Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Transkriptio

1 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006

2 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

3 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys AUTOPAIKKATARVE 2.1 Nykytilanne Pysäköintitutkimuksen mukaan Lohjan liikekeskustan alueella (alueet 1 ja 2) on noin asiakkaiden yleisessä käytössä olevaa autopaikkaa. Tutkimuksen mukaan vilkkaimpana ajankohta näistä paikoista noin 60 % (n. 700 ap) oli käytössä ja 40 % (noin 450 ap) oli vapaana. Liikekeskustaa kokonaisuutena tarkastellen voidaan todeta, että nykyinen asiakaspaikkojen määrä on riittävä. Kun maksimikäyttöaste nousee yli 80 %:n alkaa pysäköinnissä esiintyä ongelmia (vapaata paikkaa hakeva liikenne lisääntyy, pysäköidään väärillä paikoilla jne.) liian pienestä autopaikkamäärästä johtuen. Keskeisten liikekortteleiden nykyisiä kerrosaloja ja toteutettuja pysäköintipaikkoja koskeva tarkastelu osoittaa, että asemakaavojen pysäköintinormit on varsin hyvin täytetty. 2.2 Tuleva tarve Tulevaisuuden autopaikkatarpeeseen vaikuttavat seuraavat tekijät: - asukasluvun kasvu lisää keskustassa asioivien määrää - autotiheyden kasvu lisää autojen määrää keskustassa - uusi rakentaminen lisää autopaikkatarvetta - uusi rakentaminen vähentää nykyistä autopaikkamäärää Lohjan nykyinen asukasluku on noin henkeä. Väestöennusteen mukaan asukasluku vuonna 2015 on henkeä ja vuonna henkeä. Kasvu vuoteen 2025 on alle 25 %. Autotiheyden kasvu ei vaikuta merkittävästi keskustan pysäköintikysyntään, koska kotitalouksien toisten autojen käyttö on vähäisempää ja se painottuu vapaa-ajan matkoihin. Jos pysäköintikysyntä lisääntyisi samassa suhteessa väestönkasvun kanssa, olisi liikekeskustan maksimikysyntä vuonna 2025 noin 860 autoa, eli maksimikäyttöaste olisi noin 75 %. Keskustan asiakaspaikkojen nykyinen kokonaismäärä riittäisi tyydyttämään väestönkasvun ja autotiheyden kasvun aiheuttaman pysäköintikysynnän kasvun vuoteen Pysäköinnin keskittäminen suurehkoihin laitoksiin vähentää asiointipysäköinnin autopaikkatarvetta noin %, koska sama laitos palvelee useita liikkeitä ja palvelupisteitä. Keskustan jalankulkuolosuhteiden ja ympäristön laadun parantaminen vähentää myös pysäköintitarvetta, koska samalla pysäköinnillä asioidaan kävellen laajemmalla alueella. Tulevaisuuden maankäyttöhankkeet synnyttävät tarpeen kolmen asiakaspysäköintiä palvelevan pysäköintilaitoksen rakentamiseen. Nahkurintorin rakentaminen poistaa nykyiset maantasopaikat. Alueelle suunnitellut liiketilat edellyttävät noin 150 autopaikan rakentamista. Lisäksi laitokseen tulee sijoittaa alueelta poistuvat noin 130 autopaikkaa. Nahkurintorin pysäköintilaitoksen kokonaistarve on noin 300 autopaikkaa. Torin eteläreunan (korttelit 34 ja 39) rakentaminen edellyttää alueelle rakennettavien toimintojen ja maan tasosta poistettavien rakentamista laitokseen. Alustavissa luonnoksissa alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi liike- ja toimistotilaa, hotelli ja asumista. Korttelin 42 ottaminen asuinkäyttöön poistaa alueelta noin 130 autopaikkaa, jotka ovat pääasiassa palvelleet Sokoksen asiakkaita. Sokoksen liikerakennuksen laajentaminen osayleiskaavaluonnoksen mukaisesti noin kerrosneliömetrillä lisää autopaikkatarvetta 80 autopaikalla. Sokoksen korttelia palvelevaan pysäköintilaitokseen tulisi sijoittaa Sokoksen autopaikkatarpeen (noin 230 ap) lisäksi korttelista 42 poistuvat autopaikat (130 ap), jotka ovat nykyisin tehokkaassa käytössä. Sokoksen korttelin pysäköintilaitokseen tulisi sijoittaa yhteensä noin 350 autopaikkaa.

4 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Pysäköintilaitosten rakentamiskustannuksia Pysäköintilaitostyypeistä erillinen pysäköintitalo on rakentamiskustannuksiltaan edullisin. Autopaikan rakentamiskustannukset ovat noin euroa/ap ilman tonttikustannuksia. Torikannen alle rakennettavan laitoksen rakentamiskustannukset ovat noin euroa/ap ilman torikiveyksen kustannuksia. Liike- ja toimistorakennusten kellaritasoille rakennettavan pysäköintilaitoksen rakentamiskustannukset ovat noin euroa/ap. Erityisesti toimistorakennusten alle rakennettaessa pilarijako ei yleensä ole pysäköinnin toimivuuden kannalta paras mahdollinen. Liikerakennusten yhteydessä pilarijako on helpommin sovitettavissa pysäköinnin vaatimuksiin. 3.5 Pysäköintilaitosten toteuttamismalleja Pysäköintilaitoksen rakennuttamisen, rahoittamisen sekä toiminnan pyörittämisen osalta on olemassa useita ratkaisumalleja. Rakennuttaja Periaatteellisia rakennuttajamalleja on kolme: Yksityinen rakennusliike toimii rakennuttajana (esim. Helsingin Kasarmitorin laitos) Keskustan kiinteistönomistajat muodostavat pysäköintiyhtiön, joka rakennuttaa laitoksen. Kaupunki voi myös olla osakkaana pysäköintiyhtiössä. (esim. Vaasan toriparkki) Kaupunki rakennuttaa pysäköintilaitoksen. (esim. Kotkan toriparkki) Rahoitus Pysäköintilaitosten rakentamisen rahoitukseen on käytetty mm. seuraavia malleja: Yksityinen rakennuttaja ottaa riskin ja hoitaa rahoituksen. Laitoksen valmistuttua rakennuttaja myy sen pysäköintiyhtiölle tai vuokraa sen operaattorille. (esim. Kasarmitori)

5 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys 34 Keskustan kiinteistöt maksavat asemakaavan autopaikkavelvoitteen mukaisista autopaikoista rakennuttajalle tai pysäköintiyhtiölle. Pysäköintilaitoksen autopaikkojen käyttöön oikeuttavia ns. kuukausipaikkoja myydään myös muille halukkaille. (esim. Vaasan toriparkki) Pysäköintilaitos toteutetaan kaupungin rahoituksella. (esim. Kotkan toriparkki) Toimija Pysäköintilaitoksen toimintaa hoidetaan mm. seuraavilla tavoilla: Pysäköintiyhtiö tai kaupunki (pysäköintilaitoksen haltija) vuokraa laitoksen yksityiselle operaattorille. (esim. Kasarmitori) Pysäköintiyhtiö vastaa toiminnan toiminnasta. (esim. Vaasan toriparkki) Kaupunki vastaa laitoksen toiminnasta. (esim. Kuopion toriparkki) 4. SUOSITUKSIA KESKUSTAN LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Lohjan keskustan kehittymisen myötä keskustan asiakaspysäköintiä palvelee viisi melko suurta pysäköintilaitosta (Sokos, Nahkurintori, Lohjan Tähti, Tori ja Prisma), jotka sijaitsevat hyvin keskustan palveluihin ja eri saapumissuuntiin nähden. Keskustan toimivuutta tulisi samalla kehittää parantamalla keskustan kävelyolosuhteita ja kävely-ympäristön laatua. Keskeisimpiä toimenpide-ehdotuksia ovat seuraavat: * Torikatu muutetaan kävelykaduksi Kauppakadulta Laurinkadulle yhdistämään torin ympäristö ja Lohjan Tähti Nahkurintorin kauppakortteliin. * Laurinkatu muutetaan kävelypainotteiseksi kaduksi Torikadulta pohjoiseen. * Kauppakadulta poistetaan kadunvarsipysäköinti ja jalkakäytävät levitetään. * Torin eteläreunalta poistetaan autoliikenne, kun eteläreunaan rakennetaan liiketilaa.

6 Tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Pysäköintitutkimuksen mukaan Lohjan liikekeskustan alueella on noin asiakkaiden yleisessä käytössä olevaa autopaikkaa. Tutkimuksen mukaan vilkkaimpana ajankohta näistä paikoista noin 60 % (n. 700 ap) oli käytössä ja 40 % (noin 450 ap) oli vapaana. Liikekeskustaa kokonaisuutena tarkastellen voidaan todeta, että nykyinen asiakaspaikkojen määrä on riittävä. Kun maksimikäyttöaste nousee yli 80 %:n alkaa pysäköinnissä esiintyä ongelmia liian pienestä autopaikkamäärästä johtuen. Lohjan nykyinen asukasluku on noin henkeä. Väestöennusteen mukaan asukasluku vuonna 2015 on henkeä ja vuonna henkeä. Kasvu vuoteen 2025 on alle 25 %. Jos pysäköintikysyntä lisääntyisi samassa suhteessa väestönkasvun kanssa, olisi liikekeskustan maksimikysyntä vuonna 2025 noin 860 autoa, eli maksimikäyttöaste olisi noin 75 %. Keskustan asiakaspaikkojen nykyinen kokonaismäärä riittäisi tyydyttämään väestönkasvun ja autotiheyden kasvun aiheuttaman pysäköintikysynnän kasvun vuoteen Tulevaisuuden maankäyttöhankkeet synnyttävät tarpeen kolmen asiakaspysäköintiä palvelevan pysäköintilaitoksen rakentamiseen. Nahkurintorin rakentaminen poistaa nykyiset maantasopaikat. Alueelle suunnitellut liiketilat edellyttävät noin 150 autopaikan rakentamista. Lisäksi laitokseen tulee sijoittaa alueelta poistuvat noin 130 autopaikkaa. Nahkurintorin pysäköintilaitoksen kokonaistarve on noin 300 autopaikkaa. Torin eteläreunan (korttelit 34 ja 39) rakentaminen edellyttää alueelle rakennettavien toimintojen ja maan tasosta poistettavien rakentamista laitokseen. Korttelin 42 ottaminen asuinkäyttöön poistaa alueelta noin 130 autopaikkaa, jotka ovat pääasiassa palvelleet Sokoksen asiakkaita. Sokoksen liikerakennuksen laajentaminen osayleiskaavaluonnoksen mukaisesti noin kerrosneliömetrillä lisää autopaikkatarvetta 80 autopaikalla. Sokoksen korttelin pysäköintilaitokseen tulisi sijoittaa yhteensä noin 350 autopaikkaa. Pysäköinnin keskittäminen suurehkoihin laitoksiin vähentää asiointipysäköinnin autopaikkatarvetta noin %, koska sama laitos palvelee useita liikkeitä ja palvelupisteitä. Keskustan jalankulkuolosuhteiden ja ympäristön laadun parantaminen vähentää myös pysäköintitarvetta, koska samalla pysäköinnillä asioidaan kävellen laajemmalla alueella. Lohjan keskustan kehittymisen myötä keskustan asiakaspysäköintiä palvelee viisi melko suurta pysäköintilaitosta (Sokos, Nahkurintori, Lohjan Tähti, Tori ja Prisma), jotka sijaitsevat hyvin keskustan palveluihin ja eri saapumissuuntiin nähden. Keskustan toimivuutta tulisi samalla kehittää parantamalla keskustan kävelyolosuhteita ja kävely-ympäristön laatua. Keskeisimpiä toimenpide-ehdotuksia ovat seuraavat: * Torikatu muutetaan kävelykaduksi Kauppakadulta Laurinkadulle yhdistämään torin ympäristö ja Lohjan Tähti nahkurintorin kauppakortteliin. * Laurinkatu muutetaan kävelypainotteiseksi kaduksi Torikadulta pohjoiseen. * Kauppakadulta poistetaan kadunvarsipysäköinti ja jalkakäytävät levitetään. * Torin eteläreunalta poistetaan autoliikenne, kun eteläreunaan rakennetaan liiketilaa.