ASEMAKAAVAN MUUTOS HATTARINKADUN ASUINALUE

1 (11) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS HATTARINKADUN ASUINALUE SELOSTUS NRO 524

2 (11) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan päiväys: 9.9.2014 Piirrosnumero: 524 Asemakaavan nimi: Asemakaavan muutos Alakaupungin kaupunginosassa korttelissa 179, korttelin 95 tontilla 6 sekä katualueilla Asemakaavan laatija: Kaavoitusarkkitehti Milla Koskivirta Haminan kaupunki, kaavoitus Käyntiosoite: Puistokatu 2 Postiosoite: PL 70 49401 HAMINA Puhelin: 0400 485 531 E-mail: milla.koskivirta@hamina.fi Vireilletulopäätös: 5.9.2013 6 Tekninen lautakunta: 23.10.2014 101 Kaupunginhallitus: x.x.xxxx Kaupunginvaltuusto: x.x.xxxx 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee noin kilometrin päässä ydinkeskustasta Alakaupungin kaupunginosassa korttelissa 179, korttelin 95 tontilla 6 sekä Hattarinkadun ja Tehtaankadun katualueilla osoitteissa Hattarinkatu 1, 2 ja 3. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Alakaupungissa lähellä rantaa.

3 (11) 1.3 ASEMAKAAVAN TARKOITUS Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty suunnittelualueelta kaksi rivitalotonttia omistavan rakennusliike Varte Oy:n aloitteesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisille rivitalotonteille omakoti- ja erillispientalojen rakentaminen. Samassa yhteydessä on tarkoituksen mukaista muuttaa myös vieressä sijaitsevan kaupungin omistaman rivitalolle osoitetun rakennuspaikan käyttötarkoitus. 1.3.1 Luettelo kaavaselostuksen liitteistä Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Seurantalomake Liite 3 Luontoselvitys Hattarinkatu (Tapio Rintanen 7.9.2014) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muuttaminen perustuu 3.6.2014 päivättyyn kaavamuutosanomukseen. Kaavamuutos on tullut vireille 5.9.2014 kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu 8.9.2014 ja kaavamuutosluonnos 9.9.2014. Vireille tulosta ja OAS:in sekä luonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin internetsivuilla ja julkisten kuulutusten ilmoitustaululla 15.9.2014 sekä lähinaapureille lähetetyillä kirjeillä. OAS ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 15.9. 14.10.2014. Viranomaisneuvottelu pidettiin 17.9.2014. 2.2 KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Asemakaavaa muutetaan siten, että asuinpientalojen korttelialue (AP) rivitalorakentamiseen osoitettuine rakennusaloineen muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO), jolloin suunnittelualueelle muodostettaville seitsemälle tontille mahdollistetaan omakotitalojen rakentaminen. Asuinkorttelialueiden käyttötarkoitusmerkinnän muuttumisen lisäksi osa kaupungin omistamaa rivitalotonttia muuttuu lähivirkistysalueeksi (VL) Uusikadun lounaispuolella alueen topografian ja kallioisuuden takia. Myös korttelialueen rajoissa tapahtuu tarkistuksia katualueita vasten.

3 LÄHTÖKOHDAT 4 (11) 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Kaavamuutos koskee kolmea toteutumatonta ja rakentamatonta rivitalotonttia Alakaupungissa lähellä meren rantaa Kekkosenkadun eteläpuolella. 3.1.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suunnittelualue liittyy pääasiassa vanhemmista ja uudemmista erillispientaloista koostuvaan E18-tien eteläpuoliseen osaan Tallinmäen asuinalueesta, vaikka kaupunginosan raja kulkee Tehtaankadulla ja varsinainen suunnittelualue kuuluu Alakaupungin kaupunginosaan. Kaavamuutosalue rajoittuu idässä Tehtaankatuun. Kadun itäpuolella, suunnittelualueen ulkopuolella, sijaitsevassa rakennuksessa on aikanaan toiminut piikkikalatehdas, jossa keitettiin merestä pyydystetyistä kolmipiikeistä teknisiin tarkoituksiin sopivaa öljyä. Jäljelle jäävä puristemassa kelpasi peltojen lannoitteeksi. 1950- luvulla rakennuksessa toimi joitakin aikoja juustomeijeri. Rakennus on Haminan keskeisten alueiden yleiskaavassa merkitty suojelukohteeksi. 3.1.3 SUUNNITTELUALUEEN LUONTO JA MAISEMA Hattarinkadun alue koostuu nykytilaisena pääasiassa kahdesta jo rakennetusta tontista, sekä rakentamattomista rivitalotonteista. Alkuperäistä kasvillisuutta on vain joillakin kallioilla. Varten omistamat rivitalotontit on hakattu avoimeksi puustosta muutamia vuosia aikaisemmin, mutta ne ovat sittemmin vesoittuneet tiheiköiksi. Alkuperäistä kasvillisuutta on vain joillakin kallioilla. Suunnittelualueen pohjoisosassa on silokallioalue, joka putoaa jyrkästi alas länsireunaltaan. Kalliojyrkänteen alapuolella on lehto, jossa pesivät kirjosieppo, satakieli, lehtokerttu ja mustarastas. Yksikään näistä lajeista ei ole uhanalainen. Myöskään liito-oravahavaintoja ei alueelta ole tehty. Lupinlahden Natura-alue ulottuu rantaan muutaman kymmenen metrin päähän suunnittelualueesta. Väliin jää kaupungin omistama ranta-alue, joka voimassa olevassa asemakaavassa on puistoaluetta (VL). 3.1.3.1. Luontokohteet Varsinaiselta suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien levähdys- tai lisääntymisalueita eikä muitakaan arvokkaita luontokohteita. 3.1.4 MAANOMISTUS Varte Oy omistaa Asunto Oy Haminan Tehtaankatu 3 -nimisen yhtiön, jonka omistuksessa ovat suunnittelualueeseen kuuluvat kaksi rivitalotonttia(75-5-95-6 ja 75-5- 179-12). Suunnittelualueeseen kuuluva kolmas rivitalolle osoitettu rakennuspaikka

5 (11) on Haminan kaupungin omistama. Tällä kaupungin omistamalla alueella sijaitsee vanha omakotitalo piharakennuksineen, jonka maapohja on vuokrattu. Voimassa olevan kaavan mukaiset katualueet omistaa Haminan kaupunki. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Kymenlaakson ensimmäinen maakuntakaava, Taajamat ja niiden ympäristöt, on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.6.2006. Ympäristöministeriö on vahvistanut tämän 1. vaihemaakuntakaavan 28.5.2008 ja 18.1.2010 tehdyillä vahvistuspäätöksillä. Tämä Kymenlaakson maakuntakaava on alueellisesti rajattu vaihemaakuntakaava, joka käsittää maakunnan kuntakeskukset lähialueineen sekä eräitä alueita, joilla on käynnissä liikenteen kehittämishankkeita. 28.5.2008 vahvistettu maakuntakaava korvaa ympäristöministeriön 19.6.2001 vahvistaman kokonaisseutukaavan aluevaraukset siltä osin, kuin ne tulevat maakuntakaavassa käsitellyiksi. Muut vahvistetut maakuntakaavat (Maaseutu ja luonto sekä Energiamaakuntakaava) eivät koske suunnittelualuetta. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (A/s). Muutosalueella ei ole ko. säilytettäviä rakennuskulttuurikohteita. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. KAAVA- MUUTOSALUE Kuva 2. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta

Keskeisten alueiden yleiskaava 6 (11) Haminan keskeisten alueiden yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.3.2006 ja se on saanut lainvoiman 5.11.2008. Haminan keskeisten alueiden yleiskaavassa suunnittelualue on kokonaisuudessaan merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Kaavamuutos ei ole ristiriidassa voimassa olevan Keskeisten alueiden yleiskaavan kanssa. SUUNNITTELUALUE Kuva 3. Ote Haminan keskeisten alueiden yleiskaavasta Asemakaava Muutosalueella on voimassa 12.12.2006 hyväksytty asemakaava 435. Suunnittelualueelle on määritelty seuraavat kaavavaraukset: Asuinpientalojen korttelialue (AP) ja katualue.

7 (11) Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on rajattu sinisellä. Haminan kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2011. Muutosalueelle tehdään sitova tonttijako ja tonttijaon muutos. Alueesta on laadittu yksityiskohtainen pohjakartta mittakaavassa 1:1000. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavan muutokseen lähdettiin kiinteistönomistajan anomuksesta muuttaa asemakaavan käyttötarkoitusta. Kaavan mukainen rivitalorakentaminen ei ole toteutunut ja alue on jäänyt rakentamattomaksi. Saadun tiedon mukaan kiinteistönomistajan tarkoituksena ei ole toteuttaa kaavaa itse, vaan myydä muodostettavat tontit kaavamuutoksen jälkeen eteenpäin omakotitalorakentajille. Samassa yhteydessä

8 (11) on tarkoituksen mukaista muuttaa myös vieressä sijaitsevan kaupungin omistaman rivitalolle osoitetun rakennuspaikan käyttötarkoitus. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Suunnittelu käynnistyi kaavamuutosanomuksen jättämisen jälkeen kesällä 2014. Vireille kaavamuutos tuli 5.9.2014 kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä ( 6, Dnro 354/14). 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 OSALLISET Välittömiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat ja asukkaat - Alueen rakentamiseen suoraan tai toimensa puolesta osallistuvat - Yhdyskuntateknisten järjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat yhteisöt - Kunnan rakennusvalvontaviranomainen - Kunnan ympäristöviranomainen - Kaakkois-Suomen ELY keskus, ympäristö ja luonnonvarat Välillisiä osallisia ovat kaikki sellaiset, jotka kokevat itsensä osallisiksi. 4.3.2 VIREILLETULO Kaavahanke on tullut vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä 5.9.2014. Asemakaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla 15.9.2014. Naapureille lähetettiin erilliset kirjeet (ns. maanomistajien kuuleminen). 4.3.3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Luonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat esillä kaavoitusyksikön ilmoitustaululla 15.9. 14.10.2014. Mielipiteitä ei jätetty. 4.3.4 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot. Lausuntoja saapui 3 kpl. Ympäristölautakunnalla ja rakennusvalvonnalla ei ollut kaavasta erityistä huomautettavaa. Kaakkois-Suomen ELY -keskus esittää lausunnossaan, että kaavamuutoksen yhteydessä tulee tehdä arviointi vaikutuksista Lupinlahden Natura-alueeseen. Muuta huomautettavaa ELY-keskuksella ei kaavasta ollut. Lausunto on huomioitu kohdassa 6 Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset.

9 (11) Kymenlaakson pelastuslaitoksen lausunto saapui määräajan jälkeen. Lausunnossa ei ollut kaavamuutoksesta huomautettavaa. (Päivitetty 29.10.2014) Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot sekä osallisten mielipiteet. Kaavan nähtävillä oloaikana esillä on myös kaavan lähtöaineistoa sekä kaavoitusta varten laaditut selvitykset. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS Kaavamuutosalueen pinta-ala on n. 1,14 ha. Asemakaavaa muutetaan siten, että asuinpientalojen korttelialue (AP) rivitalorakentamiseen osoitettuine rakennusaloineen muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO), jolloin suunnittelualueelle muodostettaville tonteille mahdollistetaan omakotitalojen rakentaminen. Asuinkorttelialueiden käyttötarkoitusmerkinnän muuttumisen lisäksi osa kaupungin omistamaa rivitalotonttia muuttuu lähivirkistysalueeksi (VL) Uusikadun lounaispuolella alueen topografian ja kallioisuuden takia. Myös korttelialueen rajoissa tapahtuu tarkistuksia katualueita vasten. Hattarinkadun päässä katualuetta levitetään kadun kääntöpaikkaa varten. Tehtaankadun tarpeetonta katualueen levikettä liitetään korttelialueeseen, osaksi kahta omakotitalotonttia. Yhdelle omakotitontille merkitään ajoyhteys toisen omakotitontin kautta. Näin katualuetta ei ole tarpeen jatkaa. Erillispientalotontteja muodostuu alueelle yhteensä 7 kpl, 5 kpl Varten ja 2 kpl kaupungin pääosin omistamille alueille. Hattarinkadun eteläpuolen pienemmille tonteille saa rakentaa 1-kerroksisia erillispientaloja, ja pohjoispuolisille suuremmille tonteille enintään 2 -kerroksisia erillispientaloja. Tehokkuusluku kaikilla tonteilla on e=0.25. Tonttien pinta-alat vaihtelevat n. 720-1740 m2. Todellinen rakennusoikeus tonteilla vaihtelee pinta-alan mukaan 180-435 k-m2. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset esitetään kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. Ekologiset vaikutukset 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen 3. Sosiaaliset vaikutukset 4. Kulttuuriset vaikutukset

10 (11) 6.1 EKOLOGISET VAIKUTUKSET Asemakaavamuutoksen ekologiset vaikutukset luonnonympäristöön ovat pienialaisia. Poistuvassa kaavassa alue on jo asuinkorttelialuetta. Alue liittyy olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen täydentäen tätä. Alueella on tehty luontoselvitys vuosina 2003 ja 2004 Haminan keskeisten alueiden yleiskaavan yhteydessä sekä täydennys vuonna 2014. Arvokkaita luontokohteita ei löydetty. Toisaalta alue ei ole tonttien osalta enää luonnonvarainen. Suunnitelmat rivitalojen rakentamiseksi alueelle olivat jo melko pitkällä ja puustoakin jo kaadettiin, kunnes hankkeesta luovuttiin. Osa luonnonympäristöstä säilyy ennallaan toteutumatonta korttelialetta muutettaessa lähivirkistysalueeksi (VL). Kaavamuutoksessa säilyvä alueen silokallio elävöittää kaupunkimaisemaa ja samalla suojaa muodostuvaa Hattarinkadun asuinaluetta. Lupinlahden Natura-alue ulottuu lähimmillään noin 20 metrin päähän kaavamuutosalueesta. Väliin jää voimassa olevan asemakaavan lähivirkistysalue (VL). Merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueelle ei ole odotettavissa. Jos muutosta verrataan voimassa olevaan kaavaan ja sen kolmeen rivitalotonttiin, muutoksen vaikutukset voidaan arvioida laadultaan lieventävinä ja merkitykseltään vähäisinä. Kaavan kokonaisrakenne ja mitoitus kevenee ja muuttuu vain siten, että varsinaiseen LSL :n mukaiseen Natura -arviointiin ei katsota olevan tarvetta. Asemakaavamuutoksen mukaisella maankäytöllä ei arvioida olevan vaikutusta Lupinlahden kasvillisuuteen tai linnuston elinoloihin. 6.2 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN Asemakaavamuutoksen mukainen maankäyttö tukeutuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta. Kaavan toteuttamisen yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat suhteellisen edulliset, sillä alue on liitettävissä Haminan kaupungin yhdyskuntatekniseen verkostoon. Uusia katuyhteyksiä ei ole tarve rakentaa. 6.3 SOSIAALISET VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella ei katsota olevan oleellisia ja merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Kaavamuutoksen myötä kaavassa osoitetun rakentamisen määrä alueella pienenee. Se mahdollistaa rakennusmassoiltaan ja mittakaavaltaan pienempien omakotitalojen rakentamisen verrattuna poistuvan kaavan mukaiseen rivitalorakentamiseen. Asuinalue tiivistyy, eheytyy ja siistiytyy rakentamattoman alueen rakentumisen myötä. Jos muutosta verrataan voimassa olevaan kaavaan ja sen kolmeen rivitalotonttiin, muutoksen vaikutukset voidaan arvioida laadultaan lieventävinä ja merkitykseltään vähäisinä alueelle mahdollisesti rakennettavien asuntojen määrän vähenemisen vuoksi.

11 (11) Valtatie 7:n melualueen ohjearvon 55 db:n ylittävä meluvyöhyke ei ulotu kaavamuutosalueelle. Sen sijaan viereisen Uusikadun - Tehtaankadun -alue on ollut valtatien melualuetta. Kaiken kaikkiaan alueen melutilanne helpottuu lähiaikoina, kun pääosa raskaasta liikenteestä ja muusta läpiajoliikenteestä siirtyy uudelle kehätielle. 6.4 KULTTUURISET VAIKUTUKSET Asemakaavan toteutuessa alue siistiytyy ja ympäristön yleisilme muodostuu rakennetummaksi ja huolitellummaksi. Näin ollen kaavan toteuttamisella on positiivista vaikutusta asuinalueen viihtyvyyteen ja ympäristöön. Olemassa olevat, alueen asukkaiden käyttämät, viher- ja virkistysalueet sekä -reitit säilyvät. Haminan keskustan ympyräasemakaavaan perustuvaan kaupunkikuvaan ja identiteettiin kaavalla ei ole oleellista vaikutusta sijainnista johtuen. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen etenee, kun kaava on saanut lainvoiman. Haminassa 16. päivänä lokakuuta 2014 HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Maankäytön suunnittelu Milla Koskivirta Kaavoitusarkkitehti