SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

Samankaltaiset tiedostot
Erilaisen oppijan ohjaaminen

Seksuaalisen väkivallan traumasta voi toipua - näkökulmia ja havaintoja uhrien auttamisesta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa

Heikki Salomaa Minustako auttajaksi?

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, Turku/Skype

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Järki & Tunne Mieli päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/ Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, JKL

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Tunneklinikka. Mika Peltola

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

Syrjässä syrjäytyneet

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Työntekijän jaksaminen

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi.

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS Keski-Suomessa

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1

Miten tukea osatyökykyisen asiakkaan voimavaroja?

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,

T U I J A H E L L S T E N

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Naisten päihdetyön päivä , Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät

Terveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö. Nokireki Katriina Pesäpuu ry Kotka

Isän kohtaamisen periaatteita

Valtakunnallinen verkostofoorumi perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaaville KUOPIO

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Omaishoito ja päihteet -seminaari

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN

Voimavarat vähissä mikä avuksi?

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Investointi sijaisvanhempaanparas

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Omaisen kohtaamisen prosessi

Arvot ja etiikka auttamisammateissa

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

SYRJÄYTYMISEN SYISTÄ TÄHKÄ JORMA 2016

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

MYÖTÄTUNTOUUPUMUS HYVYYDEN HAITTA

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle.

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

Näkökulmista käytäntöön

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Kyynisyyden ja toivon mittelö

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä

Tusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset. Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium

Esimerkkejä Lähellä ihmistä -eheytymisseminaarien aiheista:

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

Itsemääräämisoikeus käytännössä

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Kotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Lasten ja nuorten osallisuus. NUPPU-hankkeen seminaari , Kokkola

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies

MAAHANMUUTTAJATYÖSSÄ ROVANIEMI Leila Nisula

Transkriptio:

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään uhkailu esim. erotilanteissa normaalina reagointina. Ei tehdä riskinarviointia, turvallisuuden arviointia. EI OTETA VAKAVASTI: pelon ja turvattomuuden tunnetta, odotetaan sietokykyä esim. lasten vuoksi pitää kestää ym.. OTSEMÄÄRÄMISOIKEUS: määrätään turvakoti, lähestymiskielto ym., SYYLLISTETÄÄN: kysytään provosoiko tilanteita, miksi et vain lähde? Miksi siedät?

AMMATILLINEN TUKEMINEN LUOTTAMUKSELLISUUS, KUNNIOITUS: keskustelut kahden, tiedon siirto asiakkaan tietäen. TULLA KUULLUKSI; NÄHDYKSI JA USKOTUKSI: asiakas ei ole yksin tuntemustensa kanssa. Autetaan turvallisuuden lisäämisessä. OIKEUDENMUKAISUU: Ei ole asiakkaan syytä, kaikilla oikeus olla turvassa. ITSEMÄÄRÄMISOIKEUS: Asiakas tekee itse omat ratkaisut, oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen tuki ja apu.

TYÖNTEKIJÄ Myös auttajalla on samanlaisia reaktioita kuin autettavalla. Ihmissuhdetyöhön kuuluu oman persoonan altistaminen, jakaminen ja työvälineenä on työntekijä itse. Oman persoonan sivuun laittaminen ei ole mahdollista trauman kokeneen ihmisen kohtaamisessa, myös omat koetut traumat saattavat aktivoitua tunnetasolla.

OMAT TRAUMAT Jos oma trauma kokemus on tunnistamaton omassa elämässä, se voi olla syynä siihen että joku asiakas tai tilanne herättää negatiivisia tunteita ja erikoisia reaktioita. Tällöin voi alkaa myös väistämään vastaavia tilanteita. Oan elämän traumat kun on tunnistettu ja käsitelty, ne on voimavara työssä. Ymmärrys itseä kohtaan erilaisissa tilanteissa. Myötätunto asiakasta kohtaan ja tilannetta kohtaan

TYÖNTEKIJÄN TUNTEET Työntekijän myönteiset ja kielteiset tunteet heijastuvat asiakastilanteessa työntekijän ja asiakkaan väliseen suhteeseen. Ne vaikuttavat myös siihen miten kuulee asiakasta tai miten haluaa tulkita tilannetta. Siksi on tärkeätä huomioida ja pysähtyä välillä miettimään millä mielellä olen ja ovat minun tunteeni. Työntekijän mahdollisuus purkaa asiakastilanteita on tärkeä.

AUTTAMINEN Työntekijä kohtaa toistuvasti normaalia enemmän traumaattisia tilanteita. Myötätunnon uupuminen on luonnollinen osa työssä kun kohtaaminen on aitoa. Työntekijän olisi hyvä tarkastella välillä. Miten toistuva trauman kohtaaminen vaikuttaa omaan itseen ja elämään.

AUTTAMIS HÄTÄ Asiakkaan tunteet, pelko ja hätä siirtyy työntekijään Ammatillinen erillisyys on kyky kohdata ahdistus, tuen tarve, viha ja pelko hetkellisesti myös auttajan tunteina, mutta erillisyyteen kyetessään pystyy tunnistamaa, että tunteet liittyy asiakkaan kokemuksiin. Tällöin auttaja pystyy toimimaan ja arvioimaan asiakkaan tilannetta ammatillisesti.

AUTTAMISHÄTÄ Työntekijälle voi myös jäädä huoli ja hätä asiakkaan tilanteesta koska työntekijä on sivusta katsoja autettavan elämässä. Työntekijälle voi tulla avuttomuus kun ei pysty muuttaa asiakkaan elämää. Työntekijällä lyhyet asiakkuudet, palaute, tietoa asiakkaasta jää saamatta.

KOHTAAMINEN Kohtaamisen kompastukset: Paljon kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä/ei. Työntekijä saa tietoa, asiakas jää varjoon. Voimakas oma mielipide, asiakas puolustautuu, sulkee ongelman. Liika neuvominen, asiantuntijuus, vie asiakkaan vastuuta asioistaan. Leimaaminen, asiakas ei tule kuulluksi ainutkertaisena, asia ohitetaan, asiakas puolustautuu. Syyllisen löytäminen, ei tule ratkaisua se selitetään pois.

Työntekijän tunteet ja asenteet. Tekijän kohdatessa nousee vastatunteita, omat tunteet, asenteet ja kokemukset voivat olla keskeisessä osassa kohdatessa väkivallan tekijä. Tekijän motivoiminen voi myös olla turhauttavaa, tekijän torjunta turhauttaa. Sen takana voi olla epäluulo, häpäisy, nolatuksi tuleminen, pelko ym, jotka käännetään vihamielisyydeksi ja hyökkäykseksi