1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen 17.30. Muutettiin esityslistan asiakohtien 4. ja 5. käsittelyjärjestystä.

Muistio Salpausselän kuntajakoselvityksen johtoryhmän kokous Aika: Tiistai 27.5.2014 kello 17.30-19.55 Paikka: Hämeenkoski, Seurala, Asikkalantie 1 Läsnä: Hollola: Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Siirola, 1. varapuheenjohtaja Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Virta Hämeenkoski: Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hannu Heikkilä Kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Lampola Kunnanjohtaja Anja Brofeldt Iitti: Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esa Lehtinen, 2. varapuheenjohtaja Vs. kunnanjohtaja Riku Rönnholm Kärkölä: Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Torkkel Kunnanhallituksen puheenjohtaja Veikko Salomaa Vs. kunnanjohtaja Erja Viitala Lahti: Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Juha Rostedt Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jarkko Nissinen Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta Nastola: Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Reijo Oksanen, puheenjohtaja Kunnanhallituksen puheenjohtaja Reijo Savurinne Kunnanjohtaja Pauli Syyrakki Kuntajakoselvittäjä Seppo Huldén Kuntajakoselvittäjä Rolf Paqvalin Työryhmien puheenjohtajat: Pekka Komu, tulevaisuustyöryhmä Raila Lindholm, palveluverkkotyöryhmä Sihteeristö: Talousjohtaja Hanna Hurmola-Remmi Kaupunginsihteeri Janne Mäki Viestintäsuunnittelija Sini Saares Yhteyspäällikkö Jaana Pakarinen Kehityspäällikkö Saara Vauramo Projektikoordinaattori Maija Väkeväinen Tutkimuspäällikkö Sari Alm, sihteeri 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen 17.30. Muutettiin esityslistan asiakohtien 4. ja 5. käsittelyjärjestystä. 2. Kokouksen osallistujien toteaminen Ehdotus: Todetaan kokouksen osanottajat. Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola www.salpauskunta.fi

Muistio Päätös: Todettiin kokouksen osanottajat. 3. Edellisen kokouksen muistion tarkastaminen Ehdotus: Hyväksytään 12.5.2014 pidetyn kokouksen muistio. Päätös: Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio ja päätettiin, että valtuustoon kokoon palataan seuraavassa kokouksessa. 4. Työryhmien loppuraporttien alustavia linjauksia Työryhmien loppuraportit ovat valmistelussa ja ne hyväksytään seuraavassa johtoryhmän kokouksessa 10.6.2014. Johtoryhmän linjausten saamiseksi on tässä vaiheessa tärkeää keskustella työryhmien loppuraporttien viimeistelyssä olevista asioista. Tulevaisuustyöryhmässä on käsitelty uuden kunnan visiota ja strategian painopisteitä. Vaihtoehtoisina visioina on esitetty 1. Uusi kunta on Salpausselkien helmi: inhimillistä ympäristöä tarjoava kaupunki, 2. Uusi kunta on resurssiviisas yrittäjyyden kaupunki, 3. Uusi kunta on houkutteleva vesikaupunki metropolin ja Pietarin mahdollisuuksien äärellä Demokratiatyöryhmä on linjattu uuden kunnan lähidemokratiamallia, jossa kunnan osa-alueille perustetaan alueelliset toimielimet. Alueellinen toimielin vastaa uuden kunnan - ko. lautakunnalle kuuluvista perusopetus- ja varhaiskasvatus palveluista - ko. kunnalle kuuluvista kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista - ko. lautakunnalle kuuluvista tukipalvelutehtävistä mm. alueiden kunnossapito, ruokapalvelu, kiinteistönhoito - alueen yleisestä kehittämistoiminnasta - kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Palveluverkkotyöryhmässä on tehty linjauksia yhdistymishallituksen tehtävistä. Yhdistymishallituksen tehtävänä on käynnistää palveluiden järjestämiseen liittyviä useita selvityksiä esimerkiksi liittyen kuntalaisten valinnanvapauteen, sähköisiin palautejärjestelmiin, aluepalvelupisteisiin, palveluiden tuottamistapoihin sekä tilojen käytön laajentamiseen. Talous- ja henkilöstötyöryhmässä on linjattu henkilöstöasioiden yleisiä periaatteita sekä talouden hoidon periaatteita. Työryhmien sihteerit ja puheenjohtajat esittelevät loppuraporttien alustavia linjauksia. Tehdään ryhmätöitä johtoryhmän kannan muodostamiseksi työryhmien linjauksista. Ehdotus: Merkitään tiedoksi työryhmien linjauksista ja ryhmätöistä käyty keskustelu ja tehdään tarvittavat päätökset. Päätös: Merkittiin tiedoksi ryhmätyöt (liitteet 1-2) ja niistä käyty keskustelu. Ryhmätöistä tehdään johtoryhmän jäsenille jaettava yhteenveto, jota kuntajakoselvittäjät ja Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola www.salpauskunta.fi

Muistio työryhmät hyödyntävät jatkotyöskentelyssään. 5. Selvitystyön ajankohtaiskatsaus Selvittäjät Seppo Huldén ja Rolf Paqvalin kertovat selvityksen tilanteesta sekä kuntauudistuksen ajankohtaisista asioista. 6. Muut asiat Ehdotus: Merkitään tiedoksi selvittäjien ajankohtaiskatsaus. Päätös: Merkittiin tiedoksi selvittäjien ajankohtaiskatsaus. Selvittäjät totesivat talouden ja palveluiden sekä sitä kautta kilpailukyvyn olevan selvityksen painopisteenä. työryhmien töiden synkronoinnin sekä yhdistymishallituksen roolin tärkeyden. Kuntien ja yhdistymishallituksen tulee ryhtyä sopimukseen tulevien linjausten toteuttamiseen välittömästi yhdistymispäätöksen jälkeen. Selvityksen keskeisimmät johtopäätökset valmistuvat kesäkuussa. Päätettiin, että työryhmien loppuraportit julkaistaan johtoryhmän 10.6. kokouksen jälkeen. Päätettiin muuttaa johtoryhmän elokuun kokouksen ajankohdaksi maanantai 4.8.2014 klo 9. Seuraava johtoryhmän kokous järjestetään tiistaina 10.6. klo 17.00 Iitissä, Vuolenkoskella, Lossirannan kartanossa. Seuraava hallitusten yhteiskokous järjestetään keskiviikkona 11.6. klo 18 Nastolassa. Seuraava valtuustojen seminaari järjestetään keskiviikkona 18.6. klo 18 Lahdessa. Merkittiin tiedoksi Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän liitosneuvottelujen eteneminen. 7. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen 19.55. Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola www.salpauskunta.fi

Liite 1. RYHMÄTYÖT, Johtoryhmä 27.5.2014 Kohta 5. Työryhmien loppuraporttien alustavia linjauksia Tulevaisuustyöryhmä Vaihtoehtoisina visioina työryhmässä on keskusteltu 1. Uusi kunta on Salpausselkien helmi: inhimillistä ympäristöä tarjoava kaupunki, 2. Uusi kunta on resurssiviisas yrittäjyyden kaupunki, 3. Uusi kunta on houkutteleva vesikaupunki metropolin ja Pietarin mahdollisuuksien äärellä Kysymykset: Mitkä asiat tulee lopullisessa visiossa esiintyä? Onko uuden kunnan strateginen päämäärä saada lisää työpaikkoja vai hyviä veronmaksajia? Demokratiatyöryhmä Alueellinen toimielin Kunnan osa-alueille perustetaan alueelliset toimielimet, jotka osallistuvat alueen asukkaiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseen ja alueen kehittämiseen. Kuntalaisilla on alueellisen toimielimen kautta todellista suunnittelu-, päätös-, toimi- ja budjettivaltaa itseään ja lähiympäristöään koskevissa asioissa. Näin varmistetaan paikallinen asiantuntemus kunnallisen suunnittelun ja päätöksenteon pohjana. Näin vahvistetaan kunnan osa-alueiden ja niiden asukkaiden yhdenvertaisuutta. Alueellisten toimielinten aluejaon lähtökohtana on väestön maantieteellistä jakautumista, työssäkäyntialuetta ja palvelurakennetta huomioiva aluejako siten, että myös entisen Lahden kaupungin alueelle on mahdollista muodostaa 2-3 alueellista toimielintä. Sopimus sitouttaa siihen, että uuden kunnan hallinto säilyy jatkossakin alueellisesti hajautettuna. Aluejakoon olisi mahdollista tehdä muutoksia seuraavien vaalikausien aikana joko niin, että alueita yhdistetään tai alueiden yhtenäisyyttä parannetaan siirtämällä alueita alueelliselta toimielimeltä toiselle. Uuden kunnan alueellista hallintorakennetta voi muuttaa vain valtuuston päätöksellä. Toimielinten toimikausi on valtuustokausi. Alueellisen toimielimen roolista Lähidemokratiaa ja vaikuttamista, asukas- ja asiakasvaikuttamista tarvitaan, jotta palveluja kunnan eri osissa voidaan kehittää asiakaslähtöisesti, taajama- ja kyläyhteisöjä vahvistaa sekä tukea kunnan eri alueitten elinvoimaa. Uuden kunnan asukkaiden yhdenvertaisuus on turvattava riippumatta asukkaan asuinalueesta. Alueellinen toimielin tilaajana vastaa toimialueelleen määriteltyjen lähipalvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston hyväksymää strategiaa palveluiden toteuttamisesta, seuraa toteutumista, puuttuu epäkohtiin ja vastaa määrärahojen riittävyydestä. Lisäksi toimielin vastaa alueensa yleisestä ja elinkeinojen kehittämistehtävästä sekä asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämisestä. Tämän toiminnan tukemiseksi tulee harkita erityisen maaseutu/haja-asutusaluelautakunnan perustamista jonka toimialue on koko kunta. Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola www.salpauskunta.fi

Liite 1. Alueelliselle toimielimelle annetaan lausunnonantomahdollisuus esim. seuraavia lautakuntien asioihin: joukkoliikennelautakunta, jätelautakunta, ympäristölautakunta, rakennuslautakunta. Ko. lautakunnissa tulisi olla mahdollisuuksien mukaan edustus kultakin alueelta. Alueellisen toimielimen kokoonpano Alueelliseen toimielimen kuuluu 7-13 uuden kunnan valtuuston toimikaudekseen valitsemaa jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Alueellisen toimielimen jäsenet nimetään alueellisen toimielimen toimialueella vaaleissa ehdolla olleista henkilöistä. Uuden kunnan valtuusto nimeää alueellisen toimielimen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Alueellisen toimielimen puheenjohtaja pyritään valitsemaan ensisijaisesti valtuutetuista. Alueellisen toimielimen sihteerinä ja esittelijänä toimii toimielimen nimeämä uuden kunnan viranhaltija, alueellinen koordinaattori ja esittelijän ollessa estyneenä alueellisen toimielimen nimeämä muu viranhaltija. Alueellisen toimielimen päätökset tehdään aina esittelyn pohjalta. Alueellisen toimielimen tehtävät Alueellinen toimielin vastaa uuden kunnan - ko. lautakunnalle kuuluvista perusopetus- ja varhaiskasvatus palveluista - ko. kunnalle kuuluvista kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista - ko. lautakunnalle kuuluvista tukipalvelutehtävistä mm. alueiden kunnossapito, ruokapalvelu, kiinteistönhoito - alueen yleisestä kehittämistoiminnasta - kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Alueellinen toimielin päättää palvelutilausten perusteella alueensa asiakaspalvelun toimitilaverkosta valtuuston päättämien palvelujen järjestämisen periaatteiden ja linjausten mukaisesti. Alueellinen toimielin päättää määrärahojensa puitteissa tuista ja avustuksista toimialueensa asukkaiden järjestö-, vapaa-aika-, kulttuuri-, liikunta-, kylä- ja muuhun harrastetoimintaan sekä erilaisille tapahtumille. Lisäksi alueellinen toimielin seuraa ja arvioi palveluiden laatutason ja asukastyytyväisyyden toteutumisesta alueellaan. Alueellinen toimielin antaa lausunnon toiminta-alueensa yleis- ja asemakaavoista ja yleisja asemakaavojen muutoksista. Kysymykset Halutaanko kuvattu lähidemokratiamalli käyttöön uudessa kunnassa? Ovatko alueellisen toimielimen tehtävät oikeat? Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola www.salpauskunta.fi

Liite 1. Palveluverkkotyöryhmä 8. Ehdotus Yhdistymishallituksen tehtäviksi palveluverkon osalta Uuden kunnan yhdistymishallitus aloittaa toimintansa heti kuntien yhdistymispäätöksen jälkeen ja toimii siihen saakka, kunnes uuden kunnan hallitus on valittu. Yhdistymishallitus käynnistää yhdistymissopimuksessa esitettyjen linjausten toimeenpanon. 8.1 Kuntalaislähtöiset palveluprosessit (asiakasosallisuus palvelujen toteuttamisessa) Valinnanvapaus palveluiden käyttämisessä tulee koskea koko uuden kunnan aluetta ja palveluita kattavasti sekä tuottajan että sijainnin osalta Kuntalaisia kannustetaan käyttämään palveluita joustavasti siellä, missä niiden käyttö on asioinnin tai muun kulkemisen vuoksi muutoinkin luontevaa Yhdistymishallitus käynnistää selvityksen, jonka tavoitteena on selvittää, kuinka monia palveluita kuntalaisten on mahdollista käyttää valinnanvapauden periaatteen mukaisesti. Selvitys on valmis vuoden 2016 lopussa ja esitetyt toiminnot voivat käynnistyä v:sta 2017 alkaen. Etsittävä keinoja kuntalaisten kuulemiseen palveluprosessien kehittämisessä ja palautejärjestelmät otettava aktiiviseen käyttöön; palautteisiin reagoiminen Sähköiset palautejärjestelmät otetaan käyttöön mahdollisimman laajasti. Yhdistymishallitus käynnistää kuntalaisten sähköisten palautejärjestelmien kartoittamisen ja suunnittelun. Palautejärjestelmän tulee olla valmiina uuden kunnan aloittaessa v. 2017 Monialainen palveluohjaus tulee huomioida palvelukokonaisuuksien kehittämisessä Monitoimialaisilla palvelupisteillä hyödynnetään nykyisten kunnanvirastojen sijaintia kattavasti uuden kunnan alueilla. Aluepalvelupisteisiin keskitetään kuntalaisten henkilökohtaiset asiakaspalvelut ja videoneuvotteluyhteyttä edellyttävät asiakaspalvelut. Yhdistymishallitus käynnistää selvityksen, jonka tuloksena vuoden 2017 alussa käynnistyy aluepalvelupisteet niillä alueilla, joissa niiden kysyntä on riittävä. 8.2 Monimuotoinen palveluverkosto Palvelujen järjestämisessä on otettava huomioon kustannustehokkuus, henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja liikkuvuus asiakkaan luo Palvelut pyritään järjestämään kustannustehokkaasti. Palvelut hankitaan sieltä, mistä ne kustannus-laatu suhteessa saadaan edullisimmin. Yksityistäminen on vaihtoehto ja lähipalveluiden vienti asiakkaan luo hoidetaan reitittämällä palveluliikenne järkevästi. Kolmas sektori palveluiden tuottajina hyödynnetään. Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola www.salpauskunta.fi

Liite 1. Yhdistymishallitus käynnistää selvityksen palveluiden tuottamistapojen selvittämiseksi. Selvityksen tavoitteena on kustannusten karsiminen ja nykyisten toimintamallien saneeraus 8-10 % nykyistä kustannustehokkaammiksi. Kolmannen sektorin rooli palveluiden tuottajina selvitetään. Monimuotoisen palvelujärjestelmän mahdollisuudet on selvitettävä Palveluiden tarjonnan tavat ja paikat on toteutettava innovatiivisesti, hyvät käytännöt hyödyntäen ja uusia malleja ennakkoluulottomasti soveltaen. Sähköisiä palveluita kannustetaan ottamaan käyttöön laajasti niin kuntalaisten kuin palvelun tarjoajienkin puolelta. Yhdistymishallitus käynnistää selvityksen resurssitehokkaiden sähköisten palveluiden käyttöönottamiseksi niissä palveluissa, joissa se ei vielä toteudu. Tilojen tehokkaampi käyttö myös iltaisin, viikonloppuisin ja lomakausina Kunnan päiväkäytössä olevat tilat on otettava taloudellisesti kannattavaan käyttöön myös muina aikoina. 8.3 Lähipalvelumalli Yhdistymishallitus käynnistää selvityksen siitä, miten kunnan päiväkäytössä olevat tilat voidaan hyödyntää taloudellisesti myös muina aikoina. Selvitys valmistuu vuoden 2016 aikana ja uudet toimintamallit voidaan ottaa käyttöön vuoden 2017 aikana. Lähipalvelut löytyvät matkan varrelta (=päivähoitopaikka, alakoulu, aluepalvelupiste) Lähipalvelumallissa kuntalaisille tuotetaan palvelut kysynnän mukaisina kohtuullisella saavutettavuudella pääasiassa työssäkäyntisuuntien mukaan asutuskeskuksissa Yhdistymishallitus selvittää kuntakohtaisesti palvelujen kysynnän ennustettavuuden, palvelujen tarjonnan verkoston sekä mahdolliset talouden sopeuttamistoimet kun otetaan huomioon kuntien ennen v. 2015 tehdyt palveluverkon sopeuttamiset. Harvoin tarvittavat palvelut tuotetaan liikkuvina, sähköisesti tai keskitetysti Harvoin tarvittavia lähipalveluita voidaan tarjota monimuotoisesti, kustannustehokkaimmalla tavalla. Ne voivat kulkea pyörien päällä, mobiilisti tai ne voidaan tarjota aluepalvelupisteissä. 8.4 Toimialojen yhteistyö Yhdistymishallitus käynnistää palveluiden tarjontatapojen selvittämisen siten, että ne tuotetaan kustannustehokkaasti, laadukkaasti ja kohtuullisesti saavutettavasti Toimialojen palveluyhteistyössä asiakasnäkökulman huomioiminen Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola www.salpauskunta.fi

Liite 1. Selvityskuntien strategisissa päätöksissä käyttöön otettujen palveluverkkojen hyödyntäminen uuden kunnan palveluverkon kehittymisessä Yhdistymishallitus selvittää keinot, joilla käytössä olevat palveluverkkoperiaatteet (Hollola, Nastola, Lahti) toteutuvat uuden kunnan toiminnassa Saatavuuden turvaava yhteistyö siellä missä yhden toimialan palvelulle ei ole riittävästi kysyntää Aluepalvelupisteet mahdollistavat toimialojen yhteistyön ja rajapintojen yhdistämisen Yhdistymishallitus selvittää käytössä olevien palveluverkkoperiaatteiden käytettävyyden ja toimivuuden uudessa kunnassa Kysymykset: Ovatko yhdistymishallitukselle suunnitellut tehtävät palvelujen osalta riittävät tai halutaanko niitä vähentää? Talous- ja henkilöstötyöryhmä 4.1 Taloudenhoidon periaatteet 4.1.1 Taloudenhoito ennen yhdistymistä ja yhdistymispäätöksen jälkeen Kaikkien selvityskuntien tulee hoitaa omaa talouttaan vastuullisesti ennen yhdistymistä. Mikäli vuosien 2015-2016 aikana kunnissa ilmenee pakottava tarve talousarviosta poikkeavaan merkittävään käyttömenojen tai investointimenojen lisäykseen, on asia käsiteltävä ja hyväksyttävä yhdistymishallituksessa. Yhdistymishallitus päättää sellaisista uusista taloudellisia vaikutuksia tai muuta huomattavaa merkitystä sisältävistä uusista sopimuksista, joiden vaikutus jatkuu vuoden 2016 jälkeiseen aikaan. Sopijaosapuolet sitoutuvat siihen, etteivät ne käynnistä vuosina 2015-2016 ilman kuntien keskinäistä sopimusta taloussuunnitelman ulkopuolisia investointihankkeita tai muita toimenpiteitä, joilla on merkittäviä taloudellisia seuraamuksia uudelle kunnalle. Yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan talousarvionsa vuodelle 2015 siten, että jokaisen kunnan tavoitteena viimeisenä toimintavuotena (2016) on saavuttaa tilikauden ylijäämä tai vähintään nollatulos ja hoitamaan taloutta sen mukaisesti huolella. Uutta alijäämää ei saa syntyä ja taseen ylijäämät eivät saa pienentyä yli 25 %:a tilinpäätöstilanteesta 2013. Jokaisen kunnan tulee päättää talouden konkreettisista sopeuttamistoimista vuoden 2015 talousarviossa. Erityisesti Kärkölän tulisi ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin talouden sopeuttamiseksi sekä veroja korottamalla että palvelurakenteita sopeuttamalla ja toimintatapoja uudistamalla. Kunnalliset maksut ja taksat harmonisoidaan siten, että ne ovat yhteneväiset Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola www.salpauskunta.fi

Liite 1. uuden kunnan koko alueella 1.1.2017 alkaen. Myös poistosuunnitelmat yhtenäistetään Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston poistosuunnitelmasuosituksen mukaiseksi eli poistoaikoina käytetään alarajoja. Avustuskäytännöt yhtenäistetään siten, että käytännöt ovat samanlaiset koko uuden kunnan alueella. Yhdistyvät kunnan huolehtivat siitä, etteivät ne perusta ja täytä toistaiseksi voimassa olevia virkoja eivätkä palkkaa uusia työntekijöitä kokonaan uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin 1.1.2015 alkaen (tai heti yhdistymishallituksen toimintakauden alettua) ilman yhdistymishallituksen lupaa. Henkilöstö palkataan ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Tehtäväjärjestelyjä ja henkilöstösiirtoja tehdään suunnitelmallisesti yli kuntarajojen. Palkattaessa uutta henkilöstöä noudatetaan täyttölupamenettelyä erikseen määriteltävällä tavalla. Yhdistymisen jälkeen tavoitteeksi asetetaan kohtuullinen verotusaste, jonka tuottamalla rahoituksella täytetään väestön ikärakennemuutoksesta johtuvat palveluvastuut toimintaympäristöön nähden kilpailukykyisellä tasolla. Keskeisenä tehtävänä on huolehtia tuottavuuden parantamisesta. Veroprosentit vuodelle 2017 vahvistaa uuden kunnan valtuusto. Yhdistymishallitus valmistelee vuodelle 2017 uuden kunnan ensimmäisen talousarvioesityksen, josta päättää uuden kunnan valtuusto. Talousarvioehdotuksessa taloutta suunnitellaan ennen yhdistymistä siltä pohjalta, että uusi kunta kerää veroja vähintään saman verran kuin kunnat keräisivät yhteensä toimiessaan erillään. Selvityksessä laadituissa laskelmissa on päädytty kunnallisveroprosentin osalta veroprosenttiin 21 %, jolla uuden kunnan on mahdollista saada talous tasapainoon, mikäli laskelmissa käytetyt muut taustaoletukset toteutuvat. Uuden kunnan alueella noudatetaan uuden kunnan ja sen tytäryhteisöjen toimesta yhteistä taksa- ja maksupolitiikkaa. Kunnissa eri lakien nojalla annetut säännöt ja kunnallisten maksujen taksat, kuten jätehuolto-, rakennusvalvonta-, maa-aineslupa- ja vesi- ja jätevesimaksut tarkistetaan siirtymäkauden aikana uutta kuntajakoa vastaaviksi. Kun uusi kunta aloittaa toimintansa 1.1.2017, siirtyvät kaikkien liittyvien kuntien oikeudet, omaisuus, velat ja velvoitteet uuden kunnan nimiin. Kuntayhtymien, osakeyhtiöiden ja liikelaitosten osakkuudet siirtyvät uudelle kunnalle. Omaisuuden vastikkeeton tai käypää arvoa alemmalla hinnalla luovutus on kielletty siirtymäkauden aikana ilman yhdistymishallituksen lupaa. 4.1.3 Uuden kunnan taloudenhoito Uuden kunnan taloudenhoidon pääperiaatteena ja tavoitteena on tasapainoinen kuntatalous. Talouden toteutumaseuranta on säännöllistä ja lainanottoa ja kustannusten kasvua tulee hillitä. Uuden kunnan taloudenhoidon tulee olla suunnitelmallista ja vastuullista turvaamalla kunnan talouden tasapaino kaikki tasapainon osatekijät huomioon ottaen. Uuden kunnan talousasioiden hoito on keskitetty ja kirjanpito- ja palkanlaskentapalvelut hankitaan tytäryhtiöltä. Konsernipalveluiden talous- ja rahoituspalvelut vastaa uuden kunnan taloushallinnosta ja suunnittelusta valtuuston ja hallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola www.salpauskunta.fi

Liite 1. Yhdistymissopimuksessa ei ole juridisesti mahdollista sopia siitä, millä tuloveroprosentilla uusi kunta aloittaa vuonna 2017. Tavoitteita veroprosentin voidaan kuitenkin asettaa. Talouskonsultin laskelmissa on käytetty uuden kunnan tuloveroprosenttina 21 %:a, jolla voitaisiin pärjätä jopa vuoteen 2023, mikäli säästöpotentiaalin toteuttamisessa onnistutaan ja työllisyyden ja elinvoimaisuuden kasvun kehitys on myönteinen. Yhdistymisen jälkeen tavoitteeksi asetetaan jatkossakin kohtuullinen verotusaste, jonka tuottamalla rahoituksella täytetään väestön ikärakennemuutoksesta johtuvat palveluvastuut toimintaympäristöön nähden kilpailukykyisellä tasolla. Keskeisenä tehtävänä on huolehtia tuottavuuden parantamisesta. Veroprosentit vuodelle 2017 vahvistaa uuden kunnan valtuusto. Asukaskohtainen velkamäärä (ilman konsernilainoja) tulee pysyä valtakunnallista keskiarvoa alhaisempana. Yhdistyneiden kuntien henkilöstömäärä sopeutetaan henkilöstön työsuhdeturvasta huolimatta uuden kunnan tarpeisiin aktiivisilla henkilöstötoimilla hyödyntämällä mm. osaamiskartoitukset, urasuunnittelu- ja uudelleensijoittamismahdollisuudet. Palkkojen yhteensovittaminen tehdään vuosien 2017-2019 aikana, ja siihen varataan alustavan arvion mukaan yhteensä 2,8 milj. euroa. Lopullinen yhteensovitusvara täsmentyy uuden kunnan henkilöstömäärän ja palkkaerojen perusteella. Yhteensovittamisen lähtökohtana on: samasta työstä sama palkka työn vaativuuden arviointiin perustuen. Aluedemokratian toimivuus tulee varmistaa tasapainoista taloutta tukevaksi. Uuden kunnan taloutta tulee hoitaa siten, että elinvoima kasvaa, työllisyys paranee ja talouden kasvun edellytykset luodaan. Myös palveluverkon optimointi tasapainoista taloutta tukevalla tavalla on asetettava uuden kunnan tavoitteeksi ja työhön tulee ryhtyä jo ennen yhdistymistä. Kysymykset: Onko kuntien sopeutusvelvollisuus ajalle 2014-2016 määritelty riittävällä tavalla vai tulisiko velvoite määritellä toisin? Ovatko periaatteet riittävät sopimukseen? Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola www.salpauskunta.fi

LIITE 2. Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola Uuden kunnan visio Johtoryhmän kokous 27.5.2014 Hämeenkoski Saara Vauramo, sihteeri

VETOVOIMA Lahden kaupunkiseutu on Suomen kolmanneksi vetovoimaisin. Harva vain tietää sitä.

SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN MUUTTOVOITTO 2000-2010 20000 15000 10000 5000 Muut Eläkeläiset Lapset Työlliset 0-5000 Tilastokeskus, Timo Aro Tomi Tura 9.5.2014

SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN MUUTTOVOITTO 2000-2010 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Muut Eläkeläiset Varusmiehet Opiskelijat Lapset Työttömät Työlliset 0-5000 -10000 Tilastokeskus, Timo Aro Tomi Tura 9.5.2014

Kunnan elinkeinoilmasto 2014 Suomen Yrittäjät, Elinkeinopoliittinen mittaristo

Miten yrittäjät uudistaisivat kuntarakennetta?

Hyvinvoiva XXX on puhtaan pohjaveden ja kauniin luonnon kunta, jossa on hyvä elää ja yrittää. XXX on turvallinen ja virikkeellinen asuinpaikka. Palvelut järjestetään taloudellisesti kestävällä tavalla. Yhteistä visiota etsimässä XXX on aktiivisesti ratkaisuja etsivä, yhteistyöhakuinen ja vastuullinen kunta. Vesistörikas asuinkunta XXX kahden kaupunkialueen välissä kehittyy elinvoimaisella perheyrittäjyydellä XXX on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki Hyvän Olon XXX - Perheasumisen helmi

Millainen on hyvä visio? Selkeä ja yksinkertainen Uskottava Vaikuttava ja voimakas Johdonmukainen Riittävä aikajänne (ainakin 2-5 v.)

Kolme erilaista visioluonnosta Asuminen Yrittäjyys Sijainti ja vetovoima synteesi

VISIO 1: Uusi kunta on Salpausselkien helmi: inhimillistä ympäristöä tarjoava kaupunki -VAHVUUS: Nykyisen vahvuuden, hyvän ja edullisen asuinympäristön, täysimittainen hyödyntäminen ja edelleen kehittäminen -Uusi kunta erikoistuu alueen sisällä nykyistä selkeämmin (työpaikkarakenne, asuminen) -ERIKOISTUMINEN ASUMISESSA JA TYÖPAIKKARAKENTEESSA: KAUPUNGIN KESKUSTA JA KUNTAKESKUSTAAJAMAT (Lahti, Salpakangas, Nastolan kuntakeskus, Kausala, Järvelä): kaupunkimaisen ympäristön kehittämiseen ja monenlaisten kaupunkiympäristöstä hyötyvien työpaikkojen houkutteluun KAUPUNGIN LÄHEINEN MAASEUTU (Nastolan nauhataajamien ulkopuolinen alue, Vesikansa, Hollolan kirkonkylä, Lappila, Herrala): Luonnonläheinen, mutta tiivis asuminen, teollisuustoiminta, logistiikka ja matkailu, YDINMAASEUTU (Hämeenkoski, Kärkölä, Iitti): Väljään ja luonnonläheiseen asumiseen, maatalouteen, teollisuuteen ja logistiikkaan. Erityisesti maatalouden perustuotantoon nojaavaan toimintaan. -STRATEGIASSA ASUMISFOKUS: Uusi kunta tarjoaa asukkailleen erinomaiset edellytykset erilaiseen asumiseen maankäytöllinen yhteensovittaminen erilaisten alueiden ja liikennetavoitteiden välillä, yhdyskuntarakenteen hajautuminen mahdollista? -LIIKENNE: prioritteettina pendelöintiedellytysten turvaaminen alueen sisällä ja ulos. Jos yhdyskuntarakenne hajautuu entisestään, haasteena autoliikenne Asuminen, rakentaminen ja kiinteistöt Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Asunto-osakeyhtiöiden keskimääräinen kauppahinta (eur/neliö) 2013 3205 1787 1694 2039 1600 1278 1544

Pasila Lahden radanvarsi Inhimillisen ympäristön merkitys vetovoiman kannalta

VISIO 2: Uusi kunta on resurssiviisas yrittäjyyden kaupunki -VAHVUUS: Uusi kunta on työpaikkaomavarainen kaupunki, joka tukee yrittäjyyttä ja kehittää ketterää hallintoa. -ERIKOISTUMINEN ELINKEINOPOLITIIKASSA: resurssiviisaus tai -tehokkuus = materiaali- ja energiatehokkuus sekä henkilöresurssien tehokas hyödyntäminen. Tehdään uudesta kunnasta kansainvälisesti kiinnostava resurssitehokkuuden tuotekehitysalue. Maaseutu osallistuu resurssitehokkuuden ja uusien energiaratkaisujen kehittämiseen biotalouden keinoin. Kumppanuus toimintamallina, tähdätään kevyeen hallintoon uudessa kunnassa ja kehitetään kumppanuuksia yritysten kanssa. Yrityksiltä innovaatioita julkisen sektorin haasteisiin. -ASUMINEN: Kaupunkimaista maankäyttöä ja asumista suosiva maapolitiikka. Maaseutualueilla biotalous (maanviljely, alue-energia). Uuden kunnan mahdollista tavoitella hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä paikallisen energiantuotannon ratkaisuilla. -LIIKENNE: Uuden vaihtoehtoiset käyttövoimat (biokaasu, sähkö jne.) erityisessä roolissa. Työpaikkakehitys Uusimaa Varsinais- Suomi Kanta- Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Työpaikat 2011 784564 200167 68863 210826 79660 69752 52380 Yksityisen sektorin työpaikat 2012 513776 123941 40867 130177 49787 40769 32001 Yksityisen sektorin työpaikat 2011 495945 116447 37285 127243 47796 38726 30101 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus alueen työpaikoista 2011 63,2 58,2 54,1 60,4 60,0 55,5 57,5 Valtion työpaikat 2011 56073 10699 4551 9748 2139 3803 3197

Kumppanuus yritysten kanssa

VISIO 3: Uusi kunta on houkutteleva vesikaupunki metropolin ja Pietarin mahdollisuuksien äärellä. -VAHVUUS: Uusi kunta on vedenjakaja Helsingin seudun ja Pietarin alueen välillä = nivelalue matkailun ja elinkeinoelämän yhteistyön kannalta. Uuden kunnan on otettava tässä suhteessa paikkansa koko valtakunnan tasolla (yrityspalvelut, korkeakoulut, matkailu jne.). Tämä visio hyödyntää sijaintia strategisena kysymyksenä. -ERIKOISTUMINEN ELINKEINOPOLITIIKASSA: 1) matkailu: luonto ja liikunta, 2) yritysten kansainvälistyminen, 3) Venäjä-painotuksen kasvattaminen ml. opetus ja korkeakoulutoiminta -ASUMINEN: vahva hakeutuminen pk-seudun imuun. Toisaalta vapaa-ajan asumisen hyödyntäminen (7000 kesämökkiä, uusi kunta 7. suurin mökkikunta). -LIIKENNE: raideliikenne (erit. kansainvälinen liikenne) Väestö, vieraskielisten osuus ja muutto Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Väestömäärä 31.12.2013 1585473 470880 175481 500166 202424 180845 132252 Vieraskieliset yhteensä 31.12.2013 158496 25478 5390 19424 7972 9080 6283 Vieraskielisten osuus väestöstä 2013 10,00 % 5,41 % 3,07 % 3,88 % 3,94 % 5,02 % 4,75 % Venäjänkieliset yhteensä 31.12.2013 30570 4601 915 3747 3162 4674 4030 Venäjänkielisten %-osuus väestöstä 1,93 % 0,98 % 0,52 % 0,75 % 1,56 % 2,58 % 3,05 % Alueen muuttovoitto/tappio 2013 4254 575-249 1549-264 -678-54

Lisääntyvä vapaa-aika ja sijainti strategisena kysymyksenä

Strategisia tavoitteita uudelle kunnalle: Kestävä talous TALOUDEN TASAPAINOITTA- MINEN HYVINVOIVA JA TEHOKAS HENKILÖSTÖ OSTOPALVELUT: VAIKUTTAVUUS VEROTUSASTEEN KASVUN HILLITSEMINEN Nopea tuotekehitysympäristö NOPEAT LUPAPROSESSIT JA KAAVOITUS PK-YRITYSTEN TOIMINTAEDELLY- TYKSET AMMATTIKORKEAN, YLIOPISTOLAITOSTEN JA YRITYSTEN YHTEISTYÖ, KANSAINVÄLISYYS ASUKKAAN OMA VASTUU ERILAISET ALUEET JA ASUMISEN MUODOT HUOMIOIDAAN PALVELUIDEN SUUNNITELUSSA SUJUVA LIIKENNEYMPÄRISTÖ JA JOUKKOLIIKENNE Asukaslähtöisyys ALUEDEMOKRATIA- MALLIT/ MUU OSALLISTUMINEN MUOTOILU JA KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS Verkottuva alue LAHTI-PK-SEUTU- PIETARI YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMI NEN LISÄÄNTYVÄ MATKAILU: LIIKUNTA JA LUONTO KÄRKINÄ TIETOLIIKENNE- YHTEYDET MAASEUTU- KAUPUNKI CLEANTECH/ RESURSSITEHOKKUUS + BIOTALOUS POHJAVESIEN HUOMIOINTI TOIMINTOJEN SIJOITTUMISESSA Ympäristövastuullisuus VIRKISTYSMAHDOL- LISUUDET, VAPAA- AIKA, MATKAILU PERUSTUOTANTO, JATKOJALOSTUS JA NIITÄ HYÖDYNTÄVÄT PALVELUALAN TYÖPAIKAT Läpileikkaavina teemoina: Monimuotoisuus: Kaupunki-maaseutu, rakennettu ympäristö-luonto Uudistuminen: Haetaan uusia ratkaisuja uusiin haasteisiin, hyödynnetään parhaita oivalluksia vanhoista toimintamalleista Kasvu: Uusi kunta hakee aktiivisesti kasvua. Tavoitteellinen väestönkasvun vauhti 1 %/v.