1 (5) Asianumero 4346/10.02.03/2012 Aluenumero 310601 Tiistilä II 23. kaupunginosa, Matinkylä Korttelin 23187 sekä katu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutos Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.12.2014 MRA 27 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6834. Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 22.12.2014 27.1.2015. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09 8162 5000 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Sanna Seppänen etunimi.m.sukunimi@espoo.fi Aino Aspiala etunimi.sukunimi@espoo.fi Ross Snell
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 (5) 1. 26.1.2015 Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan ELY -keskus katsoo, että suunnittelu alueen hulevesikuormitusta tulee tarkastella uudelleen ja suhteuttaa se entisestään lisääntyvien hevosten ja sen myötä lisääntyvien ulkotarhavesien määrään. Suunnitteluprosessin aikana alueelle on tutkittu monenlaisia hulevesijärjestelmiä. Esimerkiksi fosforinpoistosta luovuttiin, koska katsottiin että se tarvitsisi toimiakseen jatkuvaa huoltoa. Jos fosforinpoistojärjestelmää ei huolleta, alapuoliseen vesistöön pääsee hevosten aiheuttamien epäpuhtauksien lisäksi kemikaaleja. Hulevesisuunnitelmassa on suunniteltu monivaiheinen puhdistusmenetelmä hulevesien laadun turvaamiseksi. Hevostallien ulkotarhat ja ratsastuskentät tulisi siivota vähintään päivittäin. Ongelma hulevesien laadun suhteen muodostuu jos näin ei tehdä. Hulevesisuunnitelman mukaan ratsastuskentän ja ulkotarhojen vedet suodattuvat kenttien hiekkakerroksen läpi salaojiin. Hiekkasuodatus poistaa kiintoaineksen, johon fosfori on sitoutuneena. Hiekkasuodatuksen jälkeen vesi ohjataan kosteikkoihin, joissa loput epäpuhtaudet puhdistuvat. Jos kenttiä ei huolleta asianmukaisesti, hiekkasuodatus ja salaojat menevät tukkoon jolloin vesi jää kentille seisomaan eikä niitä voida enää käyttää. Tällöin hiekkakerros on vaihdettava ja järjestelmä toimii jälleen. Asemakaavassa on annettu määräyksiä hulevesien puhdistamisesta. Asemakaavaehdotuksen jälkeen kaavaan on lisätty määräys siitä, että ratsastuskentän ja ulkotarhojen rakenteiden tulee olla hulevesien suodatukseen soveltuvia. Hulevesisuunnitelmaa on tarkistettu siten, että läntisimpien ulkotarhojen pintavalunta ei ohjaudu suoraan länteen. Näin varmistetaan, ettei myöskään kiintoainesta valu länteen vesistöä kohden. Meritulvariskiin ja veden nousuun tulee kiinnittää huomiota ja varautua niin, että tontin läntisin osa muotoillaan maavallilla ja kaavakarttaan tulee merkitä suunnitellut maanpinnan korot. Maavallin käyttäminen tulvapatona olisi kallista, teknisesti ja maisemallisesti haastavaa sekä vaikeuttaisi yhteyttä tallialueelta laidunalueille. Puistoalueella kulkeva kevyen liikenteen reitti tulee olemaan Espoon kaupungin rakentama ja hallinnoima ja aikomus on rakentaa se niin alhaiseen korkoon kuin teknisesti on mahdollista. Kaikki rakennukset sekä pelastustiet nostetaan tulvakoron +2,8 yläpuolelle. Tästä on määrätty kaavassa. Läntisimmät ulkotarhat, joiden kohdalla maanpinta on alle metrin merenpinnan yläpuolella, on nostettu tasoon +1,9 mpy. Tällöin alueet tulvivat tarkastelujaksolla 2012 2100 keskimäärin viisi kertaa (Pitkän aikavälin tulvariskit ja alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet rannikolla, Ilmatieteenlaitos 2014:6). Asemakaavaan on lisätty ulkotarhojen likimääräiset korot. Kaavasta tulee myös käydä ilmi kaava-alueen ulkopuolella olevien laidunalueiden sijainti kasvavaan hevosmäärään nähden. Laitumien osalta ei ole suositeltavaa käyttää tulvapeltoja laitumina.
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3 (5) 2. 8.1.2015 Fortum Power and Heat Oy Laidunalueet sijaitsevat ratsastustallin välittömässä läheisyydessä heti kaava-alueen ulkopuolella. Tulvapeltojen käyttäminen laitumena on erittäin tärkeää Finnoon altaan luontoarvojen kannalta. Kaukokylmäputket tulevat aivan tulevan maneesirakennuksen vireen. Suositeltavaa on siirtää maneesia kaksi metriä pohjoisemmaksi, jotta putket ja muu infra mahtuisivat olemaan nykyisillä sijoillaan. Fortum tulee tarjoamaan kaukolämpöä lämmitysmuodoksi. Maneesille tarkoitettua rakennusalaa on siirretty kaksi metriä pohjoisemmaksi. 3. 26.1.2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Jätevesiviemärille 800 B/1974 ja vesijohdolle 110 PEH/1974 esitettyä johtokujaa tulee leventää niin, että se on joka kohdasta 10 metriä leveä. Mikäli kaavaalueen läpi kulkevalle tonttivesijohdon 40 PEH/1974 tarpeellisuudelle ei saada varmuutta, tulee Tiistinkallio 4:n vedenjakelu järjestää toista reittiä tai sopia rasitteesta kiinteistön kanssa. 4. 27.1.2015 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Johtovarauksen leveys on korjattu kaavakarttaan. Tiistinkallio 4:n tontille tulee kaksi vesijohtoa, joista Tiistinkallio-kadun vesijohto on käytössä nykyisillä rakennuksilla. Kiinteistöltä on aikaisemmin purettu vanha talo, jolle vesijohto 40PEH/1974 on tullut etelästä kaava-alueen läpi. Putki on haaroitettu kaava-alueella olevan asuinrakennuksen edessä. Tiistinkallio 4:än menevän putken sulku on kiinni, jolloin vesijohto palvelee vain ratsastustallia. Haaroitus olisi pitänyt poistaa uuden liittymän käyttöönoton yhteydessä, mutta se on jäänyt tekemättä. Kaava-alue sijaitsee Suomenojan voimalaitoksen konsultointivyöhykkeellä. Mahdollisten onnettomuuksien vaikutusetäisyyksistä tehdyn selvityksen mukaan pisimmälle ulottuvat vaikutukset voivat aiheutua voimalaitoksen höyrylieriöiden repeämisestä, jolloin terveydelle vaaraa aiheuttavat painevaikutukset voivat ulottua n. 200 metrin päähän. Kaava-alue jää kuitenkin tämän alueen ulkopuolelle. Kaavoitettavan alueen vieressä kulkeva maakaasun siirtoputki sijaitsee sen verran etäällä kaava-alueesta, ettei se turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) käsityksen mukaan ole esteenä suunnitellulle kaavalle. Tukesilla ei ole huomautettavaa kaavamuutokseen. Merkitään tiedoksi.
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4 (5) 5. 27.1.2015 Caruna Espoo Oy Ei huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen. Merkitään tiedoksi. 6. 30.12.2014 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Rakennukset on sijoitettava tontille siten, että pelastuslaitoksen raskaalla ajoneuvokalustolla on mahdollista operoida vähintään rakennuksen kahdelta sivulta. Pelastusteiden ja nostopaikkojen suunnittelussa on huomioitava myös mahdolliset istutettavat ja säilytettävät puut. Kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit eivät lähtökohtaisesti sovellu pelastustiekäyttöön. 7. 26.1.2015 Espoon kaupungin Ympäristökeskus Rakennusalojen sijoittelussa on huomioitu pelastusteiden vaatimukset. Korttelin eteläpuolella oleva kevyen liikenteen reitti toimii tällä hetkellä ratsastustallin ajoyhteytenä mm. tallin raskaille huoltoajoneuvoille. Tulevaisuudessa reitti tulee toimimaan Finnoon alueen pelastustienä. Reitti täyttää pelastustien mitoitusvaatimukset. Liito-oravan ydinalue kaava-alueen eteläosassa tulee merkitä kaavakarttaan, esim. osa-aluemerkinnällä s-1, eikä siltä saa kaataa olemassa olevia puita. Alueelle merkittyä ulkotarhaa tulee tarpeen mukaan lyhentää eteläpäästä tai siirtää pohjoiseen. Tällöin liito-oravan latvusyhteyden kannalta tärkeä osaalueen merkintä voidaan muuttaa esim. muotoon s-2 säilyttäen sen nykyinen sisältö. Kaavassa on esimerkillisellä tavalla huomioitu liito-oravan tarpeet ja erityisesti sen tarvitsemat latvusyhteydet. Hulevesisuunnitelmassa on pääosin huomioitu ympäristökeskuksen kommentit. Alueen pohjoispuolen kunnostettava laskuoja tulee kunnostaa vain liettyneeltä osaltaan, ei koko pituudeltaan. Kunnostettavan jakson alku ja loppu olisi hyvä merkitä suunnitelmakarttaan, jotta tieto välittyy toteutusvaiheeseen. Ympäröivän puuston säilyttäminen estää eroosiota ja vähentää umpeenkasvua. Pohjaveden pinnan korkeus tulee selvittää ennen hulevesisuunnitelman toteuttamista. Mikäli pohjaveden pinta on korkealla, tulee esim. imeyttämisratkaisut suunnitella uudelleen. 8. 27.1.2015 Espoon seudun ympäristöterveys Liito-oravan ydinalue on merkitty kaavakarttaan määräyksineen. Alueen pohjoispuolella olevan laskuojan kunnostettavat osat tulee tarkastella tarkemmin toteutusvaiheessa. Maa- ja metsätalousministeriön selvityksessä Eläinten hyvinvointisäädökset tuotantorakentamisessa todetaan, että kaikilla hevosilla olisi oltava mahdolli-
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5 (5) suus säännölliseen ulkoiluun riittävän tilavassa tarhassa. Suomessa ei ole säädöksiä vähimmäismäärästä ja -koosta. Suomen Hippos ry kuitenkin suosittelee Hyvä hevosenpito oppaassaan, että ulkotarhan vähimmäiskoko olisi 20-25 m x 50-75 m eli noin 1000-2000 m². Tallirakennukseen on merkitty karsinapaikkoja 59 hevoselle. Kaavaehdotuksessa esitetty ulkotarhojen määrä/koko on vähäinen näin suurelle hevosmäärälle. Lannankäsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska ratsastuskeskus sijaitsee asutuksen ja ulkoiluväylän läheisyydessä Ratsastuskoulun tavoitteena on tarhata hevosia vähintään 2-3 tuntia vuorokaudessa. Hevoset vuorottelevat tarhoissa välillä 6.00-21.00. Tällöin 10 hevosta tarhataan alueen tarhoissa kerrallaan. Tarhaamisen lisäksi hevosista 25 on päivittäin töissä sekä maneesissa että ulkokentällä, jossa hevoset ulkoilevat päivittäin. Kesällä on käytettävissä 3,5 ha laidunalue, jolle suositeltava hevosmäärä on 2 hevosta hehtaarilla.