkailun heijastusvaikutukset koskevat laajasti lähes kaikkia enontekiöläisiä ja ilman matkailun luomaa laajaa kysyntää kunnassa ei olisi näin hyvää palvelutarjontaa. Kunnan elinvoimaisuus takaa myös vanhojen perinteisten elinkeinojen, poronhoidon ja saamelaisen kulttuurin, mahdollisuudet selvitä tulevaisuudessa. Matka aika Helsinkiin, vaihtoehtoisten lentokenttien (Kittilä ja Rovaniemi) kautta, kasvaa 1,5 tunnin lentomatkan lisäksi 2 5 tuntia yhteen suuntaan. Kunta panostaa lentoliikenteen tukemiseen. Lapissa lentoliikenteen merkitys on huomattava, sillä riittävän nopeaa, korvaava liikennemuotoa ei ole. Matkailualalle suhteellisen lyhyet siirtymät lentoasemien ja matkailukeskusten välillä ovat tärkeä kilpailuvaltti. Lentoasemien sijoittuminen kattavasti Lapin alueelle on selvä etu esim. naapurimaihin verrattuna. Lentoliikennestrategiassa arvioidaan lentoasemaverkostoa mm. palvelutason, korvaavan liikenteen sekä elinkeinoelämän ja matkailun tarpeiden näkökulmista. Kaukoliikenteen palvelutaso edellyttää, että matka lentoasemalle ei ylitä kolmea tuntia, eikä kokonaismatka aika maakunnista Helsinki Vantaan lentoasemalle ylitä kuutta tuntia. Tällä hetkellä Lapland Airports alueen lentoasemaverkosto pystyy täyttämään palvelutason edellytykset. Suurimmasta osasta Lappia ei ole korvaavaa liikennettä, eivätkä peruspalvelutason edellytykset täyty edes junaliikenteen pääteasemilta.
LAPIN LIITTO KANNANOTTO 8 (9) Johtopäätökset ja esityksiä toimenpiteiksi Helsingin rinnalla Lappi on Suomen kansainvälisin alue. Rajat ylittävä liikenne ja vuorovaikutus tulevat seuraavina vuosina entisestään kasvamaan. Lapland Airport konseptin kaikki lentoasemat tarvitaan tulevaisuudessa vastaamaan koko Barentsin alueen positiiviseen talouskehitykseen. Lentokenttäverkoston karsimista perustellaan 22 miljoonan euron alijäämällä. Kun otetaan huomioon lentoliikenteen 3,2 % osuus Suomen BKT:stä ja pohjoisten alueiden investointien määrä vuoteen 2020 mennessä, Lapin lentokenttien karsiminen voi merkittävästi heikentää Suomen kilpailukykyä verrattuna saavutettaviin säästöihin. Barentsin alueen taloudellisessa kehityksessä pysyminen edellyttää liikkumisen ja nopeiden matkaketjujen järjestämistä. Karsimisen sijasta näiden lentokenttien infrastruktuuria ja palvelutasoa tulisi kehittää. Esim. Ivalon lentoasemalla on laajennustarvetta kasvavista matkailijamääristä johtuen. Alueellisen rahoituksen löytäminen lentokenttien yksityistämiseen ei kuntien taloudellinen tilanne huomioon ottaen ole realistista. Kunnat panostavat elinkeinojen kehittämiseen ja valtion tehtävänä on huolehtia infrastruktuurista, joka on elinkeinon kehittymisen edellytys. Lentokentät kuuluvat yhteiskunnan toiminnoille tärkeimpiin, kriittisiin infrastruktuureihin. Kuntarahoituksen käyttäminen voittoa tuottavan valtion omistaman infrastruktuuriyhtiön riskien kantamiseen ei ole tarkoituksenmukaista. Suomen on toistaiseksi kannattavaa säilyttää lentoasematoiminnassa verkostoperiaate. Tämä edellyttää kuitenkin maakuntakenttien kannattavuuden parantamista. Siihen esitämme seuraavia toimenpiteitä: 1. Lapin lentoasemien kaupallisten palvelujen kehittäminen Helsinki Vantaan lentoaseman tulonmuodostuksesta huomattava osa tulee kaupallisesta liiketoiminnasta. Myös muilla, erityisesti kansainvälisesti ja matkailullisesti merkittävillä lentoasemilla, on mahdollista lisätä kaupallista liiketoimintaa. 2. Suomen sitominen osaksi Barentsin alueen taloudellista kehitystä mm. poikittaisliikennettä kehittämällä. Pelkästään Murmanskin ja Arkangelin Oblastien alueilla on asukkaita yli 2 miljoonaa. Alueen taloudellisen kehityksen myötä poikittais /jatkoyhteyksien järjestämisen taloudellisuutta tulisi selvittää. Barentsin alueen yhteinen liikennestrategia tullaan valmistelemaan Lapin ELY keskuksen vetämässä Barents Freeway hankkeessa, minkä osana selvitetään myös itä länsisuuntaisten lentoyhteyksien mahdollisuuksia. 3. Selvityksen tekeminen Lapland Airports lentokenttien todellisista vaikutusalueista sekä asiakkaiden tarpeista erityisesti matkaketjujen ja jatkoyhteyksien osalta. Matkaketjujen kehittämiseksi vaadittava tieto on puutteellista., Lapin ELYkeskus ja Lapin kauppakamari ovat alustavasti suhtautuneet myönteisesti selvityksen rahoittamiseen. 4. Kansainvälisten jatkoyhteyksien yhteensovittaminen ja onnistuneen (Aasian) markkinoinnin jatkaminen.
LAPIN LIITTO KANNANOTTO 9 (9) Matkustajamäärien kasvu Lapissa perustuu kansainväliseen matkailuun. Kaukoaasialaisten matkailijoiden kasvava kiinnostus Lappia kohtaan vahvistaa Helsinki Vantaan hub asemaa ja Finnairin Aasian strategiaa. 5. Matkaketjujen kehittäminen Erityisesti kansainvälisen matkailuliikenteen kehittämisessä matkaketjujen järjestäminen on oleellista. Lapin liiton hallitus yhtyy Lapin liikennejärjestelmätyöryhmän laatimaan kannanottoon.