ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO

Espoon kaupunki Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Perusopetuksen arvopohja...3 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...5 2.1. Espoon suomenkielisen opetuksen toiminta-ajatus...5 2.2. Espoon suomenkielisen perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet...5 2.3. Perusopetuksen järjestäminen...5 2.4. Kieliohjelma...6 2.5. Opetuksen painotukset...6 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN...7 3.1 Valtakunnallinen perusopetuksen tuntijako...7 3.2. Espoon peruskoulujen tuntijako...8 3.3. Espoon kielikoulujen tuntijako vuosiluokille 1-6...11 3.4. Valinnaisaineiden opetus...12 3.5 Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat...12 3.5.1. Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa...16 3.6. Opinnoissa etenemisen periaatteet...17 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI...18 4.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Espoon suomenkielisessä perusopetuksessa...19 4.2 Yksilölliset suunnitelmat...24 4.2.1 Oppimissuunnitelma...24 4.2.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)...27 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT...29 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki...29 5.1.1 Tukiopetus...29 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus...30 5.1.3 Maahanmuuttajien määräaikainen opetus (MMO)...32 5.1.4 Erityisopetus...32 5.1.5 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen...33 5.1.6 Pidennetty oppivelvollisuus...34 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki...34 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö...34 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen...38 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen...40 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta...41 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta...45 5.4. huolto ja turvallisuuden edistäminen Espoon suomenkielisessä perusopetuksessa...46 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS...52 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA...54 7.1. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä...57 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä...77 7. 3. Vieraat kielet, englanti...80 7.3.1. Englanti A1 kielenä...80 1

7.3.2. Englanti A2 kielenä...84 7.4. Vieraat kielet, ranska...85 7.5. Matematiikka...90 7.6. Biologia ja maantieto...98 7.7. Ympäristö ja luonnontieto...100 7.8. Fysiikka ja kemia...106 7.9. Uskonto...108 7.9.1. Evankelisluterilainen uskonto...108 7.9.2. Ortodoksinen uskonto...113 7.9.3. Katolinen uskonto...117 7.9.4. Islamin uskonto...121 7.10. Elämänkatsomustieto...125 7.11. Historia...128 7.12. Musiikki...130 7.13. Kuvataide...135 7.14. Käsityö...141 7.15. Liikunta...149 7.16. Oppilaanohjaus...153 8. OPPILAAN ARVIOINTI...155 8.1. Arviointi opintojen aikana...155 8.2. Päättöarviointi...158 8.3. Todistukset...159 9. TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN...160 10. TIETOSTRATEGIA...162 10.1. Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet...162 10.2. Tiedonhallintataitojen ja kirjastonkäytön ohjaus...166 2

ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Suomenkielinen perusopetus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Perusopetus rakentuu valtakunnallisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Espoon opetustoimen linjauksille. Osa näistä linjauksista on laadittu yhteistyössä kaupungin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa, ja ne on hyväksytty asianomaisten lautakuntien lisäksi myös Espoon kaupunginhallituksessa. Espoon suomenkielinen opetuslautakunta on hyväksynyt kokouksessaan 22.10.2003 porrastetun aikataulun uuden tuntijaon ja uuden opetussuunnitelman käyttöön ottamiseksi. Sen mukaisesti viimeisetkin vuosiluokat ovat siirtyneet uuteen järjestelmään 1.8.2006. Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osat ovat: - Perusopetuslaki ja -asetus (21.8.1998/628 ja 20.11.1998/852) niihin tehtyine muutoksineen - Laki perusopetuksen muuttamisesta 642/2010 - Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (20.12.2001/1435) - Opetushallituksen hyväksymät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 (16.1.2004) - Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006 (22.5.2006) - Opetushallituksen hyväksymät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (50/011/2010, 29.10.2010) - Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 täydentäminen (41/011/2010, 18.6.2010) - Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma (linjaukset hyväksytty v. 2003-2005) - Kunnan opetussuunnitelmaan perustuvat koulukohtaiset opetussuunnitelmat - Perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma, jossa määritellään opetuksen järjestäminen vuositasolla eli koulun lukuvuosisuunnitelma. 1.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Espoon kaupunginvaltuusto on edelleen määritellyt ja tarkentanut kaupungin strategisiksi päämääriksi: Asukas- ja asiakaslähtöisyys Oppilaiden ja heidän huoltajiensa erilaisia tarpeita ja tavoitteita arvostetaan koulun toiminnassa. Koulun toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon saatu palaute. 3

Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo Hyvään kouluyhteisön ilmapiiriin kuuluu, että jokainen yhteisön jäsen on tärkeä ja että yhteisöllisyys ja yksilöllisyys kulkevat rinnakkain. Lähtökohtana on kaikille avoin koulu, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Koulutuksellisen tasa-arvon mukaisesti huolehditaan siitä, että jokainen espoolaislapsi ja -nuori saa perustietojen ja -taitojen, jatko-opintojen ja kansalaistoiminnan kannalta hyödyllisen opetuksen. Luovuus ja innovatiivisuus Oppilaita, opettajia ja koulun muuta henkilöstöä kannustetaan kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintamuotoja. Koko kouluyhteisölle on hyvin tärkeää oppimisen ilon säilyttäminen sekä jatkuvan itsensä kehittämisen halu. Koulutyön parhaita käytäntöjä ja innovaatioita jaetaan tietoverkossa ja muilla foorumeilla. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Koulua kehitetään yhteistyössä kotien ja muun lähiyhteisön kanssa. Yhteistyölle asetetaan opetussuunnitelmassa tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Uusia yhteistyökumppaneita ja mahdollisuuksia etsittäessä huomioidaan mm. monikulttuurisen yhteiskunnan, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen, kansainvälisyyden ja monipuolisen elinkeinorakenteen suomat mahdollisuudet. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Oppilaan kasvu ja omista lähtökohdista käsin tapahtuva tietojen ja taitojen opettelu, opiskelu ja omaksuminen sekä menneisyyden tunteminen ja tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen ovat opetustoiminnan keskiössä. Opetuksen tukipalvelut perustuvat kolmiportaiseen malliin yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Olennaista tukirakenteessa on koulun ennaltaehkäisevät toimintatavat sekä tuen tarpeen ilmetessä mahdollisimman nopea ja oikein suunnattu tuki. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa taataan tuen jatkuvuus lapsen siirtyessä perusopetukseen. Opetuksen järjestämistä ja sen tuloksellisuutta arvioidaan suunnitelmallisesti. Kestävä kehitys Koulujen arkipäivässä toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon jo koulutilojen suunnittelussa. Ymmerstan koulun arvot YMMERSTASSA JOKAISEN TARINA ON TÄRKEÄ. Kunnioitamme jokaisen oikeuksia, tarpeita ja tavoitteita. Kohtaamme toisemme kiireettömästi ja ystävällisesti. Otamme huomioon toistemme erilaiset taustat ja lähtökohdat. YMMERSTASSA RAKENNETAAN YHTEISTÄ TARINAA. Kannamme yhdessä vastuun opetus- ja kasvatustehtävästämme. Toimimme siten, että kaikilla on mahdollisuus osallistua. Otamme huomioon toistemme vahvuudet ja olemme valmiita tukemaan toinen toisiamme. YMMERSTASSA JOKAINEN OSALLISTUU TURVALLISEN PÄIVÄN LUOMISEEN. Toinen toisiamme arvostaen luomme turvallisen ilmapiirin. 4

YMMERSTASSA OPITAAN OPPIMISEN TAITOJA. Oppimisen lähtökohtana on oppimisen ilo ja erilaisten oppijoiden kannustaminen. 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2.1. Espoon suomenkielisen opetuksen toiminta-ajatus Espoon suomenkielinen opetustoimi tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet Ymmerstan koulun toiminta-ajatus Ymmerstan koulussa jokaisen tarina on tärkeä. Turvallisessa ja innostavassa ympäristössä harjoittelemme yhdessä oppimisen taitoja. 2.2. Espoon suomenkielisen perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Kasvatus- ja opetustyön päämääränä on oppilaan kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen ja kriittiseen jäsenyyteen. Yleisenä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on, että oppilas kasvaa yksilönä ja ryhmän jäsenenä ja oppii oppimaan. Kouluyhteisön tavoitteena on tukea koululaisen kasvua siten, että se edistää tasapainoisuutta ja tervettä itsetuntoa, vastuullisuutta, yhteistyökykyä, suvaitsevaisuutta, terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista, kasvua hyviin tapoihin sekä luottamusta itseen, toisiin ja tulevaisuuteen. Oppilaan kasvua elinikäiseksi oppijaksi edistävät oppimisen halu ja työnteon arvostaminen, hyvät työskentely- ja yhteistyötaidot, kehittyneet ajattelun, tiedonhallinnan ja viestinnän taidot, luovuus, vankka yleissivistys ja avara maailmankuva. Ymmerstan koulun tavoitteita edellisen lisäksi tutustuu Espoon ja pääkaupunkiseudun rikkaaseen kulttuuriympäristöön. kasvaa Ymmerstan koulussa kirjallisessa ympäristössä, yhteistyössä kirjallisuuden alan toimijoiden kanssa. Hän oppii monikansallisessa- ja kulttuurisessa ympäristössä suvaitsevaisuutta, ymmärrystä ja rikastaa omaa elämänpiiriään tutustumalla eri maista Suomeen muuttaneisiin lapsiin. 2.3. Perusopetuksen järjestäminen Perusopetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Koulut ovat yhteistyössä huoltajien kanssa, jotta sekä kasvun että opetuksen tavoitteet saavutettaisiin. Perusopetuslainsäädäntö, opetussuunnitelman perustetekstit ja Espoon kaupungin linjaukset huomioidaan opetusta järjestettäessä. Opetuksen, ohjauksen, oppilashuollollisen tuen järjestämisen lähtökohtana on hyvän ja turvallisen koulupäivän varmistaminen jokaiselle oppilaalle. Hyvä perusopetus, sen suunnittelu ja arviointi, 5

yhdessä oppimisympäristön kanssa luovat suotuisat puitteet kasvulle ja oppimiselle espoolaisessa perusopetuksessa. Koulujen toimintatapaa leimaa yhteisöllisyys ja yhteinen työ. Oppimisympäristön riskitekijöihin puututaan välittömästi ja koulun henkilöstön toiminta kannustaa oppilaiden ja aikuisten vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa kasvusta ja oppimisesta sekä kaikkien koulun ihmisten osallisuutta. Espoolainen peruskoulu arvostaa oppilaiden, opettajien ja muiden henkilökunnan jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Tämä näkyy oppilaiden osallistamisena, pedagogisena johtamisena, jolla lisätään opettajien ja henkilökunnan sisäistä ammatillista vuoropuhelua, yhteistyönä varhaiskasvatuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä erityisesti huoltajien kanssa tehtävänä yhteistyönä ja huoltajien osallistamisen lisäämisenä lastensa koulutyössä. 2.4. Kieliohjelma Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää koulujen kielitarjonnasta A-kielten osalta osana kaupungin koulujen kieliohjelmaa. Espoon kaikilla palvelualueilla tarjotaan A-kielenä englantia, ranskaa, ruotsia ja saksaa. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A1-kielenä tai A2-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat A1-kieleksi jonkin muun kielen kuin englannin kielen, tulee ottaa opintoohjelmaansa A2-kielenä englanti. Samassa alakoulussa muu kieli kuin englanti ei voi olla sekä A1- että A2- kielenä. A2-kielen opetus aloitetaan kaikissa peruskouluissa neljänneltä vuosiluokalta. Kaikilla palvelualueilla tarjotaan joko varhennettua kieltenopetusta, kaksikielistä opetusta, kielikylpy- tai vieraskielistä opetusta. Jokainen ala-asteen koulu tarjoaa englannin kielen lisäksi yleensä yhden muun kielen. Alkavan A-kielen minimioppilasmäärä on 14 oppilasta. Pakankylän ja Nuuksion koulujen alkavien A2- kielien (ruotsi) ryhmäkoko on 10 oppilasta. Keski-Espoon koulun alkavan A2-ranskan ryhmäkoko on 10 oppilasta. Ymmerstan koulun kieliohjelma Koulun A1-kieli on englanti ja A2-kielenä tarjotaan ranskan kielen opiskelua. Englannin opiskelu alkaa 3.luokalla ja ranskan opiskelu 4.luokalla. Lukuvuosina 2003-04, 2004-05, 2005-06 tarjotaan myös A1-saksan kielen ja A2-englannin opetusta niille, jotka ovat aloittaneet tämän kielen opiskelun Tuomarilan koulussa. 2.5. Opetuksen painotukset Painotetussa opetuksessa oppilas voi opiskella painotusainetta, aineryhmää tai muuta sisältöaluetta enemmän ja vaativammin tavoittein kuin ei-painotetussa opetuksessa olevat oppilaat. Tällaisia painotusalueita ovat mm. musiikki, kuvataide, matemaattisluonnontieteelliset aineet, liikunta, ilmaisutaito ja informaatioteknologia. Painotettu opetus voi perustua myös erityiseen pedagogiseen järjestelmään, periaatteeseen tai maailmankatsomukseen. Espoossa järjestetään montessoriopetusta vuosiluokilla 1-6 erikseen nimettyjen peruskoulujen yhteydessä. Steinerpedagogiikan mukaista opetusta antaa Espoon Steinerkoulu. Kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvaa opetusta annetaan Espoon kristillisessä koulussa. 6

Sekä kielikylpy- että kaksikielisessä opetuksessa kieltä käytetään opetuksen välineenä ja tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyopetusta annetaan ruotsin kielellä ja kaksikielistä opetusta englannin kielellä. Englanninkielinen opetus toteutetaan kokonaan englanniksi. Tämän lisäksi oppilaat opiskelevat äidinkieltä ja kirjallisuutta joko suomi äidinkielenä tai suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää kouluissa annettavasta painotetusta opetuksesta, kielikylpyopetuksesta, kaksikielisestä ja englanninkielisestä opetuksesta sekä niihin liittyvistä oppilaaksioton periaatteista. Koulun johtokunta voi tarkentaa perusteita, joilla oppilaat valitaan painotettuun opetukseen. Myös muut koulut voivat toteuttaa omaleimaisuuttaan käytettävissä olevan tuntivälyksen sekä valinnaisten aineiden tarjonnan puitteissa. 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Valtakunnallinen perusopetuksen tuntijako Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 14 14 14 42 A-kieli 8 8 16 B-kieli 6 6 Matematiikka 6 12 14 32 Ympäristö- ja luonnon tieto Ympäristöoppi Biologia ja maantieto 3* 7* Fysiikka ja kemia 9* 2* 7* 31 Terveystieto 3* Uskonto/Elämänkatsomustieto 6 5 11 Historia ja yhteiskuntaoppi 3 7 10 Taide ja taito aineet Musiikki 4* 3* 7

Kuvataide 4* 4* Käsityö 26* 4* 30* 7* 56 Liikunta 8* 10* Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet (13) 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Vapaaehtoinen A-kieli (6) (6) (12) 3.2. Espoon peruskoulujen tuntijako Vuosiluokat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht. Äidinkieli ja kirjallisuus (VN) 14 14 14 42 Äidinkieli ja kirjallisuus Espoo 7 7 5 5 4 5 3 3 3 42 A-kieli (VN) 8 8 16 A-kieli Espoo 2 2 2 2 2 3 3 16 B-kieli (VN) 6 6 B-kieli Espoo 2 2 2 6 Matematiikka (VN) 6 12 14 32 Matematiikka Espoo 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 Ympäristö ja luonnontieto (VN) 9 9 Ympäristö- ja luonnontieto Espoo 2 2 3 2 9 Biologia ja maantieto (VN) 3 7 10 Biologia ja maantieto Espoo 2 1 2 3 2 10 Fysiikka ja kemia (VN) 2 7 9 8

Fysiikka ja kemia Espoo 1 1 2 3 2 9 Terveystieto (VN) 3 3 Terveystieto Espoo 0,5* 1,5** 1 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto (VN) 6 5 11 Uskonto/Elämänkatsomustieto Espoo 1 1 1 1 2 2 1 1 1 11 Historia ja yhteiskuntaoppi (VN) 3 7 10 Historia ja yhteiskuntaoppi Espoo 1 2 2 2 3 10 Musiikki (VN) 4 3 7 Musiikki Espoo 1 1 1 1 1 1 1 0 0 7 Kuvataide (VN) 4 4 8 Kuvataide Espoo 1 1 1 1 1 1 2 0 0 8 Käsityö (VN) 4 7 11 Käsityö Espoo 1 1 1 1 2 2 3 0 0 11 Liikunta (VN) 8 10 18 Liikunta Espoo 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18 Taito- ja taideaineiden välys (VN) 6 6 12 Taito- ja taideaineiden välys Espoo 1 1 2 2 3 3 0 0 0 12 Taito- ja taideain. yht. (VN) 26 30 56 Taito- ja taideain. yht. Espoo 12 14 18 12 56 Kotitalous (VN) 3 3 Kotitalous Espoo 3 0 0 3 Oppilaanohjaus (VN) 2 2 Oppilaanohjaus Espoo 0,5* 0,5* 1 2 Koulun välys Espoo 1 1 1 2 5 Valinnaiset aineet (VN) 13 13 9

Valinnaiset aineet Espoo 1 6 6 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä (VN) 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Oppilaan tuntimäärä Espoossa 20 20 23 23/25 25/27 26/28 30/32 30 30 227-235 Vapaaehtoinen A-kieli (VN) 6 6 12 Vapaaehtoinen A-kieli Espoo 2 2 26 2 3 38 14 Valtakunnallinen tuntijako Kertymä Espoossa Ei opeteta ao. vuosiluokalla VN Valtioneuvoston päätös *välys 0,4-0,6 **välys1,4-1,6 Ymmerstan koulun tuntijako Koulun oma välys 1. ja 2. luokilla on käytetty niin, että matematiikassa on 4 tuntia viikossa ja taitoja taidevälys on sijoitettu kuvataiteeseen (2 tuntia viikossa). 3.-4. luokkien koulun välys on käytetty oppilaanohjaukseen ja erityisesti tiedonhallintataitojen opiskeluun siten, että 3. luokalla sitä opiskellaan 1 tunti viikossa ja 4. luokalla 2 tuntia viikossa. Taito- ja taidevälys on käytetty kuvataiteeseen ja käsityöhön siten, että molempia on 2 tuntia viikossa. 5.-6.luokilla taito- ja taidevälys on käytetty musiikin ja kuvataiteen opetukseen siten, että musiikkia on 2 tuntia viikossa ja kuvataidetta 3 tuntia viikossa. Kuvataiteen kolmas tunti on varattu erityisesti poikkitaiteellisiin projekteihin (kts. ilmaisukasvatus). Ymmerstan koulussa resursoidaan erityisesti kirjallisuuden, ilmaisutaidon, tieto- ja viestintätekniikan sekä tiedonhallintataitojen opetukseen. Näiden sisältöjen opetukseen varataan resurssitunteja, jolloin resurssiopettajat opettavat yhdessä luokanopettajan kanssa. Tuntiresurssi perustuu jakotuntien käyttöön joiden määrä vaihtelee vuosittain koulun tuntikehyksen mukaan. oppiaine 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk äidinkieli ja 7 7 5 5 4 5 kirjallisuus A1-kieli (EN) 2 2 2 2 A2-kieli (RA) 2 2 2 matematiikka 4 4 4 4 4 4 ympäristö- ja luonnontieto 2 2 3 2 10

biologia ja maantieto 2 1 fysiikka ja kemia 1 1 uskonto/elämänkatso 1 1 1 1 2 2 mustieto historia 1 2 musiikki 1 1 1 1 2 2 kuvataide 2 2 2 2 3 3 käsityö 1 1 2 2 2 2 liikunta 2 2 2 2 2 2 opo/tiedonhallinta 1 2 yhteensä 20 20 23 23 / 25 25 / 27 taideaineiden välys 1 1 2 2 3 3 koulukohtainen välys 1 1 1 2 26 / 28 3.3. Espoon kielikoulujen tuntijako vuosiluokille 1-6 Kielikylpyopetus (ruotsi) 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus 3 3 4 4 3 3 A1-kieli RU 5 5 3 3 2 2 A2-kieli EN 2 2 2 2 A2(2.)-kieli SA 2 2 2 2 Koulukohtainen välys - - - - - - Oppilaan kokonaisviikkotunnit 20 20 24 23 26 26 (25) (28) (28) Kaksikielinen opetus (suomi-englanti) 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus 4 4 5 5 5 5 A1-kieli EN 3 3 3 3 2 2 A2-kieli 2 2 2 A2(2.)-kieli - - - - - - - Koulukohtainen välys 1 1 1 1 - - Oppilaan kokonaisviikkotunnit 20 20 24 23 26 26 11

(25) (28) (28) Englanninkielinen opetus 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus 4 5 5 5 4 4 A1-kieli EN 4 4 3 4 3 3 A2-kieli RA 2 2 2 A2(2.)-kieli Koulukohtainen välys - - - - - - Oppilaan kokonaisviikkotunnit 20 21 23 23 26 26 (25) (28) (28) 3.4. Valinnaisaineiden opetus Vuosiluokilla 7-9 tarjottavista valinnaisista aineista päättää koulun johtokunta. Suositellaan, että valinnaisina tarjotaan mahdollisimman paljon taito- ja taideaineita sekä aineita, jotka ovat koulun painotuksen tai profiilin mukaisia. Koulujen tulisi pyrkiä tarjoamaan valinnaiset aineet nk. pitkinä valintoina, jolloin valinnaisainetta opetetaan yhteensä vähintään kaksi vuosiviikkotuntia yläkoulun aikana. Tällöin suoritettava kokonaisuus arvioidaan päättötodistukseen numerolla. 3.5 Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Koulujen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on yhteisöllinen toimintakulttuuri, jossa oppiminen perustuu siihen, että kaikilla on mahdollisuus yltää omaan parhaimpaansa. Koulujen toimintakulttuuri tukee pedagogista hyvinvointia ja pedagogista turvallisuutta. Koulu tukee ja ohjaa jokaisen ryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Koulu on turvallinen työskentelypaikka kaikille, ja siellä jokaisella on työrauha. Kouluyhteisöjen hyvinvointia ja johtamiskulttuuria edistetään. Pedagogisesti hyvinvoivassa ja turvallisessa toimintakulttuurissa käytetään joustavia opetusjärjestelyjä ja oppilaita osallistavia, vuorovaikutteisia työtapoja. voi opiskella omalla yksilöllisellä oppimistyylillään ja saada sitä kautta onnistumisen kokemuksia ja iloa oppimisestaan. Opetusmenetelmiä valitessaan ja työtapoja suunnitellessaan opettaja on vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa heidän ikätasonsa mukaisesti. Vuorovaikutteisuuden lisäksi opettajan velvollisuus on valita työtavat opetussuunnitelman perusteiden määrittelemällä tavalla. Koulujen toimintakulttuuriin kuuluu vahva tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on säännöllistä ja tavoitteellista. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tuetaan sähköisillä järjestelmillä. Espoon kouluverkoston kehittämisen tavoitteita on tarjota oppilaille ajanmukainen, virikkeinen, viihtyisä ja turvallinen oppimisympäristö. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa onnistumisen 12

kokemuksia, kasvun ja oppimisen haasteita sekä tukea, apua ja ohjausta. Oppimisympäristöjä kehitettäessä huomioidaan oppilaiden ikä ja kehitystarpeet. Nämä asettavat vaatimuksia fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle oppimisympäristölle. Koulut toimivat yhä enemmän avoimina oppimisympäristöinä ja oppimisympäristöt opetusvälineineen tukevat oppilaan tiedollista ja taidollista oppimista. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden kehitystaso ja muut edellytykset huomioon ottaen. Uudet teknologiset ratkaisut yhdistävät erilaisia oppimisympäristöjä ja lisäävät vuorovaikutteisuutta. Sosiaaliset ohjelmistot ja verkkopohjaiset yhteiset tilat mahdollistavat vuorovaikutuksen vertaisryhmän kanssa ja tarjoavat tilat yhteiselle tiedon rakentamiselle, projektityöskentelylle, tutkimukselle ja tiedon jakamiselle. Monipuolinen oppimisympäristö huomioi oppikokonaisuuksissa mediakasvatuksen, joka sisältää kriittisen, sosiaalisen ja luovan mediaosaamisen osana kokonaisvaltaista opetusta. Yhdessä koulujen kehittyvien kirjasto- ja tietopalvelujen sekä ajanmukaisten ja monipuolisten oppimateriaalipalveluiden kanssa rakentuu vahva pohja tiedonhallinnan taidoille ja tutkivalle työotteelle, joilla on suuri merkitys elinikäisen oppimisen kannalta. Espoon monimuotoinen luonto, kulttuurimaisema, rakennettu ympäristö, vireä kulttuuri ja elinkeinoelämä tarjoavat pohjan tutustua historiallisiin juuriin, nykypäivään ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Oppilaan edellytykset, eri ikäkaudet, erilaiset oppimistehtävät ja -tilanteet huomioiden Espoon perusopetuksessa käytetään monipuolisia ja kulloiseenkin oppimistilanteeseen soveltuvia työtapoja. Opetuksen työtavoilla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja oppilaan oppimista ja vuorovaikutuskulttuurin kehittymistä. Edellä mainitut periaatteet huomioiden opettaja valitsee opetusmenetelmät, rakentaa oppimisympäristön ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Ymmerstan koulun toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Ymmerstan koulussa oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhteistyötä ja yhteistoiminnallisia menetelmiä painotetaan. Oppimisessa hyödynnetään jokaisen asiantuntijuutta, niin aikuisen kuin lapsen. Oppimisen seikkailu sisältää tutkimista, itse tekemistä, kokemuksia ja elämyksiä. Aktiivinen ja vuorovaikutteinen oppimistapa mahdollistaa uuden tiedon luomisen. Aktiivinen oppimisprosessi edellyttää jatkuvaa itsearviointia. Koulutilojen käyttö suunnitellaan yhdessä pedagogisesti järkevällä ja joustavalla tavalla. Koulutilojen avoimuus ja läpinäkyvyys sekä pintojen värimaailma ja monipuoliset materiaalit luovat avoimen ja esteettisen ympäristön. Koulun kirjasto ja tietokoneluokka muodostavat yhteisen avoimen tietokeskuksen, jota oppilaat voivat käyttää myös itsenäisesti. Kotiluokat, aulatilat ja muut opetustilat mahdollistavat yhteistyön, joustavat opetusjärjestelyt ja eriyttämisen. Koulun käsityöluokkien ja tiedeluokan vierekkäinen sijoittelu luo mahdollisuuksia monipuoliseen projektityöskentelyyn. Koulun piha-alueen ulkokatsomoita voidaan käyttää opiskelun tukena. 13

Ymmerstan koulun toimintaperiaatteet perustuvat koulun arvoihin. 1. Yhteisöllisyys Koulua kehitetään yhteistoiminnallisesti. Kohteliaisuus, toisen huomioiminen ja hyvät tavat ovat meille tärkeitä. Toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arvioimiseen osallistuvat henkilökunta, oppilaat, vanhemmat ja muut yhteistyötahot. Opetusmenetelmissä ja työtavoissa toteutuu myös osallistuminen ja yhteistoiminnallisuus. 2. Turvallisuus ja hyvinvointi Yksilön ja yhteisön hyvinvointi on koulun toiminnan perusta. Toisen ihmisen arvostaminen, yksilöllisten oppimisen tarpeiden huomioiminen sekä tuttu ja turvallinen ryhmä ovat edellytyksiä koko yhteisön hyvinvoinnille. 3. Vuorovaikutteinen oppiminen Opettajan tehtävänä on pitää huoli siitä, että oppimistilanteissa käytetään monipuolisia työtapoja, eriytetään, huomioidaan erilaiset oppimistyylit ja opetusryhmän tarpeet. Menetelmillä ja työtavoilla luodaan vuorovaikutteisen oppimisen, sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita. 4. Koulun profiili Ymmerstan koulussa painotetaan kirjallisuuden, ilmaisun ja tiedonhallinnan taitojen opiskelua. Mediakasvatus, kirjallisuuden opetuksen elämykselliset menetelmät ja ilmaisutaitojen kehittäminen ovat keskeisiä koulun toiminnassa. Koulukirjasto on koulun sydän, jossa opiskellaan ja viihdytään. Ymmerstan koulun toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Kirjallisuuskasvatus on Ymmerstan koulussa läpäisevä periaate kaikissa oppiaineissa. Koulukirjasto on oppimisen keskus, jossa harjoitellaan aktiivisen oppimisen ja tiedonhallinnan taitoja. Koulukirjaston käyttö, kirjallisuuden opetuksen elämykselliset menetelmät ja ilmaisutaitojen kehittäminen ovat keskeisiä tavoitteita koulun toiminnassa. Keskeiset opetusmenetelmät Ymmerstan koulussa yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO) tiedonhallinnan opiskelu, oppimaan oppimisen prosessin harjoittelu kirjaston käyttö toiminnalliset menetelmät Kirjallisuuden ja luovan kirjoittamisen opetussuunnitelma on tarkennettu kohdassa Äidinkieli ja kirjallisuus. Tiedonhallintataitojen sekä tieto- ja viestintätekniikan tarkennettu opetussuunnitelma on kohdassa tietostrategia. Ilmaisukasvatus on osa Ymmerstan koulun profiilia. Ilmaisukasvatus toteutetaan osana eri oppiaineiden opetusta. Vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojen opiskelu korostuu etenkin äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä taito- ja taideaineissa kuten musiikissa, liikunnassa ja kuvataiteessa. Draamaa käytetään opetusmenetelmänä eri luokka-asteilla ja eri oppiaineissa. 14

Draamatunnit toteutetaan eri oppiaineiden integraationa. Draamatunnit ovat ensisijaisesti osa äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta, mutta niihin integroidaan aineksia musiikista, liikunnasta ja kuvataiteesta. Viidennellä luokalla kuvataide on korostetummin esillä draamatunneilla. Lisäksi draamakasvatuksen avulla toteutetaan ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuutta. Draamatunnit voidaan toteuttaa yksittäisinä oppitunteita tai ne voidaan sitoa erilaisiin projekteihin. Ilmaisulliset tavoitteet: - Rohkeus ja ilo ilmaista itseään - Omiin ilmaisumahdollisuuksiin tutustuminen ja niiden laajentaminen (minä ilmaisijana) - Itseluottamuksen ja -tuntemuksen lisääminen ja oman ainutkertaisuuden ymmärtäminen (minä yksilönä) Esteettiset tavoitteet: - Taiteellisen tajun kehittyminen - Esiintymistaitojen kehittyminen - Taiteen vastaanotto: omat kokemukset ja elämykset sekä niiden jakaminen Sosiaaliset tavoitteet: - Turvallisen ja avoimen ilmapiirin luominen, joka antaa mahdollisuuksia ilon ja elämysten kokemiseen sekä hassutteluun - Toimiminen ryhmän ja yhteisön jäsenenä (minä ryhmässä) - Kontaktin luominen toisiin - Rohkeus esiintyä ryhmän jäsenenä Keskeiset sisällöt: - Draamaleikit ja -harjoitukset - Draamatarinat - Kerronta - Esiintyminen ryhmän jäsenenä - Mahdolliset taidekasvatuksen projektit, joissa korostuu oppilaiden mukanaolo prosessin kaikissa vaiheissa Työtavat: Työtavat ovat lapsikeskeisiä ja vuorovaikutteisia. Toimitaan yksin, parin kanssa ja ryhmässä. Esimerkkejä draaman työtavoista: - leikit ja pelit - tutustumis- ja kontaktiharjoitukset - aistiharjoitukset - keskittymisharjoitukset - mielikuvaharjoitukset - eläytymisharjoitukset - pantomiimiharjoitukset - improvisaatiot - äänimaisemat - still-kuvat, patsaat - kuuma tuoli - opettaja roolissa 15

Oppiaineiden arviointiin vaikuttavat seikat tuntiosallistuminen kotitehtävien hoitaminen kokeet, kirjoitelmat, esitelmät ym. projektityöt ryhmätyöskentelyn taidot 3.5.1. Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Espoon suomenkielisen koulutoimen määrittelemä yhteistyö Koulut laativat yhteistyössä päiväkotien esiopetuksesta vastaavan henkilöstön kanssa yhteistyösuunnitelman osaksi opetussuunnitelmaa, ja sitä päivitetään vuosittain. Yhteistä pedagogista näkemystä rakennetaan keskustelemalla opetuksen arvoperustasta, tavoitteista, sisällöistä ja työtavoista, jotta jatkumo esiopetuksesta perusopetukseen toteutuu mahdollisimman hyvin. Oppilaiden välistä yhteistoimintaa ja joustavia opetusjärjestelyjä suositellaan. Lapsen siirtymistä esiopetuksesta perusopetukseen koskevat yhteistyömuodot sovitaan yhteistyössä koulujen, päiväkotien ja perheiden kanssa. Lapsella tulee olla mahdollisuus tutustua uuteen kouluunsa siirtyessään esiopetuksesta perusopetukseen. Koulujen välistä yhteistyötä tulee suunnitella erityisesti niissä kohdin perusopetusta, joissa oppilaat siirtyvät koulusta toiseen. Oppilaiden ja heidän huoltajiensa perehdyttämiseen tulee varata aikaa, ja vanhempien tulee saada riittävästi tietoa koulujen toimintakulttuurista, työtavoista ja opetuksen sisällöistä. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus tutustua uuteen kouluunsa etukäteen. Koulujen välisen tiedonsiirron sujuvuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Muutakin yhteistoimintaa eri koulujen välillä suositellaan lisättäväksi, myös yli kielirajojen. Esiopetus ja muu perusopetus Ymmerstan koulussa Koulussa on alkuopetuksen ryhmiä ja varhaiskasvatuksen järjestämää esiopetusta. Toimintatilojen lähekkäinen sijainti helpottaa yhteistyötä ryhmien sekä opettajien välillä. Esiopetuksessa olevat oppilaat ovat pieni, mutta merkittävä osa kouluyhteisöä. He osallistuvat kaikkeen koulun toimintaan. Koulussa järjestetään esi- ja alkuopetuksen oppilaiden yhteistoimintaa. Se suunnitellaan vuosittain esiopettajan ja luokanopettajien yhteistyönä. Neljännen luokan oppilaat ovat esioppilaiden kummeja. Kummioppilaat tukevat ja auttavat heitä erilaisissa tilanteissa. Lisäksi kummien kanssa leikitään, pelataan ja luetaan. Yhteistyötä tehdään myös lähipäiväkotien kanssa. Yhteistyö Tuomarilan, Luhtaniityn ja Ymmerstan päiväkotien kanssa kirjataan vuosittain yhteistyösuunnitelmaan. Syyslukukauden aikana pyritään järjestämään esioppilaiden ja ensiluokkalaisten vierailukäynnit vanhassa päiväkodissaan. Vastaavasti kevätlukukaudella uudet Ymmerstaan tulevat oppilaat vierailevat koulussamme. Loppukeväällä järjestetään varsinainen seuraavan syksyn ekaluokkalaisten kouluun tutustuminen. Päiväkotien ja koulun suunnittelu- ja nivelpalaverit ovat säännöllinen osa yhteistyötä. Muuta yhteistyötä ovat esimerkiksi yhteiset tapahtumat (esim. koululla järjestettävä nukketeatteri). Lisäksi lähipäiväkodeilla on mahdollisuus käyttää koulun liikuntatiloja, jos aikoja jää koulun oppilailta. Alueen yläkoulujen kanssa pidetään nivelpalavereita 7.luokalle siirtymisen helpottamiseksi. Lisäksi yläkoulut esittelevät toimintaansa 6.luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Alueen yläkoulut ovat Saarnilaakson, Kirkkojärven ja Kasavuoren koulut. Yläkoulut järjestävät vanhempainillan, jossa he esittelevät koulunsa toimintaa. Lisäksi 6.luokan keväällä koulujen edustajat esittelevät 16

mahdollisuuksien mukaan kouluaan oppilaille. Erityisluokan oppilaiden kohdalla pidetään henkilökohtainen nivelpalaveri luokanopettajan ja yläkoulun edustajien kanssa. Jos oppilas vaihtaa koulua Espoon sisällä ja asiaa pidetään tarpeellisena, järjestetään uuden koulun edustajan kanssa myös nivelpalaveri. 3.6. Opinnoissa etenemisen periaatteet Espoon suomenkielisen koulutoimen määrittelemät periaatteet A. Eteneminen vuosiluokittain 1. siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. 2. voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. 3. voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. 4. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Suoritustilaisuus tulee tällöin järjestää viimeistään kyseisen lukuvuoden heinäkuun loppuun mennessä. Päätöksessä mainitaan ne oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. 5. voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. 6. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. B. Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan tai vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa Kun oppilas opiskelee yhdysluokalla tai ryhmässä, jossa on useamman vuosiluokan oppilaita, hänen oppimistaan arvioidaan yleensä suhteessa hänen oman vuosiluokkansa opinto-ohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokilla ns. vuorokursseina tai yhtä lukuvuotta laajempina opintokokonaisuuksina, kuten esimerkiksi alkuopetusluokilla, suoritetaan arviointi opintokokonaisuuksittain. Oman oppimissuunnitelman laatiminen selkiyttää opinnoissa etenemistä ja edistymisen arviointia. Kun oppilas etenee oman opinto-ohjelman mukaan, opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden aloittamiselle. Jos oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan, hänet voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. 17

Opinnoissa eteneminen Ymmerstan koulussa Jos näyttää siltä, että oppilas ei saavuta luokka-asteen oppimistavoitteita tavallisin tukitoimin (tukiopetus ja laaja-alaisen erityisopettajan tuki), ottaa luokanopettaja asian esille oppilashuoltoryhmässä. Lukuvuoden aikana pyritään suunnitelmallisesti tukemaan oppilasta kodin ja koulun kanssa tehtävin erillisin sopimuksin tukitoimista (tsemppisopimus tai oppimissuunnitelma). Jos kuitenkin näyttää siltä, että oppilaan on kaikista tukitoiminta huolimatta viisaampaa kerrata luokka, pyritään asiasta sopimaan vanhempien kanssa heti kevään alussa, helmi-maaliskuussa (oppilashuoltoryhmä ja luokanopettaja). Jos näyttää siltä, että oppilas pystyy suorittamaan puuttuvat opinnot erillisen kuulustelun avulla, voidaan sellainen järjestää oppilashuoltoryhmässä yhdessä vanhempien ja oppilaan kanssa sovitulla tavalla. Kuulustelu voi olla lukuvuoden tai kesäkuun aikana. Luokanopettaja laatii kokeen ja valvoo tai sopii valvonnasta oppilashuoltoryhmän jäsenen kanssa. Jos oppilas on yhdysluokassa (tai muulla luokalla) opiskellessaan henkilökohtaista oppimissuunnitelmaa noudattaen suorittanut vuoden aikana kahden luokan oppisisällöt menestyksekkäästi, voi hän hypätä yli yhden luokan, jos vanhemmat ja luokanopettaja katsovat sen olevan oppilaalle hyödyksi. 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppimisen ja kasvun tuki perustuu kolmiportaiseen malliin yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodostaessa asteittain vahventuvat tukirakenteet. Tukirakenteen ydintehtävä on varmistaa opetussuunnitelmassa oppilaalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Tukirakenteiden yleiset kuntakohtaiset periaatteet on kuvattu luvussa 4.1. Opetuksen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen lähtökohtana espoolaisessa perusopetuksessa on jokaisen oppilaan ja yksittäisen opetusryhmän vahvuudet sekä oppimisen tuen tarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki käsitteenä tarkoittaa oppimisen ja koulunkäynnin esteiden poistamista niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Toimenpiteet voivat olla opetusmenetelmällisiä, opetusmateriaaliin kohdistuvia tai oppimisympäristöön, henkilökunnan määrään tai ryhmän koostumukseen kohdistuvia. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot määritellään opetussuunnitelmassa luvussa viisi. Heti tuen tarpeen ilmetessä kaikilla oppilailla tuen tasosta riippumatta on oikeus riittävään kasvun ja oppimisen tukeen. Tuen tarpeen arvioimiseksi oppilaiden tarpeiden arvioinnin sekä oppilaan tuntemuksen tuleekin olla luonteeltaan jatkuvaa, jotta tuki voidaan aloittaa ajoissa, etteivät oppilaan kasvun tai oppimisen vaikeudet kasaudu tai monimuotoistu. On huomioitava, että tuki voi olla tarpeen myös yksittäisen oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa ja tuen tarpeen mukaisesti muuttuvaa. Koulun rehtorilla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa sekä tuen toteutumiseksi tarvittavien toimintatapojen kehittymisestä. Koulun pedagogisen toimintakulttuurin tulee mahdollistaa annettavan tuen vaikuttavuus. Huoltajan kanssa tehdään yhteistyötä lyhyellä tähtäimellä annettavan tuen tavoitteiden saavuttamiseksi ja pitkällä tähtäimellä kodin ja koulun kasvatustavoitteiden samansuuntaistamiseksi vuoropuhelun kautta. 18

4.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Espoon suomenkielisessä perusopetuksessa Opetussuunnitelmassa määriteltävä tuki on aina suhteessa opetukselle asetettuihin kasvun ja oppimisen tavoitteisiin. Tavoitteet määrittävät sisällöt ja menetelmällistä harkintaa tehdessään opettajan tulee huomioida jokaisen oppilaan vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Espoon suomenkielisessä opetuksessa tuki määritellään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti kolmiportaisena. Oppilaan kasvun ja oppimisen tuki jakaantuu siten yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki Laadukas opetus ja mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina koulupäivinä on yleisen tuen perusta ja jokaisen oppilaan oikeus. Laadukkaaseen opetukseen kuuluu paitsi hyvin suunniteltu ja toteutettu opetus ja sen arviointi, myös asianmukainen oppimisympäristö ja sen ylläpito sekä oppilashuollollinen työ. Yleisen tuen aikana huomioidaan oppilaiden valmiudet ja vahvuudet ja suunnitellaan sekä opetus että mahdolliset tukitoimet näiden mukaisesti. Lähtökohtana ovat lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden asettamat kasvun ja oppimisen yleiset tavoitteet sekä jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet. Hyvin suunnitellun ja toteutetun opetuksen ja oppimisympäristön lisäksi käytettäviä tukimuotoja ovat mm. oppimista ja koulunkäyntiä vaarantavien tekijöiden varhainen tunnistaminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, ohjaus, avustajan työpanos, oppilashuollollinen työ ja oppilashuollon tuki, opetuksen eriyttäminen sekä yksilöllinen tuki, samanaikaisopetus, opettajien yhteistyö, opetusryhmien joustava ryhmittely ja tarvittaessa oppimissuunnitelma. Joustava ennakointi edellyttää opettajilta ja muulta henkilökunnalta hyvää oppilaantuntemusta, jotta oppilaan yksilölliset tarpeet voidaan kohdata jo ennen tehostetun tuen tarvetta. Eriyttämisellä huomioidaan oppilaiden yksilöllisiä oppimisedellytyksiä. Eriyttämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaista oppiaineen sisältöä, muotoa, opetusmenetelmää tai havainnollistamistapaa varioidaan tai muokataan. Oppilaiden erilainen oppimiskyky sekä mahdolliset vaikeudet tai erityiset vahvuudet otetaan huomioon opetuksen ja oppimisen suunnittelussa. Eriyttäminen voi olla yksilöllistävää, jolloin pyrkimyksenä on tukea oppilaiden luontaista kehitystä heidän omien edellytystensä pohjalta. Eriyttäminen voi olla myös yhtenäistävää eriyttämistä, jolloin pyritään saavuttamaan yhteiset tavoitteet ryhmän sisällä erilaisia menetelmiä käyttämällä. Eriyttämisen keinoja ovat mm. oppiaineksen laajuuden, etenemisnopeuden, vaikeusasteen ja itseohjautuvuuden vaihtelu, teoreettisuuden ja käytännöllisyyden asteen vaihtelu sekä erilaisten työtapojen käyttäminen. Opettaja voi vaihdella oppimiseen ja opettamiseen käytettävää aikaa tai opetettavan aineksen laajuutta ja syvyyttä. Myös opetusmenetelmät ja materiaalit voivat olla eriytettyjä. Eriyttämistä voidaan toteuttaa joustavilla, mutta ei pysyvillä, ryhmittelyillä. Opetusryhmiä voidaan väliaikaisesti ryhmitellä pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla osana oppilaalle annettavaa yleistä tukea. Mikäli ryhmittelyä katsotaan tarvittavan väliaikaista pidemmäksi ajaksi, on oppilaalle tehtävä oppimissuunnitelma ja harkittava tulisiko opetus järjestää tehostettuna tukena. 19

Koulun toimintakulttuuri ja sen toimintatavat edistävät koulun tehtävän vaatimaa yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista oppilaiden, opettajien ja oppilaiden sekä koko henkilöstön välillä. Luokan sisäinen vuorovaikutuskulttuuri nähdään tärkeänä osana yleistä tukea, ja opettajan tehtävänä onkin ohjata ryhmää toimimaan siten, että sen vuorovaikutus edistää jokaisen oppilaan oppimista. Kodin ja koulun yhteistyön kokonaisuutta on kehitettävä suunnitelmallisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kasvun ja oppimisen tuen muotojen suunnitteluun huoltajan, opettajan ja ikätaso huomioiden oppilaan kanssa. Yleinen tuki Ymmerstan koulussa Lukuvuoden alussa suunnitellaan opettajien tiimityö, vaihto- ja jakotuntien käyttö, osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeet, mahdolliset resurssiopettajan tunnit, koulunkäyntiavustajien resurssien jako ja kerhotoiminta. Syksyllä käynnistetään yhteistyö huoltajien, esiopetuksen, päivähoidon, iltapäiväkerhotoiminnan sekä koti- ja kouluyhdistyksen (YKKY) kanssa. Samoin laaditaan toimintasuunnitelma oppilashuoltoryhmälle ja kasvatuskumppanuusverkostolle (KasKu). Etenkin lukuvuoden alussa jokaisessa luokassa käytetään tarpeellinen määrä aikaa ryhmäyttämiseen. Rehtori laatii lukujärjestykset siten, että samalla luokka-asteella ovat palkitettuina ainakin äidinkieli ja matematiikka ja uskonto. Tämä mahdollistaa eriyttämisen sekä joustavien opetusryhmien muodostamisen, osa-aikaisen erityisopetuksen ja suomi toisena kielenä opetuksen järjestämisen joustavasti. Luokanopettajat ja muut opettajat (laaja-alainen erityisopettaja, suomi2, resurssiopettaja jne.) suunnittelevat eriyttämisen ja opetusryhmien muodostamisen luokka-astetiimeissä. Muita tapoja antaa yleistä tukea ovat tukiopetus, läksykerho, Vertaissovittelutoiminta, KiVa-kouluoppitunnit ja KiVa-tiimi (1. ja 4. luokat, jos tarpeellista, muutkin), välituntivälinelainaamo (5.luokkalaiset vetävät), kummioppilastoiminta, oppilasparlamentti, tsemppi-sopimus, tavoite- ja arviointiviikot tammikuussa, palautekyselyt ja opettajien vertaisseminaari, jossa koulun toimintaa kehitetään ja suunnitellaan. Ymmerstan koulussa kokeillaan tuen seurantaan apuvälineeksi "koulupassia". Koulupassilla kartoitetaan oppilaan oppimistyyli, kiinnostuksen kohteet, vahvuudet ja tuen tarpeet, sekä pidetään kirjaa oppilaan saamasta tuesta. Koulupassin sisältö vaihtelee oppilaan tilanteen ja tarpeiden mukaan. huoltoryhmässä hyödynnetään koulupassin tietoja tukitoimien suunnittelussa. Opetuksen suunnittelu perustuu myös koulupassin tuomaan tietoon oppilaasta. osallistuu koulupassin tekoon opettajan ja huoltajiensa kanssa. Oppilaat osallistuvat oman oppimisen suunnitteluun iän ja kehitystason mukaan. Oppilaita ohjataan itsenäiseen opiskeluun, omien tavoitteiden asettamiseen ja itsearviointiin. Vanhemmat oppilaat on hyvä ottaa mukaan suunnitteluun uuden oppijakson alussa. Oppijakson orientoinnissa voidaan asettaa tavoitteet, nimetä tiedonlähteet ja sopia opiskelutavat. Oppilaan edistymistä ja hänelle annetun tuen vaikutuksia arvioidaan huoltajatapaamisissa (esim. tavoite- ja arviointiviikot), oppilashuoltoryhmän tapaamisissa sekä luokka-astetiimeissä. Tehostettu tuki Tehostetun tuen ensisijainen tavoite on ohjata ja opettaa oppilasta siten, että saadun tuen jälkeen yleisen tuen tukirakenne olisi riittävä. Tehostetulla tuella pyritäänkin ehkäisemään ongelmien kasvaminen, monimuotoistuminen ja kasautuminen. Mikäli yleinen tuki ei riitä takaamaan oppilaan edistymistä ja koulunkäynnin tukea voidaan pedagogisen arvion laadinnan ja oppilashuoltoryhmän harkinnan jälkeen järjestää opetus hänelle 20