Investointija toimitila markkinakatsaus Päijät-Häme 2014

Investointija toimitila markkinakatsaus Päijät-Häme 2014 www.arviointitoimisto.fi

2 Investointi- ja ARVIOINTIPALVELU Auktorisoitu kiinteistöarviointi, AKA (Yleisauktorisoitu) Keskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistöarviointi, KHK Markkina-arvon määrittäminen Erikoiskiinteistöjen arviointi kautta maan NEUVONTAPALVELU Osto- ja myyntitilanteet Vuokrasopimusten laadinta KIINTEISTÖVEROANALYYSIT Kiinteistömarkkinat Syklikello 1/2014 Lahti 9 10 8 11 Ylitarjonta tyhjä tila lisääntyy vuokrat laskevat Rakentamisvaihe vuokrien nousu hidastuu spekulatiivista rakentamista saattaa esiintyä 7 12 1 Elpyminen vajaakäyttö vähenee 2 vuokrat alkavat nousta Nousu voimistuu niukkuutta vapaista toimitiloista 6 vuokrien nousu voimistuu 5 4 Toimistotilat Liiketilat KÄYNTIOSOITE Aleksanterinkatu 10 B, 15110 Lahti Väinönkatu 26, 40100 Jyväskylä POSTIOSOITE Sibeliuksenkatu 2 A, 15110 Lahti SISÄLTÖ Kuva etusivu: Mikko Helenius Pääkirjoitus... Linja-autoliikenne elävöittää Lahden kauppatorin... Lahti... 4-6 Lahden alueellinen vajaakäyttötutkimus...7-8 Heinola...9 Hollola... 10 Asikkala... 10 Orimattila... 11 Nastola... 11

Investointi- ja Linja-autoliikenne elävöittää Lahden Kauppatorin Lahden Kauppatorin alueen rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa kiihtyen edelleen kevättä kohti. Vanhasta Kauppatorista meitä muistuttavat juuri nyt vain toria ympäröivät rakennukset ja torin molemmin puolin ajava linja-autoliikenne. Kauppatorin Toriparkin rakennustöiden ja muiden Lahden keskustan kehittämissuunnitelmien keskeisin tavoite on keskustan elävöittäminen. Tämä tarkoittaa, että torin seudun tulee rakennustöiden päätyttyä olla aiempaa toimivampi ja houkuttelevampi alueen asukkaille, liikkeenharjoittajille ja liikkeissä asioiville. Linja-autoliikenne on merkitykseltään korvaamaton asukkaiden ja asiakkaiden kuljettamisessa Kauppatorin alueelle ja sieltä pois. Vaikka maan alle rakennettavat pysäköintipaikatkin lisääntyvät, ei torin aluetta ole tulevaisuudessakaan mahdollista elävöittää ilman linja-autoliikennettä. Lahden Matkakeskuksen valmistuttuakin suurin osa linja-autoliikenteen matkoista tulee suuntautumaan Kauppatorin alueelle. Juuri päättyneeseen Lahden seudun lähi- ja paikallisliikenteen kilpailutusprosessiin sisältyi merkittävä joukkoliikenteen palvelutason nosto Lahden kaupungissa ja lähialueilla siten, että ajettavien linja-autovuorojen määrää lisättiin merkittävästi. Kilpailuttamisprosessin aikana esitettiin myös ajatuksia Kauppatorin alueen merkityksen pienentymisestä kaupungin joukkoliikennejärjestelmässä. Lisääntyneet linja-autovuorot lisäävät varmasti paikallisliikenteen asiakasmäärää ja siten myös kaupungin keskustassa asioivien määrää. Kauppatorin säilyttäminen linja-autoliikenteen solmukohtana on tärkeä edellytys torin alueen kehittymiselle sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Mikko Markkula toimitusjohtaja Koiviston Auto Oy pääkirjoitus PÄIJÄT-HÄMEEN HAASTEET Laskusuhdanne koettelee Päijät-Hämettä työpaikkarakennemuutoksen myötä. Isojen teollisten toimijoiden toimialajärjestelyt ja konkurssit ovat vähentäneet työpaikkoja koko alueella. Teollisuuden rakennemuutoksen negatiiviset vaikutukset eivät ole todennäköisesti vielä kaikin osin realisoituneet. Viimeisenä merkittävänä työpaikkamenetyksenä oli Lahden Autokori Oy:n konkurssi. Toimintaa ollaan kuitenkin jatkamassa Scanian toimesta. Suhteellisesti haastavassa tilanteessa on Itä-Hämeen keskuskaupunki Heinola, jossa toiminta on päättynyt kahdesta merkittävästä teollisuusyrityksestä. Toisaalta Heinolan mahdollisuutena on hyödyntää laajoja ranta-alueita asuin- ja vapaa-ajan asumiseen. Tästä hyvänä esimerkkinä on laajan toiminnan omaava Heinolan Vierumäen vapaa-ajan keskus. Lahden 2017 MM-kilpailujen kisakylä Hennalaan? LIIKERAKENTAMISTA LAHDEN KEHYSKUNNISSA Lahden alueella vuosia voimakkaana jatkunut liikerakentaminen päättyi 201. Kariston kauppakeskus jäi tällä erää viimeiseksi isoksi Lahden liikerakennushankkeeksi. Kaupan liiketilojen rakentaminen jatkuu Lahden kaupungin länsipuolella Hollolassa, johon rakennetaan muun muassa Prismakeskus. Lahdessa torin pysäköintilaitoksen rakentamisen ohessa on käynnissä ennätysmäärä keskustan rakennushankkeita. Asuntoja valmistuu keskustaan joko uudishankkeena tai saneerauksen myötä runsas puolenkymmentä kerrostaloa. Samalla uudistuu osa katutason liiketilakannasta. Merkittävää liikerakentamista on suunniteilla myös Orimattilassa. Aika näyttää kuinka paljon maakunta kestää liiketilan lisäämistä. Tilanteesta tulee haastava, jos ostovoiman / väkiluvun kehitykseen ei muodostu myönteistä virettä. ETELÄISEN LAHDEN KASVUPOTENTIAALI Suunnitteilla olevan Orimattilan Hennan asuin-työpaikkarakientamien on huomattava ponnisteltu Lahden alueen eteläpuoelle oikoradan varrelle. Lahdessa radan eteläpuoli tulee olemaan jatkossa merkittävin investointialue kun Starkin, Mytäjäisten varikon ja Hennalan kasarmialueen sekä varuskunnan rakentamattomien alueiden uusi käyttö käynistyy. Näistä Hennala tulee ajankohtaiseksi jo vuoden 2015 taittessa ja rakentamattomien alueden hydöyntäminen kestää seuraavan kymmenen vuoden ajan. Entisen varuskunnan mahdollisuudet ovat omaa luokkaansa. Historiallinen rakennuskanta lähellä kaupungin keskustaa tarjoaa monia mahollsiuuksia, joskin haasteitakin on. Laajat maa-alueet kasarmien ja radan välillä ovat potentiaalista asuinrakennusaluetta. Selvittämisen arvoista on, onko mahdollista saada Hennelan seisake z-junan pysäkiksi. Toteutuessaan pysäkki helpottaisi jo nyt ruuhkaista rautatieaseman alueen liikennettä. Toisaalta mahdollinen Hennalan pysäkki lisäisi kiinnostusta koko alueella aina Hollolaan saakka. Mikko Helenius Johtava arviointiasiantuntija

4 Investointi- ja Lahti Viime vuonna käynnistyi useita rakennushankkeita, mutta investointien voidaan odottaa jatkuvan myös kuluvana vuonna ja lähitulevaisuudessa, kun rakenteille tulee uusia investointialueita. Hankkeiden yhteenlaskettu arvo mitataan sadoissa miljoonissa euroissa. Lahden toimitilamarkkinat ovat tällä hetkellä suurten muutosten vaiheessa. Ydinkeskustan keskeisten asuin- ja liike-toimistotalojen saneeraukset ovat lähteneet käyntiin pitkän odottelun jälkeen, kun toriparkin rakentaminen viimein käynnistyi. Saneeraukset alkoivat Aleksanterinkatu 11 esimerkillä, jonka peruskorjaus ja muutostyö asuin-liiketaloksi on vielä meneillään. Suomen Pankin talon saneeraus ja laajennus valmistui hiljattain ja Kulmalan mittava remontti Aleksanterinkatu 16:ssa on käynnistymässä kevään kuluessa. Useiden saneerausten johdosta keskustan liiketilamarkkinasta on poistunut lyhyellä aikavälillä väliaikaisesti paljon liiketilaa, mikä on täyttänyt myös kakkoskatujen liiketiloja. Siten vajaakäyttömäärät eivät kuvaa luotettavasti markkinoita, koska osa liiketiloista on poistunut väliaikaisesti markkinoilta. Kaupungin keskustan myllerrys Myllerrys Lahden keskustassa ei lopu edellä mainittujen hankkeiden valmistuessa, vaan lisää on luvassa, kun Aleksanterinkatu 6:n kiinteistö odottaa saneerausta ja alatorin hyödyntäminen uudisrakentamisessa on noussut jälleen tapetille. Aleksanterinkatu 5 tyhjentyneen pankkitalon uudelleenkäytölle etsitään edelleen sopivia vaihtoehtoja. Edellisten lisäksi Vesijärvenkadulla sijaitsevan Teknisen viraston talo on tullut saneerausikään ja sen kohtalo tarkentuu, kun teknisen viraston siirtyminen matkakeskuksen uuteen toimistotaloon on varmistunut. Teollisuustilojen uusiokäyttö Lahden ydinkeskustan ulkopuolella jatkuu Askonalueen ja Isku Centerin kiinteistöjalostus, joissa entisiä teollisuustiloja muutetaan toimisto- ja työpaikkakäyttöön. Huomattava hanke Lahden mittakaavassa on matkakeskus ja sen viereen nouseva YIT:n suunnittelema toimistotalo, joiden rakentamisen on määrä käynnistyä kuluvan vuoden aikana. Myös Lahden Konserttitalon noin 15 miljoonan euron saneeraus-laajennushanke käynnistynee lähiaikoina. Vähittäiskaupan investoinneissa suunnitelmissa ollaan pisimmällä Hennalan uuden S-marketin kohdalla. Viimeaikoina esillä olleista hotellihankkeista Mukkulan kylpylä-hotellihanke on pisimmällä ja Mukkulan kartanon päärakennuksen peruskorjaus on jo käynnistynyt. Sitä vastoin Teivaanrannan kylpylähotelli odottaa kaavavalitusten käsittelyä ja pysyy edelleen suunnittelupöydällä. YIT:n huoneistohotelli matkustajasatamassa ei puolestaan ole löytänyt riittävää Tulevia investointialueita Lahden keskustassa, luvut suuruusluokkia 1. Luhdan korttelin peruskorjaus ja rakentaminen, n. 80 milj., 50 000 kem 2 2. Ranta-Kartanon alue, 100 milj., 56 000 kem 2. Rautatien ja Puistokadun välisen alueen asuin- ja toimistorakentaminen 4. Mannerheiminkadun varren liike-/ asuinrakentaminen 5. Keskusta, Janhusen tontti, uutta asuinrakentamista 6. Keskusta, Rauhankatu 2 uudelleen rakentaminen 7. Aleksi 5 kiinteistön mahdollinen uudelleen rakentaminen 8. Vesijärvenkatu 11, Teknisen viraston talon saneeraus Suunnitteilla, luvut suuruusluokkia 9. Matkakeskus-toimistotalo, 2014 n. 18 milj. 10. Lahden Konservatorion saneeraus n. 15 milj. 11. Aleksi 6 kiinteistön saneeraus 12. Alatorin hyödyntäminen uudisrakentamisessa 1. Saimaankatu 29, tontin uudelleenrakentaminen, 10 000 kem 2 14. Teivaanrannan hotellihanke Rakenteilla, luvut suuruusluokkia 15. Torin pysäköintilaitos n. 600 autopaikkaa 16. Aleksi 11, liike-, toimisto- ja asuntosaneeraus 17. Aleksi 16, liike-, toimisto- ja asuntosaneeraus 18. Askon alueen toimisto-työpaikka-alue kiinnostusta ennakkomarkkinoinnissa, eikä hankkeessa ole siten päästy eteenpäin. Tulevia investointialueita Kun katsotaan muutama vuosi kauemmas tulevaisuuteen, voidaan sanoa, ettei investointitahti tule Lahdessa ainakaan laantumaan, sillä suuremman kokoluokan hankkeita on ollut esillä peräti 14 kappaletta. Jos näistä edes osa toteutuu, moni alue uudistuu perin pohjin. Näistä ehdottomasti suurin on Hennalan varuskunta-alueen rakennusten jalostaminen ja rakentamattomien alueiden uudisrakentaminen. Muista puhtaasti toimitiloihin liittyvistä investointialueista suurimmat ovat Renkomäen portin liikekeskuksen rakentaminen Luhdan pääkonttorin viereen ja Kariston toimitilarakentaminen Karisman kauppakeskuksen läheisyyteen sekä Lahden Tiedepuiston alueen rakentuminen ammattikorkeakoulu- ja yliopistokeskukseksi. Haasteeksi muodostuu se, että vuoden 2015 vaihteessa Hennalan kasarmialueelta vapautuu markkinoille 80 000 m 2 tiloja, josta tuntuva osa on hyväkuntoista toimisto- ja opetustilaa. Tilojen käyttöönotto todennäköisesti

Investointi- ja 5 0 0,5 km Ankkuri Maankäyttö 201 Vesijärvi VESIJÄRVEN SATAMA MATKUSTAJASATAMA SIBELIUS- TALO Niemenkatu Kariniemi Vesijärvenkatu Kivistönmäki VESITORNI Hirsi met sänti e KIVERIÖ URHEILUKESKUS LAHDEN STADION Hämee nlinn antie 14 LAHDEN URHEILU- JA MESSUKESKUS alkarannantie Holola l nkatu J 10 LINJA- AUTO- AS. KESKI-LAHTI KARTANO 2 1 Rauhankat Hämeenkatu 6 11 Lahdenkatu 7 16 12 TORI15 Aleksanterinkatu Vuorikatu Mattilanmäki KAUPUNGIN- TALO 5 Vapaudenkatu 17 Vesijärvenka tu Sammonkatu 8 Kauppakatu Saimaankatu 1 KIRJASTO TEATTERI Laaksokatu Kannaksenkatu Karjalank atu Kiveriönkatu Metelinmäki Mustankallionmäki Mannerheiminkatu RAUTATIEAS. 9 4 Mannerheiminkatu 18 o-paavolankatu Is aiheuttaa toimitilamarkkinoilla muutaman vuoden haastavan tilanteen, jonka vaikutuksia on vielä tässä vaiheessa mahdoton arvioida. Asuntoja lisää keskustaan Keskustan alueella suurimmat investointialueet ovat Ranta-Kartanon asuinkerrostaloalue, jonka rakentamiseksi on toteutettu Urheilutalon ja Shellin rakennusten purkaminen. Vesijärvenkadun varressa on suunnitteilla Luhdan korttelin peruskorjaus ja laajennus Vesijärvenkadun ja Kauppa kadun välisellä alueella. Täydennysrakentamista on luvassa edelleen myös keskustassa Janhusen tontilla ja Rauhan kadun eteläpäässä. Uuden paloaseman valmistuessa Iso-Paavolankadun ja Mannerheiminkadun kupeeseen, vapautuu myös entisen paloaseman kortteli Möysässä uuteen käyttöön. Joutjärven tuntumassa sijaitseva alue soveltuu mitä parhaiten tehokkaaseen asuntorakentamiseen. Matkakeskuksen alueen rakentaminen Suunnitelmissa on Hämeen pääpoliisiaseman sijoittaminen Hennalaan nykyisen ruokala-liikuntahallin paikalle. Nähtäväksi jää, mikä on oikeustalon osoite muutaman vuoden sisällä. Nykyisen oikeustalon ja poliisitalon korttelissa sijaitsee myös teollisuutta. Onkin mahdollista, että Manner heiminkadun ja Puistokadun välinen alue kehittyy tulevaisuudessa nykyisestään mitä suuremmissa määrin. Renor on osaltaan esittänyt kiinnostuksensa Mannerheiminkadun varressa olevien tonttien käyttämisestä liikerakentamiseen. Niinpä matkakeskuksen valmistuttua muun Mannerheiminkadun varren alueen jalostus ja uudisrakentaminen asuin- ja liikekäyttöön tulee ajankohtaiseksi. Vanhojen teol lisuusalueiden hyödyntäminen asuin rakentamiseen koskee Mytäjäisissä Starkin tonttia ja varikkoaluetta. Radan varren uudelleenrakentaminen on pitkän aikavälin rupeama. Nykyinen Manner heiminkatu on ollut käytössä 1980 luvun alusta ja tuolloin se siirsi vt 12 liikenteen pois ahtaaksi tuntuvalta Aleksan terinkadulta. Kun valtatie 12 Launeen linjaus aikanaan valmistuu, toimii Mannerheiminkatu erinomaisesti osana keskustan katu verkostoa.

6 Investointi- ja 12 16 Mukkula Holma 10 9 8 Niemi 17 15 Lahti 7 2 6 5 Lotila Hennala 11 4 1 Laune 14 Kujala VT 12 linjaus Jokimaa Renkomäki 1 Maankäyttö 201

Investointi- ja 7 LAHDEN URHEILU- JA MESSUKESKUS US N STADION nnantie Vesijärvi Tulevia investointialueita Lahdessa, luvut suuruusluokkia 1. Renkomäki, Lahden portin liikekeskuksen rakentaminen 80 000 kem 2 2. Kariston Portin toimitila-alueen rakentaminen, 60 000 kem 2. Holmaan uusi liikekeskus, 20 000 kem 2 4. Hennalan varuskunta-alueen rakennetun osan uudelleen käyttöön saattaminen ja mahdollinen uudisrakentaminen 5. Starkin alueen uudelleen rakentaminen, 60 000-80 000 kem 2 6. Mytäjäisten varikkoalueen täydennysrakentaminen asuntotuotantoon 7. Möysä, paloaseman korttelin uudelleen käyttö, 10 000 kem 2 8. Niemi, UPM-Kymmenen alueen eteläisen osan kaavoitus asuinrakentamiselle, 0 000 kem 2 9. Lahden Tiedepuiston alueen rakentuminen AMK-yliopistokeskukseksi 10. Holman uusi asuntoalue teollisuusrakennusten paikalle 40.000 kem 2 Lahti, Vuokratasot /m 2 /kk/alv 0% Liiketilat /m 2 /kk Ydinkeskusta, prime / Karisto 25,0-55,0 Muu kaupallinen keskusta 10,0-20,0 Keskusten reuna-alueet 8,0-1,0 Laune-Renkomäki, Holma 6,0-15,0 Hollolankatu Jalkarannantie Harjukatu KESKI-LAHTI Mannerheiminkatu Lahdenkatu LINJA- AUTO- AS. KAUPUNGIN- TALO Hämeenkatu Vuorikatu Aleksanterinkatu Vuorikatu Kirkkokatu Vapaudenkatu Rautatienkatu Loviisankatu RAUTATIEAS. Päijänteenkatu Ves nkatu Vesijärvenkatu Seponkatu Sammonkatu Suunnitteilla 11. Hämeen pääpoliisiaseman sijoittumien Hennalaan 12. Mukkulan kartanon matkailu-hotellihanke 1. Hennalan S-marketin alueen rakentaminen, 14 000 kem 2 14. Kujala, Lehtimäen Liikenteen 40 linja-auton huoltotilat 15. Kiveriön koulun alueen asuinrakentaminen, 20 000 kem 2 Rakenteilla 16. Mukkulan kartanon päärakennuksen saneeraus 17. IskuCenter, toimistopalvelukeskus, käytettävissä 1 000 kem 2 Kauppakatu Toimistotilat /m 2 /kk Ydinkeskusta 12,0-17,0 Muu keskusta 8,0-12,0 Niemen alue 12,5-22,5 Askonalue 10,0-15,0 Tuotanto/Varastotilat /m 2 /kk Toimivat, uudenveroiset tilat 4,0-7,0 Vaatimattomat, epäkäytännölliset tilat,0-4,0 tu Saimaankatu Saimaankatu KIRJASTO Mannerheiminkatu TEATTERI Laaksokatu Laaksokatu Kann atu Karjalankatu Iso-Paavolankatu Maankäyttö 201 Lahden alueellinen vajaakäyttötutkimus Q1/2014 Laskusuhdanne näkyy vapaiden teollisuus- ja varastotilojen määrän kasvuna. 100 000 m 2 raja ylittynyt Lahden alueellinen vajaakäyttötutkimus on laadittu nyt toisen kerran. Tutkimuksessa kaupunki on jaettu eri osamarkkinoihin: laskennassa on huo mioitu liiketilojen osalta ainoastaan todelliset kaupalliset alueet ja toimisto tilojen osalta varsinaiset toimistokeskittymät. Tuotanto-varastotilojen osalta tarkastelussa on ollut koko Lahti lukuun ottamatta keskusta-alueen varastotiloja. Näin sekä tilakanta että vapaat toimitilat on saatu puhdistettua epäkuranteista tiloista, jotka eivät enää palvele käyttäjiä sijainnin tai ominaisuuksiensa puolesta. Laskenta-ajankohta molemmissa tutkimuksissa on ollut vuodenvaihde. Heikko taloudellinen tilanne ja yksityisen kulutuksen väheneminen ei ole lisännyt kaupallisten alueiden vapaiden liiketilojen määrää viimevuoteen verrattuna, vaan vapaan liiketilan määrä on laskenut noin 6 000 m 2. Epätavallista tilannetta selittää keskustan liike-toimistotalojen mittavat saneeraukset, jotka käynnistyivät lähes samanaikaisesti, kun toriparkin rakentaminen varmistui. Tämä on vähentänyt hetkellisesti markkinoilla olevan liiketilan määrää ja täyttänyt keskustan reuna-alueiden sekä Launeen tiloja. Mikäli talouskasvu ei pääse vauhtiin ennen nykyisten keskustahankkeiden valmistumista, vajaakäytön voidaan odottaa jälleen lisääntyvän liiketilojen osalla. Keskusta-alueen liiketiloista oli vuoden vaihteessa vapaana noin 18 000 m 2 eli 6,9 % keskustan liiketilakannasta. Laune-Renkomäen alueella vapaata tilaa oli noin 7 000 m 2 eli 2,7 % ja Holman sekä Kariston liikekeskusten alueilla yhteensä noin 1 500 m 2 eli 2, % alueiden liiketiloista. Vapaiden toimistotilojen määrä on lisääntynyt Lahden toimistokeskittymissä noin 1 700 neliötä edellisvuoteen

8 Investointi- ja verrattuna. Huomionarvoista on, että keskustan rakennusten saneerauksista huolimatta keskusta-alueen vapaat toimistotilat ovat lisääntyneet noin 2 000 m 2 ja vajaakäyttöaste noussut 6,5 prosenttiin. Niemen alue ja Askonalue ovat sitä vastoin saaneet uusia käyttäjiä. Niemessä kuitenkin sulatellaan vielä viimeistä Lahden Yrityspuiston laajennusta ja vapaata tilaa olikin edelleen 1,6 % alueen tilakannasta. Askonalue oli vuodenvaihteessa valmiiden toimistotilojen osalta käytännössä täyteen vuokrattu, vajaakäytön ollessa vain 0,6 %. Askonaluetta tarkasteltaessa on muistettava, ettei alue ole suinkaan valmis, vaan reservissä on edelleen paljon tilaa, jota saneerataan toimistoksi käyttäjien tarpeiden mukaan. Tuotanto-varastotiloissa vapaan tilan määrä on muuttunut viimevuoteen verrattuna suhteessa vähiten. Vapaita tiloja on nyt noin 600 m 2 vähemmän ja vajaakäyttöaste on laskenut 7,2 prosentista 7,0 prosenttiin. Tuotanto- ja varastotiloja on vapautunut vanhoilta teollisuusalueilta, kun taas modernit keskisuuret ja pienet tilat ovat hyvin käytössä. Runsaan 100 000 m 2 vajaakäyttö on kuitenkin huomattava. Matkakeskuksen rakentaminen vapauttaa nykyisen linja-autoaseman historiallisen rakennuksen, joka voisi toimia tulevaisuudessa esimerkiksi toimia taidemuseon tiloina. Siten taidemuseo sijaitsisi historiallisen museon rinnalla ja olisi yhtaikaisesti saavutettavissa. Nykyisen linja-autoaseman tilalle taidemuseo Toimitilakanta ja vajaakäyttö Lahdessa alueittain Q1/2004 Liiketilat Tilakanta m 2 Vajaakäyttö m 2 Keskusta 257 26 17 850 Laune-Renkomäki 268 542 7 271 Holma, Karisto 61 452 1 40 Toimistotilat m 2 Tilakanta m 2 Vajaakäyttö m 2 Keskusta 17 275 11 811 Askonalue 19 600 126 Niemen alue 5 000 4 768 Lahti, alueellinen vajaakäyttö, toimistotilat q1/201 q1/2014 Lahti, alueellinen vajaakäyttö, Liiketilat q1/201 q1/2014 Lahti, vajaakäyttö, teollisuus ja varastotilat q1/201 q1/2014 25 000 25 000 140 000 Q1/201 Q1/201 Q1 /2014 Q1 /2014 20 000 20 000 120 000 15 000 15 000 100 000 9 7 m 2 11 810,5 m 2 10 000 10 000 80 000 5 170 m 2 4 768 m 2 5 000 5 000 40 000 197 m 2 126 m 2 21 569 m 2 17 850 m 2 10 205 m 2 7 271 m 2 70 m 2 1 420 m 2 118 077 m 2 114 429 m 2 Q1/201 Q1 /2014 Keskusta Niemen alue Askon alue Keskusta Launerenkomäki Holma ja karisto

0 0,5 km Maankäyttö c 201 E75 Investointi- ja 9 Heinola Teollisuuden rakennemuutos piinaa Heinolaa edelleen Heinolan osalla teollisuuden rakennemuutoksen negatiiviset vaikutukset ovat olleet mitä suurimmat ja Reuman sairaalan toiminnan päättyminen vähensi osaltaan lisää työpaikkoja. Työpaikkamenetykset yhdessä väestön ikääntymisen ja vähentymisen kanssa asettavat Itä- Hämeen keskuskaupungin haastavaan tilanteeseen. Myönteistä on, että Hevossaareen tulee uusi toimija, kun Päijänteen telakka oy rakentaa Ruotsalaisen rannalle Päijänteen suurimman telakan, joka tulee palvelemaan yli 40 tonnin aluksia. Telakan on tarkoitus valmistua kuluvan kevään aikana. Telakka-alueen maapinta-ala on 1,1 hehtaaria. Entisen Reumasairaalan uudelleen käyttöönotto etenee hiljalleen. Valolinnasta vuokrattiin viime kesänä Finnomed Oy:lle hotelli Valon ja fysioterapian rakennus venäläisille suunnattua terveysturismia varten. Vuokratut tilat käsittävät noin neljänneksen entisen Reumasairaalan tiloista. Kokonaisuudessaan Valolinnan noin 24 000 m2 tilakannasta on vapaana kolmannes. laidalla ja muut hankkeet ovat vasta suunnitteluvaiheessa. Näitä ovat Shellinmäen teollisuusalueen muuttaminen asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi, Seminaarin asuin-liike-toimistorakentaminen keskustassa, Versowoodin uuden pääkonttorin rakentaminen Vierumäelle ja Kuusakoski Oy:n kierrätyslaitoksen rakentaminen Rajavuoreen. Tyhjentyneet tuotanto-varastotilat tuottavat Heinolassa edelleen ongelmia. Esimerkiksi keskustan kaakkoispuolella sijaitsevat Sahanniemen ja Faneerinrannan alueet odottavat edelleen uutta käyttöä. Tulevaisuudessa Heinolan vahvuus on jo olemassa oleva laaja Vierumäen vapaa-ajan keskus sekä laajat rantaalueet kaupungin ympäristössä. Moottoritieyhteys pääkaupunkiseudulta 6 E75 4 mahdollistaa ranta-alueiden kehittämisen niin vapaa-ajan kuin asuinrakentamisenkin alueeksi. Suunnitteilla 1. Keskusta, Hämeenmaan tavaratalohanke 2. Keskusta, Shellinmäen asuin-liikerakentaminen. Keskusta, Seminaarin asuin-liike-toimistorakentaminen 4. Vierumäki, Versowoodin pääkonttori 5. Rajavuori, Kuusakoski Oy:n kierrätyslaitos Rakenteilla 6. Hevossaari, Päijänteen telakka Oy 7. Valolinnan (ent. Reuma) uudelleen käyttöönotto 1 2 5 7 Suunnitteilla olevat hankkeet etenevät verkkaisesti Toimitilainvestoinnit ovat vielä suunnitteluasteella. Osuuskauppa Hämeenmaa pohtii edelleen tavaratalohanketta torin Siltakatu Heinola, Vuokratasot /m 2 /kk/alv 0% Liiketilat /m2/kk Keskusta 8,0 17,5 Vt 4 liittymä-alueet 8,0 16,0 Toimistotilat /m2/kk keskusta 5,5 11,5 Tuotanto/Varastotilat /m2/kk Toimivat, uudenveroiset tilat,0 4,5 Vaatimattomat, epäkäytännölliset tilat 2,0,0 4 Maankäyttö 201

10 Investointi- ja Hollola Prismakeskuksen rakentaminen alkaa Osuuskauppa Hämeenmaan yli 40 miljoonan euron liikekeskusinvestointi odottaa rakennuslupaa 2955 ja vuokralaisia, kun kaavamuutos sai hyväksynnän viime keväänä. Kokonaisalaltaan 27 500 neliömetrin kokonaisuus on määrä valmistua vuoden 2016 loppuun mennessä, mikäli rakentamaan päästään suunnitellusti. 12 Liikekeskuksen osuus kokonaispintaalasta on 2 500 m 2 ja Prismaksi laajennettavan S-marketin lisäksi tiloihin tavoitellaan 40 vuokralaista. S-market 54 muutti tiloihin jo viime kesänä. Myös Keskon päivittäistavarakaupan rakentaminen Tarmontiellä on hyvässä vauhdissa. Kiinteistöltä on purettu vanhoja rakennuksia ja Supermarketin on tarkoitus valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Riihimäentien risteysalueen rakentaminen käynnistyy hiljalleen. Ensimmäisenä toimijana alueelle tulee todennäköisesti Hämeenmaa, joka on tehnyt aiesopimuksen ABC liikenneaseman sijoittamisesta Hopeakallioon, risteysalueen pohjoispuolelle. Nostavan logistiikka-alueen käynnistyminen odottaa puolestaan edelleen päätöstä valtatie 12 eteläisen kehätien rakentamisesta. Asikkala Runsaan vajaakäytön vuoksi uusille toimitiloille ei ole tarvetta Rakentaminen painottuu Asikkalassa lähinnä asuin- ja vapaa-ajan rakentamiseen. Käytännössä ainoa toimitilarakentamiseen liittyvä laajempi hanke sijoittuu Pasolanharjulle Tallukan golfkentän läheisyyteen, jonne on suunniteltu asuin- ja toimitilarakentamista. Ensimmäinen toimija alueella on Lahden 4 6 1 Vapaa-ajan hankkeita suunnitteilla Jo vuosia suunnittelupöydällä ollut Messilän kylpylähotellihanke on hivenen todennäköisempi, kun Kiinteistö oy Tiirismaan Kylänraitti on esittänyt halukkuutensa käynnistää asemakaavoituksen 160 hehtaarin laajuiselle alueelle. Tavoitteena on kehittää Messilästä ympärivuotinen vapaa-ajankeskus, johon tulisi kylpylähotelli, katettu laskettelurinne ja hyvinvointipalveluja. Aika näyttää miten visioille käy. Alueen rakentamisen aikajänne olisi joka tapauksessa hyvin pitkä, 10-0 vuotta. Toinen vapaa-ajan toimintaan liittyvä hanke sijoittuu Pyhäniemen kartanon alueelle. Noin 17 hehtaarin suunnittelualueelle on tarkoituksena osoittaa lisää asumista, mutta myös vapaa-ajan elinkeinotoimintaa sekä kulttuuritoimintaa. Kaiken kaikkiaan alueelle tavoitellaan jopa 15 000 kerrosneliömetriä lisää rakennusoikeutta. Viipurilainen Kotileipomo, joka muuttaa Pasolanharjulle Lahdesta, kun uudet noin 2 000 m 2 leipomo- ja kahvilatilat valmistuvat. Asemakaava mahdollistaa alueelle liike- ja toimistorakentamisen. Muilta osin hiljaiselo Asikkalan toimitilamarkkinoilla jatkuu myös lähitulevaisuudessa, eikä uusia toimitilarakentamisen hankkeita ole luvassa, koska nykyisillekin toimitiloille on haastavaa löytää käyttäjiä. Vallitsevaa tilannetta kuvaa hyvin se, että Vääksyn Anianpellossa alun perin liike- ja 4 5 2 Maankäyttö 201 Hankkeet 1. Salpakangas, Prismakeskus, n. 27 500 m 2 2. Salpakangas, Keskon päivittäistavarakauppa, n. 6 000 m 2. Riihimäentien risteysalue, ABC liikenneasema 4. Nostavan logistiikkakeskus, n. 15 ha 5. Messilä, kylpylähotellihanke 6. Pyhäniemi, vapaa-ajan elinkeinotoiminta yms. n. 15 000 kem 2 Hollola, Vuokratasot /m 2 /kk/alv 0% Liiketilat /m 2 /kk KuntaKeskus 10,0 25,0 Muu Hollola 5,0 9,0 Toimistotilat /m 2 /kk Kuntakeskus 5,0 10,0 Muu Hollola 4,0 7,0 Tuotanto/Varastotilat /m 2 /kk Toimivat, uudenveroiset tilat,5 5,5 Vaatimattomat, epäkäytännölliset tilat 2,0,0 toimistorakennusten sekä hallinto- ja virastorakennusten korttelialueille ollaan laatimassa kaavamuutosta, jolla korttelit osoitetaan asuinrakentamiseen. Pulkkilanharjun Vähäsalmen rannalla sijaitsevan ravintola Reimarin noin 1 000 kerrosneliömetrin laajennuksen mahdollistava asemakaavamuutos kaatui Kouvolan hallinto-oikeudessa viime vuoden lopulla. Kiinteistön osalta ei ole tällä hetkellä vireillä uusia suunnitelmia.

Investointi- ja 11 Orimattila Edelliset liike- ja logistiikka hankkeet valmistuivat viime vuonna, mutta toimitilarakentaminen jatkuu Orimattilassa edelleen pirteästi. Maankäyttö 201 Nastola Nauhataajaman vaikeudet Nastolan nauhataajaman itä- ja länsiosat ovat kehittyneet viimevuodet eri tahtiin. Länsisuunta Lahtea kohti on taajaman luonnollinen laajenemissuunta ja Villähteellä, nauhataajaman länsipuolella sijaitseva Kauppakaari onkin imenyt viimeisimmät liikerakentamisen investoinnit Rakokiven liikekeskuksen kustannuksella. Taajama-alueen itäosan kehittämiseksi on käynnistetty osayleiskaavatyö, jolla pyritään ohjaamaan rakentamista siten, että Rakokiven keskusta laajenisi ja keskustan sekä Uudenkylän aseman alueille sijoittuisi uutta kerrostaloasumista. Seisakkeen alueen kehittyminen vaikuttaisi myönteisesti myös Rakokiven liiketilamarkkinaan. Myös uutta palvelu- ja työpaikkaaluetta on kaavailtu Uudenkylän Vt 12 liittymäalueelle. 2 1 Hankkeet 1. S-marketin laajennus, n. 2 800 kem 2 2. Virkkeen tehdasalueen jalostus, käytettävissä n. 9 000 kem 2. Hennan rautatieasema ja asemanseutu Edellä mainitut seikat ovat kuitenkin vielä suunnitteluasteella, eikä niiden toteutumisesta ole varmuutta. Esimerkkinä tästä toimii Rakokiven betonitehdasalue, jota on suunniteltu kaavoitettavaksi asumiseen ja keskustatoimintoihin. Alueella toimivat Betonimestarit Oy ja Parma Oy eivät kuitenkaan ole siirtämässä toimintojaan alueelta. Nastolan tuotanto-varastotilamarkkinassa ei ole tällä hetkellä vireillä uusia hankkeita lukuun ottamatta Ritomäen teollisuusaluetta, jonne on suunnitteilla elintarvikkeiden tuotantolaitos. L-Fashion Groupilla on edelleen suunnitelmissa noin 10 000-15 000 kerrosneliömetrin ja 5 miljoonan euron laajennus, joka yhdistäisi kiinteistöllä olemassa olevat rakennukset. Lahden Autokorin Villähteen tehtaan ja korjaamon uudelleenkäyttö ei ole edennyt. Tehdaskiinteistön olemassa oleva rakennuskanta on noin 10 000 neliömetriä. Lidlin 1 500 neliön myymälä valmistui viime vuoden marraskuussa S-marketin viereiseen kortteliin. Keskustan liiketilarakentaminen saanee pian jatkoa, kun Hämeenmaa suunnittelee jälleen S-marketin laajennusta. Korttelia olisi tarkoitus tiivistää rakentamalla 2 800 kerrosneliömetrin laajennusosa nykyisen S-marketin ja ostoskeskus Orimatin väliin nykyisen paikoitusalueen tilalle. Liiketilaa on keskustassa kuitenkin edelleen tyhjänä S-marketin edellisen laajennuksen seurauksena. Suomen Megamyyntiareena Oy ja Interavanti Oyj ostivat syksyllä 201 Virkkeen tehtaan, jossa Megamyyntiareena on pyörittänyt jaksoittain auki olevaa outlet-myymälää. Tiloja saneerataan parhaillaan ja kiinteistöä on tarkoitus kehittää palvelu ja liikekeskittymäksi. Uusia toimijoita ei kuitenkaan ole vielä löytynyt. Vanhaa vapaana olevaa tekstiilitehdas/-varastotilaa kiinteistöllä on noin 7 00 m 2, jotka saneerataan uusille käyttäjille. Asemakaava mahdollistaa 2 000 kerrosneliömetriä elintarvikemyymälän käyttöön, jonka lisäksi kiinteistöllä on muutama tuhat kerrosneliömetriä käyttämätöntä rakennusoikeutta, joka voidaan hyödyntää, mikäli kehityshanke saa tuulta siipiensä alle. Hennaan rautatieasema vuonna 2016 Hennan alueen kehittämisen kannalta elintärkeä rautatieasema on määrä valmistua vuonna 2016. Ilman asemaa uutta kaupunginosaa olisi käytännössä turha edes suunnitella. Alueen rakentamisessa päästään alkuun, kun kunnallistekniikkaa ja teitä aletaan rakentaa tänä vuonna. Hennan 1. vaiheessa on tarkoitus rakentaa rautatieaseman lisäksi aseman seudulle suunniteltua asuinaluetta. Orimattilan kaupungin osalta lähivuosien panostus yltää noin 9 miljoonaan euroon. Itellan 77 000 m 2 logistiikkakeskuksen rakentaminen saatiin päätökseen Pennalassa Oricon alueella kesäkuussa 201. Alueelle ei ole tällä hetkellä vireillä uusia suunnitelmia, mutta maapintaalaltaan 150 hehtaarin laajuisesta Oricosta on vielä suuri osa rakentamatta.

TERMINAALI 1 LAI T URI LAHDESTA LENTOASEMALLE SUORAT VUOROT JOKA PÄIVÄ LAHTI 0.10 04.20 05.15 06.15 07.15 08.15 09.15 10.15 11.15 12.15 1.15 14.15 15.15 16.15 17.15 21.45 Lähtö 21.45 ajetaan Helsingin kautta. LENTO- ASEMA 04.25 05.5 06.0 07.0 08.0 09.5 10.5 11.5 12.5 1.5 14.5 15.5 16.5 17.5 18.5 24.00 www.koivistonauto.fi Pikavuoropysäkit Lahdessa Vapaudenkatu (Lahdesta lähtö) Aleksanterinkatu (Lahteen tulo) Rautatieasema Laune Venetsia Renkomäki 22 matkan sarjakortti Myynti matkahuolloista, lisämatkoja linja-autoista LAITURI 14 LAITURI 1 KAUKOLIIKENNE PIKAVUOROPYSÄKKI LAITURIT 1 JA 14 TERMINAALI 2 HELSINKI - VANTAAN LENTOASEMA U L O S K Ä Y N T I LENTO- ASEMA 02.00 10.00 11.00 12.00 1.00 14.00 15.00 16.00 17.00 18.00 19.00 20.00 21.00 22.00 2.00 24.00 LAHTI 0.15 11.0 12.0 1.0 14.0 15.0 16.0 17.0 18.0 19.0 20.0 21.0 22.0 2.0 00.15 01.0 Vuorot lähtevät terminaalin 2 edestä ja ajavat sen jälkeen terminaalin 1 kautta.