SEMINAARIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2013. - Koulu Kaikille

SEMINAARIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2013 - Koulu Kaikille

1 SEMINAARIN KOULUN ARVOJA... 4 2 OPPIMISYMPÄRISTÖT, TYÖTAVAT, KIELITARJONTA JA PAINOTUKSET... 5 2.1 Fyysiset oppimisympäristöt... 5 2.1.1 Sähköinen oppimisympäristö 5 2.1.2 Koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt 6 2.2 Psyykkiset ja sosiaaliset oppimisympäristöt... 6 2.3 Työtavat... 7 2.3.1 Oppimistyylien huomioiminen 7 2.3.2 Opetusjärjestelyt joustavassa esi- ja alkuopetuksessa 7 2.3.3 Palkkitunnit 7 2.3.4 Yhteisopettajuus 8 2.3.5 Yhdessä oppiminen 8 2.3.6 Valmistava opetus 9 2.3.7 Suomi toisena kielenä opetus (S2 opetus) 10 2.4 Vieraat kielet... 11 2.4.1 Seminaarin koulun kieliohjelma 1-6 lk.: 11 2.4.2 Oppimisen tavoitteet: 11 2.4.3 Opetuksen menetelmät: 11 2.4.4 Ruotsinkielinen opetus 12 2.5 Painotusluokat ja taideaineet... 14 2.5.1 Kielipainotteiset luokat - englanti osana oppimiskieltä 14 2.5.2 Kuvataidepainotteinen opetus vuosiluokilla 3-6 (lukuvuodet 2012-2013, 2013-2014, 2014-2015 sekä 2015-2016 18 2.5.3 Musiikkipainotteinen opetus lukuvuosina 2012-2015 23 3 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 24 3.1 Siirtymä- ja nivelvaihe... 24 4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI... 26 4.1 Oppilaan pedagogisen tuen järjestäminen... 26 4.2 Yleinen tuki... 27 4.3 Laajennettu opetus... 27

4.4 Tehostettu tuki... 28 4.5 Erityinen tuki... 28 4.5.1 Pääsääntöisesti yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan etenevä opetus 29 4.5.2 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien opetus 29 4.5.3 Kuuden oppilaan pienluokka 30 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT... 32 5.1 Tukiopetus... 32 5.2 Osa-aikainen erityisopetus... 32 5.3 Oppilashuolto... 33 5.4 Kodin ja koulun välinen yhteistyö... 34 5.5 Perusopetusta tukeva muu toiminta... 34 5.6 Kouluohjaajan antama tuki... 34 5.6.1 6 oppilaan pienluokan kouluohjaaja 34 5.6.2 8 oppilaan pienluokan kouluohjaaja 35 5.6.3 pienluokka/ yhteisopettajuusluokan kouluohjaaja 35 5.6.4 yleisopetuksen kouluohjaaja 35 Liitteet: 1. A1 englanti 2. A2 saksa 3. A2 ranska 4. A2 venäjä 5. musiikin perusopetuksen tavoitteet 6. englanti painotusaineena - tavoitteet luokka-asteittain 7. kulttuuripolku 8. kestävän kehityksen ohjelma 9. lupa liikkua - license to move! Hei! Minä olen ARVO-lisko! Asustelen täällä OPS:in kansien välissä. Sain alkuni Seminaarin koulun arvoista. Katso seuraavalle sivulle, niin ymmärrät

SEMINAARIN KOULUN ARVOJA minä, me, maailma LÄHTÖKOHTANA LAPSI - KOULU KAIKILLE a. Olemme suvaitsevaisia kaikkia kohtaan b. Koulussamme on turvallista olla ja oppia c. Opimme yhdessä, eri tavoin ja tarkoituksenmukaisissa ryhmissä INNOVATIIVISUUS - YRITTELIÄISYYS d. Rohkaisemme luovuuteen ja uskallamme erehtyä e. Kannustamme rakentavaan ongelmanratkaisuun f. Opettelemme asettamaan itsellemme tavoitteita g. Kokeilemme uutta ja suuntaudumme tulevaisuuden taitoihin h. Ovemme ovat avoinna maailmaan SOSIAALINEN VASTUU i. Tuemme toisiamme j. Vahvistamme yhdessä toimimisen taitoja k. Kasvamme toisistamme ja ympäristöstä huolehtien KOHTAAMINEN JA KUNNIOITTAMINEN l. Kohtaamme jokaisen yksilönä m. Toimimme toisiamme kunnioittaen n. Arvostamme ja luomme kiireetöntä ilmapiiriä OIKEUDENMUKAISUUS JA AVOIMUUS o. Noudatamme yhteisiä sääntöjä p. Kohtelemme kaikkia tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti

1 OPPIMISYMPÄRISTÖT, TYÖTAVAT, KIELITARJONTA JA PAINOTUKSET Oppilaan oppimisympäristö jakautuu fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön. Ajatuksenamme on kaikille yhteinen koulu, joka palvelee kaikenlaisia oppijoita. Tavoitteenamme on luoda oppilaille turvalliset ja tarkoituksenmukaiset oppimisympäristöt. 1.1 Fyysiset oppimisympäristöt Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat, opetusvälineet ja oppimateriaalit sekä muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Koulussamme on osassa luokista perinteisestä poikkeava kalustus: pulpetit on korvattu helposti siirreltävillä pöydillä, mikä lisää oppimisympäristön muunneltavuutta ja toimivuutta. Seminaarin koulun rakennukset ovat koulupihan ympärillä ja opetus on hajautettu useaan eri rakennukseen. Ruokaloita sekä taito- ja taideaineiden opetustiloja on kaksi kutakin, samoin myös henkilökunnan taukotiloja. Oppilaat sekä henkilökunta liikkuvat luontevasti sekä rakennusten sisällä että rakennuksesta toiseen. Rakennusten remontointi jatkuu aina vuoteen 2016 ja vasta sen jälkeen tilat saavat pysyvämmän luonteen. Seminaarin kouluun kuuluvan Lasten talon (Ojoinen) toiminta käynnistyy lukuvuoden 2013-2014 alussa. Rakennuksessa toimivat läheisessä yhteistyössä päiväkodin ryhmät sekä koulumme neljä luokkaa, kaksi ensimmäistä luokkaa ja kaksi toista luokkaa. 1.1.1 Sähköinen oppimisympäristö Tietotekniikka on luonnollinen osa oppilaiden ja opettajien kouluarkea. Sähköisen oppimisympäristön mahdollistaa Hämeenlinnan kaupungin opetus-verkko, jossa jokaisella opettajalla ja oppilaalla on oma käyttäjäprofiili. Opetusverkkoa kehitetään jatkuvasti, tällä hetkellä se tarjoaa mm. sähköisen Moodle-oppimisympäristön, opetusohjelmia, verkkoasemapalvelut ja tulostinpalvelut. Opetusverkossa oppilaat ja opettajat voivat jakaa esimerkiksi keskenään materiaalia Yhteiset-kansiossa. Opetusverkkoa ylläpitää Seutukeskus. Oppilaat käyttävät kannettavia tietokoneita, joita kuljetetaan opetustiloihin tietokonekärryillä. Opettajilla on työnantajan puolesta henkilökohtaiset kannettavat tietokoneet. Lisäksi henkilökunnalla ja oppilailla on käytössään hallintoverkon ja opetusverkon kiinteitä tietokoneita. Kuuden ja kahdeksan oppilaan pienluokissa on lisäksi ryhmän käytettävissä Samsung Galaxytabletteja.

Kaikissa kotiluokissa ja yhdessä oppimistilassa on Smart Board (sisältää interaktiivisen taulun, dataprojektorin ja audiolaitteiston) ja dokumenttikamera. Lisäksi käytössämme on kiinteitä tai siirrettäviä dataprojektoreja. Interaktiiviset Smart Boardit monipuolistavat opetusta ja oppimista yhdessä opetusverkon tarjoamien palveluiden kanssa. Koulussamme käytetään kaupungin sähköistä Moodle-oppimisympäristöä. Tarkoituksena on, että Moodlen ja sähköisen materiaalin käyttö tulee osaksi jokapäiväistä kouluarkea. Moodlen sisäisenä materiaalina käytetään opettajien tekemän ja hakeman materiaalin lisäksi kilpailutettuja Otavan ja Alfasoftin opetus- ja oppimismateriaaleja. Opettajat pystyvät valvomaan Moodlessa tapahtuvaa toimintaa sekä sen käyttäjiä. 1.1.2 Koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt Koulustamme tehdään säännöllisesti retkiä ja vierailuja esimerkiksi kirjastoon, ARXiin, Hämeen Linnaan, Pullerihallille, Kaurialan urheilukentälle, Pullerin kentille, jäähalleille ja uimahalliin. Hämeen Linna on koulumme yhteistyökumppani. Koulumme on kehittänyt oman kulttuuripolun, jossa ohjataan opettajia tutustumaan oppilaidensa kanssa tiettyihin kohteisiin tietyllä vuosiluokalla. Kulttuuripolku on liitteenä. Koulussamme pyritään edistämään ympäristötietoutta ja kestävää kehitystä arkipäivän valinnoilla. Myös luonnollinen liikkuminen on osa tätä kasvatusta (Lupa liikkua-liite). Kuljemme välimatkat ensisijaisesti jalan tai pyörällä. Kestävän kehityksen suunnitelma on liitteenä. Koulussamme pidetään vuotuinen pelastautumisharjoitus, jolla lisäämme ja varmistamme fyysisen oppimisympäristön turvallisuutta. Pelastussuunnitelma on liitteenä. 1.2 Psyykkiset ja sosiaaliset oppimisympäristöt Oppilaan taitotason huomioiminen, sekä hyvien oppimisolosuhteiden ja tarvittavan tuen takaaminen ovat osa koulumme arkea. Myös lahjakkaiden oppilaiden erityistarpeet otetaan huomioon. Oppilashuoltotyöryhmät toimivat koulussamme tehokkaasti, ja niiden tehtävänä on tukea ja opastaa oppilaita koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Mahdollisimman hyvien oppimisolosuhteiden takaamiseksi opettajat ovat perehtyneet yhteisopettajuuteen sekä yhdessä oppimiseen. Myös pienryhmät ja tarkoituksenmukaiset ryhmäjaot vastaavat osaltaan oppilaiden erityistarpeisiin. KiVa-koulu -toiminnan avulla kehitämme oppilaiden yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Ne toimivat myös vertaissovittelun välineinä ja sisältävät työkaluja ongelmatilanteiden selvittämiseen.

1.3 Työtavat 1.3.1 Oppimistyylien huomioiminen Olemme tietoisia erilaisista tavoista oppia. Opetusryhmissämme annamme mahdollisuuksien mukaan lapselle opiskella hänelle ominaisella oppimistavalla. 1.3.2 Opetusjärjestelyt joustavassa esi- ja alkuopetuksessa Koulussamme joustava esi- ja alkuopetus toteutetaan ikäintegroiduissa oppilasryhmissä. Luokassa toimivat lastentarhanopettaja ja luokanopettaja sekä tarvittaessa lastenhoitaja, kouluohjaaja ja erityisopettaja. Oppilaiden oppimista tuetaan käyttämällä monipuolisia työtapoja ja opetusmenetelmiä sekä erilaisia oppimisympäristöjä. Joustavassa esi- ja alkuopetuksessa oppilailla on mahdollisuus edetä opinnoissaan omien tietojensa, taitojensa ja tuen tarpeidensa mukaan. Esi- ja alkuopetuksen tavoitteiden saavuttamiseen oppilailla on yksilöllisesti ja joustavasti aikaa kahdesta neljään vuotta. Oppilaiden opinnoissa edistymistä seurataan joustavan esi- ja alkuopetuksen arviointiperusteiden avulla. Joustavan esi- ja alkuopetuksen arviointikäytännöt on kirjattu vuosikelloon. (Joustavan esi- ja alkuopetuksen arviointiperusteet ja vuosikello tulevat opetussuunnitelman liitteiksi kevään 2013 aikana.) 1.3.3 Palkkitunnit Palkkituntien avulla voidaan ottaa huomioon oppilaan yksilöllinen kehitysvaihe ja hänelle mahdollistuu omia kykyjä vastaava eteneminen eri oppiaineissa. Palkituksessa voi olla mukana luokanopettajien lisäksi laaja-alainen erityisopettaja, erityisluokanopettaja tai kouluohjaaja. Seminaarin koulussa toteutetaan palkkitunteja seuraavanlaisesti: Luokka-aste: Lukujärjestyksessä palkkitunnit ovat yhtä aikaa luokka-asteittain, jolloin voidaan muodostaa eritasoisia opetusryhmiä luokka-asteen sisällä. Luokka-asteen yli: Lukujärjestyksessä palkkitunnit ovat yhtä aikaa joko ylemmän tai alemman luokka-asteen kanssa. Näin on mahdollisuus muodostaa eritasoisia opetusryhmiä luokka-asterajojen yli.

1.3.4 Yhteisopettajuus Seminaarin koulussa toimii yhteisopettajuusluokkia. Tällaisessa luokassa on yleisen-, tehostetun- ja erityisen tuen oppilaita. Luokassa toimii luokanopettaja, erityisluokanopettaja sekä kouluohjaaja. Opetus toteutetaan yksilö-, pienryhmä sekä samanaikaisopetuksena oppilaiden kykyjen ja tarpeiden mukaisesti. Pidennetyn oppivelvollisuuden luokat muodostavat myös yhteisopettajuusluokkia. Oppitunneilla luokat toimivat joko yhtenä ryhmänä tai tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti muodostetuissa pienemmissä ryhmissä. Luokassa toimii kaksi erityisluokanopettajaa sekä kouluohjaajia. Yhteisopettajuusluokkia voivat muodostaa myös yleisopetuksen luokat. Tällöin luokanopettajat ja oppilaat toimivat yhdessä kaikkia hyödyntävällä tavalla. 1.3.5 Yhdessä oppiminen Seminaarin koulussa toteutetaan yhdessä oppimista, joka kehittää oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista. Lapset oppivat yhdessä toimimalla kognitiivisten taitojen ohella sosiaalisia vuorovaikutustaitoja. Yhdessä oppimista toteutetaan Seminaarin koulussa eri tavoin: koulunsa aloittaville oppilaille pyritään antamaan tasavertainen mahdollisuus oppia omien kykyjensä ja taitojensa mukaisesti erilaisia opetusmenetelmiä apuna käyttäen. Opettajien yhteistyössä toteuttamassa toiminnallisessa oppimisessa lapset saavat erilaisia elämyksiä ja kokemuksia ja voivat näin valita heille sopivimman oppimistavan. Yhdessä oppiminen tapahtuu eri oppiaineissa tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti muodostetuissa pienemmissä ryhmissä. Pidennetyn oppivelvollisuuden 8 oppilaan ryhmien isommilla oppilailla toteutetaan kaveriluokkatoimintaa yleisopetuksen luokkien kanssa. Kaveriluokkien opettajat palkittavat luokkiensa oppitunnit ja sitoutuvat säännölliseen yhteistyöhön: kaveriluokat toimivat yhdessä esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa ja teemapäivissä sekä sellaisilla säännöllisesti toistuvilla oppitunneilla, joissa kaveriluokkatoimintaa on mielekästä ja tarkoituksenmukaista toteuttaa. Pienten ja isojen oppilaiden välistä kummiluokkatoimintaa pidämme erittäin tärkeänä. Yhdessä oppimisen tavoitteena on mahdollisimman sopivan ja toimivan oppimisympäristön luominen erilaisille lapsille.

1.3.6 Valmistava opetus 1.3.6.1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja sisällöt Valmistavan opetuksen yleiset tavoitteet ja yhteistyö perusopetuksen kanssa Valmistava opetus on osa koulun opetusjärjestelyjä, jotka suunnitellaan yhteistyössä koulun sisällä. Perusopetuksen valmistavan opetuksen tärkein tavoite on suomen kielen oppiminen. Oppilaan omaa äidinkieltä käytetään mahdollisuuksien mukaan opetuksen tukena. Eri oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin Hämeenlinnan perusopetuksen suunnitelmaa. Opetus eriytetään tarpeen mukaan tavoitteiden ja oppiainesisältöjen keskeisimpiin osa-alueisiin. Työtavat ja materiaalit valitaan suomen kielen ja kulttuurin näkökulmasta. Jos oppilaan koulunkäyntihistoria on poikennut huomattavasti suomalaisen perusopetuksen opetussuunnitelman sisällöistä, tavoitteista ja työtavoista, tulee oppilaan oppimissuunnitelman sisältää useampien vuosiluokkien keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Valmistavan opetuksen vaiheessa oppilaan S2-opetus tapahtuu valmistavassa luokassa. Tässä opetuksessa opiskellaan eri oppiaineiden tekstejä, sanastoa, käsitteistöä ja sisältöjä. Luku- ja kirjoitustaidon opetus tukee oppilaan kognitiivisten taitojen lisäksi sekä sosiaalista että kulttuurillista sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Oppilaan oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opiskeltavat oppiaineet, opetuksen keskeiset sisällöt sekä suunnitelman osallistumisesta perusopetukseen. Oppimissuunnitelman laativat valmistavan luokan opettaja yhdessä oppilaan, huoltajien ja tilanteen mukaan moniammatillisen yhteistyötahon kanssa. Tarvittaessa käytetään tulkkia. Oppilaan arviointi Arvioinnin tulee olla ohjaavaa, kannustavaa ja monipuolista. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeroarvostelua. Oppilas arvioi omaa oppimistaan. Valmistavan opetuksen päättyessä oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Siinä kuvataan oppilaan edistymistä valmistavan opetuksen aikana. Valmistavan opetuksen aikana annetun tuen muodot kirjataan Wilmaan. Valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen siirtyneen oppilaan tuki Valmistavasta opetuksesta siirtynyt maahanmuuttajataustainen oppilas tarvitsee koulunkäynnissään paljon tukea. Oppilas saa mahdollisuuksien mukaan oman äidinkielensä opetusta sekä suomi toisena

kielenä opetusta. S2 opetus tapahtuu äidinkielen tuntien tai vähintään oppilaan koulupäivän aikana. Oman äidinkielen opetus tukee lapsen suomen kielen oppimista. Oppilas saa myös maahanmuuttajille tarkoitettua tukiopetusta sekä mahdollisuuksien mukaan kouluohjaajan tukea ja osa-aikaista erityisopetusta. Lisäksi maahanmuuttajaoppilaan opetusta eriytetään tarvittavin osin. Koulun ja kodin yhteistyössä käytetään oppilaan kotikielen tulkkia. Tulkkia käytetään oppilaan koulunkäynnin ja kotoutumisen tukemiseksi tarpeen mukaan. 1.3.7 Suomi toisena kielenä opetus (S2 opetus) 1.3.7.1 Mitä on suomi toisena kielenä opetus? Suomi toisena kielenä (S2) on yksi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppisisällöistä. Suomi toisena kielenä opetus ei siis ole tuki- tai erityisopetusta. Oppimäärä on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla. S2-opetuksen tarkoitus on kehittää tasapuolisesti oppilaan suomen kielen taitoa ja tietoisuutta suomalaisesta kulttuurista. S2-opetuksen tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys, jonka kehittymiseen vaikuttaa myös osallistuminen oman äidinkielen opetukseen. S2-opetus tukee yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa oppilaan monikulttuurista identiteettiä. Lähtökohtana S2-opetuksessa on, että oppilas saavuttaa mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon myös jatkoopintoja varten. Vaikka oppilas opiskelisikin osan tunneista eriytetysti suomi äidinkielenä tunneilla, häntä opetetaan ja arvioidaan aina S2-oppimäärän mukaisesti. Oppilaan suomen kielen taito on arvioitava aina erikseen, jos harkitaan oppimäärän vaihtamista suomi äidinkielenä oppimäärään. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko http://www.edu.fi/download/119698_taitotasot.pdf) Oman äidinkielen opetus Oppilaan oman äidinkielen hyvä hallinta tukee suomen kielen oppimista. S2-oppilaat voivat osallistua oman kielen opetuksen ryhmiin niissä kielissä, joissa opetusta Hämeenlinnassa järjestetään. Oman kielen opiskelupaikkaa haetaan keväällä oman opettajan kautta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Arvioinnin tulee olla kannustavaa, joustavaa ja monipuolista. Arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta peruskoulun päättöarviointia. Eri oppiaineiden arvioinnissa on otettava huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Oppilaan tulisi voida osoittaa osaamisensa suomen kielen taitojen puutteista huolimatta. Oppiaineista on mahdollista antaa myös numero tai suoritettu S merkintä.

1.4 Vieraat kielet 1.4.1 Seminaarin koulun kieliohjelma 1-6 lk.: A1-kielenä opiskellaan englantia vuosiluokilla 3-6. Vuosittain aloittaa lisäksi 1. vuosiluokalla yksi englantipainotteinen luokka. Koulussamme on myös kaksi ruotsinkielistä luokkaa. A2-kielenä koulussamme voi lukea saksaa, ranskaa tai venäjää. A2-kieli on vapaavalintainen oppiaine, jonka opiskelu alkaa 4. vuosiluokalla. A2-kielen valittuaan oppilas sitoutuu siihen koko perusopetuksen ajaksi eli 9.luokalle asti. Valinnan tapahduttua A2-kieli on pakollinen oppiaine. A2- kielen keskeyttäminen on mahdollista vain painavista syistä, jotka on määritelty Hämeenlinnan kaupungin opetussuunnitelmassa seuraavasti: Kielen opiskelun keskeyttäminen on mahdollista vain jos oppilaan terveydentilassa tai koulunkäynnissä tapahtuu oleellinen muutos, joka vaikeuttaa opiskelua. Keskeyttämispäätökseen vaaditaan aina aineenopettajan ja/tai erityisopettajan lausunto. Keskeytyspäätöksen tekee rehtori. A1- ja A2-kielten oppisisällöt liitteenä. 1.4.2 Oppimisen tavoitteet: Tavoitteena on, että oppilas pitää kieltenopiskelua haasteellisena ja on motivoitunut kehittämään omaa kielitaitoaan. Oppilasta pyritään kasvattamaan rohkeaan ja ennakkoluulottomaan kanssakäymiseen vierasta kieltä äidinkielenään puhuvan henkilön kanssa. Tavoitteena on, että oppilas kykenee selviytymään omalle ikäkaudelleen ominaisissa jokapäiväisissä kommunikaatiotilanteissa opiskeltavaa kieltä käyttäen. Vieraiden kielten oppimisen tavoitteena on omaksua sanastoa, ääntämistä ja kielen rakenteita sekä kielelle tyypillistä puherytmiä ja intonaatiota. Kieli koostuu osa-alueista, jotka kaikki huomioidaan opetuksessa: oppilas saa perusvalmiuksia suullisessa ja kirjallisessa tuottamisessa sekä puheen ja tekstin ymmärtämisessä. Tavoitteena on, että oppilas saa perustietoa maista ja kulttuureista, joissa vierasta kieltä puhutaan. Oppilas kasvattaa tietoisuutta erilaisista kulttuureista ja suhtautuu niihin ennakkoluulottomasti. Oppilasta pyritään kasvattamaan itsenäiseen tiedonhankintaan sekä arvioimaan omia työskentelytaitojaan. Tavoitteena, että oppilas omaksuu vieraiden kielten opiskelussa tärkeitä työskentelytapoja. Lisäksi oppilasta kasvatetaan kantamaan vastuuta omasta edistymisestään vieraan kielen oppijana. 1.4.3 Opetuksen menetelmät: Kielitaito on kokonaisuus, jonka osa-alueet nivoutuvat toinen toisiinsa: kieli koostuu puhumisesta, kirjoittamisesta sekä kuullun ja tekstin ymmärtämisestä. Tavoitteena on mahdollisimman sujuva ääntäminen ja intonaatio sekä oikeakielisyys; kirjoitustaitoja aletaan harjoitella 3. luokalla ja

kirjoittamisen osuus lisääntyy pikkuhiljaa ylemmille vuosiluokille siirryttäessä. Oppilas toimii oppimisympäristössä vuorovaikutuksessa opettajan ja muiden oppilaiden kanssa sekä itsenäisesti opiskellen. Pyritään mahdollisimman vaihteleviin työtapoihin sekä tekniikan hyödyntämiseen. Sähköiset opetusmateriaalit ovat olennainen osa vieraiden kielten opetusta. Kansainvälisyyskasvatuksen edistämiseksi vieraita kieliä pyritään tuomaan näkyville koulun arjessa. Lisäksi pyritään tekemään yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa mahdollisuuksien mukaan. 1.4.4 Ruotsinkielinen opetus Seminaarin koulussa järjestetään ruotsinkielistä perusopetusta luokka-asteilla 1 4 (kaksi yhdysluokkaa). Ruotsinkielinen opetus kattaa kaikki aineet muutamaa taito- ja taideainetta lukuun ottamatta. Opetuksessa seuraamme yhdysluokalle ominaista vuoroluokka-periaatetta. Luokkaasteilla 5 6 oppilaamme on sijoitettu suomenkielisille luokille, mutta he saavat noin 9 oppituntia viikossa ruotsinkielistä opetusta. Tällöin ruotsinkielinen opetus kattaa äidinkielen sekä reaaliaineet. Tarvittaessa ryhmäjakoa tai ruotsinkielisen opetuksen tuntimäärää voidaan muuttaa. Ruotsinkieliset luokkamme kuuluu Vi 10-kielisaarekeverkostoon. Siihen kuuluu kymmenellä suomenkielisellä paikkakunnalla toimivaa ruotsinkielistä koulua, luokkaa tai päiväkotia. Luokan arjessa näkyvät suomenruotsalaiset tavat ja perinteet, joita välillä juhlimme yhdessä muiden Vi 10- koulujen kanssa. Oppilaidemme kielelliset valmiudet voivat olla hyvinkin vaihtelevia. Luokassa tavoitteenamme on tukea lapsen äidinkieltä mahdollisimman monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti leikin avulla. Lapsen kielellistä kehitystä tuetaan ja hänen oma kielellinen identiteettinsä huomioidaan parhaalla mahdollisella tavalla. Svenskspråkig undervisning På Seminaarin koulu erbjuds svenskspråkig grundundervisning på årskurserna 1 4. Undervisning ges på svenska i alla ämnen förutom i gymnastik, textilslöjd/teknisk slöjd och musik. I undervisningen följer vi växelkurser, vilket är typiskt för sammansatta klasser. Eleverna på årskurserna 5 6 är placerade i finskspråkiga undervisningsgrupper, men de blir undervisade på svenska nio timmar i veckan. Ämnena de blir undervisade i är modersmålet och realämnena. Vid behov kan man ändra på gruppindelningen eller på antalet svenskspråkiga undervisningstimmar. Svenskspråkiga klassen hör till nätverket för Vi 10-språköar. Det består av tio finskspråkiga orter, som erbjuder svenskspråkig undervisning i form av skola, klass eller daghem. I klassens vardag kan man se de finlandssvenska traditionerna, som vi ibland firar tillsammans med de andra Vi 10-skolor.

Elevernas språkliga förmågor kan vara mycket varierande. I klassen har vi som mål att stödja barnets modersmål. Det gör vi på ett mångsidigt och övergripligt sätt, utan att glömma leken. Vuxna stödjer barnets språkliga utveckling och barnets språkliga identitet beaktas på bästa möjliga sätt.

1.5 Painotusluokat ja taideaineet 1.5.1 Kielipainotteiset luokat - englanti osana oppimiskieltä Englantipainotteisilla luokilla noudatetaan koulun yleistä tuntijakoa ja opetussuunnitelmaa. Käytettävä englannin kieli pohjautuu opetussuunnitelmaan ja käytännön koulutilanteisiin. Suomeksi ja vieraalla kielellä annettava opetus muodostavat kokonaisuuden ja kielenkäyttötavat valitaan tarkoitukseen ja tilanteeseen soveltuviksi. Englantia käytetään ensimmäisestä kuudenteen luokkaan mahdollisuuksien mukaan eri oppiaineissa. Englannin kielellä opiskelemisen tavoitteena on herättää oppijan kiinnostus kieleen sekä englanninkieliseen kulttuuriin ja antaa vähitellen valmiuksia rohkeasti käyttää kieltä ja selvitä erilaisista viestintätehtävistä ja -tilanteista. Oppilaita kannustetaan ja rohkaistaan käyttämään vierasta kieltä mahdollisimman paljon. Lisäksi tavoitteena on oppia käyttämään vieraskielistä materiaalia sekä opiskelussa että muissa arkipäivän tilanteissa. Ensimmäisellä ja toisella luokalla kielen opiskelu on hyvin toiminnallista ja tähtää suullisen kielitaidon perustan luomiseen. Kirjoitettuun englannin kieleen tutustutaan varsinaisesti vasta toisella luokalla aluksi lukemalla opettajan mallin mukaan ja kopioimalla keskeisiä opittavia sisältöjä. Kielen opiskelu aloitetaan leikkien, laulujen, lorujen, pelien ja tervehdysten sekä luokan rutiinien kautta. Tästä siirrytään vähitellen opittavien asioiden omaksumiseen vieraalla kielellä. Lisäksi opiskellaan kieleen liittyvää tapakulttuuria. Opettaja käyttää puheessaan mahdollisimman paljon englantia, mutta oppilaat voivat aluksi valita käyttämänsä kielen. Vähitellen englannin kielen sekä suullinen että kirjallinen käyttö lisääntyy ja oppilaita rohkaistaan käyttämään kieltä omassa viestinnässään. Opiskelussa käytetään englantia tuokioina, joiden pituus ja määrä vaihtelee oppiaineksen ja ryhmän mukaan. Opetuksen suunnittelussa valitaan kielellä opettamiseen sopivat sisältöalueet. Kielitaidon kehittyessä mahdollistuu yhä monipuolisemman materiaalin käyttö ja joitakin asioita voidaan käsitellä pelkästään englannin kielellä. Näissäkin tilanteissa uuden asian esittely ja pohjustus tapahtuu tarvittaessa suomeksi. Äidinkieli opetetaan kielipainotteisilla luokilla kokonaan suomeksi ja äidinkielen kehittymistä oppilaan ensisijaisena viestintä- ja ilmaisukielenä pidetään erittäin tärkeänä, sillä vahva äidinkielen hallinta on tärkeää vieraskielisessä opetuksessa. Äidinkielen rakenteita voidaan myös verrata vieraan kielen rakenteisiin.

1.-2. luokka Kielipainotteista opetusta toteutetaan 1.-2.-luokilla alla kuvatuissa sisältöalueissa. Kunkin sisältöalueen alla ovat mainittuina sen keskeiset tavoitteet (tavoitteet taulukkomuodossa liitteessä). Yleiset kielivalmiudet Tavoitteena on, että oppilas tutustuu englannin kielen äänneasuun ja tottuu kuulemaan kieltä kouluarjessa oppilas oppii toistamaan ja ymmärtämään lähiympäristöönsä liittyviä sanoja ja fraaseja sekä toimimaan yksinkertaisen englanninkielisen ohjeen mukaan oppilas rohkaistuu käyttämään oppimiaan sanoja ja fraaseja aluksi lauluissa ja leikeissä ja vähitellen muissakin sopivissa oppimistilanteissa oppilas saa kielen oppimisesta onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat hänen itsetuntoaan ja innostavat oppimaan lisää Matematiikka Tavoitteena on, että oppilas oppii luvut 0-1000 oppilas oppii matematiikassa käsiteltävien geometristen kuvioiden ja kappaleiden nimet oppilas osaa sanoa englanniksi yksinkertaisia laskutoimituksia (yhteen-, vähennys- ja kertolasku) Luonto ja ympäristö Tavoitteena on, että oppilas oppii yleisimpiä lemmikki-, koti- ja villieläinten nimiä oppilas oppii viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat oppilas oppii yleisimpien sääilmiöiden nimet oppilas oppii tärkeimmät kehonosat Taito- ja taideaineet Tavoitteena on, että oppilas oppii kouluarjessa käytettyjen kouluaineiden sekä työvälineiden ja tarvikkeiden nimet oppilas oppii värisanat oppilas oppii ymmärtämään yksinkertaisia englanninkielisiä ohjeita ja toimimaan niiden mukaan 3.-4. luokka Kielipainotteisessa luokassa opetusta laajennetaan 3.- ja 4.- luokalla alla kuvattuihin sisältöalueisiin. Kunkin sisältöalueen alla ovat mainittuina sen keskeiset tavoitteet. Yleiset kielivalmiudet Tavoitteena on, että

oppilas pystyy tuottamaan oma-aloitteisesti yksinkertaisia lauseita suullisesti ja kirjallisesti oppilas osaa hyödyntää kielellisiä taitojaan luokan sisäisissä rutiineissa ja vuorovaikutustilanteissa oppilas rohkaistuu käyttämään kieltä omassa lähiympäristössä, myös luokan ulkopuolella oppilas osaa toimia luokkatilanteessa englanninkielisen ohjeistuksen mukaisesti Oppilaan itsetuntemus ja ilmaisu Tavoitteena on, että oppilas osaa kysyttäessä vastata itseään koskeviin kysymyksiin oppilas tutustuu englanninkielisiin vuorovaikutustilanteisiin luokassa ja lähiympäristössään oppilas kykenee ryhmätilanteissa kommunikoimaan osittain englanninkielellä Matemaattinen ajattelu ja ongelmanratkaisu Tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään englanniksi keskeisiä matematiikan käsitteitä oppilas oppii esittämään englanniksi yksinkertaisia laskutoimituksia oppilas tutustuu yksinkertaisiin sanallisiin laskutehtäviin Luonto ja ympäristö Tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään englanniksi keskeisiä ympäristö- ja luonnontiedon käsitteitä oppilas oppii käyttämään keskeistä terveydentilaan liittyvää sanastoa oppilas laajentaa sanavarastoaan opetettavien sisältöjen mukaan Kansalaisuus ja kulttuuri Tavoitteena on, että oppilas tutustuu englantia puhuvien maiden kulttuuriin ja perinteisiin oppilas tutustuu englanninkielen levinneisyyteen ja englanninkielen kielialueisiin 5.-6. luokka Kielipainotteisessa luokassa opetusta laajennetaan 5.- ja 6.- luokalla alla kuvattuihin sisältöalueisiin. Kunkin sisältöalueen alla ovat mainittuina sen keskeiset tavoitteet. Yleiset kielivalmiudet Tavoitteena on, että oppilas osaa etsiä puuttuvaa sanastoa eri lähteistä ja täydentää ja muokata omaa tekstiään lähteiden avulla oppilas osaa hyödyntää kielitaitoaan arkipäivän mediaympäristössä ja rohkaistuu tutustumaan uusiin asioihin yli kielirajojen

Oppilaan itsetuntemus ja ilmaisu Tavoitteena on, että oppilas osaa kertoa spontaanisti itsestään, harrastuksistaan ja perheestään ja kysyä samoja asoita myös keskustelukumppaneiltaan oppilas rohkaistuu käyttämään englantia luokkahuoneessa ja keskustelemaan luokkatovereiden ja opettajan kanssa annetuista aihepiireistä oppilas rohkaistuu täydentämään ilmaisuaan ja viestintäänsä eleillä ja ilmeillä ja oppii myös tulkitsemaan toisten ei-kielellistä ilmaisua oppilas oppii tukemaan toisten ilmaisua omalla vuorovaikutuksellaan Matemaattinen ajattelu ja ongelmanratkaisu Tavoitteena on, että oppilas tuntee laskutoimitusten nimet ja pystyy sanallisesti selittämään suorittamansa peruslaskutoimitukset desimaaliluvuilla, murtoluvuilla ja suurilla luvuilla oppilas tuntee prosentin käsitteen ja osaa suorittaa ja selittää yksinkertaisia prosenttilaskuja oppilas tuntee geometrian peruskäsitteet oppilas osaa operoida eri mitta- ja rahayksiköillä ja suorittaa näiden avulla yksinkertaisia laskutoimituksia englanniksi

Luonto ja ympäristö Tavoitteena on, että oppilas osaa kertoa ja kuvailla häntä itseään koskevia luonnonilmiöitä oppilas osaa kertoa omasta elinympäristöstään Kansalaisuus ja kulttuuri Tavoitteena on, että oppilas oppii havainnoimaan eroja ja samankaltaisuuksia eri kulttuureissa oppilas tuntee englannin kielen levinneisyyttä ja tunnistaa kuulemansa perusteella kielialueiden eroja oppilas ymmärtää englantilaisen kielialueen lasten ja nuorten tapoja ja perinteitä 1.5.2 Kuvataidepainotteinen opetus vuosiluokilla 3-6 (lukuvuodet 2012-2013, 2013-2014, 2014-2015 sekä 2015-2016 Seminaarin koulun kuvataidepainotteinen luokka opiskelee Hämeenlinnan kaupungin opetussuunnitelman mukaisesti kuvataiteen oppimäärää laajentaen ja syventäen. Opetuksessa painotetaan koko työprosessia suunnitteluvaiheesta lopulliseen tuotokseen asti ja siinä edetään järjestelmällisesti vuosiluokalta seuraavalle. Yhteen sisältöalueeseen voi keskittyä rauhassa, ja aikaa on myös oman työn analysoinnille ja arvioinnille. Tärkeää on näyttelyiden pystyttäminen sekä koulun tiloihin että muualle, ja tavoitteena on tehdä yhteistyötä kuvataidetta edustavien tahojen kanssa. Erilaiset tapahtumat antavat oppilaille mahdollisuuksia tuoda taidettaan esille ja saada näin töilleen arvostusta. Kuvataidepainotteisella luokalla kuvataiteen opetuksen valtakunnallinen minimituntimäärä ylittyy yhdellä viikkotunnilla. Lisäksi kuvataidetta integroidaan muihin oppiaineisiin. Tavoitteena on, että kuvataidepainotteinen opetus tukisi oppilaan opiskelua ja oppimista myös muissa oppiaineissa ja toisinpäin. Kuvataidepainotteisessa opetuksessa oppimisen perustana ja tukena muissakin oppiaineissa kuin kuvataiteessa on usein kuva ja siihen liittyvä elämys / kokemus. Visuaalinen havainto auttaa ymmärtämään ja myöhemmin myös muistamaan asiasisältöjä paremmin. Oppilas oppii havainnoimaan kuvaa ja laajentaa näin mielikuvitustaan. Kuvan havainnoinnilla ja analysoinnilla on olennainen merkitys lukuaineissa. Oppitunneilla tutkitaan kuvia, ja oppilaiden muistiinpanot perustuvat kuviin tekstin ohella. Oppilaat oppivat havainnoimaan

kuvaa laajemmin ja löytävät kuvasta syvempiä merkityksiä. Kuvan analysointi on järjestelmällistä ja se syvenee edettäessä vuosiluokalta seuraavalle. Kuvataidetta hyödynnetään myös matematiikan ja äidinkielen opiskelussa. Sisällöt kuvataidepainotteisen luokan kuvataideopetuksessa ovat muutamaa lisäystä lukuun ottamatta Hämeenlinnan kaupungin opetussuunnitelman mukaiset, mutta painotus mahdollistaa tavoitteellisemman ja järjestelmällisemmän etenemisen sisällöissä, tukee oppilaan mielikuvituksen kehittymistä sekä edistää luovan ongelmanratkaisukyvyn ja tutkivan oppimisen taitoja rauhallisessa, kiireettömässä ilmapiirissä. Näin myös työskentelyprosessiin voi varata aikaa, ja oppilaan työskentelytaidot kehittyvät. Arviointi Arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan työskentelytaitoihin, koko työskentelyprosessiin sekä lopputulokseen. Arviointia tapahtuu koko prosessin ajan sekä keskustellen että kirjallisesti, eli oppilas saa säännöllisesti palautetta työskentelystään. Oppilaan ideat, suunnitelmat ja luonnokset arvioidaan myös. Oman työn viimeistely esittelyä / näyttelyä varten on myös arvioitava oppimistilanne. Oppilas arvioi myös itse oppimistaan koko työskentelyprosessin ajan. Tätä tukee ryhmän antama kannustava, mutta kriittinen palaute. Kuvataidepainotteisessa opetuksessa korostuvat oppilaan luovat ratkaisut, mielikuvituksen hyödyntäminen sekä pitkäjänteinen työskentely. Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu 3.-4. luokka Piirtäminen ja maalaaminen Oppilas oppii väriopin perusteita maalaamisen ja piirtämisen perustekniikat ilmaisemaan omia ajatuksiaan, tunteitaan ja mielikuviaan värien avulla piirtämisen eri tekniikoita erilaisilla piirtimillä havainnoimaan ympäristöään ja tuottamaan kuvan havainnon pohjalta Grafiikka Oppilas oppii ymmärtämään toiston merkityksen grafiikan töissä grafiikan töille ominaisen merkintätavan Lisäyksiä grafiikan sisältöihin (vrt Hämeenlinnan kaupungin OPS)

merkintä t.p.l'a ja signeeraus rytmiornamentti Muovailu ja rakentelu Oppilas oppii luomaan muotoja eri savenkäsittelytekniikoilla erilaisia pinnankäsittelytaitoja muotoilemaan, veistämään ja rakentelemaan sekä ymmärtämään, näkemään ja käyttämään erilaisia muotoja Lisäyksiä muovailun ja rakentelun sisältöihin (vrt. Hämeenlinnan kaupungin OPS) kolmiulotteisuus huom. kosketus- ja tuntoaisti savitöissä makkara- ja levytekniikka, saumaaminen, erilaiset pinnankäsittelytavat rakentelua mallien / mielikuvien mukaan pienoismalli Sommittelu Oppilas oppii havainnoimaan muodon, värin, tilan, liikkeen ja ajan merkityksiä kuvailmaisussa 5.-6. luokka Piirtäminen ja maalaaminen Oppilas oppii ilmaisemaan tunteitaan ja mielikuviaan tavoitteellista ja prosessinomaista työskentelyä valitsemaan työhönsä ja tavoitteisiinsa sopivat materiaalit, työvälineet ja tekniikat soveltamaan oppimiaan tekniikoita ymmärtämään värien symboliikkaa ja niiden psykologisia vaikutuksia (6.lk) kuvasommittelun perusteita Grafiikka Oppilas oppii 3-4-vuosiluokkien tavoitteiden lisäksi vaativampia grafiikan menetelmiä, esim. linoleikkaus Muovailu ja rakentelu Oppilas oppii ymmärtämään muovaillun esineen tai veistoksen valmistusprosessin tarkastelemaan ja analysoimaan veistoksia

Sommittelu Oppilas oppii muodon, värin, tilan, liikkeen ja ajan merkityksiä kuvailmaisussa Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen 3.-4. luokka Oppilas oppii tarkastelemaan ja arvostamaan omaa ja vieraiden kulttuurien kuvallista perinnettä arvostamaan myös muiden näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä suunnittelemaan ja toteuttamaan taidenäyttelyn vierailemaan taidenäyttelyissä arvostamaan / tuntemaan muutamien hämeenlinnalaisten taiteilijoiden töitä 5.-6. luokka Oppilas oppii tuntemaan joitakin Suomen taiteen vaiheita tuntemaan joitakin modernin taiteen tyylejä käyttämään kuvataiteen sanastoa tarkastelemaan ja analysoimaan taidetta kriittisesti arvostamaan / tuntemaan hämeenlinnalaisten taiteilijoiden töitä käymään taidemuseossa säännöllisesti Lisäyksiä taiteen tuntemuksen ym. sisältöihin (vrt. Hämeenlinnan kaupungin OPS) taiteilijaelämänkerrat kuvataiteen sanaston käyttö taiteesta keskusteltaessa Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

3.-4. luokka Oppilas oppii havainnoimaan ja arvostamaan Hämeenlinnan rakennusten eri tyylejä sekä luonnonympäristöä tutkimaan esineen muotoilua, käyttötarkoitusta ja esteettisyyttä ymmärtämään esineen elinkaarta Lisäyksiä ympäristöestetiikan ym. sisältöihin (vrt. Hämeenlinnan kaupungin OPS) pienoismalli tutusta kohteesta kestävä kehitys 5.-6. luokka Oppilas oppii arvostamaan erilaisia ympäristöjä ja esineitä ymmärtämään näiden ekologisen, esteettisen ja eettisen arvon syventämään kestävän kehityksen ajattelua suunnittelu- ja muotoiluprosessin vaiheita ja soveltaa niitä Lisäyksiä ympäristöestetiikan ym. sisältöihin (vrt. Hämeenlinnan kaupungin OPS) pienoismallit lavaste- ja sisustussuunnittelu muoti Media ja kuvaviestintä 3.-4. luokka Oppilas oppii mediateknologian perustaitoja arvioimaan omaa mediankäyttöään ymmärtämään fiktio-, dokumentti- ja mainoskuvan eroja tutkimaan ja arvioimaan kuvaviestien sisältöjä kriittisesti ja käyttämään kuvia apuna mm. opiskelussa käyttämään erilaisia kuvakokoja ja kuvakulmia töissään Lisäyksiä median ym. sisältöihin (vrt. Hämeenlinnan kaupungin OPS) digi- ja videokameran käyttö (yhteistyö ARX:n kanssa) kuvakoot ja kuvakulmat 5.-6. luokka Oppilas oppii käyttämään mediateknologiaa kuvataiteessa (integraatio muihin oppiaineisiin) graafisen suunnittelun perusteita arvioimaan mediaesitysten sisältöjä ja niiden visuaalista toteutusta ymmärtämään mediateknologian historiaa ja kehittymistä

1.5.3 Musiikkipainotteinen opetus lukuvuosina 2012-2015 Seminaarin koululla toteutetaan musiikkipainotteista opetusta lukuvuosina 2012 2015 yhdellä opetusryhmällä. Kyseinen opetusryhmä on vuosiluokilla 1. 3. toiminut musiikkiluokkana. Se jatkaa musiikkipainotteisena luokkana vuosiluokilla 4. 6. Musiikkipainotteisella luokalla opiskellaan yksi tunti viikossa enemmän musiikkia kuin muilla luokilla. Laulu-, soitto- ja kuuntelutehtävät valitaan luokan oppilaiden taitoja vastaavasti mahdollisimman monipuolisesti. Aihealueet ovat samat kuin tavallisen tuntijaon mukaan opiskelevilla oppilailla. Musiikin tavoitteet ovat esitetty liitteessä 5.

2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Siirtymä- ja nivelvaihe Käytänteet ESI- JA ALKUOPETUKSEN NIVELVAIHE (toimitaan kaupungin yhteisen esikoulu-alkuopetusnivelvaiheohjeistuksen mukaisesti, löytyy Tuen kansiosta) Seminaarin koulussa ja Ojoisten Lastentalossa esi- ja alkuopetus toteutetaan joustavissa ikäintegroiduissa ryhmissä. Toiminnan ajankohta ympäri vuoden Mahdollinen pienluokkiin tutustuminen (tehostetun ja erityisen tuen lapset, joille ajatellaan opiskelupaikaksi pienluokkaa) joulu-tammikuu Esikoulu huolehtii, että tarvittavat toimet oppilaan tuen järjestämiseksi ovat valmiita koulun alkaessa (esim. pedagoginen selvitys erityisen tuen päätös) kouluun ilmoittautuminen tammi-kesäkuu helmikuu Koulu järjestää vanhempainillan /infoillan Varhaiskasvatuskeskusten Viskareiden huoltajille. huhti-toukokuu Vanhempainilta ensimmäisen luokan aloittavien huoltajille. Esi- ja alkuopetuksen tutustumispäivä. Tiedonsiirtopalaveri (lastentarhanopettajat/erityislastentarhan opettajat/alkuopetuksen opettajat/tarvittaessa lapsen terapeutit ja/tai muut moniammatilliset yhteistyötahot), tehostetun tuen ja erityisen tuen tiedonsiirtopalaverit yksilöllisesti, yksilöllinen tiedonsiirtopalaveri myös muille tarvittaessa (yksilöllisissä tiedonsiirtopalavereissa mukana myös lapsen huoltajat) Esikoulu siirtää oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta oleelliset asiakirjat tulevalle opettajalle (mm. esiopetuksen oppimissuunnitelma tai HOJKS)

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHE (toimitaan kaupungin yhteisen alakouluyläkoulunivelvaiheohjeistuksen mukaisesti, löytyy Tuen kansiosta) Alustavaa keskustelua yläkouluun siirtymisestä ja luokkamuodosta sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta yläkouluun siirryttäessä oppilaan, huoltajien, luokan opettajan, tarvittaessa myös laajaalaisen erityisopettajan kanssa oppimissuunnitelman tai HOJKSin tarkistamisen yhteydessä (tehostetun tuen ja erityisen tuen oppilaat). Kahdeksan oppilaan pienryhmän oppilailla yläkouluun siirtymistä aletaan valmistella vanhempien kanssa keskustelemalla jo viidennen luokan syksyllä, HOJKS-tarkistuksen yhteydessä. syys-lokakuu Ala- ja yläkoulun opettajien välinen tapaaminen, jossa keskustellaan yleisellä tasolla oppilaiden tarvitsemasta tuesta ja tulevista opetusryhmistä. Oppilaan yläkoulussa tarvitsemasta tuesta keskusteleminen sekä yläkoulupaikkatoiveen päättäminen yhdessä oppilaan, huoltajien, luokan opettajan sekä tarvittaessa laaja-alaisen erityisopettajan kanssa (tehostetun ja erityisen tuen oppilaat). Lähettävä opettaja huolehtii, että tarvittavat toimet oppilaan tuen järjestämiseksi ovat valmiita yläkoulun alkaessa (esim. pedagoginen selvitys erityisen tuen päätös) joulu-tammikuu huhti-toukokuu Tiedonsiirtopalaveri lähettävän opettajan ja yläkoulun laaja-alaisen erityisopettajan/opon/luokanvalvojan kesken, tarvittaessa mukana myös alakoulun laaja-alainen erityisopettaja, tiedonsiirtopalaveri lähettävän pienluokan opettajan ja vastaanottavan pienluokan opettajan kesken Tutustuminen tulevaan yläkouluun (oppituntitutustumiset, tulevien seiskaluokkalaisten yhteistapaaminen, vanhempainilta yläkoululla) Lähettävä opettaja siirtää oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta oleelliset asiakirjat tulevalle opettajalle (mm. oppimissuunnitelma tai HOJKS) VALMISTAVAN LUOKAN OPPILAIDEN ALA- ja YLÄKOULUN NIVELVAIHE tammi-toukokuu huhti-toukokuu helmi-toukokuu Valmistavan luokan opettaja on yhteydessä kouluviraston oppilaspaikkasijoittelijaan, joka määrittelee oppilaan tulevan yläkoulun Hämeenlinnassa. Aina valmistavan luokan oppilaan integroituessa yleisopetuksen luokkaan, oppilaspaikkasijoittelijaa informoidaan asiasta, jotta tuleva yläkoulupolku voidaan selvittää.

Valmon opettaja on sen jälkeen yhteydessä ko. koulun rehtoriin, jonka kanssa sovitaan tutustumiskäynti kouluun. Rehtorille välitetään tieto oppilaan uskonnosta, oman kielen opiskelusta ja muista oleellisista koulunkäyntiin liittyvistä asioista ja mahdollisesta tuen tarpeesta. Oppilas osallistuu mahdollisuuksien mukaan tulevien 7.-luokkalaisten tutustumispäivään. Valmistavan luokan opettaja siirtää oppilaan oppimis- ja kotoutumissuunnitelman tulevaan kouluun. 3 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 3.1 Oppilaan pedagogisen tuen järjestäminen Koulussamme oppilaan hyvä koulupäivä rakentuu laadukkaasta perusopetuksesta, kasvua ja kehitystä tukevasta toimintakulttuurista, yhteisöllisyydestä, kodin ja koulun yhteistyöstä sekä turvallisuudesta.

Tuki rakentuu opettajien, kouluohjaajien, tarvittaessa muiden asiantuntijoiden ja oppilaan sekä hänen huoltajiensa välisenä vuorovaikutuksena. Myös oppilashuoltotyöryhmällä on keskeinen rooli tuen tarpeen määrittelemisessä. Varhaisen tuen näkökulmasta pyrimme huomioimaan kunkin oppilaan yksilölliset tarpeet ja antamaan hänelle hänen tarvitsemaansa tukea viipymättä. Oppilaiden tuen tarpeita ja tuen astetta arvioidaan jatkuvasti. Koulussamme käytetään kaikkia tuen keinoja. Seminaarin koulussa käytämme yleisen-, tehostetun- ja erityisen tuen keinojen lisäksi oppilaiden tukena yhteisopettajuutta ja joustavaa alkuopetusta. Koulunkäynnin eri nivelvaiheissa, kuten siirtyminen esiopetuksesta kouluun tai yläkouluun siirtyminen, teemme yhteistyötä lasta opettaneiden ja oppilaan tulevien opettajien kanssa sekä pyrimme oppijan oppimiseen liittyvän tiedonkulun saumattomuuteen. 3.2 Yleinen tuki Koulumme opettajat havainnoivat oppilaiden oppimista säännöllisesti. Opettajamme tukevat tukea tarvitsevia oppilaita oppilaalle sopivalla sekä tilanteen huomioon ottaen toteuttamiskelpoisella tavalla. Tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tarvittaessa mukana koulumme osa-aikaista erityisopetusta antava erityisopettaja. Yleisen tuen antamisesta tiedotamme oppilaan huoltajia ja heidät otetaan tuen tarpeen arviointiin mukaan erityisesti silloin, kun tuen tarve on esim. muutamaa tukiopetuskertaa enemmän. Yleistä tukea annamme yksilö-, pienryhmä- ja samanaikaisopetuksena. Antamiamme yleisen tuen muotoja ovat mm. tukiopetus, eriyttäminen, samanaikaisopetus, pienryhmäopetus sekä osaaikainen erityisopetus, joko yksilö- tai pienryhmäopetuksena. Ensisijaisesti tuki pyritään antamaan oppilaan omassa opetusryhmässä. Tarvittaessa teemme yleisen tuen oppilaalle oppimissuunnitelman. 3.3 Laajennettu opetus Lisähaasteita etsivät ja erityisen motivoituneet oppilaat saavat koulussamme tukea laajennetun opetuksen muodossa. Siinä oppilaalle tarjotaan mahdollisuuksia laajentaa erityistä osaamistaan ja kehittää taitojaan. Laajennettua opetusta voidaan toteuttaa erilaisissa muodoissa. Oppilaan etenemistä sekä opiskeltavan aineksen laajuutta ja syvyyttä voidaan muokata paremmin hänen taitojaan kehittävään suuntaan. Opetukseen voidaan liittää myös oman luokka-asteen ulkopuolisia oppisisältöjä. Laajennettu opetus on pääsääntöisesti koulupäivän aikana tapahtuvaa toimintaa, jolloin oppilas voi olla poissa varsinaisesta opetusryhmästään. Vaihtoehtoisesti opetus voi tapahtua myös omien oppituntien ulkopuolella. Laajennetun opetuksen oppilaat valitaan erikseen määriteltävien kriteerien mukaisesti yhteistyössä huoltajien kanssa ja tarvittaessa oppilaalle laaditaan yleisen tuen oppimissuunnitelma.

Laajennetun opetuksen jakson aikana oppilas suunnittelee ja toteuttaa itsenäisen opiskeluprojektin valitsemastaan aihepiiristä. Projekti voi olla joko tietoteksti, ohjattu tutkielma tai taiteellinen työ. Raportti voi olla muodoltaan esitys, video, posteri tai kirjallinen työ. Laajennetun opetuksen projekti on mahdollista toteuttaa myös parityönä. Työskentelyn aluksi oppilas laatii projektilleen työsuunnitelman ja aikataulun. Ohjaajan tehtävä on tukea oppilasta projektin suunnittelussa ja toteuttamisessa ja osallistua projektin arviointiin. 3.4 Tehostettu tuki Oppimisessa ja koulunkäynnissä säännöllistä tukea tai useita samanaikaisia tukimuotoja tarvitseva oppilas saa koulussamme suunnitelmallista tehostettua tukea. Ennen tehostetun tuen aloittamista opettaja tekee oppilaasta pedagogisen arvioinnin (Wilma). Ennen pedagogisen arvioinnin laatimista opettaja täyttää pedagogisen arvioinnin (paperilomake) ja oppilas tekee pedagogisen itsearvioinnin. Oppilashuoltotyöryhmämme tuella, yhdessä oppilaan ja oppilaan huoltajan kanssa, opettajamme määrittelevät tuen tarpeen kokonaisvaltaisesti ja tekevät oppimissuunnitelman. Tehostetun tuen vaiheessa koulumme osa-aikaisen erityisopetuksen, eriyttämisen, joustavien opetusryhmien, yksilö-, pienryhmä- ja samanaikaisopetuksen, sekä yhteisopettajuuden sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Tehostetun tuen keinot ovat koulussamme pääosin samoja kuin yleisen tuen keinot. Näiden keinojen lisäksi tehostetun tuen muotona oppilaillemme on pienluokkien antama tuki yksittäisissä oppiaineissa. Tehostetun tuen keinoja hyödynnetään yleistä tukea säännöllisemmin, pitkäkestoisemmin ja tukimuotoja voi olla samanaikaisesti käytössä useita. Tehostetun tuen vaiheessa opettajamme havainnoivat oppilasta ja arvioivat tuen tarpeellisuutta sekä riittävyyttä säännöllisesti. 3.5 Erityinen tuki Oppilaillemme, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu yleisen ja tehostetun tuen keinoin, annetaan koulussamme erityistä tukea. Ennen erityisen tuen aloittamista teemme oppilaalle pedagogisen selvityksen moniammatillisena yhteistyönä yhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Selvityksen pohjalta oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös. Osalla erityisen tuen oppilaista erityisen tuen päätös on tehty jo ennen perusopetuksen alkamista ja heistä osa kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Osalla erityisen tuen piiriin kuuluvista oppilaista on yksilöllistettyjä oppimääriä.

Erityinen tuki muodostuu koulussamme oppilaan erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta ja muista tukimuodoista. Koulussamme erityinen tuki järjestetään joko yleisopetuksen luokassa, yhteisopettajuusluokassa tai pienluokassa. Se voi olla yksilö-, pienryhmätai samanaikaisopetusta. Erityisen tuen oppilaamme voivat tuen tarpeensa huomioiden käydä osan oppitunneistaan pienluokasta yleisopetuksen luokassa tai toisin päin. Pienluokan oppilas voi opiskella osan oppiaineistaan myös toisessa pienluokassa. Tarpeen mukaan oppilas saa kouluohjaajiemme tukea. Erityinen tuki tarjoaa koulussamme kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea oppilaille. Jokaiselle erityisen tuen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa yhdessä oppilaan, hänen huoltajiensa ja muiden mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Osalla erityisen tuen oppilaista koulupäivään sisältyy erilaisia terapioita heidän tarpeidensa mukaan. 3.5.1 Pääsääntöisesti yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan etenevä opetus Koulussamme on pääsääntöisesti yleisopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan eteneviä pienluokkia, joista osa toimii yhteisopettajuusluokkina. Yhteisopettajuusluokassa työskentelee luokanopettaja, erityisluokanopettaja sekä kouluohjaaja. Pienluokassa työparina toimivat erityisluokanopettaja ja kouluohjaaja. Pienluokka antaa tukea myös sen ulkopuolelta tuleville tukea tarvitseville oppilaille. Osa pienluokan oppilaista käy opiskelemassa joillakin oppitunneilla yleisopetuksen luokassa joko yksin tai kouluohjaajan tukemana. Yhteisopettajuusluokkien toiminnasta löytyy lisää luvusta työtavat. 3.5.2 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien opetus Koulussamme toimii neljä enintään kahdeksan oppilaan pienluokkaa, jossa oppilailla on pääsääntöisesti pidennetty oppivelvollisuus sekä yksilöllistetyt oppimäärät. Opetus on oppiainejakoista, eheyttävää, konkreettista ja elämyksellistä. Tavoitteena on lapsen kokonaisvaltainen tukeminen eri osa-alueilla, kuten kommunikaatiotaidot, sosiaaliset taidot, motoriset taidot, kognitiiviset taidot ja päivittäiset taidot. Näillä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla oppilailla on oppiaineita yhdistetty elämisentaito nimiseksi oppiainekokonaisuudeksi. Elämisentaito-oppiainekokonaisuus sisältää päivittäisten omatoimisuustaitojen, kuten ruokailun, WC:ssä käynnin, ohjatun vapaan yksilöllisen toiminnan ja vuorovaikutustaitojen opettelua. Tämän oppiainekokonaisuuden oppiminen toteutuu läpäisyperiaatteella erityisesti tekemällä ja kokemalla oppien. Erilaiset retket ja tutustumiskäynnit tukevat elämisentaito-oppiainekokonaisuuden sisältöjen oppimista. Elämisen taitooppiainekokonaisuuteen sisältyy seuraavia oppiaineita; ympäristö- ja luonnontieto, biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia, uskonto, elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi. Näitä oppiaineita voidaan opettaa myös yksittäisinä oppiaineina.

Alkuopetuksen luokat tekevät tiivistä yhteistyötä yleisopetuksen ensimmäisten luokkien kanssa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden kieltenopetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä oppiaineena opeteta toista kotimaista eikä vierasta kieltä. Niiden opettaminen yksittäisen oppilaan kohdalla voidaan toteuttaa HOJKS:ssa sovitulla tavalla. 3.5.3 Kuuden oppilaan pienluokka Koulun alkaessa jokaiselle oppilaalle tehdään arviointi ja opetuksen suunnittelu kehitysalueittain (jäljittely, havaitseminen, hienomotoriikka, karkeamotoriikka, silmän- ja käden yhteistoiminta, sanallinen ja ei- sanallinen kognitiivinen toiminta) PEP-R arviointimenetelmää apuna käyttäen. Kunkin oppilaan tavoitteet määritellään yksilöllinen kehitysvaihe huomioiden. Suurin osa oppilaista kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ja jokaiselle oppilaalle tehdään yksilöllisesti suunniteltu HOJKS. Oppilaan opetus tapahtuu yksilöllisessä ohjauksessa pienryhmäsekä yksilöopetuksessa strukturoidun tilan, ajan, henkilöiden ja työskentelyn mukaisesti. Kuuden oppilaan pienluokassa opetus on strukturoitua ja tavoitteet pohjautuvat yleisopetuksen opetussuunnitelmaan. Opetuksessa sanallisten ohjeiden tukena käytetään kuvia, kommunikaatiokansiota, viittomia, fyysistä ohjausta ja kirjoitettuja ohjeita. Havainnollistamisessa tärkeitä apuvälineitä ovat älytaulu ja tabletti. Tavoitteena on kokonaisvaltaisella kuntoutuksella auttaa oppilasta selviytymään mahdollisimman itsenäisesti päivittäisissä toiminnoissa sekä vuorovaikutustilanteissa. Kuntoutuksen perustana on strukturoitu opetus (TEACCH) Ajan jäsentäminen Päiväjärjestys Työskentelytapa Toiminnan organisointi Toimintaohjeet Teacch- ohjelman mukainen kuntoutus on oppilaan kasvattamista ja opettamista erityisesti kommunikaation, sosiaalisten taitojen, työskentelytaitojen ja vapaa-ajan toiminnan alueilla. Oppilailla on usein aistiyliherkkyyksiä, joita kuntoutetaan yksilöllisesti suunnitelluilla aistitunneilla, sensorisilla harjoituksilla sekä basaalihieronnalla.